Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
12 laudaturin ennätys - lukio käyty neljässä vuodessa ja yo-kirjoitukset kolmessa osassa
23.05.2016 |
Kyllä entinen 6 laudaturia yhdellä kertaa on mielestäni kovempi saavutus.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään järkeä, yo-kirjoitukset pitää suorittaa mielestäni maksimisssaan kahdessa osassa, mieluiten yhdessä osassa ja lukio on järkevintä käydä maksimissaan 3 vuodessa. Yliopistossa tai korkeakoulussa sisällä ollessa noilla laudatureilla ei ole enää mitään merkitystä eikä myöskään myöhemmin työelämässä.
Pääsykoejärjestelmää ollaan purkamassa ja siirtymässä paperihakuun. Eli kyllä kannattaa panostaa kirjoituksiin! A:n ja L:n papereilla ei ole samoja mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun niitä kahtatoista ainetta ei vaan pysty samalla kerralla kirjoittamaan kun jokaisella aineella on oma tietty päivänsä ja niitä menee päällekkäin.
Kaikki kirjoittavat osissa. Ei ole ihmeellinen asia eikä vähennä arvosanan "arvoa". Ei niitä asioita juuri ennen koetta lukemalla opita, vaan niitä on opittu elämän varrella, kirjoitti kakkosen keväällä tai nelosen syksyllä.
Juuri nämä yksittäiset aineet helpottavat kokeita. Ennen tehtiin reaalikoe, jossa oli kieliä ja matemaattisia aineita lukuunottamatta kaikki muut aineet mukana. Ei voinut taktikoida että vastaan vain biologian kysymyksiin.
Juuri ennen vanhaan pystyi taktikoimaan. Minä laskin reaalissa ensin kaikki fysiikan ja kemian tehtävät, mitkä osasin. Niiden jälkeen piti vastata vielä yhteen tehtävään, joten laskettelin liirumlaarumia johonkin historian kysymykseen. Helppo laudatur.
Nykyisin tuolla taktiikalla ei enää saisi laudaturia fysiikasta tai kemiasta.
Fysiikka, kemia, psykologia, maantieto, biologia ja filosofia olivat erillisiä omia kokeitaan. Psykologia ja filosofia 1996 alkaen ja nuo muut jo 1980-luvulta alkaen.
Kyseinen ylioppilas oli kirjoittanut neljä vierasta kieltä, äidinkielen, pitkän matikan ja loput laudaturit reaaliaineista eli reaaliaineita oli mun laskujen mukaan yhteensä 6.
Onhan tuo todella hyvä suoritus, mutta ihmettelen silti, miten joku viitsii lukioon ja ylppäreihin noin panostaa. Fiksuinta vaan mahdollisimman pian pyrkiä hyvään yliopistoon/korkeakouluun, eikä tuhlata aikaa merkityksettömään yo-todistukseen.
Itse olen fiksu, mutta peruslaiska. Ensimmäisen kerran jouduin oikeasti panostamaan opiskeluun lääkiksen peruskursseilla, pääsykoe meni vielä heittämällä sisään, vaikkei yo-todistus ollut mikään 12 tai edes 6 L:ää.
Tottakai jos energiaa riittää, siitä vaan, mutta kokemus vaan on, että nämä tunnolliset pänttääjät niin kovin helposti sitten palavat loppuun, kun kaiken pitää aina mennä täydellisesti.
Onnea suorituksesta kuitenkin, ja toivottavasti mieluisa jatko-opiskelupaikka aukeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään järkeä, yo-kirjoitukset pitää suorittaa mielestäni maksimisssaan kahdessa osassa, mieluiten yhdessä osassa ja lukio on järkevintä käydä maksimissaan 3 vuodessa. Yliopistossa tai korkeakoulussa sisällä ollessa noilla laudatureilla ei ole enää mitään merkitystä eikä myöskään myöhemmin työelämässä.
Pääsykoejärjestelmää ollaan purkamassa ja siirtymässä paperihakuun. Eli kyllä kannattaa panostaa kirjoituksiin! A:n ja L:n papereilla ei ole samoja mahdollisuuksia.
Parhaiden paikkojen pääsykokeista ei kyllä ihan hevillä olla luopumassa. Tottakai lähtöpisteet ovat erit erilaisilla todistuksilla, mutta pääsykokeista ei todellakaan päästä eroon vielä aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun niitä kahtatoista ainetta ei vaan pysty samalla kerralla kirjoittamaan kun jokaisella aineella on oma tietty päivänsä ja niitä menee päällekkäin.
