Lue keskustelun säännöt.
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tämän johonkin kirjoittanutkin mutta meillä on täällä etelässä ollut monen sukulaisen kiva käydä kun pääsee tekemään kaikkea kivaa eikä tarvi maksaa majoituksesta.
Kerran oli niin kivaa että yksi perhe unohti ilnoittaa meille että on tulossa meille. Puhuin jonkun toisen sukulaisen kanssa puhelimessa ja tämä sanoi että kun ne on kohta siellä teillä. Sanoin että ei ole ollut mitään semmoisesta puhetta. Sukulainen intti että kyllä on. Soitin tuolle toiselle sukulaiselle ja kysyin että mikä juttu tämä on. Sukulainen sanoi että joo ylihuomenna tullaan. Kysyin että miten voi olla tulossa meille kun ei ole asiasta mitään meille sanonut tai kysynyt voiko tulla niin sukulainen sanoi että hän ajatteli että joku muu on sen meille jo kertonut!
Toisella kertaa yksi lapsiperhe oli tulossa meille huomenna alkuillasta. Lähtisivät aamulla ajamaan kaukaa autolla ja ehtisivät alkuillaksi. No seuraavana aamuna meillä soi ovikello kello 7.00 ja tuo perhe oli jo ovella. Olivatkin lähteneet yötä vasten ajamaan niin lapset nukkuu eikä narise. Unohtui vain kysyä sopiiko se meille. Kyllä v.....ti aivan saa.....nasti.
Olemme jo vuosia sanoneet kaikille että tässä kaupungissa on tosi paljon hotelleja yms. Kummasti loppunut täällä päin ramppaus.Mulla taas on etelässä asuvilla sukulaisilla vahva oletus, että haluaisin hirveästi viettää aikaani siellä. On pyydetty kissanvahdiksi ja kukkienkastelijaksi eikä tarvitsisi maksaa mitään, vaikka SAISI asua Helsingin keskustassa pari viikkoa. Just. Varmasti haluan sinne mennä ja maksaa siitä ilosta junaliput/bensat, että pääsen 500km päähän hoitamaan toisten kissoja tai kukkia.
Entäs sitten jos ne sukulaiset maksaisivat sun matkakulut? Oletko kysynyt/ovatko tarjoutuneet?
2204 vastaa: En ole kysynyt matkakuluja eivätkä ole tarjoutuneet maksamaan. Jos tarjoutuisivat, voisin harkita menemistä, jos muuten sopisi aikatauluihin. Itse en kysy, koska ei minulla mitään suurta halua sinne ole mennä ja jos ihmiset ovat niin törppöjä, että luulevat olevansa tekemässä minulle palvelusta kun minä tekisin heille palvelukseni, niin saavat sitä rauhassa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveri jäi työttömäksi.2013. Pyysi 300 euroa lainaa vuokran maksuun.
Sai uuden työpaikan, sanoi maksavansa takaisin seuraavasta tilistä.
Penniäkään en ole vielä nähnyt.
Tälläisistä nyt olisi vähän pidempää tarinaa mielenkiintoista kuulla. Kai nyt kyselit rahojen perään, mitä kaveri sanoi? Teitkö rikosilmoitusta?
Mun avomiehen vanhemmat on melkoisia. He soittelevat milloin mitäkin palvelusta ja oletuksena on että vaikka kello olisi mitä ja meillä joku homma kesken, niin me se keskeytetään heidän vuokseen. Joka paikkaan pitää kuskata, tuoda kaupasta sitä ja tätä ja rahaa toki pyydetään aina. Tai ei ede pyydetä. Miehelle vain tulee puhelu tyyliin "Laita tilille parikymppii niin saa loton tehtyä." Miehen vanhemmat ovat työttömiä ja isälle olut maistuu, niitä pari kymppisiä saisi olla lainaamassa parikin kertaa viikossa. Ihme pummaamista.
