Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Olen ammatiltani kokki ja saisin olla kaikki lomat ja muut varustamassa sukulaisten ja tuttavien juhlia jos kaikkiin pyyntöihin suostuisin. Nuorena en osannut kieltäytyä, mutta nyt sanon, että minulla on lomalla muuta tekemistä kuin työtäni. Härskeintä oli, kun serkun tyttären häiden tarjoilun suunnittelussa pyydettiin auttamaan. Keskustelu meni kuitenkin siihen, että minun oletettiin myös tekevän kaikki ruuat. Tarjottavat piti olla viimeisen päälle, mutta ne eivät olisi saaneet maksaa paljoa. Kun sanoin, että raha ei riitä suunnittelemiinne tarjottaviin, he väittivät minun saavan tukusta kaikki tarvittavat halvalla. Eivät millään uskoneet, etten saa ostettua tukusta yksityishenkilönä, vaan se oikeus on ravintolalla jossa olin silloin harjoittelijana. Kun en suostunut, morsiamen äiti sanoi:"Olisi tietysti ostanut tarvikkeet tukusta ja ottanut meiltä täyden hinnan." Enhän minä mennyt kuin auttamaan suunnittelussa yhtenä iltana.

Vierailija kirjoitti:

Olen ammatiltani kokki ja saisin olla kaikki lomat ja muut varustamassa sukulaisten ja tuttavien juhlia jos kaikkiin pyyntöihin suostuisin. Nuorena en osannut kieltäytyä, mutta nyt sanon, että minulla on lomalla muuta tekemistä kuin työtäni. Härskeintä oli, kun serkun tyttären häiden tarjoilun suunnittelussa pyydettiin auttamaan. Keskustelu meni kuitenkin siihen, että minun oletettiin myös tekevän kaikki ruuat. Tarjottavat piti olla viimeisen päälle, mutta ne eivät olisi saaneet maksaa paljoa. Kun sanoin, että raha ei riitä suunnittelemiinne tarjottaviin, he väittivät minun saavan tukusta kaikki tarvittavat halvalla. Eivät millään uskoneet, etten saa ostettua tukusta yksityishenkilönä, vaan se oikeus on ravintolalla jossa olin silloin harjoittelijana. Kun en suostunut, morsiamen äiti sanoi:"Olisi tietysti ostanut tarvikkeet tukusta ja ottanut meiltä täyden hinnan." Enhän minä mennyt kuin auttamaan suunnittelussa yhtenä iltana.

Mieheni oli töissä yrityksessä, jossa samassa rakennuksessa toimi ravintola. Omistajat olivat pariskunta.

Mieheni sai ravintolan kautta tukkukortin, jolla voi ostaa niin että maksaa käteisellä.

Eipä siellä hirveen paljon halvempaa ole. Esim lihatiski on halvempaa mutta valtaosa on kalliimpaa. Meillä syödään paljon riisiä, 10 kg paketti maksaa enemmän kuin 10 kpl 1 kg paketteja meidän lähikaupassa.

Esim kesäisin ostamme 5 l jäätelöpaketin erikoisjäätelöä mutta nekin maksaa n 30 e.

Tukussa ostetaan, koska siellä on pienet jonot ja saadaan isoja purkkeja,

Ohis: Mutta siksihän juuri Prismoissa on noita ei-jälleenmyyjille -kylttejä tarjoustuotteissa ja rajoituksia, kun muuten vähittäiskauppiaat ostaisivat kaiken. Tukkuhinnat ei ole halpoja ja monesti kannattaa enemmin ostaa tavarataloista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ammatiltani kokki ja saisin olla kaikki lomat ja muut varustamassa sukulaisten ja tuttavien juhlia jos kaikkiin pyyntöihin suostuisin. Nuorena en osannut kieltäytyä, mutta nyt sanon, että minulla on lomalla muuta tekemistä kuin työtäni. Härskeintä oli, kun serkun tyttären häiden tarjoilun suunnittelussa pyydettiin auttamaan. Keskustelu meni kuitenkin siihen, että minun oletettiin myös tekevän kaikki ruuat. Tarjottavat piti olla viimeisen päälle, mutta ne eivät olisi saaneet maksaa paljoa. Kun sanoin, että raha ei riitä suunnittelemiinne tarjottaviin, he väittivät minun saavan tukusta kaikki tarvittavat halvalla. Eivät millään uskoneet, etten saa ostettua tukusta yksityishenkilönä, vaan se oikeus on ravintolalla jossa olin silloin harjoittelijana. Kun en suostunut, morsiamen äiti sanoi:"Olisi tietysti ostanut tarvikkeet tukusta ja ottanut meiltä täyden hinnan." Enhän minä mennyt kuin auttamaan suunnittelussa yhtenä iltana.

