Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Vierailija kirjoitti:
Tätini, serkkuni (tädin poika) ja veljentyttäreni halusivat yllättäen tulla käymään. Sanoin että jos heti tuutte niin käy koska minulla oli kyseisenä päivänä iltavuoro.
Tulivat. Tarjosin kahvia ja ruokaa. Eivät halunneet. Vaeltelivat vaan ympäri kaksiotani. Yhtäkkiä tätini kiekaisi: "Mä haluun ton senkin. Ja otetaan toi ryijy kanssa."
Veljentytär: "Mä haluun ton taulun!"
Serkku oli heti raahaamassa senkkiä. Siellä oli kuulema sisällä "jotain paskaa" joka teki siitä painavan.
Sanoin vain ettei yksikään tavara lähde asunnostani. Kaikki kolme jähmettyivät, siis täysin. Tätini tuijotti minua murhaavasti ja toiset vilkuilivat välillä minua, välillä tätiä ja välillä maahan.
Sitten tätini alkoi huutaa. Se ääni oli jotain ylimaallista tai suoraan jostain, en osaa kuvailla sitä. Ehkä valaan polttaminen elävältä voisi kuulostaa samalta, en osaa sanoa. Sitten täti alkoi huutaa sanoja minua koht
Mikä näillä oli perusteluna. Olitko jemmannyt kuolinpesän tavaroita itsellesi vai olitko perinyt äitisi/ isäsi ja tätisi kuvitteli, että hänellä on oikeus sisaruksensa perintöön?
Vierailija kirjoitti:
Vieraat tulevat häihin syömään sadan euron annokset suurin piirtein 10 e per henkilö. Ja lähimmistä henkilöistä on kyse.
Onko jossakin pykälä, että häiden pitää tuottaa voittoa? Olisitte ilmoittaneet, että syöminen sitten lahjan arvon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä näillä oli perusteluna. Olitko jemmannyt kuolinpesän tavaroita itsellesi vai olitko perinyt äitisi/ isäsi ja tätisi kuvitteli, että hänellä on oikeus sisaruksensa perintöön?
Vanhempani olivat olleet kuolleena tapahtuneen aikaan kahdeksan vuotta. Huonekalut olin hankkinut itselleni avioeron jälkeen. Ryijyn olin saanut äidiltäni kun muutin opiskelemaan n.30 vuotta sitten. Tauluja olen hankkinut itselleni, osittain sijoitusmielessä, osittain vaan sen perusteella mikä miellyttää silmääni.
Mitään perusteluja eivät esittäneet ja tuskin niitä olisikaan ollut. Tämä näytös oli tyypillistä draamaa tädiltäni. Epäilen hänellä vahvasti mt-ongelmia ja narsistista häiriötä. Kuitenkaan mitään näin yllättävää ja odottamatonta en osannut ennakoida tädiltänikään.
Joo, tätini on voinut kuvitella kaikenlaista.
Harmittaa etten tallentanut tätini mylvintää. Kukaan ei olisi uskonut minkä eläimen ääni se on. Jälkeenpäin ihmettelin miten pysyin niin tyynenä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä näillä oli perusteluna. Olitko jemmannyt kuolinpesän tavaroita itsellesi vai olitko perinyt äitisi/ isäsi ja tätisi kuvitteli, että hänellä on oikeus sisaruksensa perintöön?
Vanhempani olivat olleet kuolleena tapahtuneen aikaan kahdeksan vuotta. Huonekalut olin hankkinut itselleni avioeron jälkeen. Ryijyn olin saanut äidiltäni kun muutin opiskelemaan n.30 vuotta sitten. Tauluja olen hankkinut itselleni, osittain sijoitusmielessä, osittain vaan sen perusteella mikä miellyttää silmääni.
Mitään perusteluja eivät esittäneet ja tuskin niitä olisikaan ollut. Tämä näytös oli tyypillistä draamaa tädiltäni. Epäilen hänellä vahvasti mt-ongelmia ja narsistista häiriötä. Kuitenkaan mitään näin yllättävää ja odottamatonta en osannut ennakoida tädiltänikään.
Joo, tätini on voinut kuvitella kaikenlaista.
