Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Toinen ope kirjoitti:

Opettajilla on ihan oikeesti aivan liian paljon lomaa..kun hommatkaan ei paljoo paina.

No, tämähän on vain ammatinvalintakysymys. Tervetuloa opettamaan! Loppuu kateus ja valkenee ammatin valo- ja varjopuolet.

Tosin koulutus sun tulee hankkia ensin.

Tulipa tästä pitkä ketju. Hauskaa, että on elossa yhä. Aikamoisia tarinoita on ollut kerrottavana.

Ap

Hiljattain taloon tullut työkaveri pyysi minua laittamaan nimeni TYHJÄÄN pankkilomakkeeseen hänen tulevaa lainaansa takaamaan. Hän ei ollut edes omaa nimeään pannut siihen!

En suostunut, työkaveri suuttui ja alkoi kiusata minua pirullisesti kunnes ymmärsin lähteä. Onneksi löytyi toinen ja parempi työpaikka.

Jaettiin joululahjoja ja sukulainen näki lahjan, jonk aolin saanut ja pyysi sitä saman tien itselleen lahjan anatajan edessä.

Kyseessä oli siis minulle oikeasti mieluinen lahja.

Vanha kaveri pyysi käymään pitkästä aikaa. Halusi että tavataan jonkun hotellin aulakahvilassa. Kun menin paikalle, ei keritty edes tilata kahveja, kun hän sanoi, että hänellä on minulle yllätys ja talutti minut johonkin hotellin kabinettitilaan, jossa alkoi jokin pyramidimarkkinointitapahtuma jostain ravinnejauheista. En kehdannut lähteä vaan kuuntelin ne horinat loppuun. Kun sitten olin lähdössä, myyntitykki ja kaverini piirittivät minut, myyntitykki oli aika tyly ja kaverini sanoi, että koska kerran kuuntelin heidän myyntikoulutuksensa, minun velvollisuuteni on ostaa se verkostomarkkinoinnin aloituspaketti! (Tyyliin 700 euroa).

Kävelin ulos sanaakaan sanomatta enkä ole yhteyttä pitänyt.

Erään läheisen ystäväni mies kuoli. Miehen sisar tuli muutaman ajan päästä kysymään leskeltä, että kyllähän sinä voit antaa X:n erään erittäin arvokkaan harrastusmateriaalin hänelle (keräily) hänelle, kun  "ethän sinä sitä käytä kuitenkaan..."  Leski ei tietenkään antanut, sen koommin ei siitä sisaresta ole kuulunut mitään.

Ostimme talon (kuolinpesä) ja sovimme myyjän kanssa, ettei hänen tarvitse tyhjentää eikä siivota (pitkä juttu johon en nyt ryhdy).

Omistajan vaimo meni ihan mykäksi kun mies sanoi hänelle että annapas se avainnippusi, nyt täytyy antaa kaikki avaimet ostajille (=meille).

Nainen oli kuvitellut, että voi jatkossakin käydä hakemassa jotain roinaa sieltä!

Sukulaisillani on ikävä tapa yrittää päästä vanhoista huonekaluista eroon tyrkyttämällä niitä meille. Meillä on iso talo, iso autotalli ym. ylimääräistä tilaa, mutta en silti ota riesoikseni kenenkään ikivanhaa jyskin vuodesohvaa tai muutakaan romua. En ymmärrä miten se kaatopaikalle tavaroiden vieminen on muka niin ylivoimaista.

Ystäväni yritti väkisin myydä minulle arviolta 15 vuotta vanhaa vauvan turvakaukaloa. Kuulemma vielä ihan siisti ja hyvä, kiertänyt jo monessa perheessä ja hyvin pidetty. Ei ollut ymmärtävinään kun kieltäydyin.

Hoidin usein sukulaisen koiraa. Koiralla ilmeni ongelmia anaalirauhasissa. Sukulainen kertoi minulle, mitä lääkäri oli neuvonut tekemään. Minun olisi pitänyt hieroa sukulaisen koiran peräaukkoa rauhasten tyhjentämiseksi! Siinä tuli raja vastaan, vaikka olin itsekin kiintynyt koiraan. Koiran peräaukon hierominen on koiran omistajan velvollisuus.

