Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin nyt joku varmasti loukkaantuu, mutta on pakko ihmetellä, että jos jollakin on hedelmiä varattuna lapsille tai pähkinöitä varattuna ruuanlaittoon, niin eikö siitä voi nätisti vieraalle sanoa, että asia niin on? Itselle ei tulis mieleenkään, että jos vieras meinaa ottaa mun evääksi varaamat hedelmät, niin istun hiljaa katsomassa, kun vieras syö, ja sitten hipsin kettuuntuneena kauppaan hakemaan uudet?

Sanoisinkin, jos näkisin. Mutta jos olet vaikka vessassa tai toiseessa huoneessa käymässä, on vahinko jo tapahtunut. Etukäteen ei tullut mieleen, että toinen pitää kotiani ja ruokaa omanaan ilman tarjoamista. Vaikka ihan lyhyellä piipahduksella. Naapurin koirakin ampui heti meidän koiran ruokakupille, kun helteellä pidettiin ovea auki. Piti nostaa pöydälle jatkuvasti sen vuoksi.

Röyhkeimmät ovat pummineet krapulajuomat, kun itse ei ole ollut vielä ajokunnossa. Ollaan varattu omat juomat ihan meitä varten, ei naapureita. Korvesta ei heti heilahdeta kauppaan. Suunnitelkaa itse vaan känninne.

Kaverini tuli toiselta paikkakunnalta luokseni, ja lähdettiin laivalle. Jätti luokseni tavaroitaan, koska hänellä oli tarkoitus majoittua vielä laivareissun jälkeen mun luokse yhdeksi yöksi. Kun sitten päästiin takaisin Suomeen, kaveri ilmoitti että voisikin lähteä jo nyt kotiin. Pyysi sitten että voisinko minä hakea kotoani hänen tavaransa sillä aikaa kun hän odottaa juna-asemalla, koska ei halua maksaa bussilippua turhaan, minulla kun oli voimassaoleva bussikortti. Edestakaisin-matkaan meni melkein tunti. Hain, mutta vitutti kyllä, itekkin olin matkasta väsynyt enkä olisi jaksanut roudata kaverin tavaroita muutaman euron säästön takia. Nykyään en suostuisi, mutta silloin olin nuori ja kiltti.

Vierailija kirjoitti:

Miez75 kirjoitti:

tapahtui noin 20 vuotta sitten:

Paras kaverini lähetti eräs la aamu tekstiviestin, että olen ollut sitten sun luona viime yönä jatkoilla/ yötä, jos avovaimo kysyy.

Noh, viikkoa myöhemmin nähtiin ja esitin roolini, kuinka oli päädytty mun luokse jatkoille kyseisenä iltana. Kaveri kertoi myöhemmin, että oli ollut oikeasti yhden toisen naisen luona yötä. Kiitti "tuestani", kun toimin pettämisen alibina. Noh, sovittiin että kerrankos sitä parhaan kaverin puolesta valehtelee.

puoli vuotta myöhemmin heräsin aamulla klo.6.00, kun kaverin kaverin (joka oli vain biletuttu) avovaimo soittaa minulle vihaisena ja alkaa tivaamaan oliko hänen puolisonsa ollut minun luona jatkoilla edellisenä yönä ja olinko vitsinä imenyt hänelle fritsun kaulaan. Hämilläni ja unisena sopertelin jotakin epämääräistä puhelimeen, jota tyttö ei uskonut... pari riiteli ja soitteli päivän mittaan minulle useamman kerran. Kaverin kaveri oli sepittänyt niin erikoisia valheita, etten niitä pystynyt vahvistamaan ja lopulta pari erosi. Lähetin viestin tälle kaverin kaverille, jota tuskin tunsin, että pistit mut vittumaiseen tilanteeseen.