Mieheni oli töissä yrityksessä, jossa samassa rakennuksessa toimi ravintola. Omistajat olivat pariskunta.

Mieheni sai ravintolan kautta tukkukortin, jolla voi ostaa niin että maksaa käteisellä.

Eipä siellä hirveen paljon halvempaa ole. Esim lihatiski on halvempaa mutta valtaosa on kalliimpaa. Meillä syödään paljon riisiä, 10 kg paketti maksaa enemmän kuin 10 kpl 1 kg paketteja meidän lähikaupassa.

Esim kesäisin ostamme 5 l jäätelöpaketin erikoisjäätelöä mutta nekin maksaa n 30 e.

Tukussa ostetaan, koska siellä on pienet jonot ja saadaan isoja purkkeja,

Juuri tämä. Ihmisillä on ihan ihmeellisen väärä käsitys tukusta. Usein siellä on vielä paljon kalliimpaa kuin mitä perus-prismassa tarjouksineen. Isojen pakkausten lisäksi tukusta ostetaan myös laskutuksen takia (=ei tarvitse heti käteistä).

Käyttäjä5500 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aikeissa aloittaa uuden ketjun aiheesta "lompakkoloiset treffielämässä" mutten kehdannut. Ehkä tämä ketju kelpaa, aihetta aika hyvin sivuten.

Törmäsin treffirintamalla mieheen, joka kuulosti ihan sopivalta. Ensimmäiset treffit kahvilassa: mies piti huolta että kumpikin maksoi omat kahvit. Se oli minulle ihan OK, ja  tunnuimme tulevan juttuun. Seuraavilla treffeillä mies ehdotti että tulisin hänen luokseen tekemään ruokaa. Sopihan se: mutta kun tuli aika hakea tarvikkeet ruokakaupasta, mies jäi autoon odottamaan tekosyyllä "pakko hoitaa pari työpuhelua". Pidin sitä ihan luonnollisena syynä, maksoin ostokset, tulin autoon. Mies oli ilmeisesti lopettanut jo puhelunsa, OK. Tein ruoan, söimme, lähdin kotiin.

Seuraavilla treffeillä sama juttu. Alkoi vähän mietityttää että nolottaako miestä näyttäytyä kanssani?

Kolmansilla treffeillä mies ehdotti että käydään ABC:llä buffetissa. Kuulemma herkkuruokaa hänen mielestään! Mutta kun tulimme sisään, mies häippäisi "vessaan" ja huikkasi että hoida sä nuo maksut kun ehdit. Tämä oli juuri joulun alla. Mies oli myös laittanut tekstarin etukäteen että "mulla on sulle joululahja!", koska olin puhunut miten tärkeää perheessäni on aina ollut lahjojen antaminen. Olin sitten ostanut lahjan hänellekin, olisi noloa vain saada eikä antaa. Ei kallis, muutaman kympin, kauniisti käärittynä. Mies sitten ylpeänä vetäisi esiin... sellaiseen läpinäkyvään lasiin ja pahvitaustaan laitetun valokuvan itsestään. Ei edes ollut paketissa.

