Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Mieluummin ylioppilaskirjoitukset pois.

Typerää näin päin, että poistetaan pääsykokeet. Likkaa painetta ylppäreihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo uudistushanke on todella oikean suuntainen ja tervetullut.  Ylioppilaskirjoitukset ovat se perusta, jonka päälle tulee rakentaa. Se on valtakunnallinen koe, joka panee kaikki suorittajat samalle viivalle.  Soveltuvuutta ja motivaatiota voidaan testata muuten. Ajatellaan vaikka USA:n yliopistoja ja niiden opiskelijavalintoja. Systeemi toimii, koulut ovat jatkuvasti maailman huippua.  Nuorille ei tule turhia välivuosia tällä tavalla. 

Lisäksi tosin pitäisi vielä oppilaanohjaus saada toimimaan niin kuin sen todella pitäisi toimia. 

Yliopistojen massiiviset pääsykokeet ovat turhia. Nuoret kuvittelevat oikeasti niiden olevan heidän parhaakseen, mutta tilanne on juuri päin vastoin: kaikki joutuvat raatamaan vuosi vuodelta enemmän ja käyttämään valmentautumiseen myös enemmän rahaa. Kuitenkin suunnilleen sama porukka loppujen lopuksi pääsee sisälle. Nyt siihen vain menee jopa viisi vuotta. Siinä ajassa ehtisi jo maisteriksi. 

 Erityinen älyttömyys on siinä, ettei kaikilla aloilla vieläkään ole yhteishakua. 

siis daaaa-a! Tälläkin hetkellä on se yksi professori, ka luennoi puoliyhjöälle salille. Se sama sali voi olla yhtä täynnä tai sit järkätään nettiluennot ekalle vuodelle. Kurssikirjat on tähänki asti opiskelijat kustantaneet itse.

USAssa on hyvin vähän massaluentoja, siellä professorit tuntevat oppilaat. Tentitkin on jotain muuta kuin suomalaista rasti ruttuun -systeemiä.

Voi luoja... Nyt vasta porukka ajautuukin kokeilemaan summanutikassa aloja. Ei kaiken mittarina voi olla se että abit pääsevät nopeasti kouluttautumaan. Välivuosi tekee useimmille vain hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Minä kävin vanhempien tahdosta korottamassa heti seuraava syksynä. Ei tullut E tai L vaan M. Tarkoittaako tämä sitä, että olen edelliset kaksi vuotta lukenut täysin turhaan lääketieteelliseen? Korottamismahdollisuutta matematiikan ja englannin suhteen ei enää ole. Olisi ollut mukavampaa kuulla muutoksesta hieman aiemmin, nyt aikoinaan esim. 16-vuotiaina lyhyen matikan valinnasta rokotetaan jälkikäteen. Viedään matto jalkojen alta kun pelisäännöt muuttuivat kesken pelin. En todellakaan olisi mistään hinnasta lähtenyt heti korottamaan jos olisin tiennyt korotusten olevan ainoa pääsylippuni lääkikseen! Kiitos h*elvetisti.

Motivaatiokirjeessä ei kerrota vain omasta motivaatiosta, siinä tuodaa esille se, missä omat vanhemmat ovat opiskelleet, onko joku setä tai serkku tohtori jne. Paras mahdollisuus päästä opiskelemaan on niillä, joiden vanhemmat ovat akateemisia, joiden suvusta löytyy joku kuuluisa tutkija ja joiden perheellä on varaa maksaa yliopistolle muutama satatuhatta lakiuudistuksen edellyttämää yksityistä rahoitusta.

Se on minun mielestäni hieno Suomi, koska minulla olisi tuohon varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Kokeet voi suorittaa kolmessa osassa ja arvosanoja voi korottaa, jos et ole ennen kuullut. On oma asiasi, jos et ole suorittanut tarpeellisia kursseja, opiskellut kunnolla kouluvaiheessa, kerrannut riittävästi, suoriutunut kokeesta tai klaarannut korotuksiakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Ja miksi on näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Karsintamenetelmä olisi valtavaa resurssien tuhlausta. Järjestä ensin resurssit isolle opiskelijamäärälle ja sitten kun karsitaan, olisikin paljon opiskeluresursseja, kuten henkilökuntaa, opiskeluvälineitä, opiskelulaitteita ja opiskelutiloja käyttämättömänä ja tyhjillään. Yhteiskunnalle tulisi todella kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi myös alkaa maksamaan niiden putoajien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa, mikä tietäisi valtavaa lisähintalappua yhteiskunnalle.

Kehitys kehittyy. Massaluentoja voi pitää esim. verkossa ja kotitehtäviäkin voi ainakin jossain aineissa tarkistaa automaattisesti verkossa. Muutenkin vanhemmat oppilaat on tyytyväisiä kun pääsevät assistentiksi pikkupalkalla tarkistamaan vastauksia. 