Vierailija kirjoitti:
Mun avomiehen vanhemmat on melkoisia. He soittelevat milloin mitäkin palvelusta ja oletuksena on että vaikka kello olisi mitä ja meillä joku homma kesken, niin me se keskeytetään heidän vuokseen. Joka paikkaan pitää kuskata, tuoda kaupasta sitä ja tätä ja rahaa toki pyydetään aina. Tai ei ede pyydetä. Miehelle vain tulee puhelu tyyliin "Laita tilille parikymppii niin saa loton tehtyä." Miehen vanhemmat ovat työttömiä ja isälle olut maistuu, niitä pari kymppisiä saisi olla lainaamassa parikin kertaa viikossa. Ihme pummaamista.
Eikö heille voi sanoa, ettei teillä ole varaa antaa rahaa, entiset "lainat" pitäisi ensin maksaa pois tai annatte rahaa mieluummin vain välttämättömään kuten ruokaan tai sähkölaskuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri jäi työttömäksi.2013. Pyysi 300 euroa lainaa vuokran maksuun.
Sai uuden työpaikan, sanoi maksavansa takaisin seuraavasta tilistä.
Penniäkään en ole vielä nähnyt.
Tälläisistä nyt olisi vähän pidempää tarinaa mielenkiintoista kuulla. Kai nyt kyselit rahojen perään, mitä kaveri sanoi? Teitkö rikosilmoitusta?
Jos ylipäätään suostuu lainaamaan, pitää ainakin tehdä velkakirja ja siihen maksusuunnitelma, onpa sitten kerta- tai osamaksu. Korostakin voi lain puitteissa sopia ja kannattaakin. Lyhennykset merkitään velkakirjaan, mikään tilillepano pelkästään ei käy, koska velkakirjan voi myydä eteenpäin ja silloin ostajalla on oikeus koko summaan, elleivät lyhennykset näy velkakirjassa. Pitää tehdä selväksi, että maksettava on, muuten tulee seurauksia. Ilman velkakirjaa voi olla vaikeaa todistaa saatavaansa. Velkakirjaan ei tarvita todistajia, sen voi tehdä kaksistaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs koulukaverini kertoi minulle, että oli viime viikolla ostanut erään koriste-esineen. Nyt kun hän oli käynyt pari päivää sitten käynyt uudestaan samaisessa kaupassa, hän huomasi, että koriste-esine oli laitettu alennusmyyntin. Hänpä oli siis ostanut samaisen koriste-esineen uudelleen alennusmyynnistä, ja ehdotti josko minä haluaisin ostaa sen hänen ensiksiostamansa alkuperäiseen hintaan...!! :D
Kun kaveri lainaa mun peräkärryä säännöllisesti eikä osta omaa.
-käyttää sitä enemmän kuin minä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä juttuja kun lukee niin ei voi kuin ihmetellä miten sinisilmäisiä ihmisiä tässäkin maassa on... ettekö te halua/uskalla/viitsi/kehtaa sanoa vastaan?
Kun olin vielä melko nuori, n. 22 ja ensimmäisessä ns. oikeassa työpaikassa, vanhempi työkaveri yritti ystävystyä, esittäytyi todella mukavana jne. Kunnes sitten yhtäkkiä pyysi takaamaan perheensä asuntolainan! Olin tuolloin vielä todella herkkä' ja helposti uskoin ihmisiin, jos joku oli ystävällinen ja mukava. En kyllä tuohon lähtenyt mukaan, luojan kiitos. Mutta kuinka törkeä pitää olla, että tuollaiseen ryhtyyn? Siihen tosin loppui se ystävällinen yhteydenpitokin oikeastaan, kyseessä oli itseäni päälle 13 vuotta vanhempi mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole kamalan paha, mutta kyseisellä hetkellä tuli hieman huvittunut olo :D Teen ystävilleni kampauksia usein juhliin (vanhojen tanssit, ylioppilasjuhlat, rippijuhlat ym.) ja he maksavat minulle siitä aina sovitun summan (en ole ammattilainen, joten teen tietysti halvemmalla, vaikka homman osaankin). Tänä keväänä oli kuitenkin huippua, kun vanha