Viimeinen niitti suhteelle tuli, kun hän ehdotti että tulisin mukaan kun hän menee ostamaan farkkuja kaupasta koska tarvitsee ne välttämättä huomiseksi. Makutuomariksi halusi kuulemma. Menimme, hän sovitti, ja kun tuli kassalle menon aika, hän jätti minut ja maksettavat tuotteet siihen (jo kassakoneeseen lyötynä) ja kipaisi peremmälle liikkeeseen). Myyjä katseli minua vähän siihen malliin että maksaisinko, jonoakin kun alkoi muodostua, mutta siinä vaiheessa meni kamelin selkä poikki. Totesin että mies hoitakoon farkkunsa itse ja kävelin ulos liikkeestä. Kohta tulee mies huutaen perästä ilman farkkuja ja äkäisenä. Mihin olin menossa?!! Oli siis ilmeisesti seurannut piilosta että maksanko. Totesin vain että mene takaisin ja maksa ne ostoksesi, minä en niitä sulle osta, ja ukko oikein suuttui. Että totta kai hän lähtee perään kun lähdin. Totesin että kiitos, mutta tämä suhde ei kiinnosta minua ja tämä oli tässä. Mies lähti huutaen pois, eikä muuten tosiaan mennyt sinne liikkeelle farkkujaan lunastamaan.

Kun eron jälkeen heitin sen valokuvan roskiin, huomasin että sen kuvan takana kehyksen sisällä oli miehen exän nimi. Oli antanut sen kuvan miehelle lahjaksi...

    Mies tarjoaa sinulle autokyydin ja emännöintimahdollisuuden hienossa kartanossaan niin kyllähän sinä ruoka-ja vaatehuollosta vastaat.

   Paljon alapeukuttavia tosikkoja ?

sarkasmia kirjoitti:

Käyttäjä5500 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aikeissa aloittaa uuden ketjun aiheesta "lompakkoloiset treffielämässä" mutten kehdannut. Ehkä tämä ketju kelpaa, aihetta aika hyvin sivuten.

Törmäsin treffirintamalla mieheen, joka kuulosti ihan sopivalta. Ensimmäiset treffit kahvilassa: mies piti huolta että kumpikin maksoi omat kahvit. Se oli minulle ihan OK, ja  tunnuimme tulevan juttuun. Seuraavilla treffeillä mies ehdotti että tulisin hänen luokseen tekemään ruokaa. Sopihan se: mutta kun tuli aika hakea tarvikkeet ruokakaupasta, mies jäi autoon odottamaan tekosyyllä "pakko hoitaa pari työpuhelua". Pidin sitä ihan luonnollisena syynä, maksoin ostokset, tulin autoon. Mies oli ilmeisesti lopettanut jo puhelunsa, OK. Tein ruoan, söimme, lähdin kotiin.

Seuraavilla treffeillä sama juttu. Alkoi vähän mietityttää että nolottaako miestä näyttäytyä kanssani?

Kolmansilla treffeillä mies ehdotti että käydään ABC:llä buffetissa. Kuulemma herkkuruokaa hänen mielestään! Mutta kun tulimme sisään, mies häippäisi "vessaan" ja huikkasi että hoida sä nuo maksut kun ehdit. Tämä oli juuri joulun alla. Mies oli myös laittanut tekstarin etukäteen että "mulla on sulle joululahja!", koska olin puhunut miten tärkeää perheessäni on aina ollut lahjojen antaminen. Olin sitten ostanut lahjan hänellekin, olisi noloa vain saada eikä antaa. Ei kallis, muutaman kympin, kauniisti käärittynä. Mies sitten ylpeänä vetäisi esiin... sellaiseen läpinäkyvään lasiin ja pahvitaustaan laitetun valokuvan itsestään. Ei edes ollut paketissa.

Viimeinen niitti suhteelle tuli, kun hän ehdotti että tulisin mukaan kun hän menee ostamaan farkkuja kaupasta koska tarvitsee ne välttämättä huomiseksi. Makutuomariksi halusi kuulemma. Menimme, hän sovitti, ja kun tuli kassalle menon aika, hän jätti minut ja maksettavat tuotteet siihen (jo kassakoneeseen lyötynä) ja kipaisi peremmälle liikkeeseen). Myyjä katseli minua vähän siihen malliin että maksaisinko, jonoakin kun alkoi muodostua, mutta siinä vaiheessa meni kamelin selkä poikki. Totesin että mies hoitakoon farkkunsa itse ja kävelin ulos liikkeestä. Kohta tulee mies huutaen perästä ilman farkkuja ja äkäisenä. Mihin olin menossa?!! Oli siis ilmeisesti seurannut piilosta että maksanko. Totesin vain että mene takaisin ja maksa ne ostoksesi, minä en niitä sulle osta, ja ukko oikein suuttui. Että totta kai hän lähtee perään kun lähdin. Totesin että kiitos, mutta tämä suhde ei kiinnosta minua ja tämä oli tässä. Mies lähti huutaen pois, eikä muuten tosiaan mennyt sinne liikkeelle farkkujaan lunastamaan.

Kun eron jälkeen heitin sen valokuvan roskiin, huomasin että sen kuvan takana kehyksen sisällä oli miehen exän nimi. Oli antanut sen kuvan miehelle lahjaksi...

    Mies tarjoaa sinulle autokyydin ja emännöintimahdollisuuden hienossa kartanossaan niin kyllähän sinä ruoka-ja vaatehuollosta vastaat.

   Paljon alapeukuttavia tosikkoja ?

Tai sitten sarkasmiyrityksesi ei ollutkaan niin hulvattoman kylkiärepivän hauska kuin tunnut luulleen ja odottaneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä hedelmät on kyllä kulhossa pöydällä aina, mutta ei niitä vieraat saa mennä omin lupinensa näpeltämään. Iso perhe ja kaupasta saa hedelmiä hakea jatkuvasti muutenkin. Kauppaan pari kilometriä matkaa ja esim. banaanit ja omenat lisäävät kassien painoa entisestään. Omat lapset osaavat kysyä että saako syödä vaikkapa pähkinöitä, tietävät että ne saattavat olla tarkoitettu johonkin leipomukseen.

Pöytään laitan tarjolle evästä, jotka on tarkoitettu vieraille. Tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvää.

Mulle on itsestäänselvää se, että ihmisillä voi olla erilaisia tapoja.

Vain moukalla on sellainen tapa, että lupaa kysymättä syö kyläpaikan ruoat/hedelmät/suklaat tms. Ja vain moukalle moinen käytös on itsestäänselvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä hedelmät on kyllä kulhossa pöydällä aina, mutta ei niitä vieraat saa mennä omin lupinensa näpeltämään. Iso perhe ja kaupasta saa hedelmiä hakea jatkuvasti muutenkin. Kauppaan pari kilometriä matkaa ja esim. banaanit ja omenat lisäävät kassien painoa entisestään. Omat lapset osaavat kysyä että saako syödä vaikkapa pähkinöitä, tietävät että ne saattavat olla tarkoitettu johonkin leipomukseen.

Pöytään laitan tarjolle evästä, jotka on tarkoitettu vieraille. Tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvää.

Mulle on itsestäänselvää se, että ihmisillä voi olla erilaisia tapoja.

Aivan. On hyviä käytöstapoja, jotka hallitsevat ihmiset tietävät ettei mitään toisten omaa noin vain oteta ja syödä lupaa kysymättä, sekä huonoja käytöstapoja, jolloin tullaan toisten kotiin, otetaan mitä halutaan ja syödään koska sattuu tekemään mieli. 

Ei luoja sentään. Jos olisi noin vaikeaa, en kutsuisi ketään kylään enää. Mä ymmärrän, että ihmisillä on erilaisia tapoja, ja niitä kohteliaat vieraat noudattaa. Sit on ihmisiä, jotka ei ymmärrä, että joku muu voi ajatella eri tavalla kun hän. Jos mulla ja mun ystävillä on joku tapa, joka kaikille sopii, lienee ok että teemme niin?

Sinullehan tämä on vaikeaa.

On ok, jos teillä on sellainen HYVÄKSYTTY tapa, että syötte toistenne kaapit tyhjäksi lupaa kysymättä, ihan ok.

