Työtön sukulainen loukkaantui yo-juhlaehdotuksesta
Ehdotin työttömälle nuorehkolle sukulaisnaiselle jos tulisi juhliin avuksi kuoharia ja kahvia kaatelemaan yms puuhastelua. Ei tarvise lahjaa tuoda ja olisin 50€ vaivanpalkkaakin antanut. Ainahan ruokaakin jää ylikin joten syödäkseenkin olisi saanut. Samassa kaupungissakin asutaan joten ei ole kulkemisista kiinni.
Mutta kyseinen diiva loukkaantui ja löi luurin korvaa. joten nyt olen minäkin suuttunut ja juhliin ei ole enää asiaa edes vieraana. Kumpi tässä on häpeämätön??
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Nuori työtön vs. nuori opiskelija sukulaisen juhlissa auttamassa. Ero oli missä? Rahan luulisi kelpaavan kummallekin.
Missä kohtaa minä sanoin, että sinne pitää joku opiskelija pyytää työttömän sijasta? En missään.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin kyllästynyt näihin hyväksi käyttäjiin, jotka kuvittelevat saavan kaiken ilmaiseksi, eivätkä he tosiaan hyödyn saamiseksi keinoja kaihda, vaan ovat tärkeyden huippuja.
Ompelen ja neulon paljon ja eikö nämä samaiset ihmiset kuvittele olevani heidän ilmainen ompelijansa ja neulojansa, kun työn tekemiseen menee vain muutama tunti.
Sama on ystävälläni, kun toinen on kampaaja ja toinen innokas leipoja ja eikös nyttenkin ole satanut avun pyyntöjä, kenelle pitäisi lyhentää mekko, kenelle tehdä juhlakampaus, kenelle leipoa täytekakku ja kirkkain silmin vielä iljetään sanoa, että voin maksaa siitä muutaman kympin, kun kuvittelevat sen hoituvan muutamassa tunnissa ja tahallaan jätetään huomioimatta työn valmisteluun ja matkoihin käytetty aika.Antakaa hyvät ihmiset jokaisen saada juhlia, ilman mitään velvoitteita. Jos ei ole vara pitää juhlia, jättäkää ne väliin, eikä käyttää tuttavia hyväksi ja maksumiehenä.
Tämä on niin tuttua! Tänäkin keväänä kaksi sukulaista ilmoitti (!), että saan ommella heidän tytöilleen kevätjuhlamekot, koska minulla on äitiyslomalaisena aikaa. Kaupan mekot on kuulemma huonolaatuisia ja kalliita, minä ompelen sellaisen yksinkertaisen mekon paljon halvemmalla. Ja sen jälkeen lueteltiin, mitä kaikkea halutaan tyllihelmasta pitsihihoihin ja ojennettiin 10 euron seteliä, koska "varmaan tiedät, mistä kankaat saat edullisesti". Kun kieltäydyin vedoten ajanpuutteeseen, sain kuulla olevani itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori työtön vs. nuori opiskelija sukulaisen juhlissa auttamassa. Ero oli missä? Rahan luulisi kelpaavan kummallekin.
Missä kohtaa minä sanoin, että sinne pitää joku opiskelija pyytää työttömän sijasta? En missään.
No täällä on kirjoitellut useampikin opiskelija, ettei olisi ollenkaan nöyryyttävää. Ja moni opiskelijoita pyytänyt. Kyllä se nöyryytyksen kokemus on nyt ihan siinä omassa kyvyttömyydessä joko kieltäytyä asiallisesti, tai iloisesti ottaa tarjottu keikka vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin kyllästynyt näihin hyväksi käyttäjiin, jotka kuvittelevat saavan kaiken ilmaiseksi, eivätkä he tosiaan hyödyn saamiseksi keinoja kaihda, vaan ovat tärkeyden huippuja.
Ompelen ja neulon paljon ja eikö nämä samaiset ihmiset kuvittele olevani heidän ilmainen ompelijansa ja neulojansa, kun työn tekemiseen menee vain muutama tunti.
