Lue keskustelun säännöt.
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.
Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Tässä Google translaten "virheettömiä" käännöksiä:
don't put me down - älä laita minua alas (älä hauku minua)
put me down for 5 bucks - laske minut 5 taalaan (olen mukana 5 taalalla)
put down the dog = laita koira alas (lopettaa koira)
put the number down = laittaa numero alas (kirjoittaa numero ylös)
put-down = laita alas (tässä kohtaa tosin aukeaa sanakirjaote, jossa mainitaan että put-down voi olla loukkaus. Mutta vain jos käyttää väliviivaa.)
We put David's erratic behavior down to sleep deprivation. = Laitamme Davidin arvaamattoman käyttäytymisen unihäiriöön. (Laskimme Davidin käytöksen unen puutteen/univelan piikkiin.)
The baby's getting cranky—it's time to put her down for her nap. = Vauva on kapea - on aika laittaa hänet lepotilaan. (cranky = kärttyisä)
When are we supposed to put down in Chicago? = Milloin meidän pitäisi laittaa alas Chicagoon? (laskeutua)
You can put me down at the front gate. I don't mind walking the rest of the way to the manor. = Voit laittaa minut alas etuportille. En halua kävellä lopputietä kartanoon. (Toinen lause toimii ja toinen ei, koska jälkimmäinen lause on kirjaimellinen.)
Enough with the put-downs, Tommy—if you don't have anything nice to say about your brother's performance, don't say anything at all. = Tarpeeksi putoamista, Tommy - jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanoa veljesi suorituskyvystä, älä sano mitään.
Palataan asiaan 5-15 vuoden sisällä, kun mietit, että mitähän hommia sitä keksisi, kun käännöstöitä ei enää kukaan teetä.
Mitä harvinaisempi lause on ja mitä tarkempi konteksti, sitä vähemmän todennäköistä että konekäännös sitä erottaa, nyt tai tulevaisuudessa.
Sitä paitsi maailmassa on muitakin kieliä kuin englanti, joissa on vielä vaikeampi tehdä konekäännöksiä. Otetaan joku japani tai mandariinikiina, missä sama kirjain voi yhdistyä hyvin eri tavoin erilaisissa sanoissa ja lauseissa.
Kyllä siihen menee enemmän kuin 15 vuotta, että kone ajattelisi samoin kuin ihminen. Ehkä 30 vuoden päästä, ehkä ei.
Nyt ymmärsin, miksi sinun on niin vaikea tajuta asiaa. Luulet koneen ajattelevan.
Ei se mitään ajatustyötä tee, vaan suorittaa niitä algoritmejä, joita sen ohjelmakoodiin on kirjoitettu ja siitä edelleen koneen ymmärtämiksi käskyiksi käännetty.
Otin tuon shakkiesimerkin esiin aiemmin, koska sen tarkoitus oli havainnollistaa, että kone on mahdollista opettaa löytämään paras mahdollinen siirto. Vaikka aikaa kuluu ihmisen kannalta vain silmänräpäys, kone on saattanut laskea miljoonia mahdollisia siirtokombinaatioita ja pelata pelin loppuun asti, kun taitava ihminen osaa laskea ehkä joitakin siirtoja etukäteen ja luottaa varsinkin pelin alussa opittuihin avauksiin. Kone nojaa alussa samoihin avauskirjastoihin, mutta jossain vaiheessa siirrytään väkisinkin tilanteeseen, jolloin laudalla on pelitilanne, johon ei löydy jatkosiirtoa, jolloin koneen kyky pelata peliä etukäteen miljoonilla siirtovaihtoehdoilla ihmismielen kannalta mitättömässä ajassa tekee siitä ylivoimaisen vastustajan.
Samaan tapaan käännöstyötä tekevä ohjelmisto tulee oppimaan paremmaksi ja paremmaksi, koska se tulee parseroimaan tekstistä aina vain isompia kokonaisuuksia tunnistaakseen oikean asiayhteyden paremmin. Todennäköisesti mennään siihen, että kone hallitsee koko käännettävää tekstiä kerralla sen sijaan, että kääntäisi yksittäisiä lauseita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.
Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Tässä Google translaten "virheettömiä" käännöksiä:
don't put me down - älä laita minua alas (älä hauku minua)
put me down for 5 bucks - laske minut 5 taalaan (olen mukana 5 taalalla)
put down the dog = laita koira alas (lopettaa koira)
put the number down = laittaa numero alas (kirjoittaa numero ylös)
put-down = laita alas (tässä kohtaa tosin aukeaa sanakirjaote, jossa mainitaan että put-down voi olla loukkaus. Mutta vain jos käyttää väliviivaa.)
We put David's erratic behavior down to sleep deprivation. = Laitamme Davidin arvaamattoman käyttäytymisen unihäiriöön. (Laskimme Davidin käytöksen unen puutteen/univelan piikkiin.)
The baby's getting cranky—it's time to put her down for her nap. = Vauva on kapea - on aika laittaa hänet lepotilaan. (cranky = kärttyisä)
When are we supposed to put down in Chicago? = Milloin meidän pitäisi laittaa alas Chicagoon? (laskeutua)
You can put me down at the front gate. I don't mind walking the rest of the way to the manor. = Voit laittaa minut alas etuportille. En halua kävellä lopputietä kartanoon. (Toinen lause toimii ja toinen ei, koska jälkimmäinen lause on kirjaimellinen.)
Enough with the put-downs, Tommy—if you don't have anything nice to say about your brother's performance, don't say anything at all. = Tarpeeksi putoamista, Tommy - jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanoa veljesi suorituskyvystä, älä sano mitään.
Palataan asiaan 5-15 vuoden sisällä, kun mietit, että mitähän hommia sitä keksisi, kun käännöstöitä ei enää kukaan teetä.
Kaikki työt ja alat muuttuvat niin että 15 vuoden päästä nykyiset taidot eivät välttämättä ole relevantteja vaan itseään pitää kehittää ja kouluttaa uran ajan. Siirrytäänkö nyt takaisin aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptoitu, ja mummini (eli adoptioäitini äiti) antoi vielä eläessään minulle sekä lottapukunsa että kaksi valokuva-albumiaan. Sanoi vielä, että tietää minun osaavan niitä arvostaa. Ja niin osaankin, puku on tallessa pukupussissa omassa kaapissani ja albumit vitriinissä pölyltä suojassa.
Mummin kuoltua äitini sisko soitti, ja sanoi että haluaisi nähdä ne albumit. Aikataulut ei meinanneet mennä yksiin, ja tätini sitten hermostui ja sanoi, että ne albumit pitää säilyttää suvussa, ja että minun pitäisi antaa ne hänelle. Se oli aika loukkaavaa.
Meidän suvun vanhat kuvat ovat mennyttä koska ne päätyivät perintönä sukuun adoptoidulle miehelle ja hän oli heittänyt ne roskiin. Eli tavallaan ymmärrän huolen vaikka ihmiset lienevät näissä sukurakkausasioissa tosi erilaisia. Tämä kaveri ei joka tapauksessa sitten kuitenkaan ehkä kokenut kuuluvansa sukuun kivin vahvasti eikä katsonut tärkeäksi säilyttää emätalon kuvia. Hirvittävä harmi.
Meillä ahneet sisaret ottiva myös vanhimman sisaren 1950 luvun alun lapsuuden kuvat, eikä palauta. Useita tällaisia tapauksia näillä kahdella tappelupukari sisarella. Ovat vissiin ahneita, kun ovat kateellisia ja katkeris jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.
Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Tässä Google translaten "virheettömiä" käännöksiä:
don't put me down - älä laita minua alas (älä hauku minua)
put me down for 5 bucks - laske minut 5 taalaan (olen mukana 5 taalalla)
put down the dog = laita koira alas (lopettaa koira)
put the number down = laittaa numero alas (kirjoittaa numero ylös)
put-down = laita alas (tässä kohtaa tosin aukeaa sanakirjaote, jossa mainitaan että put-down voi olla loukkaus. Mutta vain jos käyttää väliviivaa.)
We put David's erratic behavior down to sleep deprivation. = Laitamme Davidin arvaamattoman käyttäytymisen unihäiriöön. (Laskimme Davidin käytöksen unen puutteen/univelan piikkiin.)
The baby's getting cranky—it's time to put her down for her nap. = Vauva on kapea - on aika laittaa hänet lepotilaan. (cranky = kärttyisä)
When are we supposed to put down in Chicago? = Milloin meidän pitäisi laittaa alas Chicagoon? (laskeutua)
You can put me down at the front gate. I don't mind walking the rest of the way to the manor. = Voit laittaa minut alas etuportille. En halua kävellä lopputietä kartanoon. (Toinen lause toimii ja toinen ei, koska jälkimmäinen lause on kirjaimellinen.)
Enough with the put-downs, Tommy—if you don't have anything nice to say about your brother's performance, don't say anything at all. = Tarpeeksi putoamista, Tommy - jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanoa veljesi suorituskyvystä, älä sano mitään.
Palataan asiaan 5-15 vuoden sisällä, kun mietit, että mitähän hommia sitä keksisi, kun käännöstöitä ei enää kukaan teetä.
Mitä harvinaisempi lause on ja mitä tarkempi konteksti, sitä vähemmän todennäköistä että konekäännös sitä erottaa, nyt tai tulevaisuudessa.
Sitä paitsi maailmassa on muitakin kieliä kuin englanti, joissa on vielä vaikeampi tehdä konekäännöksiä. Otetaan joku japani tai mandariinikiina, missä sama kirjain voi yhdistyä hyvin eri tavoin erilaisissa sanoissa ja lauseissa.
Kyllä siihen menee enemmän kuin 15 vuotta, että kone ajattelisi samoin kuin ihminen. Ehkä 30 vuoden päästä, ehkä ei.Nyt ymmärsin, miksi sinun on niin vaikea tajuta asiaa. Luulet koneen ajattelevan.
Ei se mitään ajatustyötä tee, vaan suorittaa niitä algoritmejä, joita sen ohjelmakoodiin on kirjoitettu ja siitä edelleen koneen ymmärtämiksi käskyiksi käännetty.Otin tuon shakkiesimerkin esiin aiemmin, koska sen tarkoitus oli havainnollistaa, että kone on mahdollista opettaa löytämään paras mahdollinen siirto. Vaikka aikaa kuluu ihmisen kannalta vain silmänräpäys, kone on saattanut laskea miljoonia mahdollisia siirtokombinaatioita ja pelata pelin loppuun asti, kun taitava ihminen osaa laskea ehkä joitakin siirtoja etukäteen ja luottaa varsinkin pelin alussa opittuihin avauksiin. Kone nojaa alussa samoihin avauskirjastoihin, mutta jossain vaiheessa siirrytään väkisinkin tilanteeseen, jolloin laudalla on pelitilanne, johon ei löydy jatkosiirtoa, jolloin koneen kyky pelata peliä etukäteen miljoonilla siirtovaihtoehdoilla ihmismielen kannalta mitättömässä ajassa tekee siitä ylivoimaisen vastustajan.
Samaan tapaan käännöstyötä tekevä ohjelmisto tulee oppimaan paremmaksi ja paremmaksi, koska se tulee parseroimaan tekstistä aina vain isompia kokonaisuuksia tunnistaakseen oikean asiayhteyden paremmin. Todennäköisesti mennään siihen, että kone hallitsee koko käännettävää tekstiä kerralla sen sijaan, että kääntäisi yksittäisiä lauseita.
Mikään kone ei koskaan tule korvaamaan ihmistä, kääntäjää. Kaikella on sekä denotaatio että konnotaatioita. Niitä on mahdotonta "opettaa". Mikään teksti ei koskaan tarkoita samaa kahdelle eri ihmiselle. Kieli ei toimi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.
Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Sulle ei nyt tunnu itsellesi menevän perille se, että ennemmin tai myöhemmin käännösohjelmat tulevat kyllä oppimaan ja kykenemään erottamaan ne eri nyanssit ja käännöstyölle käy kuin ojankaivuulle. Kyllähän sitä maata voi käsinkin kääntää, mutta kone tekee nopeammin, halvemmalla ja parempaa jälkeä.
Jos sun pointtisi sijoittuu tulevaisuuteen, se on automaattisesti epävarma, ennen kuin se tulevaisuus tapahtuu.
Olisi kiinnostava tietää, mitä työtä itse teet, ja miten kauan se ammatti on mielestäsi vielä olemassa.
Olen ohjelmistosuunnittelija. Tulevaisuudessa kaikki osa-alueet vaatimusmäärittelystä toteutukseen ja testaukseen tulevat automatisoitumaan niin, että virheitä tekevän ihmisen vaikutus minimoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää nyt v* ttuun jauhamaan siitä käännöstyöstä. Ketään ei kiinnosta!
Vierailija kirjoitti:
Hän pyysi mukaansa kotikaupunkiinsa keikalle, josta hän pitäisi, ja luokseen yöpymään sen jälkeen. Tulin eri kaupungista. Olisin toki maksanut keikkalippuni, jonka hän lupasi hankkia etukäteen, mutta hän ei ollut vielä kertonut tilinumeroaan/emme olleet vielä nähneet. Hän ei tullutkaan tapaamispaikalle ja kun viimein sain häneen yhteyden niin hän ilmoitti että ei huvitakaan tänään tavata. Hänellä oli siis myös minulle tarkoitettu loppuunmyydyn keikan lippu, ja ihmettelin keikkapaikan edustalla vieraassa kaupungissa, että mitäs nyt teen. Paluulippuni kotiin oli seuraavaksi päiväksi.
Oliisi kiva tietää miten tässä kävi, saitko lipun vai mitä teit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on tuollainen sisko. Hän on koko elämänsä ollut laiska. Kouluja on käynyt ylä-asteen verran ja sitten teki jonkin aikaa hantti-hommia kunnes alkoi puskemaan lapsia. Aina kun mies vaihtuu niin uuden kanssa pitää tehdä uusi lapsi mahdollisimman pian. Onneksi ikä tulee kohta vastaan. Töitä ei ole tehnyt viiteentoista vuoteen.
Silti hän kokee että hänellä pitäisi olla oikeus samanlaiseen elintasoon kuin meillä jotka olemme opiskelleet, tehneet töitä, pitäneet lapsiluvun kohtuullisena ja säästäneet. Ja tietysti meidän pitäisi se rahoittaa kun meillä on asiat niin hyvin.
Tämä paheni kun molemmat vanhemmat kuolivat eikä hän pääse enää kuppaamaan heitä.
Tällä on onneksi onnellinen loppu. Sain siskoni kiinni varastamasta lapseni säästöpossusta joten pystyin hyvillä mielin pistämään välit poikki. Olo on niin paljon kevyempi.
Täällä samanlainen !!!
Siskolla on 7 lasta, 5 eri isää.
Jouluina ja synttäreinä isot listat, mitä pitää kaikille ostaa.Olen päättänyt annan jokaiselle lapselle pienen lahjan, esim olen tehnyt jokaiselle lapaset ja annan 20 euroa.
Meillä on 4 lasta, mitään ei me saada, kun hänellä ei ole varaa.
Olimme yhden kerran yhdessä jouluka, mutta huh ! Valitusta, kun meidän lapset saivat liian hienoja lahjoja jne.
Tuokin on jo aika iso lahja, yhden perheen lapsille rahaa yhteensä 140€ ja ei taida langatkaan ihan ilmaisia olla. Itse en antaisi noinkaan paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluaikojeni alussa äidilläni oli käyttöoikeus pankkitiliini. Tämä oli siitä syystä, että hän pystyisi hoitamaan tiettyjä pankkiasioita puolestani, koska opiskelin ulkomailla.
Yhtenä päivänä pankkitilin saldoa tarkistaessani huomasin, että sieltä oli lähtenyt tuhansia euroja. Otin yhteyttä äitiini, joka kertoi, että siskoni oli pyytänyt osaa opintolainastani, koska minulla kerran oli rahaa mutta hänellä ei. Kukaan ei vaivautunut edes kysymään minulta, vaan äitini oli nostanut rahat siskolleni.
Ne rahat oli tarkoitettu pärjätäkseni ulkomailla, minulla ei ollut tuolloin esim. töitä. Vielä tänäkään päivänä kukaan perheestäni ei ymmärrä, miksi suutuin tuosta, koska kyllähän siskolle (joka oli omat opintolainansa jo kuluttanut) pitää antaa rahaa. Poistin äitini käyttöoikeuden tiliini samantien tuon tapauksen jälkeen.
Tuo on varkaus josta olisi voinut tehdä rikosilmoituksen. Toisten rahoja ei saa käyttää kuin omiaan vaikka käyttöoikeus tiliin olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.
Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Tässä Google translaten "virheettömiä" käännöksiä:
don't put me down - älä laita minua alas (älä hauku minua)
put me down for 5 bucks - laske minut 5 taalaan (olen mukana 5 taalalla)
put down the dog = laita koira alas (lopettaa koira)
put the number down = laittaa numero alas (kirjoittaa numero ylös)
put-down = laita alas (tässä kohtaa tosin aukeaa sanakirjaote, jossa mainitaan että put-down voi olla loukkaus. Mutta vain jos käyttää väliviivaa.)
We put David's erratic behavior down to sleep deprivation. = Laitamme Davidin arvaamattoman käyttäytymisen unihäiriöön. (Laskimme Davidin käytöksen unen puutteen/univelan piikkiin.)
The baby's getting cranky—it's time to put her down for her nap. = Vauva on kapea - on aika laittaa hänet lepotilaan. (cranky = kärttyisä)
When are we supposed to put down in Chicago? = Milloin meidän pitäisi laittaa alas Chicagoon? (laskeutua)
You can put me down at the front gate. I don't mind walking the rest of the way to the manor. = Voit laittaa minut alas etuportille. En halua kävellä lopputietä kartanoon. (Toinen lause toimii ja toinen ei, koska jälkimmäinen lause on kirjaimellinen.)
Enough with the put-downs, Tommy—if you don't have anything nice to say about your brother's performance, don't say anything at all. = Tarpeeksi putoamista, Tommy - jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanoa veljesi suorituskyvystä, älä sano mitään.
Palataan asiaan 5-15 vuoden sisällä, kun mietit, että mitähän hommia sitä keksisi, kun käännöstöitä ei enää kukaan teetä.
Mitä harvinaisempi lause on ja mitä tarkempi konteksti, sitä vähemmän todennäköistä että konekäännös sitä erottaa, nyt tai tulevaisuudessa.
Sitä paitsi maailmassa on muitakin kieliä kuin englanti, joissa on vielä vaikeampi tehdä konekäännöksiä. Otetaan joku japani tai mandariinikiina, missä sama kirjain voi yhdistyä hyvin eri tavoin erilaisissa sanoissa ja lauseissa.
Kyllä siihen menee enemmän kuin 15 vuotta, että kone ajattelisi samoin kuin ihminen. Ehkä 30 vuoden päästä, ehkä ei.Nyt ymmärsin, miksi sinun on niin vaikea tajuta asiaa. Luulet koneen ajattelevan.
Ei se mitään ajatustyötä tee, vaan suorittaa niitä algoritmejä, joita sen ohjelmakoodiin on kirjoitettu ja siitä edelleen koneen ymmärtämiksi käskyiksi käännetty.Otin tuon shakkiesimerkin esiin aiemmin, koska sen tarkoitus oli havainnollistaa, että kone on mahdollista opettaa löytämään paras mahdollinen siirto. Vaikka aikaa kuluu ihmisen kannalta vain silmänräpäys, kone on saattanut laskea miljoonia mahdollisia siirtokombinaatioita ja pelata pelin loppuun asti, kun taitava ihminen osaa laskea ehkä joitakin siirtoja etukäteen ja luottaa varsinkin pelin alussa opittuihin avauksiin. Kone nojaa alussa samoihin avauskirjastoihin, mutta jossain vaiheessa siirrytään väkisinkin tilanteeseen, jolloin laudalla on pelitilanne, johon ei löydy jatkosiirtoa, jolloin koneen kyky pelata peliä etukäteen miljoonilla siirtovaihtoehdoilla ihmismielen kannalta mitättömässä ajassa tekee siitä ylivoimaisen vastustajan.
Samaan tapaan käännöstyötä tekevä ohjelmisto tulee oppimaan paremmaksi ja paremmaksi, koska se tulee parseroimaan tekstistä aina vain isompia kokonaisuuksia tunnistaakseen oikean asiayhteyden paremmin. Todennäköisesti mennään siihen, että kone hallitsee koko käännettävää tekstiä kerralla sen sijaan, että kääntäisi yksittäisiä lauseita.
Mikään kone ei koskaan tule korvaamaan ihmistä, kääntäjää. Kaikella on sekä denotaatio että konnotaatioita. Niitä on mahdotonta "opettaa". Mikään teksti ei koskaan tarkoita samaa kahdelle eri ihmiselle. Kieli ei toimi niin.
Mistä sinä tiedät, että on edes olemassa sellaisia käsitteitä kuin denotaatio tai konnotaatio? Meinaatko, että olet oppinut niiden merkityksen pelkällä intuitiolla?
Opiskellessani dipl.kielenkääntäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä[/
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Tässä Google translaten "virheettömiä" käännöksiä:
don't put me down - älä laita minua alas (älä hauku minua)
put me down for 5 bucks - laske minut 5 taalaan (olen mukana 5 taalalla)
put down the dog = laita koira alas (lopettaa koira)
put the number down = laittaa numero alas (kirjoittaa numero ylös)
put-down = laita alas (tässä kohtaa tosin aukeaa sanakirjaote, jossa mainitaan että put-down voi olla loukkaus. Mutta vain jos käyttää väliviivaa.)
We put David's erratic behavior down to sleep deprivation. = Laitamme Davidin arvaamattoman käyttäytymisen unihäiriöön. (Laskimme Davidin käytöksen unen puutteen/univelan piikkiin.)
The baby's getting cranky—it's time to put her down for her nap. = Vauva on kapea - on aika laittaa hänet lepotilaan. (cranky = kärttyisä)
When are we supposed to put down in Chicago? = Milloin meidän pitäisi laittaa alas Chicagoon? (laskeutua)
You can put me down at the front gate. I don't mind walking the rest of the way to the manor. = Voit laittaa minut alas etuportille. En halua kävellä lopputietä kartanoon. (Toinen lause toimii ja toinen ei, koska jälkimmäinen lause on kirjaimellinen.)
Enough with the put-downs, Tommy—if you don't have anything nice to say about your brother's performance, don't say anything at all. = Tarpeeksi putoamista, Tommy - jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanoa veljesi suorituskyvystä, älä sano mitään.
Ihme jankkausta. Ne, jotka ovat sitä mieltä, että konekieliset käännökset ovat hyviä, käyttäkööt niitä, eivätkä pyydä ammattikääntäjiltä ilmaiseksi käännöstöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.
Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Tässä Google translaten "virheettömiä" käännöksiä:
don't put me down - älä laita minua alas (älä hauku minua)
put me down for 5 bucks - laske minut 5 taalaan (olen mukana 5 taalalla)
put down the dog = laita koira alas (lopettaa koira)
put the number down = laittaa numero alas (kirjoittaa numero ylös)
put-down = laita alas (tässä kohtaa tosin aukeaa sanakirjaote, jossa mainitaan että put-down voi olla loukkaus. Mutta vain jos käyttää väliviivaa.)
We put David's erratic behavior down to sleep deprivation. = Laitamme Davidin arvaamattoman käyttäytymisen unihäiriöön. (Laskimme Davidin käytöksen unen puutteen/univelan piikkiin.)
The baby's getting cranky—it's time to put her down for her nap. = Vauva on kapea - on aika laittaa hänet lepotilaan. (cranky = kärttyisä)
When are we supposed to put down in Chicago? = Milloin meidän pitäisi laittaa alas Chicagoon? (laskeutua)
You can put me down at the front gate. I don't mind walking the rest of the way to the manor. = Voit laittaa minut alas etuportille. En halua kävellä lopputietä kartanoon. (Toinen lause toimii ja toinen ei, koska jälkimmäinen lause on kirjaimellinen.)
Enough with the put-downs, Tommy—if you don't have anything nice to say about your brother's performance, don't say anything at all. = Tarpeeksi putoamista, Tommy - jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanoa veljesi suorituskyvystä, älä sano mitään.
Palataan asiaan 5-15 vuoden sisällä, kun mietit, että mitähän hommia sitä keksisi, kun käännöstöitä ei enää kukaan teetä.
Mitä harvinaisempi lause on ja mitä tarkempi konteksti, sitä vähemmän todennäköistä että konekäännös sitä erottaa, nyt tai tulevaisuudessa.
Sitä paitsi maailmassa on muitakin kieliä kuin englanti, joissa on vielä vaikeampi tehdä konekäännöksiä. Otetaan joku japani tai mandariinikiina, missä sama kirjain voi yhdistyä hyvin eri tavoin erilaisissa sanoissa ja lauseissa.
Kyllä siihen menee enemmän kuin 15 vuotta, että kone ajattelisi samoin kuin ihminen. Ehkä 30 vuoden päästä, ehkä ei.Nyt ymmärsin, miksi sinun on niin vaikea tajuta asiaa. Luulet koneen ajattelevan.
Ei se mitään ajatustyötä tee, vaan suorittaa niitä algoritmejä, joita sen ohjelmakoodiin on kirjoitettu ja siitä edelleen koneen ymmärtämiksi käskyiksi käännetty.Otin tuon shakkiesimerkin esiin aiemmin, koska sen tarkoitus oli havainnollistaa, että kone on mahdollista opettaa löytämään paras mahdollinen siirto. Vaikka aikaa kuluu ihmisen kannalta vain silmänräpäys, kone on saattanut laskea miljoonia mahdollisia siirtokombinaatioita ja pelata pelin loppuun asti, kun taitava ihminen osaa laskea ehkä joitakin siirtoja etukäteen ja luottaa varsinkin pelin alussa opittuihin avauksiin. Kone nojaa alussa samoihin avauskirjastoihin, mutta jossain vaiheessa siirrytään väkisinkin tilanteeseen, jolloin laudalla on pelitilanne, johon ei löydy jatkosiirtoa, jolloin koneen kyky pelata peliä etukäteen miljoonilla siirtovaihtoehdoilla ihmismielen kannalta mitättömässä ajassa tekee siitä ylivoimaisen vastustajan.
Samaan tapaan käännöstyötä tekevä ohjelmisto tulee oppimaan paremmaksi ja paremmaksi, koska se tulee parseroimaan tekstistä aina vain isompia kokonaisuuksia tunnistaakseen oikean asiayhteyden paremmin. Todennäköisesti mennään siihen, että kone hallitsee koko käännettävää tekstiä kerralla sen sijaan, että kääntäisi yksittäisiä lauseita.
Mikään kone ei koskaan tule korvaamaan ihmistä, kääntäjää. Kaikella on sekä denotaatio että konnotaatioita. Niitä on mahdotonta "opettaa". Mikään teksti ei koskaan tarkoita samaa kahdelle eri ihmiselle. Kieli ei toimi niin.
Et ole näemmä seurannut tekoälyalgoritmien kehitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kääntäjä kirjoitti:
Täällä myös yksi ammattikääntäjä. Vielä teknistä käännän ja sellainen kielipari, jolle on paljon kysyntää.
Aina välillä joku tilaa jotain ulkomailta, ja sitten pitäisi kääntää monikymmensivuisia käyttöohjeita tai auttaa jotain tilaamaan jotain lääkkeitä ulkomailta.
Kun kerron sanahinnan, tulee hiljaista.
Kuoleva ammatti.
Ei. Mikään käännöskone ei voi korvata asiantuntevaa, aihepiirin termistön ja kielen nyanssit tuntevaa kääntäjää.
T. Toinen kääntäjä
Sulla ei näköjään ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tekoälysovellukset ihan lähitulevaisuudessa tulevat pystymään. Valtava määrä ammatteja muuttuu tai jopa poistuu lähivuosikymmeninä automatisoinnin takia.
Ehkä tekniset käännökset voikin tehdä helposti tekoälyllä, mutta niin kauan kuin käännetään esim. kaunokirjallisuutta, siihen tarvitaan kyllä ihmisen aivot ja kielitaju.
Uskon myös, että tässä tulee jonkinlainen muutos kun huomataan, ettei töitä enää riitä ihmisille. Jostain ne verorahat pitää saada, eikä botit veroja maksele. Pitemmän päälle tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos kaikki työpaikat katoavat.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kääntäminen perustuu sääntöihin, jotka on opetettavissa koneelle? Myös ne kaikkein herkimmät vivahteet.
Mutta eihän kääntäminen perustu pelkästään "sääntöihin", ellei kyse ole vain teknisestä kääntämisestä tyyliin "paina start-nappulaa".
Kääntäjän pitää tuntea kohdekieli ja kulttuuri, keksiä niille vastaavat vastineet suomen kielestä, tai joku muu ilmaus jolla asia aukeaa suomalaisille. Lisäksi pitää miettiä kieliasua, miten kielioppi kääntyy suomen kielelle sopivaksi. Kyllä ne herkimmät vivahteet ovat edelleen kääntäjän harkittavissa, ja samasta tekstistä voi olla monia erilaisia käännöksiä.
Käännössoftia on ollut jo 90-luvulla, mutta ne eivät ole 30 vuodessa kehittyneet sille tasolle, jolla oikea kääntäjä on. Ei se niin kauhean yksinkertaista ole.
30 vuotta sitten shakkiohjelmat olivat vielä alkeellisia, mutta nykyään ne voittavat ihmiset leikiten. Kaikki nuo päätelmät joita kerrot tarvittavan kääntämisessä tulee jossain vaiheessa joku kone tekemään yhtä hyvin kuin paras ihmiskääntäjä, toki sillä erotuksella, että kone ei tee yhtään virhettä ja kääntää tuhatsivuisen teoksen minuuteissa.
Mutta sitä odotellessa voimme toki nauttia ihmiskääntäjien ”ehkä se on pora”-tasoisista tuotoksista.
Shakki on peli, jossa on tietyt, aina samat säännöt.
Kääntäminen on ajatustyötä, jossa tarvitaan ammattitaitoa.
Ja koneko ei muka koskaan tee virheitä? Ei siihen päästä koskaan.
Kun on kyse jostain monivivahteisesta tekstistä, niin "virhe" on joka tapauksessa vähän kyseenalainen käsite. Yksi kääntäjä tekee yhden valinnan, toinen toisen. Molemmat saattavat olla oikeita omassa kontekstissaan.
Nuo oikeasti räikeät käännöskukkaset ovat itse asiassa harvinaisia. Jos liityt vaikka Facebookissa "Käännöskukkaset"-ryhmään, löydät postauksen toisensa jälkeen, joissa ihmiset vääntävät siitä, onko kyseessä virhe vai vain erilainen tulkinta, tai erilainen tapa viestiä asia.
Mokat ja "virheet" ovat asioita, joista puhutaan paljon, onnistumisista taas vähän. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö. Olet varmasti nähnyt satoja hyviä käännöksiä, mutta ne eivät ole kiinnittäneet huomiotasi, koska ovat toimineet niin saumattomasti alkutekstin/puheen kanssa.
Kone tekee virheen, vain, jos sen ohjelmakoodiin on sellainen koodattu. Testaamalla virhe löydetään ja toteutus korjataan. Korjaamisen jälkeen ohjelma ei enää ikinä tee samaa virhettä.
Kerrot, miten kaksi eri ihmiskääntäjää voi kääntää jonkun asian eri tavalla, mutta virheen sijaan puhut ”valinnoista”.
Onhan se tuokin yksi tapa vähätellä ihmisten tekemiä virheitä.
Sulle ei tunnu menevän perille, että kääntäminen vaatii kontekstia ja ajatusta. Se ei ole pelkkää mekaanista sanojen vaihtamista toiseksi. Monet sanat tarkoittavat eri asioita eri yhteyksissä. Läheskään kaikkea ei voi kääntää vain suoraan suomeksi, vaan pitää tuntea asiayhteys ja kulttuurinen konteksti. Käännösalgoritmit perustuvat sanojen muuttamiseen toisiksi sanoiksi. Ihmisen käännös perustuu valintoihin, jotka tehdään sen kontekstin ymmärryksen perusteella. Joskus voi olla myös useita eri vaihtoehtoja, miten jonkin sanan/lauseen voi kääntää. Eli kyse on valinnoista, miten haluaa asian ilmaista. Tässä tulee myös alueelliset murteet ja muut peliin, savolainen sanoisi jonkun asian eri tavoin kuin hämäläinen.
Katsopa täältä nettisanakirjasta, miten "put down"-sanonnalle on 17 eri vaihtoehtoa kontekstista riippuen. Mikään konekäännös ei tunnista kaikkia 17 tilannetta. Tässä on niin pitkälle kyse kontekstista, että pitää ottaa huomioon tilanne ja kaikki muut lauseet, ennen kuin tietää mistä puhutaan. Konekäännös ei siihen pysty.
Tässä Google translaten "virheettömiä" käännöksiä:
don't put me down - älä laita minua alas (älä hauku minua)
put me down for 5 bucks - laske minut 5 taalaan (olen mukana 5 taalalla)
put down the dog = laita koira alas (lopettaa koira)
put the number down = laittaa numero alas (kirjoittaa numero ylös)
put-down = laita alas (tässä kohtaa tosin aukeaa sanakirjaote, jossa mainitaan että put-down voi olla loukkaus. Mutta vain jos käyttää väliviivaa.)
We put David's erratic behavior down to sleep deprivation. = Laitamme Davidin arvaamattoman käyttäytymisen unihäiriöön. (Laskimme Davidin käytöksen unen puutteen/univelan piikkiin.)
The baby's getting cranky—it's time to put her down for her nap. = Vauva on kapea - on aika laittaa hänet lepotilaan. (cranky = kärttyisä)
When are we supposed to put down in Chicago? = Milloin meidän pitäisi laittaa alas Chicagoon? (laskeutua)
You can put me down at the front gate. I don't mind walking the rest of the way to the manor. = Voit laittaa minut alas etuportille. En halua kävellä lopputietä kartanoon. (Toinen lause toimii ja toinen ei, koska jälkimmäinen lause on kirjaimellinen.)
Enough with the put-downs, Tommy—if you don't have anything nice to say about your brother's performance, don't say anything at all. = Tarpeeksi putoamista, Tommy - jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanoa veljesi suorituskyvystä, älä sano mitään.
Palataan asiaan 5-15 vuoden sisällä, kun mietit, että mitähän hommia sitä keksisi, kun käännöstöitä ei enää kukaan teetä.
