Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kokemusta toiselta puolelta. Mulla on yksi ystäväpariskunta, jolta olen pyytänyt autottomana paljon auto- ja kuljetusapua, sekä muuta apua eri asioihin. Aina ovat suostuneet. Olen yrittänyt monta kertaa kysyä paljonko haluavat korvaukseksi ja myös tyrkyttää rahaa, mutta eivät suostu koskaan ottamaan vastaan, edes polttoainekustannuksia. Sanovat että koska olen köyhempi opiskelija, eivät kehtaa. Olen myös tarjonnut apuani eri asioissa, muutoissa, siivoamisessa tai vaikka koirien vahtimisessa, että ottakaa yhteyttä ehdottomasti, jos tarvitsevat missä tahansa. Koskaan eivät ole ottaneet näissä yhteyttä. Olen myös aina kiittänyt kovasti avustaan ja näemme muutenkin kuin silloin kuin tarvitsen apua, mutta kuulin sitten tässä että heitä ärsyttää mun käytös, että hyväksikäytän. Miksi ei voi sanoa ei, miksi ei voi ottaa korvausta vastaan tai vuorostaan pyytää apuani, mutta sitten takanapäin avaudutaan??

Minulle usea työkaveri ihan minun pyytämättäni tarjosi kyytiä bussipysäkilleni kun ainut tie pois työpaikalta meni juuri sen pysäkin ohi että samalla pääset. Tarjosin rahaa mutta kaikki ihan kaikki sanoivat että ei tietenkään tarvi maksaa kun hän muutenkin menee sitä tietä. No en sitten maksanut.

Loppukeväästä sain vahingossa kuulla että työkavereita ärsyttää kun kuljen ilmaiseksi kyydissä käytän hyväksi kun he kuitenkin ostavat autoon bensaa yms. Olin kyllä ihan että mitä ihmettä!

Jotta meni vielä hullummaksi niin osa haukkujista ihan itse taas tarjosi kyytiä pysäkille. En muuten mennyt vaikka kuinka oli työtä kotiin vielä kannettavaksi.

Minäkin joskus tarjoan kyytiä jollekin kertaluontoisesti jos on sama matka ja kun itse ehdotan, niin en ota rahaa vaikka toinen kysyy mitä on velkaa. Ongelma tuleekin vasta siinä vaiheessa, kun seuraavilla kerroilla samat ihmiset kysyy, että pääseekö taas kyydissä ja olettaa, että kuljetan jatkossakin ilmaiseksi. Silloin se muodostuu jo hyväksikäytöksi.

Käyn yhdessä harrastuksessa ja olisi pitänyt pitää vaan suu kiinni kun kerran eräälle ihmiselle ehdotin, että pääsee kyydissäni kotiin, kun hän valitti, että busseilla on poikkeusajat ja joutuu odottamaan niin kauan ja kelikin oli huono. Nyt niitä kuljetettavia on sitten koko autollinen. Jokainen säästää pari euroa bussilipussa ja minä maksan bensat. Ei oo reilua mielestäni ja tosiaan ensimmäisellä kerralla sanoin, ettei ole mitään velkaa matkasta, mutta luulisi nyt toisten tajuavan, etten jatkuvasti ilmaisin kuljeta kun itse kyytiin tunkevat.

Itse jos jatkuvasti toisen kyydissä kulkisin, niin heittäisin kuskille automaattisesti aina muutaman euron minä olisin varannut bussiin, enkä edes kysyisi, että tarviiko maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

oma siskoni yritti vaatia kissani tappamista, jotta hänen allerginen lapsensa voisi käydä ehkä kerran vuodessa vanhempani luona. Huom. TÄtä lasta ei ikinä käytetty tämän kyseisen eronneen isovanhemman luona, kuin korkeintaan max 2 tuntia kerrallaan, kerran-kaksi  vuodessa.joten mitään varsinaista hyötyä kissan tappamisesta ei olisi edes ollut. Selvennykseksi, että olin silloin nuori opiskelija, ja kissa asui siis eronnen yh vanhempani kotona koska sitä ei voinut viedä opiskeljasoluunkaan, säännöt ei sallineet sitä. Kissani oli siis elänyt koko elämänsä tuossa vanhempani kotona.

nyt tällä allergisella lapsella on oma koira, ja siskollani on myös. Se siitä minunn kissani aiheuttamasta allergiasta ja haitasta,

Nämä on ihan hirveitä jotka lykkäävät lemmikkinsä vanhemmillensa hoidettavaksi. Jos olet halunnut kissan niin itse sen hoidat. Sisko yritti varmaan saada kissan pois koska isovanhempi oli sanonut että useamminkin voisitte käydä jos ei olisi tuota kissaa ja toiset tosiaan käyneet harvoin koska siellä on kissa. Se että heillä on koira ei liity asiaan mitenkään jos eivät hekin jätä koiriaan pysyvään hoitoon isovanhemmalle. En ymmärrä miten se oli sinun siskosi ja sinun vanhempasi? Eikö ollut myös siskosi vanhempi?

Lue paremmin, dille.

Aika monesti juttu menee niin, että nuorelle/lapselle hankitaan kissa lapsuudenkotiin. Ja kun teini sitten itsenäistyy ja muuttaa opiskelemaan, se kissa jää sinne lapsuuskotiin, kun opiskelijakämppään sitä ei voi viedä.