Sama on ystävälläni, kun toinen on kampaaja ja toinen innokas leipoja ja eikös nyttenkin ole satanut avun pyyntöjä, kenelle pitäisi lyhentää mekko, kenelle tehdä juhlakampaus, kenelle leipoa täytekakku ja kirkkain silmin vielä iljetään sanoa, että voin maksaa siitä muutaman kympin, kun kuvittelevat sen hoituvan muutamassa tunnissa ja tahallaan jätetään huomioimatta työn valmisteluun ja matkoihin käytetty aika.Antakaa hyvät ihmiset jokaisen saada juhlia, ilman mitään velvoitteita. Jos ei ole vara pitää juhlia, jättäkää ne väliin, eikä käyttää tuttavia hyväksi ja maksumiehenä.
No voi pyhä yksinkertaisuus. Olisiko 500e ollut sellainen summa, että sen jos tarjoaisi, ei puhuttaisi siitä, että yritetään saada joku ilmaiseksi hyväksikäytettäväksi? Muutaman tunnin tarjoiluavusta?
Nyt vähän suhteellisuudentajua kiitos.
Ja jos ystävät/sukulaiset/kukalie pyytävät ompelutyötä tai kampausta tai whatever ja teet sitä muutenkin ammatiksi tai vakavasti harrastaen, tottakai voit pyytää ihan järkevän korvauksen. Se vaan, että esim 50e/3-5 tuntia kevyttä ja helppoa työtä on oikeasti tosi hyvä korvaus. Nyt ei puhuta mistään ammattipitopalvelusta.
Onko se oikeasti kevyttä ja helppoa? Olla koko ajan varuillaan täydentämässä pöytää, keräämässä astioita, kaatamassa kahvia ja teetä jne. Jos tuo olisi kevyttä ja helppoa, voisivat talon emäntä ja isäntä tehdä sen yhdessä.
Tässä on vaihtoehtona maksaa ihan oikea tuntipalkka veroineen kaikkineen tai tehdä itse tai maksaa pimeästi. Miksi ihmeessä tuo viimeinen vaihtoehto on se suosituin, vaikka se on harmaan talouden pönkittämistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nyt siis nöyryyttävää, koska ap:n sukulainen on työtön eikä vaikka opiskelija?
On, nyt ollaan asian ytimessä! Opiskelija on ihan eri asemassa, sekä käytännössä että ihmisten asenteissa. Tää on se pointti mitä voitas miettiä, joskin opiskelijasukulaisellekaan en kehtaisi tuota esittää. Juhlaväelle ventovieraalle ehkä, mutta työtön, jolla jo ammatti, tietyt suunnitelmat, kipuilu arvostuksen kanssa... tuo vois olla just se viimeinen pisara.
Tässä mielessä aika mielenkiintoista, että esimerkiksi ammattikoulussa jonkun laitoshuoltajalinjan käyneellä on ammatti, suunnitelmat ja kipuilut arvostuksen kanssa. Sitten vastaavasti minulla, joka olen käynyt lukion ja olen yliopistossa maisterivaiheessa olen sitten "ihan eri asemassa" kuin tämä ihminen. Että minä olen parempi tekemään erilaisia viraabeli- ja sivuhommia kuin tuo ammattikoulusta valmistunut?
Varmaan käytännön työn suorittaisitte yhtä hyvin. Eikä kumpikaan ole liian hieno tai huono tekemään. Nyt oli kyse asioiden kokemisesta. Olen itse ollut sekä opiskelija, työtön, töissä ja näitä kaikkia välillä ristiin. Nyt, luojan kiitos, vakityössä.
Jos minua pyydettiin auttamaan nuorena opiskelijana, suostuin tai en, riippui miten kävi aikatauluihin. Työssäkäyvänä sama. Työtyömänä nuo "sinähän joudat kun ei ole työtä"-pyynnöt sattuivat, ei se ollut laiskuutta tai ettei arvostaisi auttamista. Se vaan aina osoitti, että jos ei työttömyyttä ole muutamaa viikkoa pitempään kokenut, harva voi ymmärtää. Niin kuin täälläkin. Työtön ei ole lorviva teini, työtön ei ole eläkeläinen. Työtön joutuu selvittämään tulonsa, menonsa, tekemisensä, matkansa. Työttömällä on oikea riski menettää korvaukset, jos käy ilmi pimeä työ. Ja nää on ihan oikein, ei sillä. Mutta työtön ei ole koko maailman piika tai renki. Tämä asennemaailma mua surettaa, että näin oletetaan.
Varsinainen mielensäpahoittajien ryhmä nämä työttömät siis.
Ja kukaan ei varmasti jostain viisikymppisestä työtöntä käräytä. Tai jos käräyttää, toteaa että autteli vapaaehtoisesti. Tuleeko se työkkärin täti ihan lompakon tarkistamaan?
Nyt ei työtön saa mieltäänkään pahoittaa. Aurinkoinen, aina valmis piikomaan. Kun ei tahdo ymmärtää, ei voi ymmärtää.
No on kyllä täysin järjetöntä pahoittaa mielensä, jos joku kysyy auttamaan juhliin. Kieltäytyä toki voi, jos ei halua tai ehdi.
Minusta olisi ihana joskus juhlia sukulaisten ja ystävien juhlissa ihan omana itsenään ja seurustella kutsuvieraiden kanssa, mutta EI, kun mä oon niin hyvä valokuvaaja ja mun pitää keskittyä vain kuvaamiseen. Palkaksi saan työni lomassa juoda jäähtynyttä kahvia, silloin kun arvoisat isäntäpari ja juhlakalu sallii. Ja tietysti valokuvat käsittelen koneellani ja toimitan ne.pikaisesti, eihän niihin kuitenkaan mene minuuttia enemmän aikaa. Odotan taas niin.innolla lakkiaisia, mullahan lapsettomana ei lapsettomana ole mitään tekemistä. Ja saanhan juhlissa kahvia ja kakkupalan, josta minun tulee olla ikikiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin kyllästynyt näihin hyväksi käyttäjiin, jotka kuvittelevat saavan kaiken ilmaiseksi, eivätkä he tosiaan hyödyn saamiseksi keinoja kaihda, vaan ovat tärkeyden huippuja.
Ompelen ja neulon paljon ja eikö nämä samaiset ihmiset kuvittele olevani heidän ilmainen ompelijansa ja neulojansa, kun työn tekemiseen menee vain muutama tunti.
Sama on ystävälläni, kun toinen on kampaaja ja toinen innokas leipoja ja eikös nyttenkin ole satanut avun pyyntöjä, kenelle pitäisi lyhentää mekko, kenelle tehdä juhlakampaus, kenelle leipoa täytekakku ja kirkkain silmin vielä iljetään sanoa, että voin maksaa siitä muutaman kympin, kun kuvittelevat sen hoituvan muutamassa tunnissa ja tahallaan jätetään huomioimatta työn valmisteluun ja matkoihin käytetty aika.Antakaa hyvät ihmiset jokaisen saada juhlia, ilman mitään velvoitteita. Jos ei ole vara pitää juhlia, jättäkää ne väliin, eikä käyttää tuttavia hyväksi ja maksumiehenä.
No voi pyhä yksinkertaisuus. Olisiko 500e ollut sellainen summa, että sen jos tarjoaisi, ei puhuttaisi siitä, että yritetään saada joku ilmaiseksi hyväksikäytettäväksi? Muutaman tunnin tarjoiluavusta?
Nyt vähän suhteellisuudentajua kiitos.
Ja jos ystävät/sukulaiset/kukalie pyytävät ompelutyötä tai kampausta tai whatever ja teet sitä muutenkin ammatiksi tai vakavasti harrastaen, tottakai voit pyytää ihan järkevän korvauksen. Se vaan, että esim 50e/3-5 tuntia kevyttä ja helppoa työtä on oikeasti tosi hyvä korvaus. Nyt ei puhuta mistään ammattipitopalvelusta.
Onko se oikeasti kevyttä ja helppoa? Olla koko ajan varuillaan täydentämässä pöytää, keräämässä astioita, kaatamassa kahvia ja teetä jne. Jos tuo olisi kevyttä ja helppoa, voisivat talon emäntä ja isäntä tehdä sen yhdessä.
Tässä on vaihtoehtona maksaa ihan oikea tuntipalkka veroineen kaikkineen tai tehdä itse tai maksaa pimeästi. Miksi ihmeessä tuo viimeinen vaihtoehto on se suosituin, vaikka se on harmaan talouden pönkittämistä?
No on se kevyttä ja helppoa. Ja jos se samainen sukulainen tulisi pitopalvelun kautta verokortilla, ei varmasti saisi edes tuon vertaa käteen keikastaan + että silloin häntä oikeasti voitaisiin kohdella työntekijänä käskyttäen. Yleensä tuollaiset auttamassa olevat sukulaiset ehtivät kyllä itsekin syödä, seurustella jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nyt siis nöyryyttävää, koska ap:n sukulainen on työtön eikä vaikka opiskelija?
On, nyt ollaan asian ytimessä! Opiskelija on ihan eri asemassa, sekä käytännössä että ihmisten asenteissa. Tää on se pointti mitä voitas miettiä, joskin opiskelijasukulaisellekaan en kehtaisi tuota esittää. Juhlaväelle ventovieraalle ehkä, mutta työtön, jolla jo ammatti, tietyt suunnitelmat, kipuilu arvostuksen kanssa... tuo vois olla just se viimeinen pisara.
Tässä mielessä aika mielenkiintoista, että esimerkiksi ammattikoulussa jonkun laitoshuoltajalinjan käyneellä on ammatti, suunnitelmat ja kipuilut arvostuksen kanssa. Sitten vastaavasti minulla, joka olen käynyt lukion ja olen yliopistossa maisterivaiheessa olen sitten "ihan eri asemassa" kuin tämä ihminen. Että minä olen parempi tekemään erilaisia viraabeli- ja sivuhommia kuin tuo ammattikoulusta valmistunut?
Varmaan käytännön työn suorittaisitte yhtä hyvin. Eikä kumpikaan ole liian hieno tai huono tekemään. Nyt oli kyse asioiden kokemisesta. Olen itse ollut sekä opiskelija, työtön, töissä ja näitä kaikkia välillä ristiin. Nyt, luojan kiitos, vakityössä.
Jos minua pyydettiin auttamaan nuorena opiskelijana, suostuin tai en, riippui miten kävi aikatauluihin. Työssäkäyvänä sama. Työtyömänä nuo "sinähän joudat kun ei ole työtä"-pyynnöt sattuivat, ei se ollut laiskuutta tai ettei arvostaisi auttamista. Se vaan aina osoitti, että jos ei työttömyyttä ole muutamaa viikkoa pitempään kokenut, harva voi ymmärtää. Niin kuin täälläkin. Työtön ei ole lorviva teini, työtön ei ole eläkeläinen. Työtön joutuu selvittämään tulonsa, menonsa, tekemisensä, matkansa. Työttömällä on oikea riski menettää korvaukset, jos käy ilmi pimeä työ. Ja nää on ihan oikein, ei sillä. Mutta työtön ei ole koko maailman piika tai renki. Tämä asennemaailma mua surettaa, että näin oletetaan.
Varsinainen mielensäpahoittajien ryhmä nämä työttömät siis.
Ja kukaan ei varmasti jostain viisikymppisestä työtöntä käräytä. Tai jos käräyttää, toteaa että autteli vapaaehtoisesti. Tuleeko se työkkärin täti ihan lompakon tarkistamaan?
Nyt ei työtön saa mieltäänkään pahoittaa. Aurinkoinen, aina valmis piikomaan. Kun ei tahdo ymmärtää, ei voi ymmärtää.
No on kyllä täysin järjetöntä pahoittaa mielensä, jos joku kysyy auttamaan juhliin. Kieltäytyä toki voi, jos ei halua tai ehdi.
Minusta olisi ihana joskus juhlia sukulaisten ja ystävien juhlissa ihan omana itsenään ja seurustella kutsuvieraiden kanssa, mutta EI, kun mä oon niin hyvä valokuvaaja ja mun pitää keskittyä vain kuvaamiseen. Palkaksi saan työni lomassa juoda jäähtynyttä kahvia, silloin kun arvoisat isäntäpari ja juhlakalu sallii. Ja tietysti valokuvat käsittelen koneellani ja toimitan ne.pikaisesti, eihän niihin kuitenkaan mene minuuttia enemmän aikaa. Odotan taas niin.innolla lakkiaisia, mullahan lapsettomana ei lapsettomana ole mitään tekemistä. Ja saanhan juhlissa kahvia ja kakkupalan, josta minun tulee olla ikikiitollinen.
No sehän on ihan omaa typeryyttä, jos vastentahtoisesti kuvaa jonkun juhlia ilman korvausta.
Mikä sukulainen on kyseessä? Onko hän ylioppilaan täti, eno tai setä? Ylioppilaan serkku? Ylioppilaan sisko tai veli? Ylioppilaan isoäiti tai isoisä?
Ylioppilaan sedän vaimo? Setä juhlissa vieraana ja sedän vaimo piikana?
No mitään muuta älytöntähän tässä ei ole kuin se, että joku loukkaantuu ihan asiallisesta pyynnöstä.