Mitä harvinaisempi lause on ja mitä tarkempi konteksti, sitä vähemmän todennäköistä että konekäännös sitä erottaa, nyt tai tulevaisuudessa.
Sitä paitsi maailmassa on muitakin kieliä kuin englanti, joissa on vielä vaikeampi tehdä konekäännöksiä. Otetaan joku japani tai mandariinikiina, missä sama kirjain voi yhdistyä hyvin eri tavoin erilaisissa sanoissa ja lauseissa.
Kyllä siihen menee enemmän kuin 15 vuotta, että kone ajattelisi samoin kuin ihminen. Ehkä 30 vuoden päästä, ehkä ei.Nyt ymmärsin, miksi sinun on niin vaikea tajuta asiaa. Luulet koneen ajattelevan.
Ei se mitään ajatustyötä tee, vaan suorittaa niitä algoritmejä, joita sen ohjelmakoodiin on kirjoitettu ja siitä edelleen koneen ymmärtämiksi käskyiksi käännetty.Otin tuon shakkiesimerkin esiin aiemmin, koska sen tarkoitus oli havainnollistaa, että kone on mahdollista opettaa löytämään paras mahdollinen siirto. Vaikka aikaa kuluu ihmisen kannalta vain silmänräpäys, kone on saattanut laskea miljoonia mahdollisia siirtokombinaatioita ja pelata pelin loppuun asti, kun taitava ihminen osaa laskea ehkä joitakin siirtoja etukäteen ja luottaa varsinkin pelin alussa opittuihin avauksiin. Kone nojaa alussa samoihin avauskirjastoihin, mutta jossain vaiheessa siirrytään väkisinkin tilanteeseen, jolloin laudalla on pelitilanne, johon ei löydy jatkosiirtoa, jolloin koneen kyky pelata peliä etukäteen miljoonilla siirtovaihtoehdoilla ihmismielen kannalta mitättömässä ajassa tekee siitä ylivoimaisen vastustajan.
Samaan tapaan käännöstyötä tekevä ohjelmisto tulee oppimaan paremmaksi ja paremmaksi, koska se tulee parseroimaan tekstistä aina vain isompia kokonaisuuksia tunnistaakseen oikean asiayhteyden paremmin. Todennäköisesti mennään siihen, että kone hallitsee koko käännettävää tekstiä kerralla sen sijaan, että kääntäisi yksittäisiä lauseita.
Mikään kone ei koskaan tule korvaamaan ihmistä, kääntäjää. Kaikella on sekä denotaatio että konnotaatioita. Niitä on mahdotonta "opettaa". Mikään teksti ei koskaan tarkoita samaa kahdelle eri ihmiselle. Kieli ei toimi niin.
Et ole näemmä seurannut tekoälyalgoritmien kehitystä.
Juuen. Sillä ei ole mitään tekemistä kääntämisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käännyn kohta sohvallani jossei tuo jankutus lopu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän pyysi mukaansa kotikaupunkiinsa keikalle, josta hän pitäisi, ja luokseen yöpymään sen jälkeen. Tulin eri kaupungista. Olisin toki maksanut keikkalippuni, jonka hän lupasi hankkia etukäteen, mutta hän ei ollut vielä kertonut tilinumeroaan/emme olleet vielä nähneet. Hän ei tullutkaan tapaamispaikalle ja kun viimein sain häneen yhteyden niin hän ilmoitti että ei huvitakaan tänään tavata. Hänellä oli siis myös minulle tarkoitettu loppuunmyydyn keikan lippu, ja ihmettelin keikkapaikan edustalla vieraassa kaupungissa, että mitäs nyt teen. Paluulippuni kotiin oli seuraavaksi päiväksi.
Oliisi kiva tietää miten tässä kävi, saitko lipun vai mitä teit?
En saanut lippua. Lähdin keikkapaikalta häkeltyneenä kantamuksineni, mukanani oli hänelle tuliaisia. Yritin saada lipun kotiin samaksi illaksi, se ei onnistunut, joten etsin hotellin ja söin tuliaisista syötävät itse murheeseen. Palasin seuraavana päivänä kotiin. Hän kirjoitti minulle kerran, en aio lukea sitä. Oli surkea ja omituinen kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on tuollainen sisko. Hän on koko elämänsä ollut laiska. Kouluja on käynyt ylä-asteen verran ja sitten teki jonkin aikaa hantti-hommia kunnes alkoi puskemaan lapsia. Aina kun mies vaihtuu niin uuden kanssa pitää tehdä uusi lapsi mahdollisimman pian. Onneksi ikä tulee kohta vastaan. Töitä ei ole tehnyt viiteentoista vuoteen.
Silti hän kokee että hänellä pitäisi olla oikeus samanlaiseen elintasoon kuin meillä jotka olemme opiskelleet, tehneet töitä, pitäneet lapsiluvun kohtuullisena ja säästäneet. Ja tietysti meidän pitäisi se rahoittaa kun meillä on asiat niin hyvin.
Tämä paheni kun molemmat vanhemmat kuolivat eikä hän pääse enää kuppaamaan heitä.
Tällä on onneksi onnellinen loppu. Sain siskoni kiinni varastamasta lapseni säästöpossusta joten pystyin hyvillä mielin pistämään välit poikki. Olo on niin paljon kevyempi.
Täällä samanlainen !!!
Siskolla on 7 lasta, 5 eri isää.
Jouluina ja synttäreinä isot listat, mitä pitää kaikille ostaa.Olen päättänyt annan jokaiselle lapselle pienen lahjan, esim olen tehnyt jokaiselle lapaset ja annan 20 euroa.
Meillä on 4 lasta, mitään ei me saada, kun hänellä ei ole varaa.