Kyllä siinä on silloin se vanhempikin (tässä tapauksessa isovanhempi) ollut kissaa hankkimassa. Kissahan oli tuossa huushollissa siis asunut koko ikänsä, vaikka nimellisesti olikin mukamas tämän nuoren, nyt jo pois muuttaneen entisen teinin kissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kokemusta toiselta puolelta. Mulla on yksi ystäväpariskunta, jolta olen pyytänyt autottomana paljon auto- ja kuljetusapua, sekä muuta apua eri asioihin. Aina ovat suostuneet. Olen yrittänyt monta kertaa kysyä paljonko haluavat korvaukseksi ja myös tyrkyttää rahaa, mutta eivät suostu koskaan ottamaan vastaan, edes polttoainekustannuksia. Sanovat että koska olen köyhempi opiskelija, eivät kehtaa. Olen myös tarjonnut apuani eri asioissa, muutoissa, siivoamisessa tai vaikka koirien vahtimisessa, että ottakaa yhteyttä ehdottomasti, jos tarvitsevat missä tahansa. Koskaan eivät ole ottaneet näissä yhteyttä. Olen myös aina kiittänyt kovasti avustaan ja näemme muutenkin kuin silloin kuin tarvitsen apua, mutta kuulin sitten tässä että heitä ärsyttää mun käytös, että hyväksikäytän. Miksi ei voi sanoa ei, miksi ei voi ottaa korvausta vastaan tai vuorostaan pyytää apuani, mutta sitten takanapäin avaudutaan??

Minulle usea työkaveri ihan minun pyytämättäni tarjosi kyytiä bussipysäkilleni kun ainut tie pois työpaikalta meni juuri sen pysäkin ohi että samalla pääset. Tarjosin rahaa mutta kaikki ihan kaikki sanoivat että ei tietenkään tarvi maksaa kun hän muutenkin menee sitä tietä. No en sitten maksanut.

Loppukeväästä sain vahingossa kuulla että työkavereita ärsyttää kun kuljen ilmaiseksi kyydissä käytän hyväksi kun he kuitenkin ostavat autoon bensaa yms. Olin kyllä ihan että mitä ihmettä!

Jotta meni vielä hullummaksi niin osa haukkujista ihan itse taas tarjosi kyytiä pysäkille. En muuten mennyt vaikka kuinka oli työtä kotiin vielä kannettavaksi.

Minäkin joskus tarjoan kyytiä jollekin kertaluontoisesti jos on sama matka ja kun itse ehdotan, niin en ota rahaa vaikka toinen kysyy mitä on velkaa. Ongelma tuleekin vasta siinä vaiheessa, kun seuraavilla kerroilla samat ihmiset kysyy, että pääseekö taas kyydissä ja olettaa, että kuljetan jatkossakin ilmaiseksi. Silloin se muodostuu jo hyväksikäytöksi.

Käyn yhdessä harrastuksessa ja olisi pitänyt pitää vaan suu kiinni kun kerran eräälle ihmiselle ehdotin, että pääsee kyydissäni kotiin, kun hän valitti, että busseilla on poikkeusajat ja joutuu odottamaan niin kauan ja kelikin oli huono. Nyt niitä kuljetettavia on sitten koko autollinen. Jokainen säästää pari euroa bussilipussa ja minä maksan bensat. Ei oo reilua mielestäni ja tosiaan ensimmäisellä kerralla sanoin, ettei ole mitään velkaa matkasta, mutta luulisi nyt toisten tajuavan, etten jatkuvasti ilmaisin kuljeta kun itse kyytiin tunkevat.

Itse jos jatkuvasti toisen kyydissä kulkisin, niin heittäisin kuskille automaattisesti aina muutaman euron minä olisin varannut bussiin, enkä edes kysyisi, että tarviiko maksaa.

En ikinä en yhden yhtä kertaa pyytänyt yhdeltäkään työtoverilta kyytiä mihinkään vaan minut aina pyytämällä pyydettiin kyytiin ja jopa kun olin jo kävelemässä sinne pysäkille. Ja se pysäkki johon kävelin oli aivan ensimmäinen pysäkki. Eli minä.en voinut mennä sille pysäkille millään bussilla vaan kävelin sinne. Pysäkille oli reilu kilometri matkaa.

Joskus joku työtoveri kysyi että miten olen niin hyvässä ja sutjakassa kunnossa. Sanoin että kävelen paljon. Mietin että ihan kateuttaanko ne kyytiin pyysivät ettänen saisi kävelyliikuntaa työmatkasta.

Niin ja minua pyydettiin sinne auton kyytiin myös aamulla kun olin kävekemässä työpaikalle.

Ystävättäreni ehdotti että "luovuttaisin" mieheni hänelle, kun hän ei saa omaa. 

Ex.n kanssa lapset viikko-viikko ja ex on lähes aina viettänyt lomansa työpaikkansa pääkonttorin "kesämökillä" Sveitsissä heinäkuussa.

Joten käytäntö on opettanut lapset ovat ex.llä heinäkuun ja minulla elokuun.

Lisäksi töissä hiljenee tosi paljon heti juhannuksesta, tai oikeasti viikkoa ennen ja teen pitkin vuotta ylitöitä ja nytkin tänä kesänä minulla on 6 vkoa kesälomaa.

Tää on ollut tosi kova paikka. Meille tuodaan lapsia omilleni kavereiksi ilman että sovitaan.

Pahin oli joka kysyi voinko ottaa, kysyin mitä maksaa, ei vastannut mutta aamulla lapset soittivat ovikelloa ja äiti oli kaahannut pois.

Tällä kerralla pyysin naapurin mummoa pihalle, lapset jäivät leikkimään leikkialueelle, me lähdimme pois suunnitelmien mukaan ja ilmoitin äidille mummolle pitää maksaa 50 e ja jos et ole tunnin sisällä hakenut, soitan lasten huostaanottoon.

Onhan näitäkin jotka pyytävät että hoidan heidän lapsia koko kesän, kun olin vielä kotona. Kun kysyi paljonko maksat, oltiin kysymysmerkkejä , ehdotin 10 e per tunti per lapsi. Kamalan kallista, halvemmalla tarhassa. No miksi et vie tarhaan ?

Kun minä voisin hoitaa ilmaiseksi.

