Vierailija

Tämä todettu niin sukulaisissa, ystävä- ja tuttavapiirissä kuin työelämässä.

En ole tätä missään tuonut ääneen esiin. Jokaisella on kuitenkin joku läheinen, joka on lapseton vapaaehtoisesti tai syyttään. Siksi aihe jää taka-alalle keskusteluissa. En halua loukata ketään.

Tunnistatteko ilmiön? Useat puhuvat vain fyysistä vaivoistaan, ovat jotenkin syrjäytyneen oloisia kaikin puolin. Vaikka asema olisi sosioekonomisesti hyväkin.

Sivut

Kommentit (167)

Vierailija

En kylla tunnista. Itseasiassa oma aitini ja muutama muukin tuttava ja sukulainen (aiteja siis hekin) ovat juuri noita omista vaivoistaan valittelevia ja muutenkin vahan yksinaisia nyt kun lapset ovat muuttaneet kotoa pois.

Tyopaikallani on muutama lapseton viisikymppinen (n. 45-55 ikahaarukassa) nainen ja heilla nayttaisi olevan ihan kiva elama. Ystavia on paljon, kayvat toiden jalkeen syomassa, teatterissa tms. Viikonloppuisin kayvat sukulaisten ja tuttujen luona tai heilla kay ihmisia kylassa. Nayttaisi olevan aika helppoa ja nuorekasta elamaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Just täytin 50 ja elämä on parhaimmillaan. Ei ole mitään vaivoja mitä valittaa, hyvä avioliitto, hyvä työpaikka, paljon harrastuksia ja ystäviä. Elän juuri sellaista elämää kuin haluan. Mitä omituista minussa on?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En kylla tunnista. Itseasiassa oma aitini ja muutama muukin tuttava ja sukulainen (aiteja siis hekin) ovat juuri noita omista vaivoistaan valittelevia ja muutenkin vahan yksinaisia nyt kun lapset ovat muuttaneet kotoa pois.

Tyopaikallani on muutama lapseton viisikymppinen (n. 45-55 ikahaarukassa) nainen ja heilla nayttaisi olevan ihan kiva elama. Ystavia on paljon, kayvat toiden jalkeen syomassa, teatterissa tms. Viikonloppuisin kayvat sukulaisten ja tuttujen luona tai heilla kay ihmisia kylassa. Nayttaisi olevan aika helppoa ja nuorekasta elamaa.

Onko se elämä Fb-elämää vai ihan todellista? 

Työpaikalla voidaan esittää ihan jotain muuta, mitä kuitenkaan on. Lapsettomilla tarve korostaan näitä muita sosiaalisia suhteitaan hullun lailla. Totuus voi olla, että itkevät peiton alla koko viikonlopun. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä todettu niin sukulaisissa, ystävä- ja tuttavapiirissä kuin työelämässä.

En ole tätä missään tuonut ääneen esiin. Jokaisella on kuitenkin joku läheinen, joka on lapseton vapaaehtoisesti tai syyttään. Siksi aihe jää taka-alalle keskusteluissa. En halua loukata ketään.

Tunnistatteko ilmiön? Useat puhuvat vain fyysistä vaivoistaan, ovat jotenkin syrjäytyneen oloisia kaikin puolin. Vaikka asema olisi sosioekonomisesti hyväkin.


Lapselliset taas jo lapsia saatuaan...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut. Missäköhän piireissä sä oikein liikut?

Ihan keskiluokkaisissa piireissä ja Helsingissä asun. Osa porukasta akateemista, varsinaista "alaluokkaa" en juuri tunne. 

Hyvin monipuolisesti sanoisin!

Vierailija

Täällä ilmoittautuu! Fyysisistä vaivoista voisin mainita mustelman reidessä kun tipahdettiin sohvalta rakastellessa, alkoholilla oli osuutta asiaan. Nukahdettin sylikkäin lattialle ja aamulla oli kyllä venytettävä. Tänään katsellaan krapulassa jääkiekkoa ja syödään jäätelöä. Onneksi pakkasessa oli yksi pitsa niin ei nälkään kuolla. Huomenna on arki, jakkupuku päälle ja virastoon, yäk mutta kyllä sen kestää. Loppuviikosta lento, viikonlopuksi reissuun. Viiskymppisen elämä on sietämätöntä.

Vierailija

Lapsettomat miehet ne vasta omituisiksi tulevatkin! Alkoholisoituvat lähibaarissa, elävät epäterveellisesti, jahtaavat nuoria naisia epätoivoisesti.

Vierailija

Työnarkkeja tunnen pari, mutta epäilen että heidän työnarkomania on johtanut lapsettomuuteen, eikä niin että olisivat lapsettomuuden takia työnarkomaaneja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu! Fyysisistä vaivoista voisin mainita mustelman reidessä kun tipahdettiin sohvalta rakastellessa, alkoholilla oli osuutta asiaan. Nukahdettin sylikkäin lattialle ja aamulla oli kyllä venytettävä. Tänään katsellaan krapulassa jääkiekkoa ja syödään jäätelöä. Onneksi pakkasessa oli yksi pitsa niin ei nälkään kuolla. Huomenna on arki, jakkupuku päälle ja virastoon, yäk mutta kyllä sen kestää. Loppuviikosta lento, viikonlopuksi reissuun. Viiskymppisen elämä on sietämätöntä.