Toki joo, on eroja miten asian pyytää, että kuinka kohde sen kokee, mutta oikeasti:
1. Pyynnöistä voi kieltäytyä, jos ei halua/ehdi/jaksa. Kasvattakaa se selkäranka.
2. Se että onko pyydettävä työtön, opiskelija vai huippukirurgi on täysin epäolennaista. Yleensä tällaisiin hommiin pyydetään suvun tai tuttavapiirin nuoria. Edelleen, kieltäytyä saa.
3. Ilmaista työtä ei tässäkään aloituksessa ketään pyydetty tekemään. Monissa suvuissa sellainenkin on tapana, että joku sopiva sukulainen nakitetaan keittiöhommiin korvauksetta.
4. Jos joku asiallisesta pyynnöstä tai asiallisesta kieltäytymisestä mielensä pahoittaa, on kyllä peiliin katsomisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sukulainen on kyseessä? Onko hän ylioppilaan täti, eno tai setä? Ylioppilaan serkku? Ylioppilaan sisko tai veli? Ylioppilaan isoäiti tai isoisä?
Ylioppilaan sedän vaimo? Setä juhlissa vieraana ja sedän vaimo piikana?
Miksi käytät halventavaa termiä piika siitä, että joku korvausta vastaan auttaa juhlissa?
Vierailija kirjoitti:
No täällä on kirjoitellut useampikin opiskelija, ettei olisi ollenkaan nöyryyttävää. Ja moni opiskelijoita pyytänyt. Kyllä se nöyryytyksen kokemus on nyt ihan siinä omassa kyvyttömyydessä joko kieltäytyä asiallisesti, tai iloisesti ottaa tarjottu keikka vastaan.
No minuakin pyydettiin opiskelijana ja suostuinkin, mutta kyllä sitten juhlissa harmitti, kun en pystynyt osallistumaan muiden mukana. Ei kyse ole mielestäni siitä, että olisi nöyryyttävää vaan siitä, että kaikilla (niin työttömillä, opiskelijoilla kuin muillakin) on oikeus osallistua saman arvoisina vieraina. Tietysti aina on ihmisiä, joita ei haittaa tehdä hommia sukujuhlissa. Mikäs siinä sitten.
Minä olin nuorempana muutaman vuoden keittiöissä pomona, välillä niin että itse osallistuin kaikkeen työhön välillä vain paperien pyöritykseen.
Aika monissa sukulaisten juhlissa olen kilttinä ihmisenä ollut aputyttönä, välillä vaatimukset ammattilaiselle ovat olleet kohtuuttomia, tule tuntia ennen kaikki on valmiina ja saa aloittaa salaatin teon tai lihakastikkeen tietää olevan sitkeää kun sen pöytään pitäisi laittaa. Välillä nolotti. kun tiesi, että osa tarjottavista ei millään tule riittämään jne. Tietää, että saa kuulla mutkan kautta, että ei jäävi kokki ole kun ei edes lihapullia osaa tehdä, vaikka ne 100 pullaa /50henkilöä teki kyllä ihan rouva itse.
Lähdin sitten opikelemaan ja sain lapset, jotka alkuun oli hyvä syy ettei tarvinnut kaikkia sukujuhlia viettää keittiössä. Sain ylennyksen tavalliseksi ihmiseksi.
En ole koskaan pyytänyt ketään sukulaista auttamaan juhlien aikana. Mielestäni on epäkohteliasta, jos muut samassa sukulaisuussuhteessa olevat (esim. muut juhlakalun serkut) saavat istua juhlapöydässä ja yksi serkku on passaamassa ja kyökin puolella. Olen tilannut reilusti joko pitopalvelun tai sitten etsinyt jonkun kaverin kaverin, jota ei kuitenkaan olisi kutsuttu juhliin.
Itse ap:n tarjoama palkkio ei ollut minusta kohtuuttoman pieni, jos siis tosiaan tarvitaan vain tarjoiluapua. Jos samaan hintaan pitäisi vielä tiskata tai siivota juhlien jälkeen, sitten alkaa olla jo kohtuutonta. Enempi ongelmia oli asennepuolessa. Ei olisi pitänyt pyytää apua työttömyyteen vedoten, vaan sanoa tarvitsevansa luotettavaa ja näppärää tarjoilijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin kyllästynyt näihin hyväksi käyttäjiin, jotka kuvittelevat saavan kaiken ilmaiseksi, eivätkä he tosiaan hyödyn saamiseksi keinoja kaihda, vaan ovat tärkeyden huippuja.