Kuka katsoo 10 vkoa 2 lasta ilmaiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

oma siskoni yritti vaatia kissani tappamista, jotta hänen allerginen lapsensa voisi käydä ehkä kerran vuodessa vanhempani luona. Huom. TÄtä lasta ei ikinä käytetty tämän kyseisen eronneen isovanhemman luona, kuin korkeintaan max 2 tuntia kerrallaan, kerran-kaksi  vuodessa.joten mitään varsinaista hyötyä kissan tappamisesta ei olisi edes ollut. Selvennykseksi, että olin silloin nuori opiskelija, ja kissa asui siis eronnen yh vanhempani kotona koska sitä ei voinut viedä opiskeljasoluunkaan, säännöt ei sallineet sitä. Kissani oli siis elänyt koko elämänsä tuossa vanhempani kotona.

nyt tällä allergisella lapsella on oma koira, ja siskollani on myös. Se siitä minunn kissani aiheuttamasta allergiasta ja haitasta,

Nämä on ihan hirveitä jotka lykkäävät lemmikkinsä vanhemmillensa hoidettavaksi. Jos olet halunnut kissan niin itse sen hoidat. Sisko yritti varmaan saada kissan pois koska isovanhempi oli sanonut että useamminkin voisitte käydä jos ei olisi tuota kissaa ja toiset tosiaan käyneet harvoin koska siellä on kissa. Se että heillä on koira ei liity asiaan mitenkään jos eivät hekin jätä koiriaan pysyvään hoitoon isovanhemmalle. En ymmärrä miten se oli sinun siskosi ja sinun vanhempasi? Eikö ollut myös siskosi vanhempi?

Toisaalta: jos vanhemmat suostuvat ottamaan lemmikin hoidettavakseen, sillä mennään. Jos eivät, tai jos hoito rasittaa heitä tulevaisuudessa liiaksi, aikuiset ihmiset voivat varmaan sopia lemmikinhoidosta ilman, että joku kolmas osapuoli tulee vaatimaan omien syidensä vuoksi lemmikin lopettamista.

Etkö tosiaan tästä ketjusta ole oppinut kuinka vaikea joidenkin on sanoa ei? Varsinkaan vanhemmat eivät sano lellikkilapsillensa yhtään mitään. Täällä oli näitä kolmansia osapuoliakin jotka lopettivat lassukka puolison kuppaamisen jne. Miksei kissan tappamisesta kysytty siltä isovanhemmalta? Asia tai kissa ei enää kuulunut kirjoittajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kokemusta toiselta puolelta. Mulla on yksi ystäväpariskunta, jolta olen pyytänyt autottomana paljon auto- ja kuljetusapua, sekä muuta apua eri asioihin. Aina ovat suostuneet. Olen yrittänyt monta kertaa kysyä paljonko haluavat korvaukseksi ja myös tyrkyttää rahaa, mutta eivät suostu koskaan ottamaan vastaan, edes polttoainekustannuksia. Sanovat että koska olen köyhempi opiskelija, eivät kehtaa. Olen myös tarjonnut apuani eri asioissa, muutoissa, siivoamisessa tai vaikka koirien vahtimisessa, että ottakaa yhteyttä ehdottomasti, jos tarvitsevat missä tahansa. Koskaan eivät ole ottaneet näissä yhteyttä. Olen myös aina kiittänyt kovasti avustaan ja näemme muutenkin kuin silloin kuin tarvitsen apua, mutta kuulin sitten tässä että heitä ärsyttää mun käytös, että hyväksikäytän. Miksi ei voi sanoa ei, miksi ei voi ottaa korvausta vastaan tai vuorostaan pyytää apuani, mutta sitten takanapäin avaudutaan??

Minulle usea työkaveri ihan minun pyytämättäni tarjosi kyytiä bussipysäkilleni kun ainut tie pois työpaikalta meni juuri sen pysäkin ohi että samalla pääset. Tarjosin rahaa mutta kaikki ihan kaikki sanoivat että ei tietenkään tarvi maksaa kun hän muutenkin menee sitä tietä. No en sitten maksanut.

Loppukeväästä sain vahingossa kuulla että työkavereita ärsyttää kun kuljen ilmaiseksi kyydissä käytän hyväksi kun he kuitenkin ostavat autoon bensaa yms. Olin kyllä ihan että mitä ihmettä!

Jotta meni vielä hullummaksi niin osa haukkujista ihan itse taas tarjosi kyytiä pysäkille. En muuten mennyt vaikka kuinka oli työtä kotiin vielä kannettavaksi.

Minäkin joskus tarjoan kyytiä jollekin kertaluontoisesti jos on sama matka ja kun itse ehdotan, niin en ota rahaa vaikka toinen kysyy mitä on velkaa. Ongelma tuleekin vasta siinä vaiheessa, kun seuraavilla kerroilla samat ihmiset kysyy, että pääseekö taas kyydissä ja olettaa, että kuljetan jatkossakin ilmaiseksi. Silloin se muodostuu jo hyväksikäytöksi.

Käyn yhdessä harrastuksessa ja olisi pitänyt pitää vaan suu kiinni kun kerran eräälle ihmiselle ehdotin, että pääsee kyydissäni kotiin, kun hän valitti, että busseilla on poikkeusajat ja joutuu odottamaan niin kauan ja kelikin oli huono. Nyt niitä kuljetettavia on sitten koko autollinen. Jokainen säästää pari euroa bussilipussa ja minä maksan bensat. Ei oo reilua mielestäni ja tosiaan ensimmäisellä kerralla sanoin, ettei ole mitään velkaa matkasta, mutta luulisi nyt toisten tajuavan, etten jatkuvasti ilmaisin kuljeta kun itse kyytiin tunkevat.

Itse jos jatkuvasti toisen kyydissä kulkisin, niin heittäisin kuskille automaattisesti aina muutaman euron minä olisin varannut bussiin, enkä edes kysyisi, että tarviiko maksaa.

