Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole erityisen härskiä mutta on vaatinut kysyjältä pokkaa. Yksi tuttu mies pyysi minulta rahaa lainaa viikonlopun edellä. Sanoin lainaavani sillä ehdolla että maksaa heti maanantaina takaisin. Olin tuolloin opiskelija ja rahat itselläkin vähissä. Lupasi maksaa, annoin lainan ja jätkä maksoi maanantaina. Ok.
Siitä kuukauden päästä kysyi taas rahaa lainaa ja lupasi maksaa parin päivän päästä. Lainasin rahan. Tällä kertaa en saanutkaan takaisinmaksua luvattuna päivänä, vaan vasta parin viikon päästä useiden kyselyiden jälkeen. Rahaa takaisin saadessani sanoin jätkälle että enää en lainaa, koska ei pitänyt lupaustaan. Silti hänellä oli pokkaa soittaa minulle minulle vähän ajan päästä. Kieltäydyin. Ei uskonut millään, vaan jankutti jankuttamistaan. Enkö voisi lainata ja hän ihan oikeasti tarvitsee rahan ja ihan varmasti maksaa parin päivän päästä. Lopulta uskoi kun ärähdin että v*ttu sulle ei luottoa tipu.
Tästä tuli eräs "kaverini" mieleen. Sen jälkeen kun muutin toiselle paikkakunnalle, hänen suunnasta ei ole kuulunut mitään vaan itse on täytynyt kysyä kuulumisia, jokseenkin olen harventanut niitä. Taustaa sen verran, että kyseiselle henkilölle alkoholi maistuu melko hyvin.
Kuitenkin - olin pitkästä aikaa käymässä entisellä kotipaikkakunnalla ihan baarikierroksen merkeissä, kun itselläni oli viikonloppu vapaa moneen viikkoon enkä kotosalla halunnut olla. Kysyin tältä kaverilta että nähtäisiinkö ja niin nähtiin, ja hauskaa oli.
Arki kun taas koitti, alkoi tältä kaverilta tulla viestiä että voinko lainata parikymppiä, saisi päivänä X maksettua takaisin. Lainasin ja rahan sain sovittuna päivänä. Tästä meni viikko, jolloin olisi pitänyt 50 € lainata. Tällä kertaa en suostunut. Ei mennyt kuin taas viikko, niin oli paria kymppiä taas lainaamassa. En suostunut tähänkään. Kului taas hetki, kun tuli viestiä että lähtisinkö baariin. En lähtenyt, sillä seuraavana päivänä oli töitä.
Vähän harmittaa, että pidetään vain silloin yhteyttä kun halutaan viihteelle tai pitäisi olla rahoittamassa hänen juomistaan. Ikinä ei tosiaan ole muuton jälkeen kysynyt kuulumisia oma-aloitteisesti. Mutta nähtävästi kerran kun erehdyt näkemään ihmistä, niin pitäisi olla joku hyväntekijä. Tiedän myös, että mitä enempi olisin hänelle alkanut rahaa lainaamaan, en olisi maksuja saanut takaisin.
Härskeintä on, että toimittajat tienaavat palkkansa tälläkin ketjulla.
Sukulainen joka pyysi vähän väliä vippaamaan rahaa. Maksoi kyllä pikkusummat aina takaisin, mutta pian pyynnöt alkoivat muuttua kohtuuttomiksi vaatimuksiksi esim. minun pitäisi tarjota koko viikonlopun biletys hänelle hyvää hyvyyttäni koska miesystävänsä oli ryypännyt kaikki rahat aiemmin viikolla.
Ja siis olin tuolloin omillani asuva lukiolainen joka kävi parina iltana viikossa töissä rupupalkalla ja sukulainen minua reilusti vanhempi työssä käyvä ihminen.
