Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sellaiset koulut kuin lääkis/oikis? Ei yo-koe mittaa lainkaan niitä asioita joita hakijoilta vaaditaan. Ja motivaatiokirjeet ovat yhtä tyhjän kanssa. Opiskelijoiden taso tulee laskemaan reilusti.

Millä perusteella opiskelijoiden taso "tulee laskemaan"? Oletatko siis, että parhaat tyypit oikeustieteelliseen eivät menesty yo-tutkinnossa, söhläävät mahdollisen soveltuvuuskokeen, eivät osaa kirjoittaa ja munivat vielä haastattelunkin? Mistä näille Karpaattien neroille oikein löytyisi tasoaan vastaava huippukoulu?

 

Oikikseen pääsisi kutakuinkin sama porukka kuin nyt eli monen isä/äiti/isovanhempi on jo opiskellut siellä => lisäpisteitä ohi sen Pieksämäellä kirjoittaneen 7 laudaturin ylioppilaan, jolla ei ole motivaatiokirjeessä kertoa yhdestäkään tuomarisukulaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Mihin perustat tämän käsityksen? Lähipiirissä nuorilla on ollut hyvin selvää, mitä haluavat, vaikka vanhemmat ovat jopa yrittäneet estellä nuorta hakeutumasta tietylle alale. Silti sinne on menty ja oltu tyytyväisiä.

Sitten 30-35 vuotiaana kun on tehty 10v töitä ruvetaan katsomaan uutta alaa kun se nuoruuden haaveammatti ei sitten ollutkaan ihan sitä mitä silloin teininä kuvitteli. Harvinaisen iso osa aikuisopiskelijoista on just tuossa 30-40 välillä ja vaihtamassa kokonaan toiselle alalle.

Eikun sori, tässä uudessa systeemissä ei voi opiskella uutta alaa ainakaan täysipäiväisenä opiskelijana jos on jo yliopistotutkinto. Eli pitää tehdä jotain duunia samalla ja opinnot venyy.

Työn ohessa on kuule opiskeltu ennenkin, ei se mitään uutta ole.

Hienosti löysit sen pääpointin. Olet varmaan yliopistosta valmistunut.

Jos kerran ennenkin on töitä tekemällä opiskeltu niin miksi viimeiset 20v systeemiä on tuunattu siten että töiden tekeminen opiskelun ohessa on mahdollisimman hankalaa?

Aikanaan esim. opintotuki ei riippunut aivan niin suuresti tuloista kuin nyt ja sitä seurattiin eri tavalla. Esimerkki: aikanaan voit kesällä tienata mielin määrin kun ei ollut vuositulorajoja. 

Vahva veikkaus että halutaan saada opiskelijat nostamaan enemmän lainaa..

Nykyinen opetusministeri ja Opetushallituksen pääjohtaja suoltavat vuoretellen täysin ristiriitaista tietoa sekä yokokeesta että pääsykokeista. Osoittaa johdon epäkoordinastiota ja ristiriitoja. Näin käy, kun poliittiset virkamiehet ja ministerit huseeraavat erikseen miten mieli tekee. Järkyttävää touhua ja koukutuspolitiikka täysin tuuliajolla nykyhallituksen aikana. T. Peruskoulun lehtori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Kokeet voi suorittaa kolmessa osassa ja arvosanoja voi korottaa, jos et ole ennen kuullut. On oma asiasi, jos et ole suorittanut tarpeellisia kursseja, opiskellut kunnolla kouluvaiheessa, kerrannut riittävästi, suoriutunut kokeesta tai klaarannut korotuksiakaan. 

Niin, voi korottaa kerran. Entä jos sekään ei vielä riitä. Pääsykokeisiin voi mennä vaikka miten monta kertaa. Hain pari vuotta sitten kauppatieteelliseen. Olisi kyllä ollut aika naurettavaa lähteä sitä varten ilmoittautua yo-kokeisiin ja lukemaan jotain 10 vuoden takaisia lukiokirjojani, että saan korotettua yo-todistuksen numeroita. Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa.

Herramunvereni! Kun mikään ei riitä!!Miksi aikuislukion pari vuotta olisi jotenkin huonompi vaihtoehto kuin se, että hinkkaat yksinäsi tai jollain pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla niitä aineita, jotka skippasit aikaisemmin?  Tai mene avoimeen yliopistoon ja suorita siellä riittävän hyvin tarpeeksi iso määrä kursseja, niin pääset unelmiesi alalle. Äitisikö sinut pakotti runoanalyyseihin ja filosofiaan vai tuntuiko se vain kivemmalta - ja helpommalta, ja niinku siis mun jutulta -  kuin matematiikka koulussa?

Miten niin hinkkaan yksinäni pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla aineita, jotka skippasin aiemmin? Pari vuotta aikuislukiossa on eri asia, kuin parin kuukauden pänttääminen pääsykokeeseen.Et ole ilmeisesti itse ylioppilas, kun et tiedä, että runoanalyysit kuuluvat siihen pakolliseen äidinkielen aineistokokeeseen. Ja nuo aineet, jotka mainitsin ovat siis niitä, joita minun pitäisi mennä korottamaan, koska ne menivät huonosti. Matikka meni ihan kivasti, siksi minun pitäisi korottaa juuri reaalia ja äidinkieltä.

Ai sinä et kirjoittanutkaan siis tätä "Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa."

Niin. Puhuin tuossa siitä yo-todistuksen numeroiden korottamisesta. Jos nykyinen yo-todistukseni ei olisi ollut riittävä, eikä pääsykokeita olisi järjestetty, minun olisi pitänyt käydä korottamassa reaalia ja äidinkieltä. Mikä tässä on nyt epäselvää?

Jos kerran olet niin haka, että luet parissa kuukaudessa pääsykokeisiin tarvittavat määrät muutamasta itsellesi vieraasta aineesta, miksi yo-arvosanojen korottaminen samanvertaisella panostuksella olisi mahdoton?

Edelleenkään en sano, että mahdoton, vaan järjetön. Vertaa: 1) luet pari kuukautta asiaa, joka sinua kiinnostaa ja jota kyseisessä opiskelupaikassa tulet tarvitsemaan ja pääsykoemateriaali on osittain samaa kuin tulevat kurssimateriaalit 2) luet pari kuukautta asiaa, joka ei sinua kiinnosta pätkääkään ja joita et kyseisessä opiskelupaikassa tule tarvitsemaan. koetta varten hankit myös tulevaan alaan liittymättömiä lukion kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Niin nyt onkin, mutta entäpä sitten kun tämän uudistuksen myötä näiden lahjakkaiden ohitse alkaa kiilaamaan "motivoituneita ja haastatteluissa pärjänneitä"?

Miksi alkaisi? Kun pohjana kuitenkin on se, miten on valtakunnallisen tason kokeen suorittanut. 

Sinulla on ilmeisesti aika kova usko oikeudenmukaisuuden toteutumiseen? Mietipä vähän, valtakunnallinen koe jää siis vain yhdeksi osioksi valinnoissa. Opiskelijavalinnoista katoaa läpinäkyvyys ja objektiivisuus, väärinkäytöksiin on mahdotonta puuttua, koska niistä ei jää mitään konkreettista näyttöä, on vain mielipiteitä. Ja edelleenkin, yliopistojen rahoitusta ohjataan yksityiseen suuntaan eli jos ne haluavat pysyä hengissä on rahaa tultava jostain. Todella naivia uskoa, että rahalla ja suhteilla ei ole mitään tekemistä opiskelijavalinnoissa tämän uudistuksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. 

Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  

Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Niin nyt onkin, mutta entäpä sitten kun tämän uudistuksen myötä näiden lahjakkaiden ohitse alkaa kiilaamaan "motivoituneita ja haastatteluissa pärjänneitä"?

Miksi alkaisi? Kun pohjana kuitenkin on se, miten on valtakunnallisen tason kokeen suorittanut. 

Sinulla on ilmeisesti aika kova usko oikeudenmukaisuuden toteutumiseen? Mietipä vähän, valtakunnallinen koe jää siis vain yhdeksi osioksi valinnoissa. Opiskelijavalinnoista katoaa läpinäkyvyys ja objektiivisuus, väärinkäytöksiin on mahdotonta puuttua, koska niistä ei jää mitään konkreettista näyttöä, on vain mielipiteitä. Ja edelleenkin, yliopistojen rahoitusta ohjataan yksityiseen suuntaan eli jos ne haluavat pysyä hengissä on rahaa tultava jostain. Todella naivia uskoa, että rahalla ja suhteilla ei ole mitään tekemistä opiskelijavalinnoissa tämän uudistuksen jälkeen.

Ja tässä pokkana väitetään, ettei valtakunnallinen, kaikki samalle viivalle asettava koe olisi objektiivinen ja läpinäkyvä eikä toimisi tärkeimpänä valintakriteerinä. 

Suomessa on niin vähän varakkaita ihmisiä, että on ihan turha pelätä, että vain heidän lapsensa viekkaudella ja vääryydellä veisivät opiskelupaikat prole- tai pitäiskö sanoa prekariaattinerojen nenien edestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

No mutta entä ne, jotka sai hyvät paperit, mutta pärjäsi pääsykokeissa heikosti? Omat ongelmathan ne aina on isoimmat ja tärkeimmät.

Ihan hyvä vain, yksinkertaista ja kaikki on samalla viivalla. Ei kun vaan kirjat kouraan ja lukemaan niihin ylioppilaskokeisiin. Ja korvat auki jo tunneilla, niin ei tarvitse hikuttaakaan niin paljoa vapaa-ajalla.

Sinullako on siis se käsitys, että nykysysteemissä pelkästään pääsykoepisteet ratkaisevat? Ei se nyt ihan niin mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Kokeet voi suorittaa kolmessa osassa ja arvosanoja voi korottaa, jos et ole ennen kuullut. On oma asiasi, jos et ole suorittanut tarpeellisia kursseja, opiskellut kunnolla kouluvaiheessa, kerrannut riittävästi, suoriutunut kokeesta tai klaarannut korotuksiakaan. 

Niin, voi korottaa kerran. Entä jos sekään ei vielä riitä. Pääsykokeisiin voi mennä vaikka miten monta kertaa. Hain pari vuotta sitten kauppatieteelliseen. Olisi kyllä ollut aika naurettavaa lähteä sitä varten ilmoittautua yo-kokeisiin ja lukemaan jotain 10 vuoden takaisia lukiokirjojani, että saan korotettua yo-todistuksen numeroita. Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa.

Herramunvereni! Kun mikään ei riitä!!Miksi aikuislukion pari vuotta olisi jotenkin huonompi vaihtoehto kuin se, että hinkkaat yksinäsi tai jollain pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla niitä aineita, jotka skippasit aikaisemmin?  Tai mene avoimeen yliopistoon ja suorita siellä riittävän hyvin tarpeeksi iso määrä kursseja, niin pääset unelmiesi alalle. Äitisikö sinut pakotti runoanalyyseihin ja filosofiaan vai tuntuiko se vain kivemmalta - ja helpommalta, ja niinku siis mun jutulta -  kuin matematiikka koulussa?

Miten niin hinkkaan yksinäni pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla aineita, jotka skippasin aiemmin? Pari vuotta aikuislukiossa on eri asia, kuin parin kuukauden pänttääminen pääsykokeeseen.Et ole ilmeisesti itse ylioppilas, kun et tiedä, että runoanalyysit kuuluvat siihen pakolliseen äidinkielen aineistokokeeseen. Ja nuo aineet, jotka mainitsin ovat siis niitä, joita minun pitäisi mennä korottamaan, koska ne menivät huonosti. Matikka meni ihan kivasti, siksi minun pitäisi korottaa juuri reaalia ja äidinkieltä.

Ai sinä et kirjoittanutkaan siis tätä "Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa."

Niin. Puhuin tuossa siitä yo-todistuksen numeroiden korottamisesta. Jos nykyinen yo-todistukseni ei olisi ollut riittävä, eikä pääsykokeita olisi järjestetty, minun olisi pitänyt käydä korottamassa reaalia ja äidinkieltä. Mikä tässä on nyt epäselvää?