Kaverin kaveri soitti myöhemmin ja kertoi että hän ja pari muuta olivat käyttäneet pettämisensä alibeina minua ja pidemmän aikaa, koska olivat kuulleet saunaillassa parhaan kaverini tarinan 6kk aiemmin tapahtuneesta ja koska kaikki kaveripiirimme naiset pitivät minua kunnollisena ja kilttinä miehenä (olen naisvoittoisella hoiva-alalla töissä - silloin opiskelin), johon voi aina luottaa.

soitin parhaalle kaverilleni, joka sanoi että jätkät eivät olleet tajunneet, että mulle pitää lähettää aina etukäteen varoitusviesti alibina olemisesta, jotta voin varautua valehtelemaan ja rauhoittelemaan heidän naisensa, koska olen siinä niin hyvä. Olin järkyttynyt, mutta annoin kaverilleni anteeksi ja tein selväksi, että en jatkossa toimi kenenkään alibina.

myöhemmin tuli vielä lisää ongelmia, kun kaverin kaverin exä, jolle yritin aluksi jotain "valehdella" kertoi tuttavapiirimme naisille, kuinka minä pyöritän jätkien pettämisrinkiä ja tarjoan alibit jne... jutut kantautui sen aikaisen tyttöystävän korviin ja sain selitellä kuviota paljastamatta parasta kaveriani. Kaikki muut pettäjät paljastin.

Meni vuosia, että pystyimme "nauramaan" asialle parhaan kaverini kanssa. Hän jäi lopulta kiinni useista syrjähypyistä ja erosi viime kesänä kyseisestä puolisostaan.

Muiden jätkien kanssa olen vain face-kavereita.

Paska ja moraaliton jätkä olet...

ai miksi? sä et auttaisi parasta kaveria?

kuten kirjoitin en ollut mukana suunnittelemassa mitään. kaverit ihan itse alkoivat käyttää mua alibina yöreissuilleen. Kun asia tuli mulle ilmi, sanouduin asiasta irti ja tein selväksi että mua ei voi käyttää asiaa enkä ala valehtelemaa kenenkään puolesta. Paitsi tuon yhden kerran parhaan kaverin puolesta. Hänkään ei tuon jälkeen enää käyttänyt mua syntipukki a...

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista tuossa rahanpyynnössä on se, että ulkomaalaistaustainen mieheni taas piti aluksi kulttuurinsa mukaan itsestäänselvyytenä, hän on se elättäjä. Totesin, ettei suomalaisilla palkkatuloilla ihan mennä niin, vaan kumpikin on töissä. Täällä ei kompensoida kotiäitiyttä samaan tapaan.

Jenkit, britit, saksalaiset ja keski-eurooppalaiset ovat yllättävän vanhanaikaisia näissä asioissa. Kotiäitiys monella koulutetulla liberaalilla miehelläkin se "oletusarvo". Eikä järjestelmät tue naisen työntekoa eikä yksinhuoltajuutta. Ei ole tulonsiirtoja yh-äideille/ naisille.

Mukhtar77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista tuossa rahanpyynnössä on se, että ulkomaalaistaustainen mieheni taas piti aluksi kulttuurinsa mukaan itsestäänselvyytenä, hän on se elättäjä. Totesin, ettei suomalaisilla palkkatuloilla ihan mennä niin, vaan kumpikin on töissä. Täällä ei kompensoida kotiäitiyttä samaan tapaan.

Jenkit, britit, saksalaiset ja keski-eurooppalaiset ovat yllättävän vanhanaikaisia näissä asioissa. Kotiäitiys monella koulutetulla liberaalilla miehelläkin se "oletusarvo". Eikä järjestelmät tue naisen työntekoa eikä yksinhuoltajuutta. Ei ole tulonsiirtoja yh-äideille/ naisille.

Juurikin näin. Osa-aikatyötä voi nainen alkaa miettiä siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa. Kotona pitää olla laittamassa ruoka pöytään sen jälkeen. Suomessa taas isketään taapero miehen syliin ja lähdetään joogaan tai jumppaan päivän kotiäiteilyn jälkeen.