Kun muutin kerrostaloon niin naapurin vanhempi nainen alkoi houkutella pihatalkoisiin. Kiva idea, mutta nainen tökötti pihalla aina kun tulin töistä tai kaupasta kotiin nälkäkiukkuisen lapsen kanssa ja oletti, että minulla on energiaa heti alkaa haravoimaan pihaa hänen kanssaan.
Yleensä selitin, että on nyt vähän hommaa tässä ja sitä paitsi pihalla ei ollut juurikaan mitään haravoitavaa. Nainen sydämistyi ja lopetti minun tervehtimiseni kokonaan. Kaipa nainen etsi näillä "talkoillaan" vain seuraa yksinäisyyteensä, mutta ymmärrystä muiden aikatauluihin ja jaksamiseen ei riittänyt.
Sitä paitsi taloyhtiömme maksoi erilliselle huoltoyhtiölle pihan kunnossapidosta.
10v vanhempi (mies)kaverini alkoi pyytää että veisin hänen neitsyytensä. En kokenut tyyppiä mitenkään viehättävänä ja olin itsekin neitsyt, kieltäydyin kohteliaasti. Pyynnöt vaan jatkuivat ja muuttuivat, olivat välillä mielisteleviä ja välillä vaativia. Karmea kokemus, en suostunut.
Tämä ei ehkä pahimmasta päästä mutta kyllä itseäni hämmensi..
Olin muuttamassa pois ensimmäisestä asunnostani (yksiö) ja poikakaverini kanssa yhteen. Vuokranantajani oli jo löytänyt asuntoon uuden asukkaan, ja sovin vuokranantajani kanssa että muutan pois eräänä sunnuntaina, ja asunto on tuona sunnuntaina iltaan mennessä tyhjä. Sain uuden vuokralaisen puhelinnumeron koska hän halusi ostaa minulta eräät tuolit.
Noh, uusi vuokralainen alkoikin sitten pyytää että saisi tuoda omia kamppeitaan minun luokse jo perjantaina. Ilmeisesti hänellä oli joku ongelma säilytyksen kanssa. Vuokralainen oli nuori tyttö (ehkä 18), ja hänen isänsä alkoi myös pyydellä josko kamppeiden tuominen onnistui. Keskustelimme tästä sitten vuokranantajani välityksellä myös, ja sanoin että he voivat tuoda tavaroita häkkivarastoon, mutta itse asuntoon ei mahdu tuomaan mitään.
Perjantai koitti, ja menin alas avaamaan isälle ja tytölle alaoven. Tiellä oli valtava paku täynnä kaikenlaista tavaraa, ja aloin olla vähän huolissani. Annoin heille häkkivaraston avaimen, ja näytin tietä hissille (häkkivarasto oli ullakolla). Noh, isä sitten sanoi että he eivät jaksa viedä tavaroita ylös, vaan haluavat tuoda ne minun kämppääni. Kilttinä nuorena naisena sitten nöyränä sanoin että no isoimmat voitte tuoda mutta kaikki laatikot pitää viedä ylös (nykyään olisin varmaan tiukasti käskenyt vuokraamaan varaston, ei ole minun ongelmani). He sitten raahasivat ison kirjahyllyn ja muuta roinaa kämppääni. Tyttö vaikutti oikein mukavalta, mutta tällä isällä ei ollut kyllä mitään kunnioitusta toisen kotia kohtaan. Isä heti alusta asti vain oletti että toisen kotia voi käyttää väliaikaiseen säilytykseen.
Vuokranantajani oli tämän kanssa vähän sormi suussa ja noloissaan, ja lopulta maksoi minulle ihan kivan summan korvausta vaivastani XD
En tiedä onko tämä nyt suoranaisesti aiheeseen liittyvä mutta kuitenkin.