Olimme yhden kerran yhdessä jouluka, mutta huh ! Valitusta, kun meidän lapset saivat liian hienoja lahjoja jne.Tuokin on jo aika iso lahja, yhden perheen lapsille rahaa yhteensä 140€ ja ei taida langatkaan ihan ilmaisia olla. Itse en antaisi noinkaan paljoa.
Niinpä, mutta pitäisikö joku lapsista jättää ilman lahjaa vaan siksi, että heidän äitinsä tykkää pukata ulos lapsia.
Tämän summan minä pystyn maksamaan ja päätän ajoissa jo mitä teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluaikojeni alussa äidilläni oli käyttöoikeus pankkitiliini. Tämä oli siitä syystä, että hän pystyisi hoitamaan tiettyjä pankkiasioita puolestani, koska opiskelin ulkomailla.
Yhtenä päivänä pankkitilin saldoa tarkistaessani huomasin, että sieltä oli lähtenyt tuhansia euroja. Otin yhteyttä äitiini, joka kertoi, että siskoni oli pyytänyt osaa opintolainastani, koska minulla kerran oli rahaa mutta hänellä ei. Kukaan ei vaivautunut edes kysymään minulta, vaan äitini oli nostanut rahat siskolleni.
Ne rahat oli tarkoitettu pärjätäkseni ulkomailla, minulla ei ollut tuolloin esim. töitä. Vielä tänäkään päivänä kukaan perheestäni ei ymmärrä, miksi suutuin tuosta, koska kyllähän siskolle (joka oli omat opintolainansa jo kuluttanut) pitää antaa rahaa. Poistin äitini käyttöoikeuden tiliini samantien tuon tapauksen jälkeen.
Arrggh! Mä luin tämän jutun illalla myöhään ja menetin sen johdosta yöuneni, kun pulssi kiiti kahta sataa ja sieraimet värisi raivosta. Miten ne kehtasi? Tuohan on kavallus.
Kerro vielä, saitko rahat pikana takaisin tilillesi vai ovatko vieläkin palautumatta? A pro poo, minäkin haluan "tilintasauksen" vuoksi Nalle Wahlroosin tililtä siirron omalleni, kun sillä on ja minulla ei.
A pro poo?
”Tuota noin niin”
Ei vaan se kirjoitetaan à propos ja se tarkoittaa "siitä puheen ollen/muuten.."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluaikojeni alussa äidilläni oli käyttöoikeus pankkitiliini. Tämä oli siitä syystä, että hän pystyisi hoitamaan tiettyjä pankkiasioita puolestani, koska opiskelin ulkomailla.
Yhtenä päivänä pankkitilin saldoa tarkistaessani huomasin, että sieltä oli lähtenyt tuhansia euroja. Otin yhteyttä äitiini, joka kertoi, että siskoni oli pyytänyt osaa opintolainastani, koska minulla kerran oli rahaa mutta hänellä ei. Kukaan ei vaivautunut edes kysymään minulta, vaan äitini oli nostanut rahat siskolleni.
Ne rahat oli tarkoitettu pärjätäkseni ulkomailla, minulla ei ollut tuolloin esim. töitä. Vielä tänäkään päivänä kukaan perheestäni ei ymmärrä, miksi suutuin tuosta, koska kyllähän siskolle (joka oli omat opintolainansa jo kuluttanut) pitää antaa rahaa. Poistin äitini käyttöoikeuden tiliini samantien tuon tapauksen jälkeen.
Arrggh! Mä luin tämän jutun illalla myöhään ja menetin sen johdosta yöuneni, kun pulssi kiiti kahta sataa ja sieraimet värisi raivosta. Miten ne kehtasi? Tuohan on kavallus.
Kerro vielä, saitko rahat pikana takaisin tilillesi vai ovatko vieläkin palautumatta? A pro poo, minäkin haluan "tilintasauksen" vuoksi Nalle Wahlroosin tililtä siirron omalleni, kun sillä on ja minulla ei.
A pro poo?
”Tuota noin niin”
Ei vaan se kirjoitetaan à propos ja se tarkoittaa "siitä puheen ollen/muuten.."
Eli käytännön kielessä se on siis sama kuin ”tuota noin niin”. Eli turhia täytesanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluaikojeni alussa äidilläni oli käyttöoikeus pankkitiliini. Tämä oli siitä syystä, että hän pystyisi hoitamaan tiettyjä pankkiasioita puolestani, koska opiskelin ulkomailla.
Yhtenä päivänä pankkitilin saldoa tarkistaessani huomasin, että sieltä oli lähtenyt tuhansia euroja. Otin yhteyttä äitiini, joka kertoi, että siskoni oli pyytänyt osaa opintolainastani, koska minulla kerran oli rahaa mutta hänellä ei. Kukaan ei vaivautunut edes kysymään minulta, vaan äitini oli nostanut rahat siskolleni.
Ne rahat oli tarkoitettu pärjätäkseni ulkomailla, minulla ei ollut tuolloin esim. töitä. Vielä tänäkään päivänä kukaan perheestäni ei ymmärrä, miksi suutuin tuosta, koska kyllähän siskolle (joka oli omat opintolainansa jo kuluttanut) pitää antaa rahaa. Poistin äitini käyttöoikeuden tiliini samantien tuon tapauksen jälkeen.
Tuo on varkaus josta olisi voinut tehdä rikosilmoituksen. Toisten rahoja ei saa käyttää kuin omiaan vaikka käyttöoikeus tiliin olisikin.
Oikea termi on kavallus.
6860/6860 |
klo 19:12 | 29.5.2021
Ainoan legotalon jonka sain lapsena lahjaksi 60-luvulla otti sisareni omille lapsilleen tai möi. Samoin meni vihreä Fortuna peli. Nämä on niitä ahneita sisaria, jotka varastavat sisariltaan ja käyttävät hyväksi.
Meille tuli Nakke lehti ja heti viikonlopulla haki ns perhetuttu ne omaan kotiinsa, vaikka itse ei ehditty lukea. Hyväuskoiset vanhemmat antoivat.