Nyt onkin kyse siitä, että noin ei voi tehdä joka paikassa.

Tämän eron tajuaminen erottaa fiksut moukista!

Ohis. Jatkakaa!

Meillä on kotonani maaseudulla mansikkamaa. Sai tulla poimimaan ämpärillisen jokainen lapsi. Asia oli tekstiviestillä ilmoitettu. Veljeni vaimo tuli yhden ämpärin ja teini-ikäisen tyttären kanssa. Kertoi, että oli huikannut veljelleen menevänsä poimimaan mansikoita hänen kotoaan, koska kehoitus oli tullut.

Tyhjensi pihalta kaksi vesiämpäriä (siskoni oli kasvihuoneen kastelua varten laittanut lämpiämään) ja poimi itselleen siis kolme mansikkaämpäriä.

Seuraavana vuonna kysyi siskoltani ja minulta 'tarviiko meille poimia'. Molemmilta ehdoton ei, poimimme ja laitamme itse kun ehdimme.

Poimi useita ämpärillisiä ja tarjosi meille - tiedostaen, että hullukaan ei sano 'voi ihana kun poimitkin meille vaikka kielsimme'.

Ahnehti itelle taas. Poimijoita oli tulossa viisi muuta perheellistä.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä5602 kirjoitti:

Siitä, että vanhemmat ovat velvollisia kykynsä mukaan tukemaan vielä täysi-ikäistäkin opiskelevaa lastaan, on ihan hallinto-oikeuden päätöskin

Sulla varmaan on linkki tuohon hallinto-oikeuden päätökseen?

Eipä ole, kun päätöksestä luin 2000-luvun alussa. Tuskin silloinkaan koneelleni linkkiä tallensin, mutta vaikka olisin tallentanut, se olisi mennyt koneen mukana.

Olen työssäkäyvä ihminen, joten näin työpäivän aikana en ala uusavuttomille linkkejä hakemaan. Jokaisella on samat mahdollisuudet etsiä tietoa verkosta.

Vinkkinä voin antaa, että kyseessä oli kaksi velkajärjestelyssä olevaa täysi-ikäistä opiskelijaa, joiden tuloja siis arvioitiin ja katsottiin, että varakkaan isän velvollisuus on osallistua elatuksen kuluihin lastensa opiskeluaikana, vaikka nämä olivatkin jo täysi-ikäisiä.

Notkut työpäiväsi aikana av-palstalla?

Olet varmaan niitä kuuluisia asiantuntijatyötä tekeviä ihmisiä? 😏

Minulta pyydetään lastenhoitoa, jopa omissa 50 v päivän juhlatilaisuudessa. Aika härskiä.Olen ammattikasvattaja. Haluan kyllä juhlia juhlani, enkä olla töissä juhlissani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä5602 kirjoitti:

Siitä, että vanhemmat ovat velvollisia kykynsä mukaan tukemaan vielä täysi-ikäistäkin opiskelevaa lastaan, on ihan hallinto-oikeuden päätöskin

Sulla varmaan on linkki tuohon hallinto-oikeuden päätökseen?

Eipä ole, kun päätöksestä luin 2000-luvun alussa. Tuskin silloinkaan koneelleni linkkiä tallensin, mutta vaikka olisin tallentanut, se olisi mennyt koneen mukana.

Olen työssäkäyvä ihminen, joten näin työpäivän aikana en ala uusavuttomille linkkejä hakemaan. Jokaisella on samat mahdollisuudet etsiä tietoa verkosta.

Vinkkinä voin antaa, että kyseessä oli kaksi velkajärjestelyssä olevaa täysi-ikäistä opiskelijaa, joiden tuloja siis arvioitiin ja katsottiin, että varakkaan isän velvollisuus on osallistua elatuksen kuluihin lastensa opiskeluaikana, vaikka nämä olivatkin jo täysi-ikäisiä.

Notkut työpäiväsi aikana av-palstalla?

Olet varmaan niitä kuuluisia asiantuntijatyötä tekeviä ihmisiä? 😏

Voisit hämmästyä jos tietäisit, miten paljon joillakin aloilla ihmiset notkuvat työajalla netissä ihan muissa kuin työhommissa.

Kollega ilmoitti, kun työaikaan tuli kiky-pidennys, että pelaa pasianssia sen ajan.

äiti x 2 kirjoitti:

Minulta pyydetään lastenhoitoa, jopa omissa 50 v päivän juhlatilaisuudessa. Aika härskiä.Olen ammattikasvattaja. Haluan kyllä juhlia juhlani, enkä olla töissä juhlissani.

On kyllä omanlaisensa röyhkeyden huippu, että juhlakalun pitäisi vahtia vieraitten lapsia.

Millainen ihminen tämmöistä ilkeää edes pyytää.

Muutin pois kotoa kun täytin 18, en tullut äitin kanssa enää toimeen. Kaverini ehdotti kimppakämppää, hänkään ei kotonaan enää viihtynyt. Äitiäni ei asia kiinnostanut joten meillä oli palaveri kaverin vanhempien kanssa asumisjärjestelyiden yksityiskohdista. He päättivät, että koska minä sain paljon enemmän Kelan tukia äitini tulottomuuden takia kuin kaverini, hoidetaan vuokran maksu siten että minun tukeni jaetaan minun ja kaverini kesken, ja yhtä suuren loppuosan molemmat maksavat itse. En osannut puolustautua vaan näin mentiin, opintorahan ja asumistuen tultua siirsin kaverin tilille kaikesta puolet. Kaveri ei saanut tukia vanhempiensa kovien tulojen takia.

Jouduin tekemään ties mitä hanttihommia rahoittaakseni asumisen, mm. mainosten jakoa jonka tuntipalkaksi laskin 1,5-2 euroa pahimmillaan. Kaverin vanhemmat maksoivat hänen osuutensa. Kesällä hän meni isänsä yritykseen töihin, minä nostin lainaa. Kyllästyin pian ja totesin että hän rupeaa maksamaan itse asumisensa, hänellä on varakkaat vanhemmat. Ei heillä ole mitään oikeutta ruveta jakamaan köyhän yh-äidin opiskelijanuoren avustuksia ja hyötyä niistä. Kaveri suuttui, vuokrasopimus purettiin ja hän muutti takaisin kotiinsa. En ole kuullut hänestä sen koommin. Minä vuokrasin itselleni uuden sopivan asunnon enkä ole antanut sittemmin kenenkään hyväksikäyttää itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Muutin pois kotoa kun täytin 18, en tullut äitin kanssa enää toimeen. Kaverini ehdotti kimppakämppää, hänkään ei kotonaan enää viihtynyt. Äitiäni ei asia kiinnostanut joten meillä oli palaveri kaverin vanhempien kanssa asumisjärjestelyiden yksityiskohdista. He päättivät, että koska minä sain paljon enemmän Kelan tukia äitini tulottomuuden takia kuin kaverini, hoidetaan vuokran maksu siten että minun tukeni jaetaan minun ja kaverini kesken, ja yhtä suuren loppuosan molemmat maksavat itse. En osannut puolustautua vaan näin mentiin, opintorahan ja asumistuen tultua siirsin kaverin tilille kaikesta puolet. Kaveri ei saanut tukia vanhempiensa kovien tulojen takia.

Jouduin tekemään ties mitä hanttihommia rahoittaakseni asumisen, mm. mainosten jakoa jonka tuntipalkaksi laskin 1,5-2 euroa pahimmillaan. Kaverin vanhemmat maksoivat hänen osuutensa. Kesällä hän meni isänsä yritykseen töihin, minä nostin lainaa. Kyllästyin pian ja totesin että hän rupeaa maksamaan itse asumisensa, hänellä on varakkaat vanhemmat. Ei heillä ole mitään oikeutta ruveta jakamaan köyhän yh-äidin opiskelijanuoren avustuksia ja hyötyä niistä. Kaveri suuttui, vuokrasopimus purettiin ja hän muutti takaisin kotiinsa. En ole kuullut hänestä sen koommin. Minä vuokrasin itselleni uuden sopivan asunnon enkä ole antanut sittemmin kenenkään hyväksikäyttää itseäni.