Kilpaurheilin koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Teini-iässä mulle alkoi ilmentyä pahoja hengenahdistuksia liikkumisen aikana. Pidin 2 viikon tauon urheilusta mutta kohtaukset eivät loppuneet. Isäni pakotti mut treenaamaan tämän tauon jälkeen, "koska enhän mä voi liikaa olla poissa". Valmentaja suositteli astmatestiä mutta eihän nyt sellaista. Öisin mun käskettiin istua, koska maatessani yskin niin paljon ettei muut voineet nukkua. Isä oli tästä tosi vihainen kun kehtasin häiritä muiden unta.
Lopulta jouduin sairaalaan kuukaudeksi kun en pystynyt edes kävellä. Mulla todettiin astma ja keuhkokuume. Isä ei koskaan pyytänyt anteeksi mitään tähän liittyen, ja tästä on aikaa 13v. Nyt sitten on vihainen koska mua ei kiinnosta olla yhteydessä (oli muutenkin kyseenalainen lapsuus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptoitu, ja mummini (eli adoptioäitini äiti) antoi vielä eläessään minulle sekä lottapukunsa että kaksi valokuva-albumiaan. Sanoi vielä, että tietää minun osaavan niitä arvostaa. Ja niin osaankin, puku on tallessa pukupussissa omassa kaapissani ja albumit vitriinissä pölyltä suojassa.
Mummin kuoltua äitini sisko soitti, ja sanoi että haluaisi nähdä ne albumit. Aikataulut ei meinanneet mennä yksiin, ja tätini sitten hermostui ja sanoi, että ne albumit pitää säilyttää suvussa, ja että minun pitäisi antaa ne hänelle. Se oli aika loukkaavaa.
ehkä hän on ajatellut että jossain keski-iäsä adoptiolapset haluavat löytää omia biologisia vanhempiaan, ja jos löydät heitä, kiinnostuksesi saattaisi siirtyä luonnollisesti sen puolen sukusi asioihin/sukututkimukseen. Itselläni kävi nimittäin niin että tutkin omaa sukuani, ja yritin saada jostain oman isoisoäitini kuvan (edes kopiodun), joten otin yhteyttä erääseen toisessa maassa asuvaan hänen lapsen lapsenlapseensa, Hänen vanhempansa oli adoptoitu . Lopputulos oli, ettei hänellä ollut yhtäkään valokuvaa omasta isoisoäidistään, vaikka hänen juuri kuollut "mummonsa" oli siis tämän haetun naisen tytär ja taatusti hänen jäämistöstään olisi voinut löytyä oman äitinsä kuva, edes yksi, vaikka ne olisikin olleet harvinaisia nuina aikoina. Petyin. Ei häntä oikeasti kiinnostanut esivanhempansa (adoptoidut) samalla tavalla kuin minua olisi. Miksi muutenkaan sinä haluaist ainoana suvustasi säilyttää toisten biologisten esivanhempien kuvia, vaikka olisitkin ollut läheinen, mutta mielestäni oikeus kuviin pitäisi olla yhtäläinen kaikilla.
No tässä on kyllä ketjun härskein kommentti. Vaikka kyseessä olikin adoptiolapsi, hänen perheensä ja sukunsa se kanssa on. Ei se biologia ole ainoa määrittelevä asia. Joku biologinen lapsi tai lapsenlapsi ei arvosta välttämättä suvun perintöesineitä, mutta koko ikänsä suvussa kasvanut adoptiolapsi voi hyvinkin arvostaa. Törkeää kommentointia.
No kerroin vaan totuuden, juuri näin tapahtui. Sukuun adoptoidun jälkeläisiä ei kiinnostanut tippaakaan " adoptiosukunsa" esipolvet eikä sukututkimus. Näin kävi. Ei edes isomummonsa kuva. Mitä suuttumista sulla tässä on, minunhan se pitäisi suuttua. Kenties kaatiksella nuo valokuvat.
Missä sinun biosukusi valokuvat ovat? Yhtä paljonhan te olette sille isoisomummolle sukua, joten kai teilläkin kuvia on? Vai oletteko tekin kiikuttaneet ne kaatikselle? Eikö teitä ole kiinnostanut säilyttää oman bologisen isoisomummonne kuvia? Häh?
Naapuri, yli 50 v mies vaatii, että pidän hänelle seuraa aina kun hänen lapsellisen sekavassa etäsuhteessa on off-jakso. Päiväkahviseuraa voisi kiinnostaakin, mutta hän ei ole sitä tyyppiä. Rajani menee siinä, että terapeutiksi en ala.
Vierailija kirjoitti:
Härskeintä on, että toimittajat tienaavat palkkansa tälläkin ketjulla.
Oho. Olisihan tuo ”toimittaja” voinut laittaa minunkin tekstini lainausmerkkeihin eikä esittää omanaan. Nolo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
10v vanhempi (mies)kaverini alkoi pyytää että veisin hänen neitsyytensä. En kokenut tyyppiä mitenkään viehättävänä ja olin itsekin neitsyt, kieltäydyin kohteliaasti. Pyynnöt vaan jatkuivat ja muuttuivat, olivat välillä mielisteleviä ja välillä vaativia. Karmea kokemus, en suostunut.
Minulla on ollut samanlainen tuttava. Tosin nainen ja itseni ikäinen. Oli jossain keskustelussa selvinnyt hänelle että minulla on ollut elämässäni joitakin yhden yön suhteita. Kovasti yritti ehdotella että "yksi yö vain eikä sinun sitten tarvitse enää välittää minusta". Tosin tuossa osittain selittävänä tekijänä taisi olla hänen taustansa sekopäisessä herätysliikkeessä minkä takia hänelle oli kasvanut hieman kieroutunut käsitys seksuaalisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Entinen luokkakaveri, johon en ollut pitänyt yhteyttä sitten valmistumisen, soitti muutaman vuoden jälkeen ja pyysi käyttämään kaupassa. Yhdeltä yöllä. Monellekohan oli soittanut ennen minua vai miten ihmeessä minä tulin ensimäisenä mieleen silloin keskellä yötä. En lähtenyt eikä hän olekaan ollut enää missään tekemisissä. Facebook-kavereistakin poisti tämän jälkeen.
Aika terävä kuitti häneltä. Ensi kerralla ehkä mietit tarkemmin lähdetkö kauppaan. Voi käydä katalasti jos et lähde.
Vierailija kirjoitti:
Härskeintä on, että toimittajat tienaavat palkkansa tälläkin ketjulla.
No mitähän kuvittelet kun nää kuuluu samaan konserniin?
Toimittajan tehtävä on tehdä juttuja ja buustata tätä palstaa siinä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri, yli 50 v mies vaatii, että pidän hänelle seuraa aina kun hänen lapsellisen sekavassa etäsuhteessa on off-jakso. Päiväkahviseuraa voisi kiinnostaakin, mutta hän ei ole sitä tyyppiä. Rajani menee siinä, että terapeutiksi en ala.
Tuollaiset "voisitko pitää minulle seuraa, mutta ei seksiseuraa, kun vaimo on poissa" -tyypit ovat älyttömiä. Toki nuo varattuina seksiseuraa vonkaavatkin ovat pellejä, mutta heidän toiminnassaan on sentään joku logiikka että tuo seuranantajakin hyötyy siitä jotenkin. Ihan hyvä asia minun mielestäni on että miehet ovat uskollisia vaimoilleen, mutta en minä siitä itse sinällään mitään hyödy enkä koe suurta mielihyvää kun käytän aikaani sen todistamiseen.
Teen viikoittain töitä kotona, mutta etenkin nyt on käsky käynyt .
Useampi tuttu asteella on pyytänyt ottamaan lapset hoitoon, kun ei voi olla poissa töistä.
Kyllä. 3 ja 2 v lapset istuvat kiltisti telkkarin ääressä 10 v.