Kaikki kirjoittavat osissa. Ei ole ihmeellinen asia eikä vähennä arvosanan "arvoa". Ei niitä asioita juuri ennen koetta lukemalla opita, vaan niitä on opittu elämän varrella, kirjoitti kakkosen keväällä tai nelosen syksyllä.
Juuri nämä yksittäiset aineet helpottavat kokeita. Ennen tehtiin reaalikoe, jossa oli kieliä ja matemaattisia aineita lukuunottamatta kaikki muut aineet mukana. Ei voinut taktikoida että vastaan vain biologian kysymyksiin.
Juuri ennen vanhaan pystyi taktikoimaan. Minä laskin reaalissa ensin kaikki fysiikan ja kemian tehtävät, mitkä osasin. Niiden jälkeen piti vastata vielä yhteen tehtävään, joten laskettelin liirumlaarumia johonkin historian kysymykseen. Helppo laudatur.
Nykyisin tuolla taktiikalla ei enää saisi laudaturia fysiikasta tai kemiasta.
Fysiikka, kemia, psykologia, maantieto, biologia ja filosofia olivat erillisiä omia kokeitaan. Psykologia ja filosofia 1996 alkaen ja nuo muut jo 1980-luvulta alkaen.
Whaaatt? Olen kirjoittanut vuonna 1990 reaalista ällän ja todellakin kaikki nuo kuuluivat siihen yhteen reaaliin. Eli toki olivat erillisinä aineina ja kysymyksinä, mutta koetilanteessa sait vastata ihan mihin tahansa ja oli vain se yksi reaalin koe. Itse olin lukenut uskonnon huolella (koska se oli helppo, en ole uskovainen) ja kirjoitin pari kysymystä maantiedosta, joka oli toinen "tärppiaineeni" reaalissa. Helppo L. Lääkikseen, TKK:lle jne. suuntaavat lukivat käytännössä pelkkää fysiikkaa ja kemiaa, lääkikseen tietty biologiaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun niitä kahtatoista ainetta ei vaan pysty samalla kerralla kirjoittamaan kun jokaisella aineella on oma tietty päivänsä ja niitä menee päällekkäin.
Kaikki kirjoittavat osissa. Ei ole ihmeellinen asia eikä vähennä arvosanan "arvoa". Ei niitä asioita juuri ennen koetta lukemalla opita, vaan niitä on opittu elämän varrella, kirjoitti kakkosen keväällä tai nelosen syksyllä.
Juuri nämä yksittäiset aineet helpottavat kokeita. Ennen tehtiin reaalikoe, jossa oli kieliä ja matemaattisia aineita lukuunottamatta kaikki muut aineet mukana. Ei voinut taktikoida että vastaan vain biologian kysymyksiin.
Ennen voit ainereaalisaa katsoa että mitkä on helppoja aineita tällä kertaa ja vastata niihin. Nykyisin on reaaleissa koviakin pisterajoja ja siihen on vastattava mihin tuli ilmottauduttua.
Kysymyksiä on tietenkin yksittäisen aineen kokeessa enemmän. Ennen saattoi jostain aineesta olla 5 kysymystä. Oli pakko vastata useamman eri aineen kysymyksiin. Kyllä on helpompi opiskella yksi aine kunnolla kuin useampi. Lisäksi nykyään on näitä todella helppoja aineita kuten terveystieto joka siis korvaa koko vanhan reaalikokeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun niitä kahtatoista ainetta ei vaan pysty samalla kerralla kirjoittamaan kun jokaisella aineella on oma tietty päivänsä ja niitä menee päällekkäin.
Kaikki kirjoittavat osissa. Ei ole ihmeellinen asia eikä vähennä arvosanan "arvoa". Ei niitä asioita juuri ennen koetta lukemalla opita, vaan niitä on opittu elämän varrella, kirjoitti kakkosen keväällä tai nelosen syksyllä.
Juuri nämä yksittäiset aineet helpottavat kokeita. Ennen tehtiin reaalikoe, jossa oli kieliä ja matemaattisia aineita lukuunottamatta kaikki muut aineet mukana. Ei voinut taktikoida että vastaan vain biologian kysymyksiin.
Juuri ennen vanhaan pystyi taktikoimaan. Minä laskin reaalissa ensin kaikki fysiikan ja kemian tehtävät, mitkä osasin. Niiden jälkeen piti vastata vielä yhteen tehtävään, joten laskettelin liirumlaarumia johonkin historian kysymykseen. Helppo laudatur.
Nykyisin tuolla taktiikalla ei enää saisi laudaturia fysiikasta tai kemiasta.
Fysiikka, kemia, psykologia, maantieto, biologia ja filosofia olivat erillisiä omia kokeitaan. Psykologia ja filosofia 1996 alkaen ja nuo muut jo 1980-luvulta alkaen.