ystäväni pyysi minua tekemään hänelle ylioppilasjuhliin kampauksen ja lupasi maksaa minulle siitä (en odota isoja summia, kampaajallahan juhlavasta nutturasta pitkiin hiuksiin saa helposti maksaa yli satasen ja itse olen tyytynyt noin 30 euroon). Tehtiin tytölle koekampaus luonnollisesti ja katsottiin, että lakki mahtuisi päähän kampauksen kanssa. Ostin pinnejä (nutturaan menee helposti yli 100 pinniä), ostin myös nutturan sisään laitettavan "valkin" (ei mikään halpa tämäkään) sekä läpimäkyviä hiuskuminauhoja. Kerroin hänelle tietysti, että hän voisi pitää kyseiset tuotteet tai antaa ne minulle ja yritin tällä vihjata, että saamani summa olisi edes hieman yli noiden summan (tavarat+vaivanpalkka) jos hän aikoo esimerkiksi pitää valkin (asuu toisella paikkakunnalla). Koekampauksen ja ostosten lisäksi jouduin tietysti juhla-aamuna matkustamaan tunnin päähän toiselle paikkakunnalle ja tein hänelle 2h vievän kampauksen. Kaiken tämän jälkeen hän toteaa minulle: "pohdittiin äitini kanssa, että 10 euroa olisi varmasti sopiva summa". Minulla ei ole rahapulaa, joten menin lähinnä naurunsekaiseen shokkitilaan ja pohdin, miten joku voi pitää tuota kymmentä euroa sopivana summana. Itse en kehtaisi antaa kymppiä edes siitä, jos kaverini tuli naapurista ja tekisi minulle laadukkaan kestävän kampauksen. Kai olen sitten ihan sekaisin, kun tuo summa oli mielestäni hieman hupaisa :D
sori muta tää juttusi on ihan yhtä roskaa. Jos et osaa yhtä nuttturaa tehä noppeemmin kun tunissa? 100 e pelkästä nutturasta kampaajalla? sata pinniä nutturaan? pyydät rahaa kampauksesta vaikka et ole edes koulutettu kampaaja? ite teen nutturan 5 minuutissa, ohjeet youtubesta, pari pinniä.joo toki tajuan että juhliin pitää olla siisti, mut joku järki.
Kyllä :D Pelkän paksun tukan kihartamiseen menee tunti (hiuksen taipuvat nutturan ympärille huomattavasti kauniimmin, kun pohja on kiharrettu) :) sata pinniä meni ja kyllä, voin pyytää rahaa, vaikka minulla ei koulutusta olekaan. Ihmiset nääs voivat olla erittäin hyviä asioissa, joihin eivät ole saaneet virallista koulutusta ja taas ihmiset, jotka ovat saaneet koulutuksen voivat olla "huonoja" työssään (miksi muuten tulisi edes "kaalimato kampaamokokemukset ketjuja) :D lisäksi jokainen ei osaa tehdä itselleen siistiä juhlavaa nutturaa, eikä moni osaa tehdä edes tavallista nutturaa (jota itse en esimerkiksi olisi ylioppilasjuhliini laittanut), vaikka sinämä osaisitkin. Ja kyllä, voit mennä käymään kampaamoissa ja tehdä empiiristä tutkimusta siitä, paljonko pitkään ja paksuun tukkaan tehtävä nuttura maksaa, niin kyllä saat siitä helposti satasen pulittaa + aikaa saa kulumaan varmasti, jos tehdään huolella eikä haluta hapsottavia hiuksia tai nutturaa, joka purkautuu, kun kävelet kampaamosta ulos.
aloit puhumaan asian vierestä. Missään en sanonut etteikö joku toinen saa parempaa nutturaa tehdyksi kuin itse, tai että on huonoja kampaajia, ja hyviä ammatikouluttamattomia. Kyse olli maksun vastaanottamisesta ja pinnien määrässtä. Edelleen, sata pinniä päässä, näyttää kyllä varmaan aika metallipäältä:) pitää olla todella paksu ja pitkä tukka ja monimutkainen kampaus että saa mahtumaan 100 pinniä? väitit myös oikeestaan että sulla meni kaksi tuntia nutturan tekoon, en tosin lukenut mistään että kiharsit hiukset esin. No, kullakin tyylinsä. AIka kauan saa sun käsittelyssä istua..2 h?