Toisten parisuhdeongelmiin ei pidä koskaan sekaantua. On tullut koettua kantapään kautta. Vaikka kyseessä olisi miten paras kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miez75 kirjoitti:

tapahtui noin 20 vuotta sitten:

Paras kaverini lähetti eräs la aamu tekstiviestin, että olen ollut sitten sun luona viime yönä jatkoilla/ yötä, jos avovaimo kysyy.

Noh, viikkoa myöhemmin nähtiin ja esitin roolini, kuinka oli päädytty mun luokse jatkoille kyseisenä iltana. Kaveri kertoi myöhemmin, että oli ollut oikeasti yhden toisen naisen luona yötä. Kiitti "tuestani", kun toimin pettämisen alibina. Noh, sovittiin että kerrankos sitä parhaan kaverin puolesta valehtelee.

puoli vuotta myöhemmin heräsin aamulla klo.6.00, kun kaverin kaverin (joka oli vain biletuttu) avovaimo soittaa minulle vihaisena ja alkaa tivaamaan oliko hänen puolisonsa ollut minun luona jatkoilla edellisenä yönä ja olinko vitsinä imenyt hänelle fritsun kaulaan. Hämilläni ja unisena sopertelin jotakin epämääräistä puhelimeen, jota tyttö ei uskonut... pari riiteli ja soitteli päivän mittaan minulle useamman kerran. Kaverin kaveri oli sepittänyt niin erikoisia valheita, etten niitä pystynyt vahvistamaan ja lopulta pari erosi. Lähetin viestin tälle kaverin kaverille, jota tuskin tunsin, että pistit mut vittumaiseen tilanteeseen.

Kaverin kaveri soitti myöhemmin ja kertoi että hän ja pari muuta olivat käyttäneet pettämisensä alibeina minua ja pidemmän aikaa, koska olivat kuulleet saunaillassa parhaan kaverini tarinan 6kk aiemmin tapahtuneesta ja koska kaikki kaveripiirimme naiset pitivät minua kunnollisena ja kilttinä miehenä (olen naisvoittoisella hoiva-alalla töissä - silloin opiskelin), johon voi aina luottaa.

soitin parhaalle kaverilleni, joka sanoi että jätkät eivät olleet tajunneet, että mulle pitää lähettää aina etukäteen varoitusviesti alibina olemisesta, jotta voin varautua valehtelemaan ja rauhoittelemaan heidän naisensa, koska olen siinä niin hyvä. Olin järkyttynyt, mutta annoin kaverilleni anteeksi ja tein selväksi, että en jatkossa toimi kenenkään alibina.

myöhemmin tuli vielä lisää ongelmia, kun kaverin kaverin exä, jolle yritin aluksi jotain "valehdella" kertoi tuttavapiirimme naisille, kuinka minä pyöritän jätkien pettämisrinkiä ja tarjoan alibit jne... jutut kantautui sen aikaisen tyttöystävän korviin ja sain selitellä kuviota paljastamatta parasta kaveriani. Kaikki muut pettäjät paljastin.

Meni vuosia, että pystyimme "nauramaan" asialle parhaan kaverini kanssa. Hän jäi lopulta kiinni useista syrjähypyistä ja erosi viime kesänä kyseisestä puolisostaan.

Muiden jätkien kanssa olen vain face-kavereita.

Paska ja moraaliton jätkä olet...

ai miksi? sä et auttaisi parasta kaveria?

kuten kirjoitin en ollut mukana suunnittelemassa mitään. kaverit ihan itse alkoivat käyttää mua alibina yöreissuilleen. Kun asia tuli mulle ilmi, sanouduin asiasta irti ja tein selväksi että mua ei voi käyttää asiaa enkä ala valehtelemaa kenenkään puolesta. Paitsi tuon yhden kerran parhaan kaverin puolesta. Hänkään ei tuon jälkeen enää käyttänyt mua syntipukki a...