Ompelen ja neulon paljon ja eikö nämä samaiset ihmiset kuvittele olevani heidän ilmainen ompelijansa ja neulojansa, kun työn tekemiseen menee vain muutama tunti.
Sama on ystävälläni, kun toinen on kampaaja ja toinen innokas leipoja ja eikös nyttenkin ole satanut avun pyyntöjä, kenelle pitäisi lyhentää mekko, kenelle tehdä juhlakampaus, kenelle leipoa täytekakku ja kirkkain silmin vielä iljetään sanoa, että voin maksaa siitä muutaman kympin, kun kuvittelevat sen hoituvan muutamassa tunnissa ja tahallaan jätetään huomioimatta työn valmisteluun ja matkoihin käytetty aika.Antakaa hyvät ihmiset jokaisen saada juhlia, ilman mitään velvoitteita. Jos ei ole vara pitää juhlia, jättäkää ne väliin, eikä käyttää tuttavia hyväksi ja maksumiehenä.
No voi pyhä yksinkertaisuus. Olisiko 500e ollut sellainen summa, että sen jos tarjoaisi, ei puhuttaisi siitä, että yritetään saada joku ilmaiseksi hyväksikäytettäväksi? Muutaman tunnin tarjoiluavusta?
Nyt vähän suhteellisuudentajua kiitos.
Ja jos ystävät/sukulaiset/kukalie pyytävät ompelutyötä tai kampausta tai whatever ja teet sitä muutenkin ammatiksi tai vakavasti harrastaen, tottakai voit pyytää ihan järkevän korvauksen. Se vaan, että esim 50e/3-5 tuntia kevyttä ja helppoa työtä on oikeasti tosi hyvä korvaus. Nyt ei puhuta mistään ammattipitopalvelusta.
Onko se oikeasti kevyttä ja helppoa? Olla koko ajan varuillaan täydentämässä pöytää, keräämässä astioita, kaatamassa kahvia ja teetä jne. Jos tuo olisi kevyttä ja helppoa, voisivat talon emäntä ja isäntä tehdä sen yhdessä.
Tässä on vaihtoehtona maksaa ihan oikea tuntipalkka veroineen kaikkineen tai tehdä itse tai maksaa pimeästi. Miksi ihmeessä tuo viimeinen vaihtoehto on se suosituin, vaikka se on harmaan talouden pönkittämistä?
No on se kevyttä ja helppoa. Ja jos se samainen sukulainen tulisi pitopalvelun kautta verokortilla, ei varmasti saisi edes tuon vertaa käteen keikastaan + että silloin häntä oikeasti voitaisiin kohdella työntekijänä käskyttäen. Yleensä tuollaiset auttamassa olevat sukulaiset ehtivät kyllä itsekin syödä, seurustella jne.
Pitopalvelun kautta verokortilla työskentelevä on vakuutettu, hän kerryttää eläkettään, saa tarvittaessa työtodistuksen tekemisistään jne. Lisäksi hänellä on usein työnantajan tarjoama työasu. YO-juhlissa harvoin ehtii rupattelemaan sukulaisten kanssa työtehtävien lomassa - paitsi silloin, kun laiminlyö työnsä.
Mikäköhän on tarjoilijan tuntipalkka? Siitä voi jokainen laskeskella onko tarjottu korvaus kohtuullinen vai hyväksikäyttöä. Toki aloituksessa ei sanottu onko tämä sukulainen ammatiltaan tarjoilija.
S-ryhmän sivuilta löytyi tällaiset taulukkopalkat. TESsistä voisi varmaan kaivella ihan viralliset, jos jaksaisi.
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut työntekijöiden taulukkopalkat 1.3.2016 alkaen
0-2 v. 10,14e/tunti
yli 2 v. 10,41e/tunti
yli 5 v. 10,69e/tunti
yli 10 v. 10,97e/tunti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin kyllästynyt näihin hyväksi käyttäjiin, jotka kuvittelevat saavan kaiken ilmaiseksi, eivätkä he tosiaan hyödyn saamiseksi keinoja kaihda, vaan ovat tärkeyden huippuja.
