Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. 

Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  

Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Kyllä luovuus on osana jokaisen tieteilijän työtä tutkimushypoteeseja muodostettaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

No mutta entä ne, jotka sai hyvät paperit, mutta pärjäsi pääsykokeissa heikosti? Omat ongelmathan ne aina on isoimmat ja tärkeimmät.
Ihan hyvä vain, yksinkertaista ja kaikki on samalla viivalla. Ei kun vaan kirjat kouraan ja lukemaan niihin ylioppilaskokeisiin. Ja korvat auki jo tunneilla, niin ei tarvitse hikuttaakaan niin paljoa vapaa-ajalla.

Sinullako on siis se käsitys, että nykysysteemissä pelkästään pääsykoepisteet ratkaisevat? Ei se nyt ihan niin mene.

Missä kohtaa minä niin sanoin? Pointti oli, että nykysysteemi sopii toisille, mutta toiset siitä kärsii. Sama se on jos tämä uusi systeemi otetaan käyttöön, jotkut siitä hyötyvät ja toiset ei. Loppujen lopuksi ihan sama mikä se systeemi on, koska aina on niitä joille se ei sovi ja joille se sopii. Niin pitkään kun homma on reilua ja kaikki on näin lähtökohtaisesti samalla viivalla(raha, pärstä, suhteet ei ratkaise), niin se on sikäli ihan sama mikä se systeemi on.

Nykysysteemissähän nimenomaan niitä kärsijöitä on vähiten, kun siinä otetaan huomioon sekä pääsykokeessa menestyvät että yo-kirjoituksissa menestyvät. Jos käytössä olisi pelkästään jompikumpi valintaperuste, silloin jompikumpi porukka kärsisi. Nykysysteemi on reilu molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka sitten suhteutetaan lukion ja amiksen paperit? Amiksestahan tunnetusti saa hyvät paperit paljon helpommin, kuin lukiosta edes ne keskinkertaiset.

Kuka saa ja kuka ei. Toki vähän hankala verrata, kun amiksessa arvosanat on 1-3, niin ei voi tietää olisiko amiksen 2 vahva vai heikko, ja mitä se sitten vastaisi lukiossa.

Mulla oli amiksen tokarissa joka ikinen aine 2. Kirjoituksissa tuli E,M,C,B ja B, eli no, aika keskinkertaiset. Ei ainakaan mun kohdalla amis ollut hirveästi lukiota helpompi, ainakaan arvosanoja tuijottamalla. 

Kumpi reilumpaa. Se että pääsee ylipistoon sisään, mutta karsiutuu ekan vuoden päästä pois, vai se että karsiutuu jo hakuvaiheessa?

Missä adressi? Eikö kukaan oon tehny vielä? Täyttä hulluutta. Jatkossa ihmiset kuluttaa välivuosia junnaamalla toisen asteen kirjoituksissa arvosanoja korostaen. Ja ne ei edes mittaa soveltuvuutta suurimmalle osalle aloista.

Mulla on M:n paperit lukiosta ja olen käynyt vuosien varrella yhteensä kymmenessä yliopiston pääsykokeessa enkä ole päässyt yhteenkään niistä. Kahteen amk:n sen sijaan pääsin, mutta silti olisin toivonut, että yliopistoon olisi joku helpompikin reitti kuin pääsykoe. En vaan tiedä, että onko opiskelutekniikassa vikaa vai olenko muuten vaan tyhmä, kun en sinne yliopistoon pääse (enkä ole edes yrittänyt lääkikseen tms. kaikken suosituimmille tai vaikeimmille aloille).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka sitten suhteutetaan lukion ja amiksen paperit? Amiksestahan tunnetusti saa hyvät paperit paljon helpommin, kuin lukiosta edes ne keskinkertaiset.

Kuka saa ja kuka ei. Toki vähän hankala verrata, kun amiksessa arvosanat on 1-3, niin ei voi tietää olisiko amiksen 2 vahva vai heikko, ja mitä se sitten vastaisi lukiossa.