Ei sitä pidä tehdä yhtäkään kertaa. Ei se mitään auttamista ole vaan petokseen osallistumista.

Hoitakoot jokainen itse paskahommansa.

Vierailija kirjoitti:

Mukhtar77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista tuossa rahanpyynnössä on se, että ulkomaalaistaustainen mieheni taas piti aluksi kulttuurinsa mukaan itsestäänselvyytenä, hän on se elättäjä. Totesin, ettei suomalaisilla palkkatuloilla ihan mennä niin, vaan kumpikin on töissä. Täällä ei kompensoida kotiäitiyttä samaan tapaan.

Jenkit, britit, saksalaiset ja keski-eurooppalaiset ovat yllättävän vanhanaikaisia näissä asioissa. Kotiäitiys monella koulutetulla liberaalilla miehelläkin se "oletusarvo". Eikä järjestelmät tue naisen työntekoa eikä yksinhuoltajuutta. Ei ole tulonsiirtoja yh-äideille/ naisille.

Juurikin näin. Osa-aikatyötä voi nainen alkaa miettiä siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa. Kotona pitää olla laittamassa ruoka pöytään sen jälkeen. Suomessa taas isketään taapero miehen syliin ja lähdetään joogaan tai jumppaan päivän kotiäiteilyn jälkeen.

No niinhän ne tekee Keski ja Etelä-Euroopassakin. Naisen on siellä tärkeä pitää huolta ulkonäöstä ja kunnosta sekä säilyttää yhteys muihin naisiin. Sitä haluaa ne miehetkin.

Suomessa kotiäiti on synonyymi orjalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin nyt joku varmasti loukkaantuu, mutta on pakko ihmetellä, että jos jollakin on hedelmiä varattuna lapsille tai pähkinöitä varattuna ruuanlaittoon, niin eikö siitä voi nätisti vieraalle sanoa, että asia niin on? Itselle ei tulis mieleenkään, että jos vieras meinaa ottaa mun evääksi varaamat hedelmät, niin istun hiljaa katsomassa, kun vieras syö, ja sitten hipsin kettuuntuneena kauppaan hakemaan uudet?

Sanoisinkin, jos näkisin. Mutta jos olet vaikka vessassa tai toiseessa huoneessa käymässä, on vahinko jo tapahtunut. Etukäteen ei tullut mieleen, että toinen pitää kotiani ja ruokaa omanaan ilman tarjoamista. Vaikka ihan lyhyellä piipahduksella. Naapurin koirakin ampui heti meidän koiran ruokakupille, kun helteellä pidettiin ovea auki. Piti nostaa pöydälle jatkuvasti sen vuoksi.

Missä ihmeessä te pidätte ruuanlaittoon tarkoitetut hedelmät ja pähkinät? Vai tuleeko vieraat penkomaan niitä kaapeista? Se on toki huonoa käytöstä.

Mutta jos ne on esillä jossain kulhossa olohuoneen pöydällä tms niin kyllä sitä luulee että ne ovat tarkoitettu jopa vieraille tai ainakin minä tarkoitan ne syötäväksi ja ruuan laittoon menevät piilotan kaapin uumeniin omaltakin perheeltäni.

Näin minäkin olen aina ajatellut.

No nyt lukijat tietävät, että kaikissa talouksissa esillä oleva ruoka ei ole vapaasti syötävää kysymättä. Silloinkin voi tulla nihkeä vastaus, että ota vaan, vaikka oikeasti toivotaan, että älä ota.

Täälläkin on kokemus nuoruudesta miehestä, joka yritti tehdä minusta opiskelijasta palvelijan ja kustantajan, vaikka itse oli töissä. "Pyydä vanhemmiltasi rahaa." Juu ei. Naisen paras paikka oli kuulemma kotona. Sitten olisi pitänyt vielä omalla kustannuksella hankkia seksikkäitä vaatteita ja viihdyttää kaiken siivous-, pyykki- ja kokkaushässäkän jälkeen vuoteessa. Muodollisesti todettiin, että saa minullakin omaa elämää olla. Mutta siihen ei aika olisi kyllä enää riittänyt. Lähdin äkkiä.