Alkoholismiin saa kyllä apua, jos tahdotte. Etsikää vaikka lähin AA-kerho. Tsemppiä!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu! Fyysisistä vaivoista voisin mainita mustelman reidessä kun tipahdettiin sohvalta rakastellessa, alkoholilla oli osuutta asiaan. Nukahdettin sylikkäin lattialle ja aamulla oli kyllä venytettävä. Tänään katsellaan krapulassa jääkiekkoa ja syödään jäätelöä. Onneksi pakkasessa oli yksi pitsa niin ei nälkään kuolla. Huomenna on arki, jakkupuku päälle ja virastoon, yäk mutta kyllä sen kestää. Loppuviikosta lento, viikonlopuksi reissuun. Viiskymppisen elämä on sietämätöntä.

No joo... 

Tuskin tuota kukaan uskoo, mutta yritit nyt kuitenkin. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä todettu niin sukulaisissa, ystävä- ja tuttavapiirissä kuin työelämässä.

En ole tätä missään tuonut ääneen esiin. Jokaisella on kuitenkin joku läheinen, joka on lapseton vapaaehtoisesti tai syyttään. Siksi aihe jää taka-alalle keskusteluissa. En halua loukata ketään.

Tunnistatteko ilmiön? Useat puhuvat vain fyysistä vaivoistaan, ovat jotenkin syrjäytyneen oloisia kaikin puolin. Vaikka asema olisi sosioekonomisesti hyväkin.


Kyllä tunnistan.Työpaikallani.Muutkin työkaverit samaa mieltä,kun vihdoin joku uskalsi ääneen ihmetellä,muutaman vuoden jälkeen.

Vierailija

Ja tulevat isoäidit lapsenlapsistaan. Joka helkkarin välissä kännykästä vatsojen kuvia joka suunnasta ja sitä ja tätä ja tota. Ei koko ajan jaksa. Potilaitakin pitäs hoitaa.

Vierailija

Voi olla niinkin, että lasten kanssa ollaan hyvin vähän tekemisissä syystä tai toisesta. Naiset sopeutuvat paremmin yksinoloon, tietysti se voi olla myös oma valinta. Miehet luisuvat helposti lähikuppiloihin istumaan ja ryyppyporukoihin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat miehet ne vasta omituisiksi tulevatkin! Alkoholisoituvat lähibaarissa, elävät epäterveellisesti, jahtaavat nuoria naisia epätoivoisesti.

Syrjäytyvät vielä pahemmin. Fakta ihan tilastollisestikin. Kuolleisuuskin on heidän keskuudessaan ihan omaa luokkaansa. 

Tiedostan tämän. Tein nyt aloituksen kuitenkin naisista, joista vähemmän puhutaan. ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kylla tunnista. Itseasiassa oma aitini ja muutama muukin tuttava ja sukulainen (aiteja siis hekin) ovat juuri noita omista vaivoistaan valittelevia ja muutenkin vahan yksinaisia nyt kun lapset ovat muuttaneet kotoa pois.

Tyopaikallani on muutama lapseton viisikymppinen (n. 45-55 ikahaarukassa) nainen ja heilla nayttaisi olevan ihan kiva elama. Ystavia on paljon, kayvat toiden jalkeen syomassa, teatterissa tms. Viikonloppuisin kayvat sukulaisten ja tuttujen luona tai heilla kay ihmisia kylassa. Nayttaisi olevan aika helppoa ja nuorekasta elamaa.

Onko se elämä Fb-elämää vai ihan todellista? 

Työpaikalla voidaan esittää ihan jotain muuta, mitä kuitenkaan on. Lapsettomilla tarve korostaan näitä muita sosiaalisia suhteitaan hullun lailla. Totuus voi olla, että itkevät peiton alla koko viikonlopun. 

Luulisin, etta on ihan todellista. Olen vahan hammentynyt kysymyksestasi, koska (jos olet ap) ensimmaisessa kommentissasi sanoit, etta nama lapsettomat viisikymppiset vain valittavat vaivoistaan yms. ja minulle osoitetussa kommentissasi sanoit, etta he itse asiassa korostavat sosiaalista elamaansa "hullun lailla" ja siis teeskentelevat onnellisempaa kuin ovatkaan. Eli kummin se nyt sitten olikaan?

Vierailija

Jaa... mun tuntemat lapsettomat, vähän vanhemmat naiset elävät tyyliin ihan unelmaansa.. ovat todella onnellisen oloisia, urheilevat paljon, matkustelevat, hyviä työssään, eivät ainakaan onnettomilta vaikuta :D

Terveisin kahden lapsen äiti

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla