Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Hohhoijaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elän avoliitossa lapsettoman miehen kanssa, minulla on lapsia.
Mies on aikoinaan autellut veljiään ja toiminut tarpeen tullen heidän pankkina, kuten myös äidilleen lainannut usein rahaa. Miehellä hyvä virka ja elää suhteellisen nuukasti.
Nyt on meidän seurustelumme tullut suvun tietoon ja se onkin hirveä asia. Olen mielestäni pärjännyt hyvin, mutta en ole lainaillut rahaa keneltäkään saati vaatinut ilmaisia apuja.
Nyt minä olen se onnenonkija ja muutenkin epäilyttävä ihminen. Veljet ovat miestäni jo ihan avoimesti opastaneet, että minusta on päästävä eroon. Äitinsä ei edes tahdo tavata minua, koska on päivänselvää, että kyttään hänen poikansa rahoja.
Onneksi ei tarvitse miehen suvun kanssa olla tekemisissä lainkaan.. Mieluummin elän penninvenyttäjänä kuin alennun tuon suvun laina-tyylille.
Eristät siis miehesi suvultaan? Eikös sekin ole aika kohtuuton pyyntö?
Ohiksena, ilman hyväksikäyttöjä: Minä en halua olla miehen suvun kanssa tekemisissä, mutta ei se tarkoita, että eristäisin häntä suvustaan. Hän saa olla heidän kanssaan tekemisissä yksinään. Ei minun ole pakko mukana seurata joka paikkaan. Anoppi oli ok ja anopin luona kävin mielelläni, mutta anoppi kuoli viime vuonna. Miehen sisaria en voi sietää ja siihen on syynsä, mutta mies saa pitää heihin vapaasti yhteyttä ja pitää myös. Eikä miehen ole pakko minun sukulaisiani tavata, mutta tulee mielellään mukaan silti.
Vierailija kirjoitti:
Olin menossa rannalle leikki-ikäisen kanssa ja pyysin kaveria mukaan. Sanoin sivulauseessa, että voidaan poiketa paluumatkalla meidän mökille, otan makkaraa mukaan. Kerroin, että minulla on mökillä jotain pieniä maalausjuttuja, jotka haluan tehdä valmiiksi siellä. Ajatuksena olisi, että olisimme maalailleet ja grillailleet yhdessä, sillä kaveri tykkää mökkihommista.
Söimme lapsen kanssa lounaan puolilta päivin ja kaveri tuli meille ja menimme minun autollani. Olimme iltapäivän rannalla ja minulla oli lapselle mukana välipalaa, joita tarjosin myös kaverille. Rannalla oli pieni kahvila, johon menimme istumaan ennen lähtöä mökille. Kaveri osti kahvia.
Tulimme viimein mökille ja aloin maalailemaan. Yhtäkkiä kaveri alkoi tiuskimaan, että missä ne makkarat on, että hänellä on nälkä. Tarjosin pientä snacksia ja limsaa, mutta kaveri alkoi mököttää ja kertoi, että oli syönyt vain yhden leivän aamulla. Hän oli siis skipannut lounaan eikä edes ostanut kahvilasta kuin kahvin kun oli odottanut lupaamiani makkaroita. Yritin siinä sitten maalailla, laittaa grilliä ja viihdyttää lasta, kaveri mökötti ja selasi kännykkäänsä. Kaveri kieltäytyi kaikesta auttamisesta ja veti lopulta lähes kaikki makkarat. Hän jatkoi vihoittelua myös kotimatkalla.
Olin aika raivoissani, mutta minua viihdytti suunnattomasti ajatus, ettemme tulisi näkemään enää koskaan. Päätös on pitänyt.
