Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Valtaosa töistä on sellaisia, joihin ei oikeasti mitään koulutusta tarvittaisi
20.05.2016 |
Työelämää kun katsoo, niin valtaosa töistä on sellaisia, jotka vähäänkään lahjakkaampi ja elämässään aktiivinen ihminen kykenee parin viikon koulutuksen jälkeen tekemään. Tärkeintä on kyky ottaa selvää ja opetella sekä varsinkin kyky sietää painetta ja epävarmuutta.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella alalla jos vähän tinkisi laadusta niin helposti pärjäisi ilman sekä yhteiskunnalle että yksilölle erittäin kalliiksi tulevaa koulutusta. Päiväkodit ovat tästä hyvä esimerkki, esimerkiksi ison lapsiryhmän hallinnan oppii kattavasti viimeistään muutamassa kuukaudessa ihan vaan siltä pohjalta, että pääsee kokeilemaan sitä käytännössä. Jostain vuosien mittaisesta yliopiston pääsy- ja tenttikirjojen lukemisesta taas ei ole sen suhteen hyötyä, ja niiden lukemisen tuoma lisäarvo lasten hoidon kannalta on vähäinen. Joka tapauksessa eniten ratkaisee se, onko persoona oikea, ei lukeneisuus.
Aivan. Ja esimerkiksi kehityspsykologian oppii totta vieköön muutamassa viikossa tarkkailemalla yhden lapsiryhmän lapsia. Sitä paitsi, mitäs siitä, jos vaikkapa kolmevuotias ei osaa puhua. Kyllä ne aina jossain vaiheessa oppii.
Käsityksesi varhaiskasvatuksen ammattilaisten työstä on siis tasoa "lapsiryhmän hallinta" ja ehkä lisäksi nenän niisto, pyllyn pyyhkiminen, kengännauhojen solmiminen sekä vaipan vaihto. Jos ap:n idea työssä selviämisestä parin viikon perehdytysjaksolla perustuu tällaiseen ajatteluun, niin ilman muuta. Mutta samaan syssyyn laittaisin kyllä ihan kaikki ammatit: mitä ihmeellistä loppujen lopuksi on esim. lääkärin työssä? Kuka vaan osaa katsoa korvat ja kurkun, painella imusolmukkeita, kuunnella keuhkot, palpoida vatsaa, napauttaa polven alapuolelle pikku vasaralla ja lopuksi kirjoittaa resepti antibiootteja (netistä voi tsekata lisätietoja). Tadaa, seuraava potilas!
Väitätkö, että kotihoidossa oleva kolmevuotias ei sitten opi puhumaan? Siellähän ei ole sitä kirjaviisautta.
Pointti onkin siinä, että huolestuuko se kotivanhempi siitä kolmivuotiaan puhumattomuudesta ja osaako kenties edistää puheenkehitystä. Voi olla, mutta voi olla ettei. Tämä jankkaus nyt selkeästi osoittaa, että kaikki muut ovat väärässä. Koulutus on turhaa. Lahjakkaat ja älykkäät oppivat työssä parissa viikossa kaiken tarvittavan. Tämä koski siis 80% kaikista ammateista. Aamen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa nyt arvotetaan sitä muodollista koulutusta, vaikka valtaosa siitä on aika turhaa. Ne, jotka opiskelemaan pääsevät, pystyisivät hommat hoitamaan paljon lyhyemmän koulutuksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Työelämää kun katsoo, niin valtaosa töistä on sellaisia, jotka vähäänkään lahjakkaampi ja elämässään aktiivinen ihminen kykenee parin viikon koulutuksen jälkeen tekemään. Tärkeintä on kyky ottaa selvää ja opetella sekä varsinkin kyky sietää painetta ja epävarmuutta.