Mulla oli amiksen tokarissa joka ikinen aine 2. Kirjoituksissa tuli E,M,C,B ja B, eli no, aika keskinkertaiset. Ei ainakaan mun kohdalla amis ollut hirveästi lukiota helpompi, ainakaan arvosanoja tuijottamalla. 

En ole se, ketä lainasit, mutta kuitenkin.

Itse koen olevani älykkäämpi, kuin esimerkiksi ystäväni, joka valmistui kolmosen papereilla lähäriksi. Minun ka lukiossa 7,6. Hän ei ole päässyt jatko-opiskelemaan, minä kuitenkin huippuyliopistoon... Eikä muutenkaan ole kovin lahjakas yksilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. 
Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  
Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Kyllä luovuus on osana jokaisen tieteilijän työtä tutkimushypoteeseja muodostettaessa.

Niin ehkä osana, mutta yo-tutkinnon äidinkielen koe on minusta ihan väärää paikka mitata sitä ja pääsyvaatimuksena se on minusta vähän epäolennainen. Vähän niin kuin sosiaalisuuden korostaminen jossain tehdastyössä.

Ylioppilaskirjoitukset ovat erittäin hyvä tapa testata ihmisen oppimiskykyä, varsinkin jos kirjoitukset hoidettaisiin vanhaan hyvään tapaan, eli kaikki aineet parin viikon sisään. Siinä erottuu jyvät akanoista. Nykyinen vesitetty systeemikin on silti parempi kuin älytön 'kaikki-sisään-yliopistoihin-ajattelu'.

Lisäksi pääsykokeiden vaihteleva taso ja väistämättömät eroavaisuudet eri yliopistojen välillä johtaisivat nykyistä heikompaan opiskelijan oikeusturvaan. Niin pitkään kun edes puolet sisäänpääsypisteistä perustuu valtakunnallisesti yhdenmukaiseen arvosteluperusteeseen, eli ylioppilaskirjoituksiin, opiskelijoiden tasa-arvo toteutuu merkittävästi paremmin kuin tilanteessa, jossa jokainen yliopisto saa periaatteessa vapaasti päättää kenet otetaan sisään.

Vierailija kirjoitti:

Jos yliopistoihin pääsee haastattelun kautta, niin ne haastattelut käydään lähinnä hakijoiden isukkien ja yliopiston päättäjien kesken. Golfkerhoissa, vapaamuurareissa, purjehdusseuroissa, saunan lauteilla. Hyvävelijärjestelmä saa uusia ulottuvuuksia. Anna sinä opiskelupaikka lääkiksestä minun pojalle, minä annan kauppiksesta sinun. Myös rahalla voi onnistaa ja tiettyjen henkilöiden nuoleskelulla. Ulkonäkö, sosiaalinen status ym. tulevat vaikuttamaan. Niin kokoomuslainen idea, että ihan pahaa tekee.

Yksi supisuomalainen kaverini pääsi hyvään englantilaiseen yliopistoon haastattelun kautta. Ei tuntenut kaupungista tai sen yliopistosta ketään, eikä edes englanti ollut siinä vaiheessa kovin vahva. Eikä kyseinen nainen ole edes nätti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yliopistoihin pääsee haastattelun kautta, niin ne haastattelut käydään lähinnä hakijoiden isukkien ja yliopiston päättäjien kesken. Golfkerhoissa, vapaamuurareissa, purjehdusseuroissa, saunan lauteilla. Hyvävelijärjestelmä saa uusia ulottuvuuksia. Anna sinä opiskelupaikka lääkiksestä minun pojalle, minä annan kauppiksesta sinun. Myös rahalla voi onnistaa ja tiettyjen henkilöiden nuoleskelulla. Ulkonäkö, sosiaalinen status ym. tulevat vaikuttamaan. Niin kokoomuslainen idea, että ihan pahaa tekee.

Yksi supisuomalainen kaverini pääsi hyvään englantilaiseen yliopistoon haastattelun kautta. Ei tuntenut kaupungista tai sen yliopistosta ketään, eikä edes englanti ollut siinä vaiheessa kovin vahva. Eikä kyseinen nainen ole edes nätti.