"sähän voisit viedä sun autolla mun sukulaiset Linnanmäelle huomenna"?

ai jaa, täysin tuntematon perhe - ei korvausta. Valehtelin oman pakollisen menon.

Eniten ärsytti nuorena aikuisena sinkkuna kavereiden puolisoiden järjestämät treffit random naisten kanssa - joskus niin että tajusin olevani mökillä ja muut oli ajatellut että me voitaisiin sen sinkkunaisen kanssa olla pari. Yleensä kutsuun oli joku mui syy: saunomaan mökille, talkoisiin jne ja tässä olisi "Lissu", joka on kans sinkku. Tehän voisitte jäädä tänne juttelemaan, kun me nyt lähetään kauppaan.

Yleensä nainen oli kaukana omasta mausta - eikä ne naisetkaan aina ollut tyytyväisiä näistä väijytyksistä.

Yksi entinen kaveri lokitti aina:

"mä voin ottaa ton rotsin/ kengät/ mailan/ jne, jos et sitä käytä".

Ihan pokkana pyysi vaikka mitä kamaa itselleen. Oltiin jo ihan aikuisia yli 2- kybäsiä ja kaikilla omat kodit ja elämät.

Itselle ei tulisi mieleenkään kysyä toisen kamoja itselleen - ilmaiseksi?

Keräsin aikoinani vhs- ja dvd-leffoja. Mulla oli 400-500 leffaa, kaikki klassikot jne...

Yksi kaveri ja mun broidi lainas aina leffoja ilmoitustyyliin ja eivät palauttaneet kaikkia leffoja.

Soittelin ja kyselin sitten leffojen perään:

" en tiedä enää missä se on"

"taisin lainata sen Jakelle, onkohan se vielä sillä"

"enkö mä jo palauttanut sen"

jne

Jouduin tiukentamaan lainausehtoja.

Meillä hedelmät on kyllä kulhossa pöydällä aina, mutta ei niitä vieraat saa mennä omin lupinensa näpeltämään. Iso perhe ja kaupasta saa hedelmiä hakea jatkuvasti muutenkin. Kauppaan pari kilometriä matkaa ja esim. banaanit ja omenat lisäävät kassien painoa entisestään. Omat lapset osaavat kysyä että saako syödä vaikkapa pähkinöitä, tietävät että ne saattavat olla tarkoitettu johonkin leipomukseen.

Pöytään laitan tarjolle evästä, jotka on tarkoitettu vieraille. Tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvää.

"Kaveri" pyysi minua, kampaajaa, tekemään itsellensä juhlakampauksen. Ajan oli varannut kuukausia aiemmin. Sovittiin, että tulee miehensä kanssa eräänä lauantai aamuna aikaisin kampaukseen. Tulivat sovitusti, tein hienon kampauksen, johon käytin omaa aikaani, omia tuotteitani ja omia hiuskoristeitani. Kun työ oli tehty, tuli kaverille innoissaan kova kiire lähteä, että pääsevät ajamaan kohti juhlapaikkaa ajoissa. Niinpä hän lähti ulos ovesta sanomatta sanaakaan minulle, ukkonsa taisi jonkun pienen kiitoksen örähtää. Jäin hölmistyneenä perään katsomaan...kumma, että esim juuri kampaajia käytetään häikäilemättömästi hyväksi....

Olin aikeissa aloittaa uuden ketjun aiheesta "lompakkoloiset treffielämässä" mutten kehdannut. Ehkä tämä ketju kelpaa, aihetta aika hyvin sivuten.