Jos kerran olet niin haka, että luet parissa kuukaudessa pääsykokeisiin tarvittavat määrät muutamasta itsellesi vieraasta aineesta, miksi yo-arvosanojen korottaminen samanvertaisella panostuksella olisi mahdoton?

Edelleenkään en sano, että mahdoton, vaan järjetön. Vertaa: 1) luet pari kuukautta asiaa, joka sinua kiinnostaa ja jota kyseisessä opiskelupaikassa tulet tarvitsemaan ja pääsykoemateriaali on osittain samaa kuin tulevat kurssimateriaalit 2) luet pari kuukautta asiaa, joka ei sinua kiinnosta pätkääkään ja joita et kyseisessä opiskelupaikassa tule tarvitsemaan. koetta varten hankit myös tulevaan alaan liittymättömiä lukion kirjoja.

Pääsykokeisiin luetut 3-4 alaan liittyvää kirjaa ovat vain pintaraapaisu ja niihin palataan uudestaan ja uudestaan opintojen aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Helsingin Yliopistossa kaikkein kovimmissa tiedekunnissa on oppilasaineksen taso ollut niin laadukas juuri rankan pääsykoeseulonnan vuoksi. Pääsykoe mittaa motivaatiota ja kykyä ottaa haltuun kyseisen alan käsitteitä ja tapauksia. Vaikka miten olisi kirjoittanut laudaturin äikästä ja terveystiedosta, ei se tarkoita että hahmotat jonkin tieteenalan ongelmia. 

Moni huomaa jo pääsykoevaiheessa että se ala ei olekaan se oma juttu, ja se on hyvä. 

Ja taas se "ei oma juttu" tupsahti.

Laittamalla oppilaan ohjaus kuntoon yläkokuluun ja lukioon päästäisiin isosta osasta näitä tapauksia. Ei tietenkään kaikista, mutta merkittävän isosta osasta.

Ei päästä. Aivot, erityisesti otsalohkon, eli päätöksentekoon vaikuttava alue kehittyy lopullisesti vasta 25-vuotiaaksi asti. On harhaista ja väärää kuvitella, että nuorten päättämättömyys olisi täysn oma vika tai ohjauksen vika, se kuuluu osaltaan nuoruuteen.

Mutkun otsalohko.

Kumma, että muualla pystytään suorittamaan jo maisteritason, joskus jopa tohtoritason tutkinto ilman otsalohkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. 

Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  

Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.

Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Niin nyt onkin, mutta entäpä sitten kun tämän uudistuksen myötä näiden lahjakkaiden ohitse alkaa kiilaamaan "motivoituneita ja haastatteluissa pärjänneitä"?

Miksi alkaisi? Kun pohjana kuitenkin on se, miten on valtakunnallisen tason kokeen suorittanut. 

Sinulla on ilmeisesti aika kova usko oikeudenmukaisuuden toteutumiseen? Mietipä vähän, valtakunnallinen koe jää siis vain yhdeksi osioksi valinnoissa. Opiskelijavalinnoista katoaa läpinäkyvyys ja objektiivisuus, väärinkäytöksiin on mahdotonta puuttua, koska niistä ei jää mitään konkreettista näyttöä, on vain mielipiteitä. Ja edelleenkin, yliopistojen rahoitusta ohjataan yksityiseen suuntaan eli jos ne haluavat pysyä hengissä on rahaa tultava jostain. Todella naivia uskoa, että rahalla ja suhteilla ei ole mitään tekemistä opiskelijavalinnoissa tämän uudistuksen jälkeen.

Ja tässä pokkana väitetään, ettei valtakunnallinen, kaikki samalle viivalle asettava koe olisi objektiivinen ja läpinäkyvä eikä toimisi tärkeimpänä valintakriteerinä. 

Suomessa on niin vähän varakkaita ihmisiä, että on ihan turha pelätä, että vain heidän lapsensa viekkaudella ja vääryydellä veisivät opiskelupaikat prole- tai pitäiskö sanoa prekariaattinerojen nenien edestä.