En ikinä en yhden yhtä kertaa pyytänyt yhdeltäkään työtoverilta kyytiä mihinkään vaan minut aina pyytämällä pyydettiin kyytiin ja jopa kun olin jo kävelemässä sinne pysäkille. Ja se pysäkki johon kävelin oli aivan ensimmäinen pysäkki. Eli minä.en voinut mennä sille pysäkille millään bussilla vaan kävelin sinne. Pysäkille oli reilu kilometri matkaa.

Joskus joku työtoveri kysyi että miten olen niin hyvässä ja sutjakassa kunnossa. Sanoin että kävelen paljon. Mietin että ihan kateuttaanko ne kyytiin pyysivät ettänen saisi kävelyliikuntaa työmatkasta.

Niin ja minua pyydettiin sinne auton kyytiin myös aamulla kun olin kävekemässä työpaikalle.

En voi käsittää miksi joku alapeukuttaa tätä viestiä? Oletteko itse tuollaisia ns pyyteettömän avun tarjoajia jotka ihan jotta pääsee puhumaan pas... jostakusta tarjoaa apua eikä ota maksua ei vaikka sitä kuinka tarjotaan ja tosiaan törkeästi vääristelee vielä asiaa selän takana?

Ja tosiaan minulle tarjottiin tarjoamasta päästyään kyytiä myös pa...npuhumisen paljastumisen jälkeenkin. No toisaalta ymmärränkin kun heiltä kaikilta hävisi se areena jossa voi haukkua muita työtovereita jollekin joka ei asiaa varmasti kerro eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kokemusta toiselta puolelta. Mulla on yksi ystäväpariskunta, jolta olen pyytänyt autottomana paljon auto- ja kuljetusapua, sekä muuta apua eri asioihin. Aina ovat suostuneet. Olen yrittänyt monta kertaa kysyä paljonko haluavat korvaukseksi ja myös tyrkyttää rahaa, mutta eivät suostu koskaan ottamaan vastaan, edes polttoainekustannuksia. Sanovat että koska olen köyhempi opiskelija, eivät kehtaa. Olen myös tarjonnut apuani eri asioissa, muutoissa, siivoamisessa tai vaikka koirien vahtimisessa, että ottakaa yhteyttä ehdottomasti, jos tarvitsevat missä tahansa. Koskaan eivät ole ottaneet näissä yhteyttä. Olen myös aina kiittänyt kovasti avustaan ja näemme muutenkin kuin silloin kuin tarvitsen apua, mutta kuulin sitten tässä että heitä ärsyttää mun käytös, että hyväksikäytän. Miksi ei voi sanoa ei, miksi ei voi ottaa korvausta vastaan tai vuorostaan pyytää apuani, mutta sitten takanapäin avaudutaan??

Minulle usea työkaveri ihan minun pyytämättäni tarjosi kyytiä bussipysäkilleni kun ainut tie pois työpaikalta meni juuri sen pysäkin ohi että samalla pääset. Tarjosin rahaa mutta kaikki ihan kaikki sanoivat että ei tietenkään tarvi maksaa kun hän muutenkin menee sitä tietä. No en sitten maksanut.

Loppukeväästä sain vahingossa kuulla että työkavereita ärsyttää kun kuljen ilmaiseksi kyydissä käytän hyväksi kun he kuitenkin ostavat autoon bensaa yms. Olin kyllä ihan että mitä ihmettä!

Jotta meni vielä hullummaksi niin osa haukkujista ihan itse taas tarjosi kyytiä pysäkille. En muuten mennyt vaikka kuinka oli työtä kotiin vielä kannettavaksi.

Minäkin joskus tarjoan kyytiä jollekin kertaluontoisesti jos on sama matka ja kun itse ehdotan, niin en ota rahaa vaikka toinen kysyy mitä on velkaa. Ongelma tuleekin vasta siinä vaiheessa, kun seuraavilla kerroilla samat ihmiset kysyy, että pääseekö taas kyydissä ja olettaa, että kuljetan jatkossakin ilmaiseksi. Silloin se muodostuu jo hyväksikäytöksi.

Käyn yhdessä harrastuksessa ja olisi pitänyt pitää vaan suu kiinni kun kerran eräälle ihmiselle ehdotin, että pääsee kyydissäni kotiin, kun hän valitti, että busseilla on poikkeusajat ja joutuu odottamaan niin kauan ja kelikin oli huono. Nyt niitä kuljetettavia on sitten koko autollinen. Jokainen säästää pari euroa bussilipussa ja minä maksan bensat. Ei oo reilua mielestäni ja tosiaan ensimmäisellä kerralla sanoin, ettei ole mitään velkaa matkasta, mutta luulisi nyt toisten tajuavan, etten jatkuvasti ilmaisin kuljeta kun itse kyytiin tunkevat.

Itse jos jatkuvasti toisen kyydissä kulkisin, niin heittäisin kuskille automaattisesti aina muutaman euron minä olisin varannut bussiin, enkä edes kysyisi, että tarviiko maksaa.

En ikinä en yhden yhtä kertaa pyytänyt yhdeltäkään työtoverilta kyytiä mihinkään vaan minut aina pyytämällä pyydettiin kyytiin ja jopa kun olin jo kävelemässä sinne pysäkille. Ja se pysäkki johon kävelin oli aivan ensimmäinen pysäkki. Eli minä.en voinut mennä sille pysäkille millään bussilla vaan kävelin sinne. Pysäkille oli reilu kilometri matkaa.

Joskus joku työtoveri kysyi että miten olen niin hyvässä ja sutjakassa kunnossa. Sanoin että kävelen paljon. Mietin että ihan kateuttaanko ne kyytiin pyysivät ettänen saisi kävelyliikuntaa työmatkasta.

Niin ja minua pyydettiin sinne auton kyytiin myös aamulla kun olin kävekemässä työpaikalle.

En voi käsittää miksi joku alapeukuttaa tätä viestiä? Oletteko itse tuollaisia ns pyyteettömän avun tarjoajia jotka ihan jotta pääsee puhumaan pas... jostakusta tarjoaa apua eikä ota maksua ei vaikka sitä kuinka tarjotaan ja tosiaan törkeästi vääristelee vielä asiaa selän takana?

Ja tosiaan minulle tarjottiin tarjoamasta päästyään kyytiä myös pa...npuhumisen paljastumisen jälkeenkin. No toisaalta ymmärränkin kun heiltä kaikilta hävisi se areena jossa voi haukkua muita työtovereita jollekin joka ei asiaa varmasti kerro eteenpäin.

Minä annoin sinulle alapeukun tämän virkkeen vuoksi: "Mietin että ihan kateuttaanko ne kyytiin pyysivät ettänen saisi kävelyliikuntaa työmatkasta."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kokemusta toiselta puolelta. Mulla on yksi ystäväpariskunta, jolta olen pyytänyt autottomana paljon auto- ja kuljetusapua, sekä muuta apua eri asioihin. Aina ovat suostuneet. Olen yrittänyt monta kertaa kysyä paljonko haluavat korvaukseksi ja myös tyrkyttää rahaa, mutta eivät suostu koskaan ottamaan vastaan, edes polttoainekustannuksia. Sanovat että koska olen köyhempi opiskelija, eivät kehtaa. Olen myös tarjonnut apuani eri asioissa, muutoissa, siivoamisessa tai vaikka koirien vahtimisessa, että ottakaa yhteyttä ehdottomasti, jos tarvitsevat missä tahansa. Koskaan eivät ole ottaneet näissä yhteyttä. Olen myös aina kiittänyt kovasti avustaan ja näemme muutenkin kuin silloin kuin tarvitsen apua, mutta kuulin sitten tässä että heitä ärsyttää mun käytös, että hyväksikäytän. Miksi ei voi sanoa ei, miksi ei voi ottaa korvausta vastaan tai vuorostaan pyytää apuani, mutta sitten takanapäin avaudutaan??

Minulle usea työkaveri ihan minun pyytämättäni tarjosi kyytiä bussipysäkilleni kun ainut tie pois työpaikalta meni juuri sen pysäkin ohi että samalla pääset. Tarjosin rahaa mutta kaikki ihan kaikki sanoivat että ei tietenkään tarvi maksaa kun hän muutenkin menee sitä tietä. No en sitten maksanut.

Loppukeväästä sain vahingossa kuulla että työkavereita ärsyttää kun kuljen ilmaiseksi kyydissä käytän hyväksi kun he kuitenkin ostavat autoon bensaa yms. Olin kyllä ihan että mitä ihmettä!

Jotta meni vielä hullummaksi niin osa haukkujista ihan itse taas tarjosi kyytiä pysäkille. En muuten mennyt vaikka kuinka oli työtä kotiin vielä kannettavaksi.

Minäkin joskus tarjoan kyytiä jollekin kertaluontoisesti jos on sama matka ja kun itse ehdotan, niin en ota rahaa vaikka toinen kysyy mitä on velkaa. Ongelma tuleekin vasta siinä vaiheessa, kun seuraavilla kerroilla samat ihmiset kysyy, että pääseekö taas kyydissä ja olettaa, että kuljetan jatkossakin ilmaiseksi. Silloin se muodostuu jo hyväksikäytöksi.

Käyn yhdessä harrastuksessa ja olisi pitänyt pitää vaan suu kiinni kun kerran eräälle ihmiselle ehdotin, että pääsee kyydissäni kotiin, kun hän valitti, että busseilla on poikkeusajat ja joutuu odottamaan niin kauan ja kelikin oli huono. Nyt niitä kuljetettavia on sitten koko autollinen. Jokainen säästää pari euroa bussilipussa ja minä maksan bensat. Ei oo reilua mielestäni ja tosiaan ensimmäisellä kerralla sanoin, ettei ole mitään velkaa matkasta, mutta luulisi nyt toisten tajuavan, etten jatkuvasti ilmaisin kuljeta kun itse kyytiin tunkevat.

Itse jos jatkuvasti toisen kyydissä kulkisin, niin heittäisin kuskille automaattisesti aina muutaman euron minä olisin varannut bussiin, enkä edes kysyisi, että tarviiko maksaa.

En ikinä en yhden yhtä kertaa pyytänyt yhdeltäkään työtoverilta kyytiä mihinkään vaan minut aina pyytämällä pyydettiin kyytiin ja jopa kun olin jo kävelemässä sinne pysäkille. Ja se pysäkki johon kävelin oli aivan ensimmäinen pysäkki. Eli minä.en voinut mennä sille pysäkille millään bussilla vaan kävelin sinne. Pysäkille oli reilu kilometri matkaa.

Joskus joku työtoveri kysyi että miten olen niin hyvässä ja sutjakassa kunnossa. Sanoin että kävelen paljon. Mietin että ihan kateuttaanko ne kyytiin pyysivät ettänen saisi kävelyliikuntaa työmatkasta.

Niin ja minua pyydettiin sinne auton kyytiin myös aamulla kun olin kävekemässä työpaikalle.

En voi käsittää miksi joku alapeukuttaa tätä viestiä? Oletteko itse tuollaisia ns pyyteettömän avun tarjoajia jotka ihan jotta pääsee puhumaan pas... jostakusta tarjoaa apua eikä ota maksua ei vaikka sitä kuinka tarjotaan ja tosiaan törkeästi vääristelee vielä asiaa selän takana?

Ja tosiaan minulle tarjottiin tarjoamasta päästyään kyytiä myös pa...npuhumisen paljastumisen jälkeenkin. No toisaalta ymmärränkin kun heiltä kaikilta hävisi se areena jossa voi haukkua muita työtovereita jollekin joka ei asiaa varmasti kerro eteenpäin.