Oliko rikas?

Vierailija kirjoitti:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ministeri-grahn-laasonen-mt…

Tätä on kyllä odotettu, ihan turhia moiset ja todellakin kuormittavia juuri ylioppilaille.

Eikö yliopistoon aikovia kannattaisi hiukan kuormitaakin? Yliopisto kun ei ole mikään lastentarha.

Yo-kokeet muuttuvat sähköisiksi. Miten tämä muuttaa esimerkiksi lukiokoulutuksen matematiikan, kemian ja fysiikan opetusta? Samaan aikaan pääsykokeet poistetaan. Esimerkiksi tekniikkaa tai luonnontieteitä opiskelemaan haluaville on ollut kaksi mahdollisuutta onnistua. Jatkossako vain yksi, sähköiset yo-kokeet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yliopistoihin pääsee haastattelun kautta, niin ne haastattelut käydään lähinnä hakijoiden isukkien ja yliopiston päättäjien kesken. Golfkerhoissa, vapaamuurareissa, purjehdusseuroissa, saunan lauteilla. Hyvävelijärjestelmä saa uusia ulottuvuuksia. Anna sinä opiskelupaikka lääkiksestä minun pojalle, minä annan kauppiksesta sinun. Myös rahalla voi onnistaa ja tiettyjen henkilöiden nuoleskelulla. Ulkonäkö, sosiaalinen status ym. tulevat vaikuttamaan. Niin kokoomuslainen idea, että ihan pahaa tekee.

Yksi supisuomalainen kaverini pääsi hyvään englantilaiseen yliopistoon haastattelun kautta. Ei tuntenut kaupungista tai sen yliopistosta ketään, eikä edes englanti ollut siinä vaiheessa kovin vahva. Eikä kyseinen nainen ole edes nätti.

Oliko rikas?

Opiskelu maksoi saman kuin muillekin.

Mä opiskelen yliopistossa Sveitsissä ja pääsin sisään suoraan lukiosta. Valitsin lukiossa tiedelinjan ja lisäaineeksi laajennetun fysiikan - luen siis teoreettista fysiikkaa. Käytäntönä täällä on, että lukiossa voi jo valita erikoistumislinjan, jonka aikana käydään läpi yliopiston peruskursseja. Ensimmäinen eli karsintavuosi yliopistossa on siis osittain tuttua kertausta.

Yhtälailla oikikseen aikovat voivat valita lakilinjan tai taideaineista kiinnostuneet taidelinjan.

Lukion päätteeksi annetaan päättötyö, jota valmistellaan kaksi vuotta ohjaavan opettajan valvonnassa. Aihe on vapaavalintainen. Ylioppilaskirjoitukset tekee aineen oma opettaja ja kuulemistilaisuuteen tulee yliopistolta ulkopuolinen arvostelija. Tulokset lasketaan yhteen lukion päättötodistukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Niin nyt onkin, mutta entäpä sitten kun tämän uudistuksen myötä näiden lahjakkaiden ohitse alkaa kiilaamaan "motivoituneita ja haastatteluissa pärjänneitä"?

Miksi alkaisi? Kun pohjana kuitenkin on se, miten on valtakunnallisen tason kokeen suorittanut. 

Sinulla on ilmeisesti aika kova usko oikeudenmukaisuuden toteutumiseen? Mietipä vähän, valtakunnallinen koe jää siis vain yhdeksi osioksi valinnoissa. Opiskelijavalinnoista katoaa läpinäkyvyys ja objektiivisuus, väärinkäytöksiin on mahdotonta puuttua, koska niistä ei jää mitään konkreettista näyttöä, on vain mielipiteitä. Ja edelleenkin, yliopistojen rahoitusta ohjataan yksityiseen suuntaan eli jos ne haluavat pysyä hengissä on rahaa tultava jostain. Todella naivia uskoa, että rahalla ja suhteilla ei ole mitään tekemistä opiskelijavalinnoissa tämän uudistuksen jälkeen.