Et ole ilmeisesti koskaan tehnyt kampauksia? 2 tuntia voi mennä helpostikin, jos on monimutkainen kampaus. Jos ei jaksa istua niin kauaa, kannattaa toivoa jotain yksinkertaisempaa. 100 pinniä ei myöskään ole mikään erityisen valtava määrä ja se mahtuu kyllä helposti. Paksun tukan monimutkaiset nutturakampaukset eivät todellakaan ole mikään tunnin työ. On myös totta, että tietyt hiustyypit on melkein pakko kihartaa - ja moni nutturakampauskin vaatii kihartamista, jos ei nyt mitään tiukasti taaksevedettyä tätinutturaa hae.
Olin kuntoutuskurssilla, koska riesanani on ollut mm. tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Kurssin kautta jouduin harjoitteluun erääseen pienyritykseen. Tehtävä vastasi koulutustani ja työkokemustani ja vaikka työtahti oli kova, aloin pian tuntea olevani työkuntoinen. Tällä yrityksellä ei ollut mahdollisuutta palkata minua, joten hain töitä muualta. Kun kysyin pomolta, milloin voisin mennä työhaastatteluun, hän raivostui. Hän oli jättänyt palkkaamatta kaksi kesätyöntekijää, koska luuli saavansa pitää minut neljä kuukautta.
Ilmoitin kuntouttavalle taholle tästä, ja sainkin sitten pomolta illalla kotiin hyvin imelällä äänellä esitetyn puhelun, jossa hän selitti minun ymmärtäneen väärin. Totta kai voisin hakea töihin muualle. Jos saisin paikan, olisiko mahdollista että tekisin normaalin 8h palkkatyöni ohessa ilmaista harjoittelua vielä kaksi viikkoa? Sen kuusi tuntia per päivä ehtii tehdä vaikka miten myöhään illalla... En suostunut.
Pari vuotta riitti asiallista palkkaduunia ja kroppakin kesti mutta sitten iski työttömyys. Menin työkkärin kurssin kautta harjoitteluun paikalliseen kahvilaan kahdeksi kuukaudeksi. Omistaja sanoi, että syksyllä voisi olla osa-aikaisia hommia tiedossa. Aluksi oli puhe, että olen kuukauden harjoittelijana ja toisen palkallisena. Sopimusta kirjoittaessa 2 kk olikin muuttunut täysin palkattomaksi mutta kompensaationa lupailtiin, että heti tämän pätkän jälkeen saan varmana kokoaikaisen vakityön, jos opettelen salin lisäksi kokin tehtävät. Oli nimittäin iskenyt katastrofi, häneltä oli lähtenyt työntekijä kävelemään noin vain. Kaikki muutkin työntekijät tuli siinä sitten haukuttua (esim. alkoholisti, varas...) mutta minussa hän näki potentiaalia. Hän itse opettaisi ne keittiöhommat minulle.
Viikkoa ennen harjoittelun alkamista pomo soitti ja kysyi, voisinko tulla häntä auttelemaan cateringtilaisuuden kanssa jo viikonloppuna. En tiedä, miksi yksikään palkallisista työntekijöistä tähän kelvannut... Viiden tunnin päivästä tuli yli kymmentuntinen. Kuulemma pitää olla joustava molempiin suuntiin. Kovasti häntä kyllä harmitti, kun työkkäri kirjasi harjoittelun alkavaksi jo siitä päivästä eikä maanantaista.
Tuo 10h päivä romutti kropan saman tien ja ne pari päivää jotka vielä jaksoin työssä, menivät kivun kourissa. Kaiken lisäksi paikassa vallitsi pelon ja ahdistuksen ilmapiiri, josta en tässä enempää avaudu vaikka mieli tekisi...
Pomo ei sen ekan päivän jälkeen ollut paikalla, vaan minua yritti kokin tehtävään kouluttaa kolme päivää aikaisemmin aloittanut kesätyöläinen, nuori tyttö, jolla ei ollut mitään alan kokemusta. Siinä sitten googletettiin, miten ne lounasruuat pitäisi valmistaa. Tältä pohjalta olisi pitänyt suorittaa alan näyttötutkinto työn ohessa.
Viimeiseksi jääneenä työpäivän tekstasin pomolle (joka ei voinut ruotsinlaivalta vastata puheluihin), että joudun lähtemään lääkäriin näiden vaivojen vuoksi, ja taitaa olla parempi että hän etsii (ja palkkaa) saman tien alaa jo osaavan, koulutetun ja terveen ihmisen tilalleni. En kyennyt enää istumaan enkä seisomaan. Pomon vastaus oli "Kuule yritä jaksaa nyt, hae mun autosta ruskeasta liuskasta yksi vahva kipulääke, lähtee kivut koko päiväksi :D". Kerroin tästä oppilaitokselle, ja päätimme open kanssa että tähän loppuu harjoittelu. Tuosta on nyt kolme kuukautta, olen sairauslomalla ja kipuja on edelleen.
Pomolta tuli vielä muutama hymynaamoilla kuorrutettu viesti, jossa hän pyyteli minua vielä harkitsemaan ja jäämään töihin. Hänelle oli juuri, siis ihan just nyt varmistunut, että minulle ihan tosiaan olisi töitä luvassa harjoittelun jälkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.
En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.
Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.
Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.
Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut, ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan.
No jos ei nyt kuljetustyöstä makseta, mutta kyllä vakuutuksesta ja auton hankintahinnasta voi maksaa. Meillä on autoilun kulut 45 senttiä kilometriltä eli ihan samat kuin töissä saa oman auton käytöstä.
Bensa 0,10
vakuutus 0,5
varaosat 0,1
huolto 0,3
arvonpudotus 0,2
Että ei todellakaan kyytiraha voi olla pelkkä bensan hinta. Yleensä käytäntönä, että menemme vuorotellen kaikkien autoilla eikä koskaan makseta kellekään mitään. Niin minusta aikuiset toimivat. :)
Erikoinen tapa toimia, kun yhdellä on auto ja toisella ei :D mutta niinhän teillä Porvoossa osataan...
Toisekseen huoh. Tässäkin tapauksessa oli kyse siitä että perhe oli jo päättänyt lähteä matkalle, ja autoon otettiin viidenneksi vielä yksi perheen ulkopuolinen jäsen mukaan. Matkaa ei suunniteltu eikä tehty sen viidennen ihmisen tarpeiden mukaan, vaan auto olisi kulunut 100% saman verran ilman häntäkin.
Kolmannekseen huoh, voisiko jo perustaa vaikka oman ketjun sille mitä kuuluu ja on suositeltavaa kyytiläisen maksaa? Menee alkuperäinen idea ketjusta hukkaan.
Siitä ei täällä tarvitse puhua enää sanaakaan kunhan ahneet autoilijat lakkaavat provoamasta kuinka heille pitää maksaa miljoonia siitä ilosta että pääsee heidän autonsa takapenkille heidän aikatauluillaan kun määränpää on joka tapauksessa sama :)
Toisaalta - kyllähän nuo vaatimukset auton varaosien hintojen sälyttämisestä satunnaisen kyydissa istujan maksettaviksi ovat todellakin ketjun aiheen mukaisesti härskejä.
Hanki sinä oma auto ja ajokortti niin ei tarvitse kadehtia "ahneita" autoilijoita!
Laita nyt ihmeessä vielä se tarkka lainaus josta päättelit että autoton olisi jostain kateellinen auton omistajalle? Niinpä, tuomitset muut omien ominaisuuksiesi mukaan.
Heti sen jälkeen kun sinä esität tarkan lainauksen tai todistuksen siitä että minä (auton omistaja) olen ahne ja vaadin miljoonia siitä että otan jonkun takapenkille omilla aikatauluillani.
Liioittelu ei ole sama asia kuin täysin valheellisen väitteen esittäminen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun yks hyvä ystävä, kutsutaan häntä vaikka Mikoksi, suuttui mulle, koska olin antanut ison riisisäkin hyväntekeväisyyteen.
Melkein vuotta aikasemmin olin saanut syntymäpäivälahjaksi kavereilta vähän vitsillä ison (25 kg?) säkin riisiä ja en tosiaan oo kova riisin syöjä eli aika hitaasti se kulu. Olin muutaman kerran jo antanut siitä Mikolle, kun tuli jonkun muovikipon kanssa hakemaan. Tuli päivä, jolloin halusin juhlistaa erästä saavutusta ja kysyin Mikolta, josko hän lähtisi syömään kanssani. Ollaan molemmat opiskelijoita, eli ymmärrän hyvin, jos ei oo rahaa, mutta Mikko sanoi, ettei halua, koska oli jo syönyt samantyyppistä ruokaa sillä viikolla. Ja mikäs siinä onhan sekin syy. No, sovin erään toisen ystävän kanssa, että mennään illalla syömään.