Ihmiset ovat aivan uskomattomia mulkkuja. Ja niitä on kokonaisia perheitä jopa. Kirjoituksesi muistutti taas tuosta, minkä olen kyllä tiennytkin.

Onneksi lopulta puolustit itseäsi, ja onneksi tuo kaveri jäi elämästäsi pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä hedelmät on kyllä kulhossa pöydällä aina, mutta ei niitä vieraat saa mennä omin lupinensa näpeltämään. Iso perhe ja kaupasta saa hedelmiä hakea jatkuvasti muutenkin. Kauppaan pari kilometriä matkaa ja esim. banaanit ja omenat lisäävät kassien painoa entisestään. Omat lapset osaavat kysyä että saako syödä vaikkapa pähkinöitä, tietävät että ne saattavat olla tarkoitettu johonkin leipomukseen.

Pöytään laitan tarjolle evästä, jotka on tarkoitettu vieraille. Tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvää.

Mulle on itsestäänselvää se, että ihmisillä voi olla erilaisia tapoja.

Jos kulhossa on pöydällä hedelmiä niin mielestäni ne ovat tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä hedelmät on kyllä kulhossa pöydällä aina, mutta ei niitä vieraat saa mennä omin lupinensa näpeltämään. Iso perhe ja kaupasta saa hedelmiä hakea jatkuvasti muutenkin. Kauppaan pari kilometriä matkaa ja esim. banaanit ja omenat lisäävät kassien painoa entisestään. Omat lapset osaavat kysyä että saako syödä vaikkapa pähkinöitä, tietävät että ne saattavat olla tarkoitettu johonkin leipomukseen.

Pöytään laitan tarjolle evästä, jotka on tarkoitettu vieraille. Tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvää.

Mulle on itsestäänselvää se, että ihmisillä voi olla erilaisia tapoja.

Vain moukalla on sellainen tapa, että lupaa kysymättä syö kyläpaikan ruoat/hedelmät/suklaat tms. Ja vain moukalle moinen käytös on itsestäänselvää.

Vain moukka laittaa ne esille kun vieraat tulevat ellei niitä saa ottaa.

Fiksu ihminen laittaa näkymättömiin ne suklaat yms joita ei ole tarkoitus tarjota.

Mieheni asui seurustelumme alkuaikoina pienessä kylässä, jossa naapureita oli joka suuntaan. Naapureiden lapset käyttivät pihaa oikopolkuinaan, häiriköivät ilta-aikaan koputtelemalla ikkunoihin ja pimpottelemalla ovikelloja (ja lähtivät karkuun). Asiasta sanomalla vanhemmat vain myhäilivät että sori no can do..

Yhdet naapurit sitten ostivat hemmetin ison pihauima-altaan. Saavuttiin perjantai-iltana reissusta miehen kotiin ja mitäs nähtiinkään. Täyttivät allasta sekä miehen talon ulkohanasta että omastaan. Kuulemma tulee niin hitsin hitaasti vain yhdestä. Nämä naapurit lainailivat milloin mitäkin mieheltä kun ei se niitä tarvi kun on koko ajan töissä. :) Lupaa kysymättä siis kävivät hakemassa trimmeriä tms ulkovarastosta. Minähän se pahis olin kun laitoin moiselle stopin.

Mies kehtasi soittaa mulle töihin, että jos voisin töiden jälkeen mennä rautakaupasta kerjäämään kuormalavoja ja viedä ne hänen tuttavalleen, joka rakentaa messuosastoa ja tarvisi pari kuormalavaa. Tarkennettakoon, että ko. tuttavalla itselläänkin oli auto käytössään. Jos olisi ollut mun mies tai hyvä ystävä, niin ehkä olisin voinut auttaa, mutta tämä oli mulle käytännössä ventovieras ihminen, jonka yrityksen myymät tuotteetkin ovat minusta eettisesti väärin (metsästykseen liittyviä). Sanoin, että hakekoon itse.