Olenko tosiaan ainoa jonka mielestä tämä koko juttu on ihan outo?! Siis joo kaveri kyllä käyttäytyi lapsellisesti lopussa, aikuisen ihmisen pitäisi hallita nälkäkiukutkin... Mutta miten tuo suunnitelma alunperinkään, vietitte iltapäivän rannalla sun leikki-ikäisen kanssa, ja sitten vielä iltaa myöten pitäis lähteä jotain mökkiä maalaamaan? En ikimaailmassa kehtaisi edes pyytää tuollaista keltään!! Ja todellakin vähintä mitä tuossa voisi tehdä olisi laittaa jotain ruokaa pöytää rannalla vietetyn iltapäivän jälkeen jos raahaa kaverin illalla mökilleen tekemään ilmaistöitä. Ja mielellään vähän muutakin kuin makkaraa. Tulee lähinnä mieleen että kaveri ajatellut teidän viettävän kivan päivän yhdessä ja sitten mökille grillailemaan, ja päivä mennytkin sun kakaran paimentamiseen rannalla ja sitten on menty vatsa kurnien sun mökille hommiin. Huhuh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin menossa rannalle leikki-ikäisen kanssa ja pyysin kaveria mukaan. Sanoin sivulauseessa, että voidaan poiketa paluumatkalla meidän mökille, otan makkaraa mukaan. Kerroin, että minulla on mökillä jotain pieniä maalausjuttuja, jotka haluan tehdä valmiiksi siellä. Ajatuksena olisi, että olisimme maalailleet ja grillailleet yhdessä, sillä kaveri tykkää mökkihommista.
Söimme lapsen kanssa lounaan puolilta päivin ja kaveri tuli meille ja menimme minun autollani. Olimme iltapäivän rannalla ja minulla oli lapselle mukana välipalaa, joita tarjosin myös kaverille. Rannalla oli pieni kahvila, johon menimme istumaan ennen lähtöä mökille. Kaveri osti kahvia.
Tulimme viimein mökille ja aloin maalailemaan. Yhtäkkiä kaveri alkoi tiuskimaan, että missä ne makkarat on, että hänellä on nälkä. Tarjosin pientä snacksia ja limsaa, mutta kaveri alkoi mököttää ja kertoi, että oli syönyt vain yhden leivän aamulla. Hän oli siis skipannut lounaan eikä edes ostanut kahvilasta kuin kahvin kun oli odottanut lupaamiani makkaroita. Yritin siinä sitten maalailla, laittaa grilliä ja viihdyttää lasta, kaveri mökötti ja selasi kännykkäänsä. Kaveri kieltäytyi kaikesta auttamisesta ja veti lopulta lähes kaikki makkarat. Hän jatkoi vihoittelua myös kotimatkalla.
Olin aika raivoissani, mutta minua viihdytti suunnattomasti ajatus, ettemme tulisi näkemään enää koskaan. Päätös on pitänyt.
Olenko tosiaan ainoa jonka mielestä tämä koko juttu on ihan outo?! Siis joo kaveri kyllä käyttäytyi lapsellisesti lopussa, aikuisen ihmisen pitäisi hallita nälkäkiukutkin... Mutta miten tuo suunnitelma alunperinkään, vietitte iltapäivän rannalla sun leikki-ikäisen kanssa, ja sitten vielä iltaa myöten pitäis lähteä jotain mökkiä maalaamaan? En ikimaailmassa kehtaisi edes pyytää tuollaista keltään!! Ja todellakin vähintä mitä tuossa voisi tehdä olisi laittaa jotain ruokaa pöytää rannalla vietetyn iltapäivän jälkeen jos raahaa kaverin illalla mökilleen tekemään ilmaistöitä. Ja mielellään vähän muutakin kuin makkaraa. Tulee lähinnä mieleen että kaveri ajatellut teidän viettävän kivan päivän yhdessä ja sitten mökille grillailemaan, ja päivä mennytkin sun kakaran paimentamiseen rannalla ja sitten on menty vatsa kurnien sun mökille hommiin. Huhuh.
No on outo. Tässä siis on pyydetty rannalle ja sivulauseessa tuotu esiin, että mökillä pitäisi käydä maalaushommissa. Sitten on vielä pihtailtu luvattujen ruokien kanssa.
Hohhoijaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elän avoliitossa lapsettoman miehen kanssa, minulla on lapsia.