Yhden päivän periaatteessa olisin voinut auttaa, mutta silloinkin oltiin kiukkuisia vain 1. Eikä edes päästy korvausasteelle.
Asuin Jenkeissä ja oli Ok ystäviä naapurin naisen kanssa.
Halloween lähestyi ja naapuri ideoi järjestävänsä Halloween juhlat naapuruston lapsille. Selvä, hieno juttu ja lupasin auttaa häntä.
Juttu jatkui myöhemmin kuinka hän ideoi järjestävänsä pippalot autotallissaan niin ei tartte koko kämppää siivota. Edelleen kehuin ideaa ja lupasin auttaa.
Myöhemmin alkoi olemaan toinen ääni kellossa. Sanoi kuinka juhlia ei voi järjestää kun hänen autotallissa on niin sotkuinen, liikaa tavaraa. Juhlat voisi järjestää jonku muun autotallissa. Aluksi luulin hänen tarkoittavan toisen naapurinsa autotallia koska heillä se on lähes tyhjä mutta kun tuli vihjailua että moottoripyörän voi tuoda heille sen aikaa säilöön pois tieltä, tajusin että kaveri yrittää tyrkyttää ideoimaansa pippaloita minun autotalliini. Kenelläkään muulla ei naapurustossa ollut moottoripyörää.
Hän tiesi että oma autotallini oli täynnä tavaraa, itselläni kaksi pientä lasta, vieraita tulossa Suomesta ja yhdet synttärit piti järjestää, joten olin ihan äimänä.
En vastannut kaverin vihjailuihin joten pippaloista puhuminen jäi siihen. Jälkikäteen kiitin itseäni etten suostunut hommaan mukaan koska naapuri oli itse halloweenina hoitamassa sairasta lastaan. Ihan kaikki olisi lopulta päätynyt omaan niskaani.
Kaverini voitti jostain kilpailusta viidelle hengelle festariliput ja majoituksen helsingin keskustan hotellin presidentinsviitissä. Palkintoon kuului myös keikkabussissa yksi yö ja matka porvooseen ja takaisin.
Kaksi mukana ollutta valitti siitä bussista ja mikä pahempaa, siitä pressasviitistä kun ne ei ollut mieleisiä. En muista kuuluiko vielä juomat keikkabussissa mukaan, se palkinto oli ihan tajuttoman upea. Harmitti niin paljon kaverini puolesta kun yhdet vaan valittaa..
Vierailija kirjoitti:
Kaverini voitti jostain kilpailusta viidelle hengelle festariliput ja majoituksen helsingin keskustan hotellin presidentinsviitissä. Palkintoon kuului myös keikkabussissa yksi yö ja matka porvooseen ja takaisin.
Kaksi mukana ollutta valitti siitä bussista ja mikä pahempaa, siitä pressasviitistä kun ne ei ollut mieleisiä. En muista kuuluiko vielä juomat keikkabussissa mukaan, se palkinto oli ihan tajuttoman upea. Harmitti niin paljon kaverini puolesta kun yhdet vaan valittaa..
Ja nyt kun kirjoitin tämän niin tajusin ettei tässä ollut härskiä pyyntöä tai vaatimusta. Sori
Tää nyt ei oo suoraan härski, mutta oli nolo pyyntö, kun kaveri joka oli aiemmin joskus tuonut ulkomailta miulle tuliaisen, joskus myöhemmin se alkoi kyselemään että käytänkö sitä, ja jos en käytä niin saisko hän sen takaisin XD
Jos tapahtuu esim. vierailulla, jossa on muutakin "yleisöä", pyytäisin riisumaan, jotta voi tutkia - eihän lääkäri voi katsomatta tietää, mikä vaivaa.
Puhelintiedusteluihin voi pyytää varaamaan ajan vastaanotolta, tai ilmoittamaan pyytäjälle, että kotikäynti maksaa xxx €, reseptin uusiminen yy €.