Hurjasti uhriudut ja selittelet. Tarinassasi on monta pahista ja yksi viaton, sinä. ;) En usko sinua. Uskon kyllä, että itse uskot itseäsi. Tyypillinen lokki olet.

Moni on pahoittanut mielensä tästä ketjusta. En olisi uskonut kirjoittavani näin koskaan, mutta: hyvä.

Myöhemmän keski-iän aviopari pyysi apua kylpytynnyrin siirtämiseksi paikalleen. Kieltäydyin kutsusta.

Tämä ei ole pahin, mutta vähän what??!-fiilis tuli. Olin rappukäytävässä menossa kotiin vaunukoppa kädessä, enkä tuntenut muita asukkaita ollenkaan. Eräs nainen tulee juttelemaan kanssani ja alkaa kertoa, kuinka hänen siskonsa tarvitsisi apua ihan vain pienissä asioissa muutaman kerran päivässä, jos voisin naapurina näppärästi auttaa häntä, kun on niin kallista palkata ulkopuolista apua. Näihin pieniin apuihin olisi kuulunut roskien vienti, kaupassa käynti, kukkien kastelu ja olisi kuulemma joskus voinut laittaa ruokaakin tai kutsua luokseen syömään, mutta ei mitään suurta palvelusta siis pyydä. Onneksi vauvani alkoi itkeä ja sitten ko. nainen totesi, että ehkä pitäisi pyytää jotain samassa kerroksessa, kuin avustettava nainen asui, avuksi. Totesin sen olevan varmasti helpointa niin.

Vierailija kirjoitti:

Ystävättäreni ehdotti että "luovuttaisin" mieheni hänelle, kun hän ei saa omaa. 

Huomaavainen ystävätär. Monihan tekee tuon humalatilaa hyväksikäyttämällä ja ihan lupaa kysymättä. :)

Jäin äitiyslomalle. Miehen eksä oletti, että hoitaisin siinä sivussa heidänkin kouluikäisen lapsen päivisin kesäloman ajan. Kieltäydyin ja sain kovasti ihmettelyä, että "eihän siitä nyt niin paljon vaivaa ole". On siitä. En ole ilmainen piika.

Hävettää edes kertoa, koska en voi ymmärtää kuinka sinisilmäinen, ylikiltti ja tyhmä olen nuorempana ollut. Minut kasvatettiin niin että kohtelias pitää olla, aina avulias ja paljon pitää tehdä työtä, maksettiin siitä tai ei.

Minua käytettiin sukulaisteni toimesta paljon ja usein hyväksi. Palkaksi sain tonneittain paskaa niskaan ja pahaa mieltä.

Ehkä pahin oli tapaus joka sattui kun olin parikymppinen. Menin nuorena naimisiin ja odotin aivan viimeisilläni lasta. Kärsin pahoista selkävaivoista ja hädintuskin kykenin edes kävelemään. Ovikello soi, lonkutin ovelle ja avasin. Nelikymppinen siskon mies seisoi ylipirteän iloisen näköisenä ovella. -" Heitäs takki päälles ja mennään, alkaa olla jo kiire!" No minä ihmettelin suuresti että mihin. En ollut mitenkään erityisen läheinen hänen kanssaan, enkä voinut käsittää mistä oli kysymys. Mies totesi että -" Älä siitä murehdi, näät sitten."Olin niin sanotusti hoo moilasena tilanteessa.

No mitä teen, laitan takin päälleni niinkuin käskettiin, kenkien laitossa joutui äijä avustamaan kun en kyennyt kumartumaan. Könysin itseni hänen autoonsa ja matka alkoi. Lähti ajamaan tuhatta ja sataa. Perä sladissa veti mutkat ja hidastetöyssyistä niin että huusin armoa, sattui aivan helvetisti. Päästiin perille keskustaan ja joutui auttamaan minut autosta ulos. Olin tilanteessa todella vittuuntunut kipujeni takia ja vihainen miehelle, mutta ajattelin että jotain mukavaa yllätystä, ehkä vauvaan liittyvää tässä on ehkä tulossa.

Kävelytti minut pankkiin, jossa virkailija jo sovitusti odottikin. Lainapaperit olivat valmiina ja minun piti vain takaajana allekirjoittaa ne! Näin tein, ( niimpä, olen tyhmä ) ja laina oli vieläpä iso. Sen jälkeen vei minut sentään takaisin kotiini ja thats it. Oli siinä omallekin miehelle selittämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kokemusta toiselta puolelta. Mulla on yksi ystäväpariskunta, jolta olen pyytänyt autottomana paljon auto- ja kuljetusapua, sekä muuta apua eri asioihin. Aina ovat suostuneet. Olen yrittänyt monta kertaa kysyä paljonko haluavat korvaukseksi ja myös tyrkyttää rahaa, mutta eivät suostu koskaan ottamaan vastaan, edes polttoainekustannuksia. Sanovat että koska olen köyhempi opiskelija, eivät kehtaa. Olen myös tarjonnut apuani eri asioissa, muutoissa, siivoamisessa tai vaikka koirien vahtimisessa, että ottakaa yhteyttä ehdottomasti, jos tarvitsevat missä tahansa. Koskaan eivät ole ottaneet näissä yhteyttä. Olen myös aina kiittänyt kovasti avustaan ja näemme muutenkin kuin silloin kuin tarvitsen apua, mutta kuulin sitten tässä että heitä ärsyttää mun käytös, että hyväksikäytän. Miksi ei voi sanoa ei, miksi ei voi ottaa korvausta vastaan tai vuorostaan pyytää apuani, mutta sitten takanapäin avaudutaan??

Minulle usea työkaveri ihan minun pyytämättäni tarjosi kyytiä bussipysäkilleni kun ainut tie pois työpaikalta meni juuri sen pysäkin ohi että samalla pääset. Tarjosin rahaa mutta kaikki ihan kaikki sanoivat että ei tietenkään tarvi maksaa kun hän muutenkin menee sitä tietä. No en sitten maksanut.

Loppukeväästä sain vahingossa kuulla että työkavereita ärsyttää kun kuljen ilmaiseksi kyydissä käytän hyväksi kun he kuitenkin ostavat autoon bensaa yms. Olin kyllä ihan että mitä ihmettä!

Jotta meni vielä hullummaksi niin osa haukkujista ihan itse taas tarjosi kyytiä pysäkille. En muuten mennyt vaikka kuinka oli työtä kotiin vielä kannettavaksi.

Minäkin joskus tarjoan kyytiä jollekin kertaluontoisesti jos on sama matka ja kun itse ehdotan, niin en ota rahaa vaikka toinen kysyy mitä on velkaa. Ongelma tuleekin vasta siinä vaiheessa, kun seuraavilla kerroilla samat ihmiset kysyy, että pääseekö taas kyydissä ja olettaa, että kuljetan jatkossakin ilmaiseksi. Silloin se muodostuu jo hyväksikäytöksi.

Käyn yhdessä harrastuksessa ja olisi pitänyt pitää vaan suu kiinni kun kerran eräälle ihmiselle ehdotin, että pääsee kyydissäni kotiin, kun hän valitti, että busseilla on poikkeusajat ja joutuu odottamaan niin kauan ja kelikin oli huono. Nyt niitä kuljetettavia on sitten koko autollinen. Jokainen säästää pari euroa bussilipussa ja minä maksan bensat. Ei oo reilua mielestäni ja tosiaan ensimmäisellä kerralla sanoin, ettei ole mitään velkaa matkasta, mutta luulisi nyt toisten tajuavan, etten jatkuvasti ilmaisin kuljeta kun itse kyytiin tunkevat.

Itse jos jatkuvasti toisen kyydissä kulkisin, niin heittäisin kuskille automaattisesti aina muutaman euron minä olisin varannut bussiin, enkä edes kysyisi, että tarviiko maksaa.

En ikinä en yhden yhtä kertaa pyytänyt yhdeltäkään työtoverilta kyytiä mihinkään vaan minut aina pyytämällä pyydettiin kyytiin ja jopa kun olin jo kävelemässä sinne pysäkille. Ja se pysäkki johon kävelin oli aivan ensimmäinen pysäkki. Eli minä.en voinut mennä sille pysäkille millään bussilla vaan kävelin sinne. Pysäkille oli reilu kilometri matkaa.

Joskus joku työtoveri kysyi että miten olen niin hyvässä ja sutjakassa kunnossa. Sanoin että kävelen paljon. Mietin että ihan kateuttaanko ne kyytiin pyysivät ettänen saisi kävelyliikuntaa työmatkasta.

Niin ja minua pyydettiin sinne auton kyytiin myös aamulla kun olin kävekemässä työpaikalle.

Mä olen useimmiten autolla töissä. Joskus ollaan vaikka kokouksessa tai koulutuksessa päätyöpisteen ulkopuolella. Mulle on täysin luontevaa tarjota kyytiä toisillekin. Ei se oo multa pois, jos autossani matkustaa itseni lisäksi joku muu. Saatan laittaa sähköpostinkin , että "tarjolla kyyti kolmelle mukavasti tai neljälle ahtaasti" tms. Joskus työkaverit antaa vaikka parkkirahaa tms, mikä on toki ihan ok mut en sitä edellytä. Kun se auto kulkis matkan joka tapauksessa.  Ja jos en ole autolla, niin sit tuumaan että "en ole autolla" ja sit jokainen vastatkoon itsestään. 

Eikä tulis mieleenkään puhua paskaa toisista tämän takia. Jos ollaan pidemmillä matkoilla niin otan vastaan bensarahaa tai kaveri tarjoaa kahvit tai safkan. Ollaan hyvin toimeentulevia kaikki, joten rahasta ei sinänsä ole kiinni, vaan periaatteesta. 

Vierailija kirjoitti:

Hävettää edes kertoa, koska en voi ymmärtää kuinka sinisilmäinen, ylikiltti ja tyhmä olen nuorempana ollut. Minut kasvatettiin niin että kohtelias pitää olla, aina avulias ja paljon pitää tehdä työtä, maksettiin siitä tai ei.

Minua käytettiin sukulaisteni toimesta paljon ja usein hyväksi. Palkaksi sain tonneittain paskaa niskaan ja pahaa mieltä.

Ehkä pahin oli tapaus joka sattui kun olin parikymppinen. Menin nuorena naimisiin ja odotin aivan viimeisilläni lasta. Kärsin pahoista selkävaivoista ja hädintuskin kykenin edes kävelemään. Ovikello soi, lonkutin ovelle ja avasin. Nelikymppinen siskon mies seisoi ylipirteän iloisen näköisenä ovella. -" Heitäs takki päälles ja mennään, alkaa olla jo kiire!" No minä ihmettelin suuresti että mihin. En ollut mitenkään erityisen läheinen hänen kanssaan, enkä voinut käsittää mistä oli kysymys. Mies totesi että -" Älä siitä murehdi, näät sitten."Olin niin sanotusti hoo moilasena tilanteessa.

No mitä teen, laitan takin päälleni niinkuin käskettiin, kenkien laitossa joutui äijä avustamaan kun en kyennyt kumartumaan. Könysin itseni hänen autoonsa ja matka alkoi. Lähti ajamaan tuhatta ja sataa. Perä sladissa veti mutkat ja hidastetöyssyistä niin että huusin armoa, sattui aivan helvetisti. Päästiin perille keskustaan ja joutui auttamaan minut autosta ulos. Olin tilanteessa todella vittuuntunut kipujeni takia ja vihainen miehelle, mutta ajattelin että jotain mukavaa yllätystä, ehkä vauvaan liittyvää tässä on ehkä tulossa.

Kävelytti minut pankkiin, jossa virkailija jo sovitusti odottikin. Lainapaperit olivat valmiina ja minun piti vain takaajana allekirjoittaa ne! Näin tein, ( niimpä, olen tyhmä ) ja laina oli vieläpä iso. Sen jälkeen vei minut sentään takaisin kotiini ja thats it. Oli siinä omallekin miehelle selittämistä.

Voi LUOJA.

Vierailija kirjoitti:

Hävettää edes kertoa, koska en voi ymmärtää kuinka sinisilmäinen, ylikiltti ja tyhmä olen nuorempana ollut. Minut kasvatettiin niin että kohtelias pitää olla, aina avulias ja paljon pitää tehdä työtä, maksettiin siitä tai ei.

Minua käytettiin sukulaisteni toimesta paljon ja usein hyväksi. Palkaksi sain tonneittain paskaa niskaan ja pahaa mieltä.

Ehkä pahin oli tapaus joka sattui kun olin parikymppinen. Menin nuorena naimisiin ja odotin aivan viimeisilläni lasta. Kärsin pahoista selkävaivoista ja hädintuskin kykenin edes kävelemään. Ovikello soi, lonkutin ovelle ja avasin. Nelikymppinen siskon mies seisoi ylipirteän iloisen näköisenä ovella. -" Heitäs takki päälles ja mennään, alkaa olla jo kiire!" No minä ihmettelin suuresti että mihin. En ollut mitenkään erityisen läheinen hänen kanssaan, enkä voinut käsittää mistä oli kysymys. Mies totesi että -" Älä siitä murehdi, näät sitten."Olin niin sanotusti hoo moilasena tilanteessa.

No mitä teen, laitan takin päälleni niinkuin käskettiin, kenkien laitossa joutui äijä avustamaan kun en kyennyt kumartumaan. Könysin itseni hänen autoonsa ja matka alkoi. Lähti ajamaan tuhatta ja sataa. Perä sladissa veti mutkat ja hidastetöyssyistä niin että huusin armoa, sattui aivan helvetisti. Päästiin perille keskustaan ja joutui auttamaan minut autosta ulos. Olin tilanteessa todella vittuuntunut kipujeni takia ja vihainen miehelle, mutta ajattelin että jotain mukavaa yllätystä, ehkä vauvaan liittyvää tässä on ehkä tulossa.

Kävelytti minut pankkiin, jossa virkailija jo sovitusti odottikin. Lainapaperit olivat valmiina ja minun piti vain takaajana allekirjoittaa ne! Näin tein, ( niimpä, olen tyhmä ) ja laina oli vieläpä iso. Sen jälkeen vei minut sentään takaisin kotiini ja thats it. Oli siinä omallekin miehelle selittämistä.

Annoin alapeukun, koska tuo osoittaa jo sinultakin kasvatuksesta huolimatta ihan järjetöntä typeryyttä. Olet kynnysmatto. Toivottavasti opit joskus sanomaan ei.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole pahin, mutta vähän what??!-fiilis tuli. Olin rappukäytävässä menossa kotiin vaunukoppa kädessä, enkä tuntenut muita asukkaita ollenkaan. Eräs nainen tulee juttelemaan kanssani ja alkaa kertoa, kuinka hänen siskonsa tarvitsisi apua ihan vain pienissä asioissa muutaman kerran päivässä, jos voisin naapurina näppärästi auttaa häntä, kun on niin kallista palkata ulkopuolista apua. Näihin pieniin apuihin olisi kuulunut roskien vienti, kaupassa käynti, kukkien kastelu ja olisi kuulemma joskus voinut laittaa ruokaakin tai kutsua luokseen syömään, mutta ei mitään suurta palvelusta siis pyydä. Onneksi vauvani alkoi itkeä ja sitten ko. nainen totesi, että ehkä pitäisi pyytää jotain samassa kerroksessa, kuin avustettava nainen asui, avuksi. Totesin sen olevan varmasti helpointa niin.

Kukat kastellaan ja kaupassa käydään kerran viikossa eikä roskia tarvitse olla jatkuvasti juoksuttamassa. Mitähän muuta olisit päässyt tekemään, kun kerran muutaman kerran päivässä tarvittiin. Arvelen, että sinusta kaavailtiin seuralaista ja silmälläpitäjää.

Olen kirjoittanut tuonne ketjun alkupäähän siitä, että monet eivät tunnu ymmärtävän ollenkaan sitä, kuinka paljon aikaa pyyntöjen toteuttamiseen menee; minä suostuin ompelemaan leningin sillä ehdolla, että pyytäjä pitäisi minulle seuraa ompelemisen ajan, siis yhden viikon illat ja viikonlopun, mutta tällainen ajan tuhlaaminen ei hänelle sitten sopinut. Toinen pyytäjä ei tajunnut sitä, kuinka paljon aikaa ja bensaa ilmainen talonvahti/postilaatikontyhjentäjä ("joka toinen päivä vähintään, kun tulee tuota ilmaisjakelua") kuluttaisi ajaessaan yli kaksikymmentä kilometriä suuntaansa viiden viikon ajan.

Sinun pyytäjäsi varmaankin ajatteli, että ei piipahtelu naapurin puolella olisi aikaavievää eikä vaivalloista. Tuollainen tilanne muotoutuu kuitenkin helposti velvollisuudeksi hoitaa tietyt tehtävät, vastuuksi toisen ihmisen hyvinvoinnista ja askareiden aikatauluksi. Perheenjäsenelle voi tuollaiseksi avuksi ryhtyäkin, mutta ei ihan kylmiltään tuntemattomalle naapurille.

Kaveri pummaa autoa lainaksi, kun meillä on niitä kaksi. Joo, menköön vuokraamoon.