<
Muistinkin että tätini oli ihan oikeusteitse yrittänyt aiemmin vaatia sisarpuolen mökistä ensin osuutta, sitten käyttöoikeutta. Tätini oli siis äitini sisar. Sisarpuoleni oli isäni nuoruudenseikkailujen tulos ja hän oli perinyt mökin omalta äidiltään. Tämä voi ertoa kuinka pihalla tätini on aina ollut. Minä vaadin. Minä tahdon ;)
Kun olin nuori ja liian kiltti, eräs huonokuntoinen vanhus joka oli sairaalassa, pyysi auttamaan muutossa tavaroiden purkamisessa. ( Ei sukua) Täpötäyden kolmion tavarat piti purkaa paljon pienempään asuntoon. Lupasin mennä vastahakoisesti, en kehdannut/ halunnut jättää pulaan. Ei siinä mitään, ajattelin että toki hänen aikuiset lapset olisivat kaverina. No minä koitin purkaa tavaroita.. Kaikki paikat oli tupaten täynnä, huonekaluja, koristeita, astioita, pusseja joissa oli vanhoja vaatteita jne. jne. Häkkivarastoon ei mahtunut enää tunkemallakaan. Mistä ihmeestä olisin voinut yksin tietää mikä astiasto monista purettaisiin keittiöön?. Ja tilaa oli liian vähän. Sitten ovi kävi, ilahduin. Viimein apua. Vielä mitä, aikuinen lapsi toi asuntoon, lisää tavaraa!!! Ilmoitti menevänsä uimaan lastensa kanssa, oli hellepäivä. Jätti minut sinne hikisenä, vihaisena ja ahdistuneena. No tein sen päivän parhaani YKSIN, ei ole minun vika jos purin vääriä tavaroita, illalla ilmoitin sairaalaan että tämän enempää en voi auttaa, tuli kiireellistä menoa useaksi päiväksi. Toisin sanoen pakkasin kamppeeni, kysyin pakopaikkaa ja häivyin paikkakunnalta. Tuntui kurjalta että minut jätettiin hoitamaan yksin kauheaa muuttosavottaa vaikka aikuisia lapsiakin asui paikkakunnalla. Nykyään olen vanhempi ja viisaampi.
Juuri tuo leuhkiminen, että menemme uimaan, kun on niin lämmin ja samalla toinen raataa. Vähän sama tilanne, kun taloyhtiön talkoissa toiset haravoi ja muutama menee lenkille. Tulevat sitten makkaralle ja oluelle/limsalle ja katselevat arvostelevasti muiden aikaansaannoksia. Tämäkin tytär sitten todennäköisesti ei jättänyt mainitsematta, jos joku asia oli hänen mielestään laitettu väärin.
Rasittava naapuri pimputti ovikelloa ja olisi tuonut taas omin lupineen kakaransa leikkimään koiran kanssa eli ilmaiseen hoitoon. Sanoin, että koira ei valitettavasti ole nyt kotona ja hyppäsin nelin kontin lattialle - "mutta ei haittaa, tykkään itse leikkiä koiraa välillä, vuh vuh!". Siihen loppui ne visiitit... Suosittelen vastaavia konsteja kaikille, jotka joutuvat toimimaan härskien naapureiden ilmaisena päiväkotina.
"Muistinkin että tätini oli ihan oikeusteitse yrittänyt aiemmin vaatia sisarpuolen mökistä ensin osuutta, sitten käyttöoikeutta. Tätini oli siis äitini sisar. Sisarpuoleni oli isäni nuoruudenseikkailujen tulos ja hän oli perinyt mökin omalta äidiltään. Tämä voi ertoa kuinka pihalla tätini on aina ollut. Minä vaadin. Minä tahdon ;)"
Yrittää toki voi, mutta ei tuollainen juttu etene oikeussaliin saakka. Eikä yksikään asianajaja edes ottaisi juttua hoitaakseen. Asia on täysin kiistaton, eihän tätisi edes kuulu kyseiseen kuolinpesään millään tavoin.
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
Joo, nuo höpinät oikeusjutusta varmistaa trollauksen.
Tarinan tädillä kun ei ole minkäänlaista kanneoikeutta jutussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
Joo, nuo höpinät oikeusjutusta varmistaa trollauksen.
Tarinan tädillä kun ei ole minkäänlaista kanneoikeutta jutussa.
En voi sille mitään että tädillä ei ole kaikkia muumeja laaksossa, on lepakoita tapulissa jne. Niitä nimittäin on. Eihän se mihinkään edennyt mutta ei se estänyt tätiä vaatimasta. Täti on kyllä vaatinut muutakin, ihan vierailta ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
Joo, nuo höpinät oikeusjutusta varmistaa trollauksen.
Tarinan tädillä kun ei ole minkäänlaista kanneoikeutta jutussa.
Mitään oikeusjuttua ei tullut. Täti silti yritti.