Jos väitteesi rajataan lahjakkaille ja aktiivisille ihmisille, niin mikä on aloituksesi pointti, koska valtaosa ihmisistä ei sellaisia ole? Sitäpaitsi olen kanssasi eri mieltä. Sinä luulet, että riittää, kun asiat tehdään sinne päin, etkä ymmärrä (tai arvosta?) matalammin koulutettujen tietotaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella alalla jos vähän tinkisi laadusta niin helposti pärjäisi ilman sekä yhteiskunnalle että yksilölle erittäin kalliiksi tulevaa koulutusta. Päiväkodit ovat tästä hyvä esimerkki, esimerkiksi ison lapsiryhmän hallinnan oppii kattavasti viimeistään muutamassa kuukaudessa ihan vaan siltä pohjalta, että pääsee kokeilemaan sitä käytännössä. Jostain vuosien mittaisesta yliopiston pääsy- ja tenttikirjojen lukemisesta taas ei ole sen suhteen hyötyä, ja niiden lukemisen tuoma lisäarvo lasten hoidon kannalta on vähäinen. Joka tapauksessa eniten ratkaisee se, onko persoona oikea, ei lukeneisuus.
Aivan. Ja esimerkiksi kehityspsykologian oppii totta vieköön muutamassa viikossa tarkkailemalla yhden lapsiryhmän lapsia. Sitä paitsi, mitäs siitä, jos vaikkapa kolmevuotias ei osaa puhua. Kyllä ne aina jossain vaiheessa oppii.
Käsityksesi varhaiskasvatuksen ammattilaisten työstä on siis tasoa "lapsiryhmän hallinta" ja ehkä lisäksi nenän niisto, pyllyn pyyhkiminen, kengännauhojen solmiminen sekä vaipan vaihto. Jos ap:n idea työssä selviämisestä parin viikon perehdytysjaksolla perustuu tällaiseen ajatteluun, niin ilman muuta. Mutta samaan syssyyn laittaisin kyllä ihan kaikki ammatit: mitä ihmeellistä loppujen lopuksi on esim. lääkärin työssä? Kuka vaan osaa katsoa korvat ja kurkun, painella imusolmukkeita, kuunnella keuhkot, palpoida vatsaa, napauttaa polven alapuolelle pikku vasaralla ja lopuksi kirjoittaa resepti antibiootteja (netistä voi tsekata lisätietoja). Tadaa, seuraava potilas!
No ihan oikeasti yhtään älykäs ja elämässä aktiivinen ihminen kyllä osaa nuo lto:n hommat sen parin viikon koulututuksen jälkeen. Väittääkö ihan oikeasti joku, että kasvatustieteen opinnot yliopistossa olisivat oikeasti antaneet yhtään mitään ko. työhön, mitä muutamassa viikossa pystyisi oppimaan? Täytyy olla sitten harvinaisen epä-älykäs tai epä-aktiivinen ihminen..
KM
Oletko lto vai ihan vaan älykäs ja aktiivinen? Totta ihmeessä epäpäteviä sijaisia on olemassa ja osa heistä pärjää työssään jopa suht hyvin. Siitä huolimatta esim. lto:n työssä tarvitaan kehityspsykologista osaamista.
Pointti onkin siinä, että huolestuuko se kotivanhempi siitä kolmivuotiaan puhumattomuudesta ja osaako kenties edistää puheenkehitystä. Voi olla, mutta voi olla ettei. Tämä jankkaus nyt selkeästi osoittaa, että kaikki muut ovat väärässä. Koulutus on turhaa. Lahjakkaat ja älykkäät oppivat työssä parissa viikossa kaiken tarvittavan. Tämä koski siis 80% kaikista ammateista. Aamen.[/quote]
Itse opettajana olisi kyllä aivan hyvin oppinut tarvittavat taidot tuossa kahdessa viikossa. Äidinkielen ja matematiikan didaktiikan oleelliset asiat olisivat vieneet sen muutaman päivän, erityispeda sen pari päivää (mukaanlukien tuo mainitsemasi dysfasiaepäily), kouluhallinto yhden päivän, muut aineet yhden päivä ja toinen viikko ehkä kasvatustiedettä ja joitan muuta oleellista. Valtaosa koulutuksesta aivan turhaa, kun on itse toiminut monessa harrastuksessa ja muussa tehtävässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa IT alalle näyttämään miten osaat työn parissa viikossa. Väitän että et ymmärrä mitä edes puhutaan ensimmäiseen puoleen vuoteen.
Puheena oli valtaosa töistä eli noin 80%. Se, että IT-ala ei näihin kuulu, ei tarkoita, etteikö sitä 80% pystyisi tekemään. Opetelkaa lukemaan älkääkä ottako yksittäistapauksia selittämään lainalaisuuksia.