Pari tuntia tästä Mikolta tulee viesti, että voisinko olla siihen ja siihen aikaa kotona, niin hän tulisi hakemaan riisiä. Sanoin, että mulla ei enää ole sitä säkkiä, koska olin lahjottanut sen hyväntekeväisyyteen. Minkä raivokohtauksen Mikko vetikään: hän oli täysin sitä mieltä, etten olisi saanut antaa säkkiä pois, koska nythän hänellä ei ole ilmaista riisiä. Käytiin tästä aikamoista vääntöä... No, illalla hän vielä tunki meidän mukaan syömään, koska tämä toinen ystävä jostain syystä suostui maksamaan Mikon osuuden. Oliko paska reissu? Kyllä.(Ja tähän lisättäköön, että ei oo eka kerta kun Mikko on itsekäs ja "halpa", vaikka mitään tarvetta ei ois. Taitaa olla paha tapa...)
Hyi hemmetti, mikä hyväntekeväisyysjärjestö ottaa vastaan avatun riisisäkin?! Vai millaiseen tarkoitukseen riisi meni?
No harmi kun et antanut Mikolle tuota riisisäkkiä niin olisi voinut syödä sitä sitten ilman että oli aina lainaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olin vielä melko nuori, n. 22 ja ensimmäisessä ns. oikeassa työpaikassa, vanhempi työkaveri yritti ystävystyä, esittäytyi todella mukavana jne. Kunnes sitten yhtäkkiä pyysi takaamaan perheensä asuntolainan! Olin tuolloin vielä todella herkkä' ja helposti uskoin ihmisiin, jos joku oli ystävällinen ja mukava. En kyllä tuohon lähtenyt mukaan, luojan kiitos. Mutta kuinka törkeä pitää olla, että tuollaiseen ryhtyyn? Siihen tosin loppui se ystävällinen yhteydenpitokin oikeastaan, kyseessä oli itseäni päälle 13 vuotta vanhempi mies.
Kertokaa ihmiset kaikki lapsillenne, että milloinkaan ei pidä mennä laittamaan nimeään kenenkään papereihin. Niissä voi joutua liriin koko iäkseen. Se on perusasia, joka kaikkien vanhempien pitäisi opettaa lapsilleen. EI KOSKAAN takauksiin nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri asuu toisella kylällä, noin 10 km päässä. Yhtenä iltana laittoi viestiä, että kotona olo kyllästyttää ja lähdettäiskö käymää n abcllä kahvilla. Meiltä pääsee abclle ajamalla tämän kaverin ohi. Minulla ei ollut autoa ja vastasin että en pääse tulemaan. Ehdotin, että hän tulisi meille ja kävisimme vaikka kävelyllä sen sijaan. No hänellä oli kyllä auto, muttei siinä bensaa eli sekin tapaaminen piti unohtaa.
Mikä tässä ärsyttää oli hänen suunnitelma oli päästä mun kyydissä pikku reissulle. Matkan kohde oli valittu niin, että minä luontevasti kuskaisin. Kahvipaikkoja on toki muuallakin.
Minusta se joka ehdottaa, voisi olla valmis tarjoamaan kyytiäkin.
Joo mulla on aivan samanlainen kamu. Yrittää aina hyötyä itse jotenkin näkemisistä tai päästä "helpommalla". Aluksi tein kyseisiä "pikkupalveluksia" kun ajattelin että toimii minua kohtaa sitten samalla tavalla. Eipä toimikkaan. Vähän on välimme tällä hetkellä jäässä.