Täällä on hassuja kommentteja. Kirjoitin 1989 eikä ollut kuin yksi reaali. Kirjoitettavat aineet olivat siis reaali, matematiikka, äidinkieli ja kielet. Reaalissa oli kaikki aineet yhdessä.
Vertailu nykyisen ja entisen välillä on totisesti hankalaa. Jos vanhoilla papereilla johonkin hakee, niin kaikki vanhat laudaturit (ajalta ennen eximiaa) lasketaan eximioiksi. Sellainen tulkinta löytyy ja siihen ei ole sanomista. Joten suu suppuun vaan meiltä kaikilta vanhoilta.
Hajauttamista voi pitää helpotuksena, mutta kokeita pitäisin vaikeampina nykyisin. Esimerkiksi englannin taso on noussut aivan älyttömästi. Voi olla, että läpi pääsee yhtä kurjilla tiedoilla tai kurjemmillakin kuin ennen, mutta laudaturia ei helpolla saa. Paitsi jos osaa. =)
Kirjoitin 1990 ja yksi reaali, kymmeneen kysymykseen vastaus. Sinänsä kyllä silloinkin ihmiset taisivat keskittyä tiettyihin aineisiin reaalissa. Sinänsä haastetta, että kirjoitukset olivat yhdellä kertaa -kahden viikon rupeama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylioppilaaksi 20-vuotiaana, todennäköisesti armeija/siviilipalvelus käytävä, opinnot pääsee aloittamaan luultavasti 21-vuotiaana
Samaan aikaan muualla maailmassa on jo kandidaatin tutkinto suoritettuna, joillakin jo maisterin tutkintokin. Esimerkiksi Venäjällä moni aloittaa yliopisto-opiskelut jo 17-vuotiaana. Suomessa valmistutaan lähes kolmekymppisinä ja sitten ihmetellään kun mm. syntyvyys laskee koko ajan.
Olisikohan ollut kenties aspergerlapsi/nuoriaikuinen ja neljäs vuosi oli ns.apuvuosi ja arvosteluun oli lyöty ehdolliset?
Hyvä saavutus silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedonkäsittelyä koskeva osaltaan päivittää vastaamaan nykyistä informaatio komunakiitvisluontoisempaan suntaan. Naisia houkutella enemmän matemaattispainotteisten aineiden äärelle ja sitä kautta teknologia- ja teollisuusalat joissa töitä on tarjola.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun niitä kahtatoista ainetta ei vaan pysty samalla kerralla kirjoittamaan kun jokaisella aineella on oma tietty päivänsä ja niitä menee päällekkäin.
Kaikki kirjoittavat osissa. Ei ole ihmeellinen asia eikä vähennä arvosanan "arvoa". Ei niitä asioita juuri ennen koetta lukemalla opita, vaan niitä on opittu elämän varrella, kirjoitti kakkosen keväällä tai nelosen syksyllä.
Juuri nämä yksittäiset aineet helpottavat kokeita. Ennen tehtiin reaalikoe, jossa oli kieliä ja matemaattisia aineita lukuunottamatta kaikki muut aineet mukana. Ei voinut taktikoida että vastaan vain biologian kysymyksiin.
Jaa miksei? Meidän aikana aika moni keskittyi vain yhteen tai kahteen aineeseen. En muista että kukaan olisi lukenut kaikkia reaaliaineita ylppäreitä varten. Ja ennen oli mielestäni kyllä aika helppoa se, kun pystyi napsimaan helpoimmat kysymykset isosta valikoimasta. Nykyään on osattava vastata tietyn aineen helppoihin ja vaikeisiin kysymyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ollut kenties aspergerlapsi/nuoriaikuinen ja neljäs vuosi oli ns.apuvuosi ja arvosteluun oli lyöty ehdolliset?
Hyvä saavutus silti.
Ei vaikuttanut haastattelussa sellaiselta. Pikemmin kilpailuhenkiseltä mutta myös tavoitteelliselta.
makethejp kirjoitti:
Tiedonkäsittelyä koskeva osaltaan päivittää vastaamaan nykyistä informaatio komunakiitvisluontoisempaan suntaan. Naisia houkutella enemmän matemaattispainotteisten aineiden äärelle ja sitä kautta teknologia- ja teollisuusalat joissa töitä on tarjola.