Voisin muuten väittää, että useasti se ohjelmointityökin on pelkkää hötömölön vääntöä tms.. Ei se nyt ihan jokaiselta tosta noin vaan luonnu, mutta ei se nyt niin vaativaa ole...
Tämä lähtee nyt sivuraiteelle, mutta menköön kun aloitit. Tänä päivänä sivustot eivät ole peruskoululaisen "hötömölöllä koodaamia" vaan useimmiten toiminnallisuuden takana on usein php:ta, javaa ja niin edelleen. Ei taitaisi kovin monelta kumpikaan taittua.
Niin... IT-inssi täällä. Usein nykyisin valitaan valmis paketti, jota ei pahemmin muokata(, vaikka pitäisi). Ihan käytännössä usein se koodaus ei mitenkään päätähajottavaa siltikään ole.
IT alan töistä vain murto-osa on ohjelmointia. Helppoa havaita ne henkilöt jotka ovat täysin pihalla siitä mitä IT alan töitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
museotyö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tosi paljon kaikkea turhaa koulutusta, kuten vaikka hygieniapassi.
Olin v.2004 eräässä 'Teollisuustyöväen asuntomuseossa' ns. museotyöntekijänä (työ oli suurimmaksi osaksi pelkkää nurmenleikkuuta käsikoneella. )
Aikaisemmin kaupunki kävi alueella hoitamassa nurmenleikkuun ns. ajoleikkureilla. (Isoja traktoreita joilla homma hoitui noin varttitunnissa)
Museonpito oli uskottu erään yhdistyksen huostaan.
Sen edustaja soitti kaupungille,että 'älkää lähettäkö enää niitä ajoleikkureita tänne museoalueelle,meillä kun on näitä työllistettäviä työttömiä ja jotainhan näille pitää meidän keksiä...'
No keksittiin siis nurmenleikkuu:omakotitalon pihalle tarkoitettu pieni työnnettävä ruohonleikkuri pärähti aamusta käyntiin säksätti pesäpallokentän kokoista pihaa aamusta iltaan puoleen viiteen saakka. Taas parin päivän päästä homma alkoi alusta,siistiä kun piti pihalla olla (ketään ei itse museon esittelyn kehittäminen ollut kiinnostanut enää vuosiin) Yleisönä olivat usein jotkut viralliset matkaohjelmaan sisällytetyt vierailut,viralliset kultturilautakuntien edustajat yms. väki.
Heille piti tietysti olla kahvit ja tuliaismaljat kierroksen lopuksi pihapöydällä tarjolla.
Termoskannut piti viedä pöytään, mutta sitä tarkoitusta varten piti olla voimassa oleva hygieniapassi koko henkilökunnalla.
Koko porukka kävimme siis tuon vaaditun kurssin.
Kertaakaan minun ei tarvinnut tuoda edes termoskannua ja pahvimukeja pöytään,ei edes lautasliinoja.
Vierailuja, jota varten tarvittiin tarjoilu,oli sinä kesänä enää yksi ja senkin tarjoilut hoitikin sitten erikseen tilattu pitopalvelu.
Syksyllä tuo kesätyö sitten luonnollisesti päättyikin.
Niin on päättynyt tuon vaaditusti suorittamani hygieniapassin voimassaoloaikakin.
En ole tarvinnut sitä koskaan yhtään mihinkään.
Kyllä:aivan turha koulutus ja tämän tiesimme kaikki jo sinne mennessämmekin.
Kiva tarina. Paitsi että hygieniapassin voimassaoloaikaa ei ole (ainakaan toistaiseksi) rajattu.
Muistaakseni siinä pankkikorttia muistuttavassa läpykässä oli mainittu,että voimassa viisi vuotta.Sikäli kun muistan,mutta aivan tyhjän panttina se jossain kirjoituspöydän laatikossa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
museotyö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tosi paljon kaikkea turhaa koulutusta, kuten vaikka hygieniapassi.
Olin v.2004 eräässä 'Teollisuustyöväen asuntomuseossa' ns. museotyöntekijänä (työ oli suurimmaksi osaksi pelkkää nurmenleikkuuta käsikoneella. )
Aikaisemmin kaupunki kävi alueella hoitamassa nurmenleikkuun ns. ajoleikkureilla. (Isoja traktoreita joilla homma hoitui noin varttitunnissa)
Museonpito oli uskottu erään yhdistyksen huostaan.