Ompelen ja neulon paljon ja eikö nämä samaiset ihmiset kuvittele olevani heidän ilmainen ompelijansa ja neulojansa, kun työn tekemiseen menee vain muutama tunti.
Sama on ystävälläni, kun toinen on kampaaja ja toinen innokas leipoja ja eikös nyttenkin ole satanut avun pyyntöjä, kenelle pitäisi lyhentää mekko, kenelle tehdä juhlakampaus, kenelle leipoa täytekakku ja kirkkain silmin vielä iljetään sanoa, että voin maksaa siitä muutaman kympin, kun kuvittelevat sen hoituvan muutamassa tunnissa ja tahallaan jätetään huomioimatta työn valmisteluun ja matkoihin käytetty aika.Antakaa hyvät ihmiset jokaisen saada juhlia, ilman mitään velvoitteita. Jos ei ole vara pitää juhlia, jättäkää ne väliin, eikä käyttää tuttavia hyväksi ja maksumiehenä.
No voi pyhä yksinkertaisuus. Olisiko 500e ollut sellainen summa, että sen jos tarjoaisi, ei puhuttaisi siitä, että yritetään saada joku ilmaiseksi hyväksikäytettäväksi? Muutaman tunnin tarjoiluavusta?
Nyt vähän suhteellisuudentajua kiitos.
Ja jos ystävät/sukulaiset/kukalie pyytävät ompelutyötä tai kampausta tai whatever ja teet sitä muutenkin ammatiksi tai vakavasti harrastaen, tottakai voit pyytää ihan järkevän korvauksen. Se vaan, että esim 50e/3-5 tuntia kevyttä ja helppoa työtä on oikeasti tosi hyvä korvaus. Nyt ei puhuta mistään ammattipitopalvelusta.
Vaikka se olisi kuinka helppoa ja kevyttä kenttätyötä, niin tässäkin tapauksessa siihen voi varata koko päivän ja mikä naurettavinta näillä hyväksikäyttäjillä, he käyttävät alhaisen hinnan ja työvelvotteen perusteena, lähes poikkeuksetta "kun sä olet" työtön, lapseton, sulla on jo isot lapset, olet niin hyvä siinä ja siinä jne. ja hyväksikäyttäjät kuvittelevat etteivät he pystyisi nauttimaan juhlista ja seurustelemaan kutsuvieraiden kanssa, ilman työvelvoitetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin kyllästynyt näihin hyväksi käyttäjiin, jotka kuvittelevat saavan kaiken ilmaiseksi, eivätkä he tosiaan hyödyn saamiseksi keinoja kaihda, vaan ovat tärkeyden huippuja.
Ompelen ja neulon paljon ja eikö nämä samaiset ihmiset kuvittele olevani heidän ilmainen ompelijansa ja neulojansa, kun työn tekemiseen menee vain muutama tunti.
Sama on ystävälläni, kun toinen on kampaaja ja toinen innokas leipoja ja eikös nyttenkin ole satanut avun pyyntöjä, kenelle pitäisi lyhentää mekko, kenelle tehdä juhlakampaus, kenelle leipoa täytekakku ja kirkkain silmin vielä iljetään sanoa, että voin maksaa siitä muutaman kympin, kun kuvittelevat sen hoituvan muutamassa tunnissa ja tahallaan jätetään huomioimatta työn valmisteluun ja matkoihin käytetty aika.Antakaa hyvät ihmiset jokaisen saada juhlia, ilman mitään velvoitteita. Jos ei ole vara pitää juhlia, jättäkää ne väliin, eikä käyttää tuttavia hyväksi ja maksumiehenä.
No voi pyhä yksinkertaisuus. Olisiko 500e ollut sellainen summa, että sen jos tarjoaisi, ei puhuttaisi siitä, että yritetään saada joku ilmaiseksi hyväksikäytettäväksi? Muutaman tunnin tarjoiluavusta?
Nyt vähän suhteellisuudentajua kiitos.
Ja jos ystävät/sukulaiset/kukalie pyytävät ompelutyötä tai kampausta tai whatever ja teet sitä muutenkin ammatiksi tai vakavasti harrastaen, tottakai voit pyytää ihan järkevän korvauksen. Se vaan, että esim 50e/3-5 tuntia kevyttä ja helppoa työtä on oikeasti tosi hyvä korvaus. Nyt ei puhuta mistään ammattipitopalvelusta.