Törmäsin treffirintamalla mieheen, joka kuulosti ihan sopivalta. Ensimmäiset treffit kahvilassa: mies piti huolta että kumpikin maksoi omat kahvit. Se oli minulle ihan OK, ja  tunnuimme tulevan juttuun. Seuraavilla treffeillä mies ehdotti että tulisin hänen luokseen tekemään ruokaa. Sopihan se: mutta kun tuli aika hakea tarvikkeet ruokakaupasta, mies jäi autoon odottamaan tekosyyllä "pakko hoitaa pari työpuhelua". Pidin sitä ihan luonnollisena syynä, maksoin ostokset, tulin autoon. Mies oli ilmeisesti lopettanut jo puhelunsa, OK. Tein ruoan, söimme, lähdin kotiin.

Seuraavilla treffeillä sama juttu. Alkoi vähän mietityttää että nolottaako miestä näyttäytyä kanssani?

Kolmansilla treffeillä mies ehdotti että käydään ABC:llä buffetissa. Kuulemma herkkuruokaa hänen mielestään! Mutta kun tulimme sisään, mies häippäisi "vessaan" ja huikkasi että hoida sä nuo maksut kun ehdit. Tämä oli juuri joulun alla. Mies oli myös laittanut tekstarin etukäteen että "mulla on sulle joululahja!", koska olin puhunut miten tärkeää perheessäni on aina ollut lahjojen antaminen. Olin sitten ostanut lahjan hänellekin, olisi noloa vain saada eikä antaa. Ei kallis, muutaman kympin, kauniisti käärittynä. Mies sitten ylpeänä vetäisi esiin... sellaiseen läpinäkyvään lasiin ja pahvitaustaan laitetun valokuvan itsestään. Ei edes ollut paketissa.

Viimeinen niitti suhteelle tuli, kun hän ehdotti että tulisin mukaan kun hän menee ostamaan farkkuja kaupasta koska tarvitsee ne välttämättä huomiseksi. Makutuomariksi halusi kuulemma. Menimme, hän sovitti, ja kun tuli kassalle menon aika, hän jätti minut ja maksettavat tuotteet siihen (jo kassakoneeseen lyötynä) ja kipaisi peremmälle liikkeeseen). Myyjä katseli minua vähän siihen malliin että maksaisinko, jonoakin kun alkoi muodostua, mutta siinä vaiheessa meni kamelin selkä poikki. Totesin että mies hoitakoon farkkunsa itse ja kävelin ulos liikkeestä. Kohta tulee mies huutaen perästä ilman farkkuja ja äkäisenä. Mihin olin menossa?!! Oli siis ilmeisesti seurannut piilosta että maksanko. Totesin vain että mene takaisin ja maksa ne ostoksesi, minä en niitä sulle osta, ja ukko oikein suuttui. Että totta kai hän lähtee perään kun lähdin. Totesin että kiitos, mutta tämä suhde ei kiinnosta minua ja tämä oli tässä. Mies lähti huutaen pois, eikä muuten tosiaan mennyt sinne liikkeelle farkkujaan lunastamaan.

Kun eron jälkeen heitin sen valokuvan roskiin, huomasin että sen kuvan takana kehyksen sisällä oli miehen exän nimi. Oli antanut sen kuvan miehelle lahjaksi...

Vierailija kirjoitti:

Meillä hedelmät on kyllä kulhossa pöydällä aina, mutta ei niitä vieraat saa mennä omin lupinensa näpeltämään. Iso perhe ja kaupasta saa hedelmiä hakea jatkuvasti muutenkin. Kauppaan pari kilometriä matkaa ja esim. banaanit ja omenat lisäävät kassien painoa entisestään. Omat lapset osaavat kysyä että saako syödä vaikkapa pähkinöitä, tietävät että ne saattavat olla tarkoitettu johonkin leipomukseen.

Pöytään laitan tarjolle evästä, jotka on tarkoitettu vieraille. Tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvää.

Mulle on itsestäänselvää se, että ihmisillä voi olla erilaisia tapoja.

Kamala toi farkkutyyppi. Mulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä ymmärtää, miten tollaseen voi olla pokkaa.