Sen edustaja soitti kaupungille,että 'älkää lähettäkö enää niitä ajoleikkureita tänne museoalueelle,meillä kun on näitä työllistettäviä työttömiä ja jotainhan näille pitää meidän keksiä...'
No keksittiin siis nurmenleikkuu:omakotitalon pihalle tarkoitettu pieni työnnettävä ruohonleikkuri pärähti aamusta käyntiin säksätti pesäpallokentän kokoista pihaa aamusta iltaan puoleen viiteen saakka. Taas parin päivän päästä homma alkoi alusta,siistiä kun piti pihalla olla (ketään ei itse museon esittelyn kehittäminen ollut kiinnostanut enää vuosiin) Yleisönä olivat usein jotkut viralliset matkaohjelmaan sisällytetyt vierailut,viralliset kultturilautakuntien edustajat yms. väki.
Heille piti tietysti olla kahvit ja tuliaismaljat kierroksen lopuksi pihapöydällä tarjolla.
Termoskannut piti viedä pöytään, mutta sitä tarkoitusta varten piti olla voimassa oleva hygieniapassi koko henkilökunnalla.
Koko porukka kävimme siis tuon vaaditun kurssin.
Kertaakaan minun ei tarvinnut tuoda edes termoskannua ja pahvimukeja pöytään,ei edes lautasliinoja.
Vierailuja, jota varten tarvittiin tarjoilu,oli sinä kesänä enää yksi ja senkin tarjoilut hoitikin sitten erikseen tilattu pitopalvelu.
Syksyllä tuo kesätyö sitten luonnollisesti päättyikin.
Niin on päättynyt tuon vaaditusti suorittamani hygieniapassin voimassaoloaikakin.
En ole tarvinnut sitä koskaan yhtään mihinkään.
Kyllä:aivan turha koulutus ja tämän tiesimme kaikki jo sinne mennessämmekin.
Kiva tarina. Paitsi että hygieniapassin voimassaoloaikaa ei ole (ainakaan toistaiseksi) rajattu.
Muistaakseni siinä pankkikorttia muistuttavassa läpykässä oli mainittu,että voimassa viisi vuotta.Sikäli kun muistan,mutta aivan tyhjän panttina se jossain kirjoituspöydän laatikossa on.
"Kuinka kauan hygieniapassi on voimassa? Pitääkö hygieniapassi uusia? Meneekö hygieniapassi vanhaksi?
Tämän hetkisen Suomen lainsäädännön mukaan hygieniapassi on toistaiseksi voimassa, eikä sitä tarvitse uusia."
http://www.hygieniapassi.fi/usein-kysytyt-kysymykset#17
Tältä osin laki ei ole muuttunut, joten muistat väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
museotyö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tosi paljon kaikkea turhaa koulutusta, kuten vaikka hygieniapassi.
Olin v.2004 eräässä 'Teollisuustyöväen asuntomuseossa' ns. museotyöntekijänä (työ oli suurimmaksi osaksi pelkkää nurmenleikkuuta käsikoneella. )
Aikaisemmin kaupunki kävi alueella hoitamassa nurmenleikkuun ns. ajoleikkureilla. (Isoja traktoreita joilla homma hoitui noin varttitunnissa)
Museonpito oli uskottu erään yhdistyksen huostaan.
Sen edustaja soitti kaupungille,että 'älkää lähettäkö enää niitä ajoleikkureita tänne museoalueelle,meillä kun on näitä työllistettäviä työttömiä ja jotainhan näille pitää meidän keksiä...'
No keksittiin siis nurmenleikkuu:omakotitalon pihalle tarkoitettu pieni työnnettävä ruohonleikkuri pärähti aamusta käyntiin säksätti pesäpallokentän kokoista pihaa aamusta iltaan puoleen viiteen saakka. Taas parin päivän päästä homma alkoi alusta,siistiä kun piti pihalla olla (ketään ei itse museon esittelyn kehittäminen ollut kiinnostanut enää vuosiin) Yleisönä olivat usein jotkut viralliset matkaohjelmaan sisällytetyt vierailut,viralliset kultturilautakuntien edustajat yms. väki.