Ei siinä mitään viekkautta tarvita, jos kyse on hengissäselviämisestä valinnoista vastaavan tahon osalta. Enkä nyt yritä väittää, että kaikki opiskelupaikat katoaisivat eliitin haltuun, kyse on vain siitä, että uudistus mahdollistaa tämänkaltaiset väärinkäytökset. Jos valtakunnallisissa yo-kokeissa löytyisi joku lunttaamisen mahdollistava porsaanreikä, eikö se pyrittäisi tukkimaan, jotta kaikki olisivat samalla viivalla, vaikka lunttaamismahdollisuutta käyttäisikin mahdollisesti häviävän pieni osa kokelaista? Miksi opiskelijavalinnoissa tällainen pitäisi sitten sallia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Mihin perustat tämän käsityksen? Lähipiirissä nuorilla on ollut hyvin selvää, mitä haluavat, vaikka vanhemmat ovat jopa yrittäneet estellä nuorta hakeutumasta tietylle alale. Silti sinne on menty ja oltu tyytyväisiä.

Sitten 30-35 vuotiaana kun on tehty 10v töitä ruvetaan katsomaan uutta alaa kun se nuoruuden haaveammatti ei sitten ollutkaan ihan sitä mitä silloin teininä kuvitteli. Harvinaisen iso osa aikuisopiskelijoista on just tuossa 30-40 välillä ja vaihtamassa kokonaan toiselle alalle.

Eikun sori, tässä uudessa systeemissä ei voi opiskella uutta alaa ainakaan täysipäiväisenä opiskelijana jos on jo yliopistotutkinto. Eli pitää tehdä jotain duunia samalla ja opinnot venyy.

Työn ohessa on kuule opiskeltu ennenkin, ei se mitään uutta ole.

Hienosti löysit sen pääpointin. Olet varmaan yliopistosta valmistunut.

Jos kerran ennenkin on töitä tekemällä opiskeltu niin miksi viimeiset 20v systeemiä on tuunattu siten että töiden tekeminen opiskelun ohessa on mahdollisimman hankalaa?

Aikanaan esim. opintotuki ei riippunut aivan niin suuresti tuloista kuin nyt ja sitä seurattiin eri tavalla. Esimerkki: aikanaan voit kesällä tienata mielin määrin kun ei ollut vuositulorajoja. 

Vuositulorajat ovatkin täysin typeriä.

Kuinkakohan minun käy. Opiskelen tällä hetkellä Aallossa alaa, joka ei olekaan oma

juttuni. Tarkoitus on hakea toiselle alalle, mutta kiitos uudistusten, tuskin onnistuu.

Lukiosta surkeat paperit, sillä se oli elämässäni vaikeaa aikaa. Koulu ei kiinnostanut erinäisistä syistä. Vanhempien riitaisa avioero -> kolme kertaa lukion vaihto muutosta johtuen, läheisen ihmisen kuolema, oma sairastuminen joka johti pitkään toipumiseen sairaalassa.

Muuten olen älykäs ihminen, nyt yliopistossa olen suoriutunut erinomaisesti. Pääsykokeistakin suoriuduin hyvin ilman suurempia ponnistuksia. On aivan naurettavaa, että lukion paperit ratkaisisivat kohtalon. Harva siinä iässä tietää, mitä haluaa.

Kuinka sitten suhteutetaan lukion ja amiksen paperit? Amiksestahan tunnetusti saa hyvät paperit paljon helpommin, kuin lukiosta edes ne keskinkertaiset.

Hei hei vaan lääkishaaveille jos tämä tulee voimaan ennen kun kirjoitan 2018. En tule ikinä saamaan L englannista tai pitkästä matikasta toisin kun muut hakijat ja lisäksi olen ujo ja vanhempani köyhiä duunareita :(. Surettaa, olen empaattinen, sopiva lääkäriksi ja kova tekemään töitä enkä silti tule ikinä pääsemään lukemaan unelma-alaani jos en pääse näyttämään luonnontieteellistä osaamistani pääsykokeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

No mutta entä ne, jotka sai hyvät paperit, mutta pärjäsi pääsykokeissa heikosti? Omat ongelmathan ne aina on isoimmat ja tärkeimmät.