No ei se sukulainen koiransa rauhasia itse koskaan hoitanut ja koiralle kehittyi muutamassa vuodessa syöpä rauhasiin.

Esikoiseni oli 2vkoa vanha kun tuore isoäiti, anoppini, alkoi vihjailla että eikös lepo maittaisi, pitkät yöunet - hän kyllä hoitaa vauvan, saisi vieläpä nukkua mummin vieressä. Heräsin vauvan kanssa noin kolmesti yössä ja pärjäsin oikein hyvin. Kerroin ettei vauva todellakaan yökyläile vielä ainakaan vuoteen. Anoppi sai kohtauksen, huusi että omin hänen lapsenlapsensa ja että on ennenkin lypsetty maitoa pulloon ja annettu mummoille vauva hoitoon, on se vauva kuitenkin mumminkin! Tämä vaatimus oli vasta alkusoittoa kaikelle, rauha saatiin vasta melkein 300km päähän muuttamalla. Törkeää mielestäni, varsinkin kun anoppi kiinnostui minusta vasta kun olin raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini lähti puoleksi vuodeksi vaihtoon ja sovimme että hän voi jättää huonekalunsa asuntooni siksi aikaa kun hän on ulkomailla. Takaisin tultuaan tämä ilmoittikin ettei aio hakea huonekalujaan takaisin vaan antaa nämä minulle lahjaksi kun haluaa sisustaa oman asuntonsa uudelleen. Nyt minulla sitten on kaksinverroin kaikkea roinaa, joka ei käy omaan sisustukseeni ja jolle minulla ei ole käyttöä. Kiva näin yksin asuvana, ajoneuvottomana naisena raahata jotakin lipastoja ja sängynrunkoja mihinkään. Luultavasti pistän vain roskalavalle ilmoituksen. Kaverini ei tunnu ymmärtävän (tai esittää ettei ymmärrä) mikä minua tilanteessa ärsyttää. Säilytin puoli vuotta turhaan tämän romuvuorta ja nyt joudun vielä kaupan päälle näkemään vaivaa että saan ne ulos asunnostani.

Tälle kertomukselle luonteva jatko olisi että kun kertoja on työllä hankkiutunut eroon säilyttämästään romusta, sen entinen omistaja alkaakin kaipailla jotain luovuttamaansa tavaraa tai huonekalua ja tietysti suuttuu vimmatusti kertojalle kun tämä ei ole asunnossaan vaalinut hänen hylkäämäänsä romukasaa...

Vierailija kirjoitti:

Tulipa tästä pitkä ketju. Hauskaa, että on elossa yhä. Aikamoisia tarinoita on ollut kerrottavana.

Ap

Tämä on yksi lempiketjuistani aaveella. Toivon että mahdollisimman moni kynnysmatoksi joutunut ja ylikiltti ihminen saisi täältä voimaa asettaa rajoja ja sanoa vastaan ajattelemattomille ihmisille ja kaikenmaailman mulkeroille!

Jäin leskeksi nuorena, ja noin kuukausi mieheni kuolemasta minulle laittoi viestiä edesmenneen mieheni kaveri. Pyysi "ilmoittamaan hänelle ensimmäisenä, kun olen innokas petipuuhiin surun jälkeen".

Vierailija kirjoitti:

Muutaman kerran on jossain julkisessa tilassa käynyt niin, että joku tuntematon ihminen on pyytänyt minua (ja joissain tapauksissa myös seuralaistani) siirtymään muualle istumaan, koska "minä istuin siinä tuolissa ennen sinua/teitä". Tätä ei ole siis tapahtunut missään teatterissa tai vastaavassa, jossa olisi numeroidut istumapaikat, vaan paikoissa joissa kukin saa istua missä haluaa.