Miten sellaiset koulut kuin lääkis/oikis? Ei yo-koe mittaa lainkaan niitä asioita joita hakijoilta vaaditaan. Ja motivaatiokirjeet ovat yhtä tyhjän kanssa. Opiskelijoiden taso tulee laskemaan reilusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Mihin perustat tämän käsityksen? Lähipiirissä nuorilla on ollut hyvin selvää, mitä haluavat, vaikka vanhemmat ovat jopa yrittäneet estellä nuorta hakeutumasta tietylle alale. Silti sinne on menty ja oltu tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tehkää joku adressi, jaan ja laitan nimeni siihen varmasti!

Niin tätä!

Tehkää joku muu, mutta en minä. Tuokaa minulle koulut tarjottimella nenän eteen ja päätän sitten, että ne ei oo mun juttu, tuokaa tarjolle muita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoituksethan on maaliskuussa ja pääsykokeet toukokuussa. Miten muka ei ehdi lukea pääsykokeisiin? 

Niinpä. Ja käsittääkseni ylioppilaskirjoitukset saa edelleenkin hajauttaa. Mikä estää kirjoittamasta osan aineista jo syksyllä, niin jää keväälle enemmän lukuaikaa?

Kokeen voi nykyisellään jakaa KOLMEEN osaan. Esim. siis 2. kevät - 3. syksy - 3. kevät. 

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja... Nyt vasta porukka ajautuukin kokeilemaan summanutikassa aloja. Ei kaiken mittarina voi olla se että abit pääsevät nopeasti kouluttautumaan. Välivuosi tekee useimmille vain hyvää.

Miksi ette vaadi oppilaan ohjauksen täysremonttia vaan monipolvisia, kalliita virityksiä opiskelijavalintaprosesseihin? Sehän tässä mättää, kun huudatte, että en tuntenut vahvuuksiani enkä vaihtoehtoja, en tiennyt vaatimuksia, en osannut valita, en tiennyt hakumenettelyistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa oppia kansainvälisen tason yliopisto-opinnoista,

Ai sinun lainalla ostetusta tradenomitutkinnostasi? 🙈 Mulla on kutina, ettet käynyt Yalea.

Ai se onkin nyt Yale eikä Harvard.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Kokeet voi suorittaa kolmessa osassa ja arvosanoja voi korottaa, jos et ole ennen kuullut. On oma asiasi, jos et ole suorittanut tarpeellisia kursseja, opiskellut kunnolla kouluvaiheessa, kerrannut riittävästi, suoriutunut kokeesta tai klaarannut korotuksiakaan. 

Niin, voi korottaa kerran. Entä jos sekään ei vielä riitä. Pääsykokeisiin voi mennä vaikka miten monta kertaa. Hain pari vuotta sitten kauppatieteelliseen. Olisi kyllä ollut aika naurettavaa lähteä sitä varten ilmoittautua yo-kokeisiin ja lukemaan jotain 10 vuoden takaisia lukiokirjojani, että saan korotettua yo-todistuksen numeroita. Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten sellaiset koulut kuin lääkis/oikis? Ei yo-koe mittaa lainkaan niitä asioita joita hakijoilta vaaditaan. Ja motivaatiokirjeet ovat yhtä tyhjän kanssa. Opiskelijoiden taso tulee laskemaan reilusti.

Millä perusteella opiskelijoiden taso "tulee laskemaan"? Oletatko siis, että parhaat tyypit oikeustieteelliseen eivät menesty yo-tutkinnossa, söhläävät mahdollisen soveltuvuuskokeen, eivät osaa kirjoittaa ja munivat vielä haastattelunkin? Mistä näille Karpaattien neroille oikein löytyisi tasoaan vastaava huippukoulu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Kokeet voi suorittaa kolmessa osassa ja arvosanoja voi korottaa, jos et ole ennen kuullut. On oma asiasi, jos et ole suorittanut tarpeellisia kursseja, opiskellut kunnolla kouluvaiheessa, kerrannut riittävästi, suoriutunut kokeesta tai klaarannut korotuksiakaan. 

Niin, voi korottaa kerran. Entä jos sekään ei vielä riitä. Pääsykokeisiin voi mennä vaikka miten monta kertaa. Hain pari vuotta sitten kauppatieteelliseen. Olisi kyllä ollut aika naurettavaa lähteä sitä varten ilmoittautua yo-kokeisiin ja lukemaan jotain 10 vuoden takaisia lukiokirjojani, että saan korotettua yo-todistuksen numeroita. Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa.

Jos mikään ei riitä, kannattaa tunnustaa se tosiasia, että on siirryttävä varasuunnitelmiin. Ja niitähän sulla varmasti löytyy.

Ainakin Helsingin Yliopistossa kaikkein kovimmissa tiedekunnissa on oppilasaineksen taso ollut niin laadukas juuri rankan pääsykoeseulonnan vuoksi. Pääsykoe mittaa motivaatiota ja kykyä ottaa haltuun kyseisen alan käsitteitä ja tapauksia. Vaikka miten olisi kirjoittanut laudaturin äikästä ja terveystiedosta, ei se tarkoita että hahmotat jonkin tieteenalan ongelmia. 

Moni huomaa jo pääsykoevaiheessa että se ala ei olekaan se oma juttu, ja se on hyvä.