Mies on aikoinaan autellut veljiään ja toiminut tarpeen tullen heidän pankkina, kuten myös äidilleen lainannut usein rahaa. Miehellä hyvä virka ja elää suhteellisen nuukasti.
Nyt on meidän seurustelumme tullut suvun tietoon ja se onkin hirveä asia. Olen mielestäni pärjännyt hyvin, mutta en ole lainaillut rahaa keneltäkään saati vaatinut ilmaisia apuja.
Nyt minä olen se onnenonkija ja muutenkin epäilyttävä ihminen. Veljet ovat miestäni jo ihan avoimesti opastaneet, että minusta on päästävä eroon. Äitinsä ei edes tahdo tavata minua, koska on päivänselvää, että kyttään hänen poikansa rahoja.
Onneksi ei tarvitse miehen suvun kanssa olla tekemisissä lainkaan.. Mieluummin elän penninvenyttäjänä kuin alennun tuon suvun laina-tyylille.
Eristät siis miehesi suvultaan? Eikös sekin ole aika kohtuuton pyyntö?
Miten minä eristän miehen suvultaan? Hän saa mennä ja tulla niin kuin tahtoo. Tavata veljiään ja äitiään niin usein, kun on tarvetta. Ei minua tarvitse kenenkään tavata, jos ei tahdo. Minulla on työni ja menoni, joten en todellakaan paimenna miestäni 24/7. Ja meillä on molemmilla omat autot, joten varmasti pääsee jos on haluja.
Elämme etäsuhteessa, työmme ja lasteni takia, joten se eristäminen ei olisi mitenkään edes käytännössä mahdollista, mutta se on varmaa, että lainaileminen on hankalampaa, koska miehenkin silmät ovat avautuneet, että kyllä ihminen pärjää palkallaan, kun on tahtoa ja järkeä. Ei hänen tarvitse olla sukulaistensa sylkykuppi tai vippitehdas.
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Haittaisiko lainata jos kyseisellä työkalulla ei juuri silloin ole käyttöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Haittaisiko lainata jos kyseisellä työkalulla ei juuri silloin ole käyttöä?
Miksi? Eikö naapuri voi ostaa omia? Jos vuokraa rahaa vastaan ja naapuri suostuu korvaamaan jos rikkoo niin miksi ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Haittaisiko lainata jos kyseisellä työkalulla ei juuri silloin ole käyttöä?
Miksi? Eikö naapuri voi ostaa omia? Jos vuokraa rahaa vastaan ja naapuri suostuu korvaamaan jos rikkoo niin miksi ei
Minusta kyllä on ihan järkevää lainata työkaluja joita tarvitaan harvakseltaan.
Tietysti sen täytyy toimia puolin ja toisin ja rikkoutuneet korvataan.
Meillä on naapuri jonka kanssa lainataan juuri työkaluja joita tarvitaan kerran pari vuodessa.
Kallista pitää kaikkia itsellä varastossa.
Niinpä meillä on yksiä ja naapurilla toisia ja kumpikin lainaa toisilleen.
Toiminut jo vuosia .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Haittaisiko lainata jos kyseisellä työkalulla ei juuri silloin ole käyttöä?
Miksi? Eikö naapuri voi ostaa omia? Jos vuokraa rahaa vastaan ja naapuri suostuu korvaamaan jos rikkoo niin miksi ei
Minusta kyllä on ihan järkevää lainata työkaluja joita tarvitaan harvakseltaan.
Tietysti sen täytyy toimia puolin ja toisin ja rikkoutuneet korvataan.
Meillä on naapuri jonka kanssa lainataan juuri työkaluja joita tarvitaan kerran pari vuodessa.
Kallista pitää kaikkia itsellä varastossa.
Niinpä meillä on yksiä ja naapurilla toisia ja kumpikin lainaa toisilleen.
Toiminut jo vuosia .
No meillä on kaikki tarvittava omasta takaa. Miksi antaa kalliita työkaluja muiden kulutettavaksi. Cramolta voi myös vuokrata sen mitä tarvitsee
Voi jestas, miten näin paljon röyhkeitä ja törkeitä ihmisiä onkaan! Mulle ei tulis mieleenkään olettaa että joku toinen maksais asioita mun puolesta tai antaisi automaattisesti rahaa, tai tekisi ilmaiseksi jotain vain hyvää hyvyyttään. Nyt vappuna pyysin äidiltäni että toisi työpaikaltaan (jossa näitä tekevät) simaa ja munkkeja niin maksan hänelle ne mutta nyt sanoivatkin että he kyllä tarjoavat nämä, mikä todella ilahdutti minua. Monesti vien heille samoiten ruokaa ym tuliaisa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Haittaisiko lainata jos kyseisellä työkalulla ei juuri silloin ole käyttöä?
Onhan tuo vähän noloa jos se on vain yksipuolista. Jos toinen on hankkinut kaikki vehkeet ja välineet (joihin muuten saa sijoittaa aika pitkän pennin) ja toinen vain lainaa niitä ettei itse tarvisi maksaa, ilman mitään vastavuoroisuutta. Varmasti joskus voi lainata jotain ja se on ihan ok, mutta jos niitä kamoja pitää jatkuvasti olla lainailemassa, niin se on merkki siitä että niitä kannattaisi jo hankkia itsekin eikä odottaa jotain elinikäistä ilmaista käyttöoikeutta naapurin tavaroihin. Jos molemmin puolin lainaillaan silloin tällöin jotain niin ok.
Miksi lainata edes satunnaisesti? Kyllä meille naapuri on vain sattumanvaraisesti viereiselle tontille muuttanut ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainata edes satunnaisesti? Kyllä meille naapuri on vain sattumanvaraisesti viereiselle tontille muuttanut ihminen.
Voi kai sitä sen verran yhteisöllisyyttä olla, että joskus voi apua pyytää jos tarvitsee. Toki siitä on täysi oikeus myös kieltäytyä. Minua ei haittaa jos joku naapuri (ovat ihan mukavia ihmisiä) joskus lainaa jotain. Rasittavaksi se muodostuisi jos jatkuvasti olisi lainailemassa tavaraa jota ei itse viitsi ostaa. Esimerkkinä: pari kesää sitten tuli naapuri pyytämään meiltä lainaksi ruohonleikkuria kun eivät saaneet omaansa käyntiin (oli vissiin jotain vieraita tulossa ja piti saada se piha siistiksi heti eikä lähteä korjauttamaan tai shoppailemaan leikkuria). Tottakai sai lainata ja leikkasi sitten siinä samalla meidänkin ruohot kiitokseksi. :) Ihan ok mulle yksittäistapauksena. Se taas ei sitten olisi enää ihan ok jos eivät olisi viitsineet sitä ruohonleikkuria hankkia ollenkaan vaan alkaisivat lainata meiltä joka kerta kun tarvitsee leikata ruoho.
Olen pienituloinen neljän lapsen yksinhuoltaja. Sain perintöä, joka tulee tarpeeseen. Perintö on varattomalle suuri, mutta ei niin iso että sillä voisi esim. ostaa asuntoa tai että se riittäisi edes omien säästöjen osuudeksi muuhun kuin aivan pieneen asuntoon.
Äitini ehdotti, että maksan 10 000 eurolla hänen velkaansa. Se kuulemma koituisi minulle eduksi, koska perisin sitten tulevaisuudessa enemmän.
En suostunut.
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Ah, mun sukulaismies tekee tätä jatkuvasti. Ihme kyllä muut suostuvat, vaikka palauttaa ne aina yleensä rikkinäisenä takaisin. Kai ne säälivät tuota alkoholisoitunutta reppanaa, joka sentään vähän edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita ihmisillä. Aivan järkkyä miten jotkut kehtaa.
Meillä ei sen ihmeempää kuin naapurit jotka yrittää aina lainailla jotain. Syy tähän on se ett mieheni pitää puutöistä ja muusta käsillä näpertelystä. Tästä syystä meilla kauhea määrä porakoneita, sirkkeli, painepesuria jnejne kaikkea mitä K-Raudasta löytyy :)
No näitä ne naapurit kyttäilee lainaksi ja ilmaiseksi tietenkin..
Haittaisiko lainata jos kyseisellä työkalulla ei juuri silloin ole käyttöä?
Miksi? Eikö naapuri voi ostaa omia? Jos vuokraa rahaa vastaan ja naapuri suostuu korvaamaan jos rikkoo niin miksi ei
Minusta kyllä on ihan järkevää lainata työkaluja joita tarvitaan harvakseltaan.
Tietysti sen täytyy toimia puolin ja toisin ja rikkoutuneet korvataan.
Meillä on naapuri jonka kanssa lainataan juuri työkaluja joita tarvitaan kerran pari vuodessa.
Kallista pitää kaikkia itsellä varastossa.
Niinpä meillä on yksiä ja naapurilla toisia ja kumpikin lainaa toisilleen.
Toiminut jo vuosia .No meillä on kaikki tarvittava omasta takaa. Miksi antaa kalliita työkaluja muiden kulutettavaksi. Cramolta voi myös vuokrata sen mitä tarvitsee
Eipä ne harvoin tarvittavat niin hirveästi kulu kun ei nyt ammattikäytöstä ole kysymys.
Tulee halvemmaksi ja vaivattomammaksi tällä meidän systeemillä.
Mutta se on selvä että se vaatii molemminpuolisen kunnioituksen toista ja toisen omaisuutta kohtaan. Sitä löytyy meiltä ja naapurilta.
Siskoni oli ulkomailla reissussa ja samalla matkalla oli myös tyttäreni. Siskoni osti tuliaisiksi yhteiselle ystävällemme vaatteen. Hän pakkasi sen tyttäreni laukkuun ja ilmoitti tyttären kautta, että minun tehtäväni on viedä se vaate ystävällemme. Hän ei siis kysynyt, sopiiko tämä homma minulle, eikä hän todellakaan lähettänyt mitään tuliaisiksi minulle. En näe ystäväämme kovin usein, vaikka asummekin naapurikunnissa (siskoni asuu kauempana), ja ilmoitinkin tämän siskolleni, kun hän vittuuntuneena alkoi kysellä miksei sitä ole jo toimitettu. Tässä vaiheessa sanoin, että saa jatkossa kuljettaa itse tuliaisensa oikeisiin osoitteisiin, enkä sitä nytkään aio mihinkään toimittaa. Ystävä saa sen toki ottaa, jos joku kertaa tulee käymään.
Noissa työkalujen lainaamisissa ei ole pelkästään kyse siitä rikkoutumisesta, vaikka sitäkin sattuu, tai siitä että ne kuluvat käytössä. Tai siitä, että kaikki eivät siisti niitä käytön jälkeen, vaan palautetaan esim. oksasilppuri jumissa ja täynnä risunpalasia. Eikä välttämättä edes kiitetä tai korvata mitenkään. Myös se, että omaksi olet ostanut jotain ja sitten se esine ei välttämättä olekaan käytettävissä kun tarvitset. Sitten saat kysellä naapurista sitä omaa työkaluasi, ja rumimmissa tapauksissa kuulet että "eeeeen minä sitä muista lainanneeni, ei se minulla ole", tai että "lainasin sen Kake-serkulle kun ajattelin ettei haittaa", ja saat takaisin kuukauden kuluttua. JOS edes saat. Ellei Kake-serkku lainaa Tommille ja Tommi lainaa Japelle ja sitten se onkin jossain.
Ja työkalun sijalle voi sijoittaa esimerkiksi levyt, kirjat, vaatteet tai leffat.
Yksi puolituttu pyysi 30 v sitten, että takaisin hänelle asuntolainan. En laittanut nimeä, itse oli op.ssä töissä.
Toivon että saatkin häädön daiju.