"Tiedonkäsittelyä koskeva osaltaan päivittää vastaamaan nykyistä informaatio komunakiitvisluontoisempaan suntaan" - Kehittää ajattelua, tiedonsoveltamiskykyä, argumentoimisen taitoja ja tukee muistin tomintaa, kiinnostus poikien keskuudessa saataisiin lisättyä. Nykyinen käytäntö tukee enemmän tyttöjen säntilisyys korostuu (tytöt kypsyvät poikia nopeammin ko iässä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin ylioppilaaksi v2005 ja tuolloin oli vielä reaali, jossa oli kaikki aineet samassa nipussa. Vuosi-pari (?) sen jälkeen reaali muuttui nykyiseen muotoonsa.
Koulusysteemi menee vuosi vuodelta hullummaksi. Lapset lukevat hulluna ylppäreihin ja sen jälkeen hulluna pääsykokeisiin. Välillä pitää pitää välivuosia, kun on niin poikki pääsykokeisiin lukemisesta ja epävarma omasta alasta. Ylioppilaskokeet ilman muuta tarvitaan, jotta valtakunnallisesti pysytään selvillä siitä, mitä meillä osataan ja mitä ei. Yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykokeista sen sijaan voisi luopua tai uudistaa ne radikaalisti. Toinen (tai mikä asiana on oikeastaan on ykkönen) olisi oppilaanohjauksen muuttaminen sellaiseksi, että se todella tukisi lasten valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Koulusysteemi menee vuosi vuodelta hullummaksi. Lapset lukevat hulluna ylppäreihin ja sen jälkeen hulluna pääsykokeisiin. Välillä pitää pitää välivuosia, kun on niin poikki pääsykokeisiin lukemisesta ja epävarma omasta alasta. Ylioppilaskokeet ilman muuta tarvitaan, jotta valtakunnallisesti pysytään selvillä siitä, mitä meillä osataan ja mitä ei. Yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykokeista sen sijaan voisi luopua tai uudistaa ne radikaalisti. Toinen (tai mikä asiana on oikeastaan on ykkönen) olisi oppilaanohjauksen muuttaminen sellaiseksi, että se todella tukisi lasten valintoja.
Noinhan se on aina mennyt. Pikemminkin nykyään jatko-opiskelumahdollisuuksia on enemmän, ja niihin pääsee helpommin, jos nyt ei ihan suosituimmille paikoille pelkästään hae. Oppilaanohjauksesta samaa mieltä.
Kaikin tavoin fiksu kaveri, kirjoitti myös pitkästä ruotsista laudaturin, eikä se näyttänyt estävän häntä opiskelemasta muitakin kieliä ja kirjoittavan laudaturin myös niistä.
Yliopistoissa ei tarvitsisi mielestäni pelkkään kanditutkintoon olla mitään mahdottomia pääsykokeita, maisteriohjelmiin valittaisiin sitten kandiohjelman opintomenestyksen perusteella ne jotka ylipäätänsä haluavat suorittaa täysipainoisen akateemisen tutkinnon. Poikkeuksina nyt ehkä lääkis ja oikis, tosin niidenkään suhteen vuoden pänttäämisellä pääsykokeeseen ei ole mitään tolkkua, jotka ovat vähän omanlaisiaan opiskelupaikkoja, teknillisissä yliopistoissa ei taas nykyisin ole mahdollista suorittaa alempaa korkeakoulututkintoa, mutta amk voisi olla tällainen silta eli amk:n opintomenestyksen perusteella olisi mahdollista päästä suorittamaan DI-tutkinto (pari vuotta AMK:n päälle) ilman mitään pääsykokeita.
Esim. USA:ssa normaali college on vain jotain 3 vuotta, Master-tutkinnot siihen päälle sitten pari vuotta?
Hyvä että tuli Mikkeliin tuo ennätys.:) Hyvä Savo!:)
Alue: Aihe vapaa
Täällä on hassuja kommentteja. Kirjoitin 1989 eikä ollut kuin yksi reaali. Kirjoitettavat aineet olivat siis reaali, matematiikka, äidinkieli ja kielet. Reaalissa oli kaikki aineet yhdessä.
Vertailu nykyisen ja entisen välillä on totisesti hankalaa. Jos vanhoilla papereilla johonkin hakee, niin kaikki vanhat laudaturit (ajalta ennen eximiaa) lasketaan eximioiksi. Sellainen tulkinta löytyy ja siihen ei ole sanomista. Joten suu suppuun vaan meiltä kaikilta vanhoilta.
Hajauttamista voi pitää helpotuksena, mutta kokeita pitäisin vaikeampina nykyisin. Esimerkiksi englannin taso on noussut aivan älyttömästi. Voi olla, että läpi pääsee yhtä kurjilla tiedoilla tai kurjemmillakin kuin ennen, mutta laudaturia ei helpolla saa. Paitsi jos osaa. =)