Vierailija kirjoitti:
"Että semmosta" nimimerkille. Teidän vastuullanne on vanhempina huolehtia, että kukaan ei kohtele lapsianne huonosti. Nyt te annatte appiukon aiheuttaa lapselle pahaa mieltä ja tunteen, että lapsi ei ole tärkeä. Teette siinä totaalisen väärin lastanne kohtaan, koska teidän pitäisi suojella häntä tuollaisilta ihmisiltä. Ja tottakai tuo on väärin teitä itseännekin kohtaan - miksi annatte jonkun kohdella teitä noin? Mutta ennenkaikkea, miksi annatte lapsenne oppia, että on ihan ok kohdella muita huonosti ja se pitää vain niellä ja alistua? Sillä voi olla todella kauaskantoisia vaikutuksia lapsennekin elämään!
En ole keksinyt muuta ratkaisua kuin vältellä kyseistä ihmistä mahdollisimman paljon. Ei vain ole helppoa, kun joka paikassa (ystävät, media, suku) syyllistetään "käy katsomassa isovanhempia, kun vielä voit. Jonain päivänä on liian myöhäistä". Itse en ajattele, että joitakin ihmisiä tulisi tavata oman hyvinvoinnin kustannuksella vaikka ovatkin "sukua".
Lapsi tietää aivan varmasti, että hän on meille hyvin rakas. Olen sanonut lapselle, ettei isoisä ole ihan terve :D (Mitään diagnoosia ei virallisesti löydy)
Mikä pakko on käydä sukujuhlissa , itse juhlin kavereiden kanssa , ne voi valita, sukujuhlissa mua ei oo näkyny koskaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun kerrostalossa.. Kerrostalon alakerrassa on pesula, jonne pitää aina varata omat vuorot. Olin varannut koko päivän itselleni, mutta tulikin yllättävä este ja en päässyt samantien aamulla pyykkaamaan. No, ei se mitään, olihan minulla koko päivä varattuna. Ihmettelin, kun kello 10.30 naapuri kävi laittamassa postiluukusta lapun, jossa kertoi että pyykkasi minun vuorollani ja laittoi vaatteet kuivumaan. Hän mainitsi lapulla lisäksi, että mikäli tarvitsisin omaa vuoroani voisin mennä hänen ovelleen kelloa soittamaan.
Minusta on asiatonta ja suoranaisen törkeää varata koko päivä omille pyykeille ja vieläpä jättää se aika käyttämättä. Meidän kerrostalossa asui tuollainen törkimys... muut menivät katsomaan olisiko vapaata, jollain varaus eikä pyykkikone tyhjä. Naapurisi toimi oikein ja varsin huomaavaisesti, kun laittoi lapunkin.
Poika asui opiskelija-asuntolassa. Siellä oli kuulemma lappu, että jos vuoron varannut ei ole ottanut vuoroaan käyttöön 15 minuuttia vuoron alkamisesta, vuoro on automaattisesti peruuntunut. Muistan tämän kun piipahdin viemässä ruokaa ja pojalla oli kiire pesemään pyykit, ettei vuoro meni ohi.
Muuttoavussa siskolleni minun tehtävä oli rojujen kuljetus ja kantaminen, yksin, muiden siivotessa.
Monet huonekalut eivät mahdu hissiin ja edes raskastekoista sänkyä en saanut ketään kaveriksi kantamaan. Se oli yksin aika kova suoritus kantaa portaat ylös kerrostalossa sängyt, sohva ja kaappeja likaamatta niitä. Eikä se lähtöpaikassakaan kevyttä ollut, mutta siellä oli vain yhden kerroksen raput alaspäin.
Joitain viimeisiä kaappeja kantaessa satunnaisia ohikulkijoita hirvitti ja tarjosivat apua. Siinä vaiheessa tuumin jo, että eiköhän nämä loputkin mene yksin.
Hanavettä sain ottaa janooni, mutta tarjoilua ei ole.
Siskon "talkoista" olisi enemmänkin esimerkkejä. Niissä pitää odottaa siskon miettiessä mitä haluaa minun tekevän. Voisi kunnioittaa toisenkin aikaa. Tarjoilut eivät kuulu kuvioon ja joskus meinaa kiitos unohtua sanoa.
Nykyisin sisko kohtelee minua lähes aina niin töykeästi, että vaatii kärsivällisyyttä olla riitelemättä. Haluan pitää hyvät välit perheen kesken ja sisko on kuitenkin sisko.
Voihan se olla ettei ole juuri jäänytkään? Kai huomioitte vaivankin, joka koitui asioiden järjestelyistä auton suhteen?