Heille piti tietysti olla kahvit ja tuliaismaljat kierroksen lopuksi pihapöydällä tarjolla.
Termoskannut piti viedä pöytään, mutta sitä tarkoitusta varten piti olla voimassa oleva hygieniapassi koko henkilökunnalla.
Koko porukka kävimme siis tuon vaaditun kurssin.
Kertaakaan minun ei tarvinnut tuoda edes termoskannua ja pahvimukeja pöytään,ei edes lautasliinoja.
Vierailuja, jota varten tarvittiin tarjoilu,oli sinä kesänä enää yksi ja senkin tarjoilut hoitikin sitten erikseen tilattu pitopalvelu.
Syksyllä tuo kesätyö sitten luonnollisesti päättyikin.
Niin on päättynyt tuon vaaditusti suorittamani hygieniapassin voimassaoloaikakin.
En ole tarvinnut sitä koskaan yhtään mihinkään.
Kyllä:aivan turha koulutus ja tämän tiesimme kaikki jo sinne mennessämmekin.
Kiva tarina. Paitsi että hygieniapassin voimassaoloaikaa ei ole (ainakaan toistaiseksi) rajattu.
Muistaakseni siinä pankkikorttia muistuttavassa läpykässä oli mainittu,että voimassa viisi vuotta.Sikäli kun muistan,mutta aivan tyhjän panttina se jossain kirjoituspöydän laatikossa on.
"Kuinka kauan hygieniapassi on voimassa? Pitääkö hygieniapassi uusia? Meneekö hygieniapassi vanhaksi?
Tämän hetkisen Suomen lainsäädännön mukaan hygieniapassi on toistaiseksi voimassa, eikä sitä tarvitse uusia."
http://www.hygieniapassi.fi/usein-kysytyt-kysymykset#17
Tältä osin laki ei ole muuttunut, joten muistat väärin.
Vaikka näin olisikin (ja kuten kerrot,että onkin) niin sillä ei siltikään ole minulle mitään väliä.
Minulle ei ole väliä vaikka se olisi voimassa 50 vuotta,sillä en ole koskaan ollut millään,elintarvikealalla tai anniskelu-& ravitsemuspuolella.
En ollut edes siinä työpaikassa ,jossa tuo pakollinen kortti piti suorittaa.
Koulutukseltani olen konepuuseppä ja olen lisäksi käynyt rakennusmaalauskurssin. Paikkakunnalla ei ole näillä aloilla aina hommia joten työttömyysjaksojakin on välillä tullut.
Tämä kotiseutumuseo oli vain ns. 'kolmannen sektorin' kesätyöpaikka, jonne menin vain paremman työpaikan puutteessa. Sain kyllä ko. 'rasti ruutuun'-tyypisen kokeen läpi( ihan keskivertoa paremminkin jopa),ei se siitä kiinni ole,eikä ollut.
Nyt en tosin muista siitä kuin sen 'homeen ph-alue'-kysymyksen,mutta en kyllä muista millä lämpötilalla, vaiko kosteusprosentilla sekin määritettiin.
Puhumattakaan mistään siihen liityvistä tarkemmista numeroista ja luvuista.
Sanalla sanoen,en muista koko kokeesta yhtään mitään,sillä vailla mitään käyttöä kaikki on jo yhtä unohtunut,kuin joku 10 vuotta sitten näkemäni tv-sarjan jakso.
Kukaan työpaikallamme ei ollut motivoitunut ko.'passin' suorittamiseen. Mukana oli muuten myös (varsin auttavalla tasolla) suomea ymmärtäviä venäläisiä työntekijöitä,jotka tuskin ymmärsivät puoliakaan edes niistä kysymyksistä.
Kerroin tämän vain esimerkkinä täysin turhista ja aivan väärin kohdennetuista ns. työpaikkakoulutuksista. Hyötyä siitä oli tuskin kenellekään muille kuin juuri tällaista pakkokurssitustoimintaa organisoiville ja sitä pyörittäville järjestäjätahoille.
On montakin ammattiryhmää, joissa riittäisi parin päivän - muutaman viikon kunnon perehdytys ja loput opitaan työelämässä kokemuksen kautta. Ja on monta ammattiryhmää, joissa monen vuoden koulutus on tuikitarpeellista.
Minä olen toimistoassarina keskisuuressa yrityksessä ja hommaani ei todellakaan olisi tarvittu mitään monen vuoden amk-koulutusta, mitä työpaikkailmoituksessa vaadittiin. Jos on normaaliälyinen ja normaalilla oppimiskyvyllä varustettu ja omaa perustaidot Office-ohjelmista, työhön pääsee heti kiinni. Tehtäviini kuuluu muistioiden tekoa, kutsujen lähettämistä, tarvikkeiden tilausta, eräiden sähköisten järjestelmien tietojen päivittämistä, laskutusta ynnä muuta sekalaista. Jos en tiedä tai osaa jotain, otan selvää netistä ja opettelen tai käyn uusien järjestelmien parin päivän käyttökoulutuksessa.
Oikeasti tärkeintä on, että osaan etsiä tietoa.
Oikein naurattaa, kun mietin sitä vaatimuslistaa, mkä ilmoituksessa oli, koulutuksen lisäksi piti olla useampi vuosi työkokemusta, ominaisuuksina sitä ja tätä ja tietysti tiimipelaaja kehittävällä asenteella.
Jos jotain kiinnostaa, niin bruttopalkkani on 2700 e, ei mikään järisyttävän hyvä, mutta tulemmepahan mieheni kanssa toimeen kun siihen yhdistetään hänen reilun 3000 euron palkkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa IT alalle näyttämään miten osaat työn parissa viikossa. Väitän että et ymmärrä mitä edes puhutaan ensimmäiseen puoleen vuoteen.
IT-alan koulutus mullakin, koulutuksesta oli hyötyä lähinnä se että oppi hakemaan tietoa ja opiskelemaan.
Valmituessani suurin osa koulutukssa oppistani asioista jo käytännössä vanhentunutta.
Osa taas opiskelemastani "uusimmasta" tekniikasta ei taas koskaan tullut edes käyttöön.
Silti koulutus oli hyvä pohja työelämässä. Tiedoista ollut niinkään hyötyä, mutta taidoista oli. Työelämässä monet asiantuntijat lähinnä teeskenteli ymmärtävänsä jotain. Hommat tuli kuitenkin jotenkin hoidettua, vaikka miljoonien projektit useinkin jäivät vaiheeseen ja haudattiin vähin äänin.
Poliisit, palomiehet?
Vanginvartijat?
Tavaratalon johtaminen?
Muotisuunnittelija?
Astronautti?
Labrahenkilökunta sairaalassa, poliisilla, kemianteollisuudella?
Diplomaatti?
Eläinlääkäri?
Mietinkin tuota eläinlääkäriä, kyllä ihmislääkäreillä on helppoa, kun vastaanotolle tulee potilaita, jotka osaavat kertoa mitä ovat syöneet ja mihin sattuu. Ei ole vaihtolämpöisiä ihmisiä tai selkärangattomia ihmisiä, potilaita joilla olisi tarve peittää kaikki sairastumisensa ja jotka ovat joko saaliita tai saalistajia. Kaikilla erilainen elekieli, joka pitää vaan osata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko enemmän hauskaa vai säälittävää kun osa kommentoijista ei käsitä sanaa "valtaosa" kuten esimerkiksi kommentoija 74.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa IT alalle näyttämään miten osaat työn parissa viikossa. Väitän että et ymmärrä mitä edes puhutaan ensimmäiseen puoleen vuoteen.
IT-alan koulutus mullakin, koulutuksesta oli hyötyä lähinnä se että oppi hakemaan tietoa ja opiskelemaan.
Valmituessani suurin osa koulutukssa oppistani asioista jo käytännössä vanhentunutta.
Osa taas opiskelemastani "uusimmasta" tekniikasta ei taas koskaan tullut edes käyttöön.
Silti koulutus oli hyvä pohja työelämässä. Tiedoista ollut niinkään hyötyä, mutta taidoista oli. Työelämässä monet asiantuntijat lähinnä teeskenteli ymmärtävänsä jotain. Hommat tuli kuitenkin jotenkin hoidettua, vaikka miljoonien projektit useinkin jäivät vaiheeseen ja haudattiin vähin äänin.
Ammattikoulutus,josta saadaan todistus on aivan eri asia kuin esim. nuo mainitut työttömien kurssitukset,joista EI saa mitään todistusta jota kysyttäisiin missään, tai joka kelpaisi mihinkään ja joita läpikäymällä ja joissa mukana olemalla ei kukaan voi tulla,eikä pääse miksikään,eikä mihinkään.
Nykyisin kursseja vaaditaan jo melkein lumenlapiointiinkin, mikä on jo aivan väärin ja todella typerää byrokratiaa ja 'sääntöjen mukaan menemistä'.
Lisäksi vielä nämä suhteellisen kalliit idioottikortit joita tuntuu tarvitsevan jokaisen itsestäänselvyyden todistamiseksi (kerätessäsi roskia moottoritien varresta älä jää auton alle, 200-euroa kiitos ja tuossa on kortti).
Kaikista helvetin korteista huolimatta esim. jakeluautojen kuljettajat pikemminkin tahallaan tukkii koko kävely/pyörätien kuin pyrkii pysäköimään siten että siitä mahtuu ohi. Paras oli muutama viikko sitten kun todella leveälle kävely/pyörätielle oli yksi iso jakeluauto parkkeerannut liikkeen eteen siten että se auto oli viistoon siinä etukulma toisella laidalla ja takakulma sitten toisella. Tienmyötäisesti pysäköimällä siinä olisi ollut isosta autosta huolimatta ainakin pari metriä ohitustilaa, nyt oli suunnilleen 5 senttiä ajoradalle.
On valtavasti työpaikkoja, jossa istutaan tietokoneen ääressä muka kiireellisinä klo 8-16 ja luetaan lehtä ja facebookia. Asiakkaita ei yksinkertaisesti riitä koko ajaksi. Olenkin miettinyt, miksi virastot, pankit, ja muut yhtiöt edes pitävät auki oviaan ns.väärään aikaan keskellä päivää muuhun palkansaajaan verrattuna. Kuka pystyy asioimaan keskellä päivää paitsi eläkeläinen ja työtön? No, tämä ohiksena mutta ei kaikkien työ todellakaan vaadi vuosien koulutusta vaatimustasoonsa nähden.
Jokainen yrittää aina puolustaa omaa korvaamattomuuttaan työpaikalla, vaikka tilalle tosiaan voitaisiin ottaa vuodenkin kurssituksella sata kertaa pätevämpi ja tehokkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myös erottaa työn henkinen tai fyysinen haastavuus suhteessa osaamiseen. Asfaltin tekeminen vaatii hikeä ja kyyneleitä, mutta mitään vaativan tason osaamista työssä ei tarvita. Samoin sairaanhoitajan työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mutta siitäkin työstä selviytyy muutamien viikkojen opetuksella ja perehdytyksellä.
Jännä muuten, että tässä keskustelussa kaikken koulutetuimmat myöntävät työnsä olevan mahdollista tehdä, jos työhön annetaan muutaman viikon koulutus ja kyseessä on lahjakas ja oppivainen henkilö, mutta vähemmän koulutetut taas kokevat työnsä olevan jotain niin erityistä. Ehkä tässä on suuri ero lahjakkaan ja ei-niin-lahjakkaan ihmisen ero
Niin tai sitten tässä erottaa ihmisen joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja ihmisen joka tietää ettei tiedä kaikesta kaikkea... Kumpi lienee niistä fiksumpi?
Itse en ainakaan hoitajana tiedä asvaltin teosta sen vertaa että voisin mennä sanomaan että sen voi oppia parissa kuukaudessa, mutta hoitajan työstä tiedän sen verran että sitä et todellakaan voi kattavasti oppia parissa kuukaudessa. Olisit hengenvaarallinen hoitaja siinä vaiheessa, kuinka moni haluaisi itselleen/läheiselleen sellaisen hoitajan...?
Jokainen varmaan omasta työstään osaa sanoa kuinka vaativaa se sinänsä on, voiko hetken harjoiteltuaan tehdä kuka vaan, mutta eipä sitä oikein toisen työstä voi mennä sanomaan, kun ei tiedä sen kaikkia aspekteja.
Alue: Aihe vapaa
AP:n alkuperäisessä viestissä luki vähääkään lahjakkaampi ja aktiivinen ihminen.. Vähääkään lahjakkaampi ja älykäs tarkoittanevat jotakuinkin samaa..