Vierailija kirjoitti:
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
On niin pöhkö tarina, että sen on pakko olla totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
On niin pöhkö tarina, että sen on pakko olla totta.
ärsyttää dissaaminen että oikein syyhyttää sormia kirjoittaa asianomaisten nimet tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
On niin pöhkö tarina, että sen on pakko olla totta.
Ei niin tyhmää juttua olekaan, ettei ihminen voisi omilla toimillaan pistää paremmaksi.
Niin olen siis itse kuullut pöhköjä=uskomattomia tarinoita=tapahtumia, jotka ovat totta. Harmi, etten muista niitä enää kunnolla kirjoittaekseni tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanahäkkiä mä metsästän kirjoitti:
Naapurin rouva hyökkäs ihan pokkana kysymään, voisiko saada mun kanahäkkini. Olin siis jonkun aikaa sitten muuttanut tähän, ja mulla oli jo siellä tavaraa. Shameless :D
Mä oon vuokrannut.
Sinkkuna elin aika minimalistisena. Yksi naapureista taloyhtiön kokouksessa valitti, kun minnekään ei saa vaunut.Ehdotin vuokraa mun.
Silloin oli markat ja pyysin ehkä 10 markkaa per kk.
Isäni tuli ja laittoi Mak4saa 1000 e vuodessa käteen.1000 ? Vai 100 ?
1000€/vuosi (n. 84€/kk) on ihan normaali tai jopa
no mikä on sitten se kauhistuksen kanahäkki?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi täti juttu on ihan keksittyä soopaa. Älkää uskoko kaikkea.
Joo, nuo höpinät oikeusjutusta varmistaa trollauksen.
Tarinan tädillä kun ei ole minkäänlaista kanneoikeutta jutussa.
Tollasia tätejä on silti.
Esim. lähipiirin täti, joka käy vuoronperään oikeutta jokaisen naapurin kanssa ojista, teistä, tontin rajoista. Siis oikeasti turhia juttuja, joissa ei ole muuta perää kuin hänen halunsa "todistaa", että joku raja kulkee vääryydellä 30 cm väärässä paikassa suhteessa hänen omistuksiinsa.
Tutun naapurin mukaan tutun tontin joku entisistä omistajista on 1950 luvulla tehnyt ojan naapurin puolelle rajaa. Nyt tutun kuuluu täyttää se ja tehdä oja omalle puolelleen. Naapurin mukaan oja kuitenkin tarvitaan. Ja tutun tulee tietysti maksaa kaikki kustannukset. Juupa juu.
Tätini, serkkuni (tädin poika) ja veljentyttäreni halusivat yllättäen tulla käymään. Sanoin että jos heti tuutte niin käy koska minulla oli kyseisenä päivänä iltavuoro.
Tulivat. Tarjosin kahvia ja ruokaa. Eivät halunneet. Vaeltelivat vaan ympäri kaksiotani. Yhtäkkiä tätini kiekaisi: "Mä haluun ton senkin. Ja otetaan toi ryijy kanssa."
Veljentytär: "Mä haluun ton taulun!"
Serkku oli heti raahaamassa senkkiä. Siellä oli kuulema sisällä "jotain paskaa" joka teki siitä painavan.
Sanoin vain ettei yksikään tavara lähde asunnostani. Kaikki kolme jähmettyivät, siis täysin. Tätini tuijotti minua murhaavasti ja toiset vilkuilivat välillä minua, välillä tätiä ja välillä maahan.
Sitten tätini alkoi huutaa. Se ääni oli jotain ylimaallista tai suoraan jostain, en osaa kuvailla sitä. Ehkä valaan polttaminen elävältä voisi kuulostaa samalta, en osaa sanoa. Sitten täti alkoi huutaa sanoja minua kohti. Sitä tavaraa tuli kyllä. Olin aika hämmentynyt ja alkoi suoraan sanoen vit***ttaa.
Karjuin että nyt häivytte blaablaa. Ja lopulta lähtivät. Tätini heitteli vielä eteisessä kaikki vaatteet maahan yritti lyödä oven mahdollisimman kovaa kiinni. Jäi vielä rappukäytävää riehumaan. Pistin välioven kiinni, kuulokkeet päähän ja menin parvekkeelle tupakille.
Naapurin eläkeläispariskunta tuli pihalle samaan aikaan sukulaisten kanssa ja samalla paikalle ajoi poliisiauto.
Asiaa selviteltiin. Mutta oli aikamoinen kokemus.Huh huh.