Ihan hyvä vain, yksinkertaista ja kaikki on samalla viivalla. Ei kun vaan kirjat kouraan ja lukemaan niihin ylioppilaskokeisiin. Ja korvat auki jo tunneilla, niin ei tarvitse hikuttaakaan niin paljoa vapaa-ajalla.

Sinullako on siis se käsitys, että nykysysteemissä pelkästään pääsykoepisteet ratkaisevat? Ei se nyt ihan niin mene.

Missä kohtaa minä niin sanoin? Pointti oli, että nykysysteemi sopii toisille, mutta toiset siitä kärsii. Sama se on jos tämä uusi systeemi otetaan käyttöön, jotkut siitä hyötyvät ja toiset ei. Loppujen lopuksi ihan sama mikä se systeemi on, koska aina on niitä joille se ei sovi ja joille se sopii. Niin pitkään kun homma on reilua ja kaikki on näin lähtökohtaisesti samalla viivalla(raha, pärstä, suhteet ei ratkaise), niin se on sikäli ihan sama mikä se systeemi on.

Täyttä p*skaa tuo, että yliopistoihin mennään tällä hetkellä pelkästään ulkoa oppimisen kautta. Harvalle alalle pääsee sisään, jos ei osaa soveltaa pääsykoemateriaalia.

Itse ainakin muistan edelleen ne parin vuoden takaiset pääsykoemateriaalin sisällöt, kyllä siinä puolen vuoden opiskelussa ne jäi mieleen.

Mitäs se yliopisto-opiskelu sitten on? Luetaan kirjat, käydään tekemässä kirjatentti. Miksi pääsykoe sitten niin surkea vaihtoehto on? Antaa esimakua opinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. 

Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  

Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.
Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan minun käy. Opiskelen tällä hetkellä Aallossa alaa, joka ei olekaan oma

juttuni. Tarkoitus on hakea toiselle alalle, mutta kiitos uudistusten, tuskin onnistuu.

Lukiosta surkeat paperit, sillä se oli elämässäni vaikeaa aikaa. Koulu ei kiinnostanut erinäisistä syistä. Vanhempien riitaisa avioero -> kolme kertaa lukion vaihto muutosta johtuen, läheisen ihmisen kuolema, oma sairastuminen joka johti pitkään toipumiseen sairaalassa.

Muuten olen älykäs ihminen, nyt yliopistossa olen suoriutunut erinomaisesti. Pääsykokeistakin suoriuduin hyvin ilman suurempia ponnistuksia. On aivan naurettavaa, että lukion paperit ratkaisisivat kohtalon. Harva siinä iässä tietää, mitä haluaa.

Kuinka sitten suhteutetaan lukion ja amiksen paperit? Amiksestahan tunnetusti saa hyvät paperit paljon helpommin, kuin lukiosta edes ne keskinkertaiset.

Tässä onkin se ristiriita, mitä suuresti ihmettelen hallituksen touhuissa. Painotetaan elinikäistä oppimista ja sopeutumista ja uudelleenkouluttautumista esim. työttömyyden kohdatessa. Kaikki tuo kuitenkin tehdään samaan aikaan mahdottomaksi kaikenmaailman uudistuksilla ja rajoituksilla. Eikä koske vain koulutusasioita nämä ongelmat kokonaisuuksien hallinnassa.

Eli lukio kannattaa jatkossa jättää käymättä.

Minusta ne opiskeluvalmiudet kyllä mitataan jossain ihan muussa kuin ylioppilaskokeissa. Tulee vain sellainen olo että opiskelusta halutaan tehdä yhä enemmissä määrin rikkaiden, hyväosaisten etuoikeus.

Ja mikä pahinta - kaikista köyhimmät sallivat tämän. He pitävät yliopistoa huuhaana, vaikka heidän pitäisi kynsin ja hampain pitää kiinni oikeuksistaan - ja eteenkin lastensa oikeuksista!