Ja tässä pokkana väitetään, ettei valtakunnallinen, kaikki samalle viivalle asettava koe olisi objektiivinen ja läpinäkyvä eikä toimisi tärkeimpänä valintakriteerinä. 

Suomessa on niin vähän varakkaita ihmisiä, että on ihan turha pelätä, että vain heidän lapsensa viekkaudella ja vääryydellä veisivät opiskelupaikat prole- tai pitäiskö sanoa prekariaattinerojen nenien edestä.

Ei siinä mitään viekkautta tarvita, jos kyse on hengissäselviämisestä valinnoista vastaavan tahon osalta. Enkä nyt yritä väittää, että kaikki opiskelupaikat katoaisivat eliitin haltuun, kyse on vain siitä, että uudistus mahdollistaa tämänkaltaiset väärinkäytökset. Jos valtakunnallisissa yo-kokeissa löytyisi joku lunttaamisen mahdollistava porsaanreikä, eikö se pyrittäisi tukkimaan, jotta kaikki olisivat samalla viivalla, vaikka lunttaamismahdollisuutta käyttäisikin mahdollisesti häviävän pieni osa kokelaista? Miksi opiskelijavalinnoissa tällainen pitäisi sitten sallia?

Missä näet porsaanreiän ja väärinkäytöksen mahdollisuuden?  Yo-kirjoituksia valvotaan varsin tehokkaasti, haastattelulla varmistetaan että motivaatiokirjeen kirjoittaja on sama ihminen. Jos Buntta Wahlroos ostaa lapsenlapsien opiskelupaikat parilla professuurilla ja yliopiston uudisrakennuksella, siitä hyötyy aika moni, joten kyllä sekin voitoksi kääntyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Kyllä luovuus on osana jokaisen tieteilijän työtä tutkimushypoteeseja muodostettaessa.

Niin ehkä osana, mutta yo-tutkinnon äidinkielen koe on minusta ihan väärää paikka mitata sitä ja pääsyvaatimuksena se on minusta vähän epäolennainen. Vähän niin kuin sosiaalisuuden korostaminen jossain tehdastyössä.

Eikö tutkijan tulisi osata tuottaa ymmärrettävää tekstiä, ymmärtää lukemaansa ja pitämään esityksiä?

En mäkään pidä tästä. Kirjoitin huonohkot CCCCB-paperit. Pidin kahdeksan "välivuotta" töitä tehden ja nyt vasta opiskelen. En olis ollut valmis aikaisemmin.

Lasken päiviä siihen, että saadaan uus hallitus.. Tän hetkinen meininki on hirveää kyykyttämistä. Kivahan se on sukunimellä Harkimo tai Herlin hakea motivaatiokirjeellä kauppakorkeakouluun vaikka olis kuinka surkeat yo-arvosanat. Yritäpä samaa peruspulliaisena..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Kyllä luovuus on osana jokaisen tieteilijän työtä tutkimushypoteeseja muodostettaessa.

Niin ehkä osana, mutta yo-tutkinnon äidinkielen koe on minusta ihan väärää paikka mitata sitä ja pääsyvaatimuksena se on minusta vähän epäolennainen. Vähän niin kuin sosiaalisuuden korostaminen jossain tehdastyössä.

Eikö tutkijan tulisi osata tuottaa ymmärrettävää tekstiä, ymmärtää lukemaansa ja pitämään esityksiä?

En ole sama, mutta eiköhän esimerkiksi äidinkielestä M:n kirjoittanut osaa ihan tarpeeksi riittävästi. Yliopistoon hakiessa M:n äidinkielellä ei kuitenkaan saa hirveän paljon pisteitä, että pitäisi olla joko E tai L, että edes saisi jotain hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. 

Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  

Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Mistä lähtien suomalaisessa ylioppilaskokeessa on juhlittu loistavalla mielikuvituksella ja tekstin lennokkuudella, kieliopista ja loogisuudesta viis?