Mulla kävi elokuvissa näin, istuimme kaverin kanssa ihan rauhassa, kun kolmen naisen ryhmä pyysi multa, että voisimmeko siirtyä muualle,niin he mahtuisivat vierekkäin, ja näkisivät paremmin, kun meidän paikat olivat juuri parhailla paikoilla. Sanoin että ei siirrytä, mutta ei uskonut vaan urputti jotain, että muuallakin on tilaa. Ei siirrytty kuitenkaan, meni piloille elokuvareissu ,koska tämä nainen tuhahteli ja kiukutteli koko elokuvan ajan.

Vierailija kirjoitti:

Jäin leskeksi nuorena, ja noin kuukausi mieheni kuolemasta minulle laittoi viestiä edesmenneen mieheni kaveri. Pyysi "ilmoittamaan hänelle ensimmäisenä, kun olen innokas petipuuhiin surun jälkeen".

Viestin lähettäneen henkilön toiminnassa yhdistyy törkeys, röyhkeys ja tyhmyys ennennäkemättömään huippuunsa.

Ruokaterroristi. Tuttuni on allerginen noin 20 asialle. Tämä on tapaamisten pääaihe. Miten on vatsansa toiminut ja miten suunnittelee ruuat.

Vierailija kirjoitti:

Joskus teininä mun tuttavapiiriin kuului sellainen teinityttö, joka oli vähän väliä poliisin kanssa tekemisissä milloin mistäkin. Kerran se oli rikkonut jonkin liiketilan ikkunan ja oli menossa poliisikuulusteluun. Hän sitten kysyi minulta, teini olin itsekin, että voisinko sanoa poliiseille rikkoneeni tämän ikkunan, koska hänellä on jo niin monta rikettä tilillään ja mulla ei yhtään. Tämän hän vielä sanoi ihan arkipäiväisesti ja normaalina asiana. Tietenkään en suostunut.

Kuulostaa ihan yhdeltä tuntemaltani henkilöltä. Seurustelin silloin pojan kanssa, joka oli joskus aiemmin seurustellut tuon tytön kanssa. Tämä tyttö tuli kerran ihan pokkana ehdottamaan minulle, että voisin häipyä kuvioista koska hän haluaa alkaa taas seurustelemaan poikaystäväni kanssa. Oltiin poikaystävän kanssa molemmat kyllä samaa mieltä että eipä onnistu :D

Lainasin tässä taannoin yhtä tavaraa tuttavalle. Siitä menikin yksi osa rikki, mutta tuttava sen ihan reilusti tunnusti ja sovittiin että käytän tavaran huollossa ja hän korvaa rikkoutuneen osan hinnan. Kun huolto oli tehty, laitoin viestiä paljonko osa oli maksanut. Sain vastausviestissä valitukset siitä miksi olin käyttänyt niin kalliissa huollossa kysymättä häneltä ensin. Hän oli varma että muuta kautta olisi saanut halvemmalla. Vastasin vaan että näinhän me sovittiin ja en edes työn osuutta häneltä pyytänyt, pelkästään osan hinnan. Maksoi kyllä, mutta vielä tuli pari valitusviestiä. Ja kyse oli muutamasta kympistä, ymmärtäisin jos olisi ollut joku satasia maksanut urakka. Kyseessä myös sellainen tavara jonka haluan huoltaa ammattiliikkeessä, enkä missään nyrkkipajalla, eikä olisi muuallakaan saanut kuin ehkä kympin halvemmalla. Itse en ainakaan kehtaisi alkaa nillittämään jostain muutamasta kympistä jos olisin toisen tavaroita hajottanut.

Sanoin itseni irti eräästä työstä 3kk varoitusajalla, sillä työ oli pelkästään minun harteillani ja ajattelin, että hankkivat jonkun toisen tilalleni hyvissä ajoin että ehdin opettaa hänet.

Mitä vielä. Kaikki 3kk kuluivat ilman että kukaan reagoi.

Sitten kun olin painanut oven viimeisen kerran kiinni perjantaina niin maanantaina tuli viestiä että enkö voisi mennä “vähän näyttämään rutiineja”. Voi vee.

Mulla oli jo toiset tehtävät arkipäivässäni ja sanoin etten todellakaan voi. Olivat hämmästyneitä kun en suostunut tulemaan omalla ajallani tekemään tuommoista pikku juttua.