Onko se oikeasti kevyttä ja helppoa? Olla koko ajan varuillaan täydentämässä pöytää, keräämässä astioita, kaatamassa kahvia ja teetä jne. Jos tuo olisi kevyttä ja helppoa, voisivat talon emäntä ja isäntä tehdä sen yhdessä.
Tässä on vaihtoehtona maksaa ihan oikea tuntipalkka veroineen kaikkineen tai tehdä itse tai maksaa pimeästi. Miksi ihmeessä tuo viimeinen vaihtoehto on se suosituin, vaikka se on harmaan talouden pönkittämistä?
No on se kevyttä ja helppoa. Ja jos se samainen sukulainen tulisi pitopalvelun kautta verokortilla, ei varmasti saisi edes tuon vertaa käteen keikastaan + että silloin häntä oikeasti voitaisiin kohdella työntekijänä käskyttäen. Yleensä tuollaiset auttamassa olevat sukulaiset ehtivät kyllä itsekin syödä, seurustella jne.
Pitopalvelun kautta verokortilla työskentelevä on vakuutettu, hän kerryttää eläkettään, saa tarvittaessa työtodistuksen tekemisistään jne. Lisäksi hänellä on usein työnantajan tarjoama työasu. YO-juhlissa harvoin ehtii rupattelemaan sukulaisten kanssa työtehtävien lomassa - paitsi silloin, kun laiminlyö työnsä.
Jaa, mulla on ihan päinvastainen kokemus.
Aluksi kaataa skumppaa ja kiertää tarjottimen kanssa. Ehtii itsekin ottamaan lasillisen. Sitten keräilee laseja pois.
Pöytä on jo katettu etukäteen, laittaa kahvit valumaan ja nostelee ehkä kylmästä kermakakut jne pöytään. Kaataa kahvit sitä mukaa kun vieraat hakevat syötävää.
Istahtaa itsekin nauttimaan kahvia ja kakkua.
Kun vieraat alkavat olla valmiita, keräilee kupit ja lautaset, aika moni tuo ne itsekin keittiöön. Laittaa tiskariin.
Jotkut tulevat vähän eri aikoihin, tarvittaessa auttaa näitä.
Emäntäväki hoitaa loppusiivoukset.
Olipas iso homma. Joka välissä ehtii hyvin jutella ja istuskella.
Vierailija kirjoitti:
Ehdotin työttömälle nuorehkolle sukulaisnaiselle jos tulisi juhliin avuksi kuoharia ja kahvia kaatelemaan yms puuhastelua. Ei tarvise lahjaa tuoda ja olisin 50€ vaivanpalkkaakin antanut. Ainahan ruokaakin jää ylikin joten syödäkseenkin olisi saanut. Samassa kaupungissakin asutaan joten ei ole kulkemisista kiinni.
Mutta kyseinen diiva loukkaantui ja löi luurin korvaa. joten nyt olen minäkin suuttunut ja juhliin ei ole enää asiaa edes vieraana. Kumpi tässä on häpeämätön??
Sinä olet se häpeämätön ämmä, joka kierrät veistä lihassa joka ikinen kerta, kun siihen vain tulee tilaisuus. Älä leiki viatonta! (ja kaatele itse kahvisi)
Loukkaantuisin minäkin, jos en pääse sukulaisen juhliin muutenkuin rengiksi. Hän on työtön, joten ei kelpaa kuin työlliseksi.
Onko suvussasi muusikkoa, joka ei kelpaa kuin viihdyttäjäksi? Tai siivoojaa, joka saa vain tulla paikalle juhlien jälkeen korjaamaan sotkut..
No voi pyhä yksinkertaisuus. Olisiko 500e ollut sellainen summa, että sen jos tarjoaisi, ei puhuttaisi siitä, että yritetään saada joku ilmaiseksi hyväksikäytettäväksi? Muutaman tunnin tarjoiluavusta?
Nyt vähän suhteellisuudentajua kiitos.
Ja jos ystävät/sukulaiset/kukalie pyytävät ompelutyötä tai kampausta tai whatever ja teet sitä muutenkin ammatiksi tai vakavasti harrastaen, tottakai voit pyytää ihan järkevän korvauksen. Se vaan, että esim 50e/3-5 tuntia kevyttä ja helppoa työtä on oikeasti tosi hyvä korvaus. Nyt ei puhuta mistään ammattipitopalvelusta.