Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Valtaosa töistä on sellaisia, joihin ei oikeasti mitään koulutusta tarvittaisi
20.05.2016 |
Työelämää kun katsoo, niin valtaosa töistä on sellaisia, jotka vähäänkään lahjakkaampi ja elämässään aktiivinen ihminen kykenee parin viikon koulutuksen jälkeen tekemään. Tärkeintä on kyky ottaa selvää ja opetella sekä varsinkin kyky sietää painetta ja epävarmuutta.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni maisteri menee töihin, joissa eläköityvät kollegat ovat käyneet vain kansakoulun. Hirveää rahan haaskausta tuo turha koulutus.
Maisterin kollega työssä on käynyt vaan kansakoulun? Epäilen vahvasti. Nyt eläköityvät ovat syntyneet joskus 50-luvun puolivälissä. Näistä henkilöistä suurin osa hankki koulutusta kansakoulun jälkeen 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa.
Epäilen vahvasti, että nykymaisterin kollegana on kansakoululaisia. Missä maisteritason töissä on kansakoulutaustaisia töissä?
Esim. luokanopen työtä pystyy kyllä kuka tahansa täysikänen tekemään. Muistammehan sen Friidan Haluatko miljonääriksi -ohjelmasta
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni maisteri menee töihin, joissa eläköityvät kollegat ovat käyneet vain kansakoulun. Hirveää rahan haaskausta tuo turha koulutus.
Anteeksi, mutta millä alalla tuollaista on? Moni maisteri tarkoitta toisaan monta. Tällä hetkellä eläkkeelle jää 50-luvulla syntyneitä ja aniharva heistä on pelkän kansakoulun käyneenä ollut sellaisessa asemassa työelämässä, että nykyään maisteri hoitaa homman. kiinnostaisi todella tietää ala ja työtehtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat katsoa työelämää ihan eri vinkkelistä kuin minä. Tuntemieni ihmisten ammateissa ei parin viikon koulutuksella pärjättäisi (lääkäri, sairaanhoitaja, juristi, kielenkääntäjä, tulkki, uimaopettaja, arkeologi, ym.) Millaisia ammatteja oikein tarkoitat?
No juurikin joku sairaanhoitaja tai uimaopettaja olisi ihan helposti korvattavissa muutaman viikon perehdytyksellä.
Mä en ainakaan luottais sairaanhoitajaan, jota ois perehdytetty vaan muutama viikko. Tosin sairaanhoitajan työ onkin tosi ala-arvostettua, itekin ymmärsin sen haastavuuden vasta kun jouduin olemaan syöpähoitojen takia pitkiä aikoja sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta, olen tehnyt vaikka mitä ilman kolutusta esi. myyjä, hitsaaja, kirjastonhoitaja, opettaja, laboratorioapulainen, ym, ym. muutamia hommia mainitakseni.
Myöh, kyllä olen hankkinut kolme koulutusta, joissa töissä olen sittemmin ollut.
Järkyttävää miten taas kääntäjiä ja sairaanhoitajia aliarvioidaan... En todellakaan haluaisi itselleni sairaanhoitajaa, joka on töissä ilman koulutusta ihan vaan muutaman viikon perehdytyksen jälkeen. Samoin kääntämistä on edes mahdollista mitenkään "perehdyttää", kun kyseessä on luova ammatti, jossa jokaisella on vähän eri tyyli... Eihän kääntäjä suojattu ammatti olekaan, vaan kuka tahansa saa käyttää sitä nimikettä. Olen huomannut, että kääntäjät joilla ei ole koulutusta ovat lähes aina kirjailijoita - eli toisin sanoen se vaatii jo hieman erityislahjakkuutta. Suomen kielen taitohan on kääntäjälle paljon olennaisempi kuin käännettävän kielen - siksikin kuulostaa hupsulta, että ihan kuka tahansa osaisi tuosta vain kääntää, kun monille tuottaa vaikeuksia tuottaa edes omaa äidinkieltään sujuvasti. Tietysti eroa on myös sillä, minkätyyppisiä juttuja kääntää. Mutta kyllä niitä huonoja käännöksiä tekevät tarpeeksi ihan ammattikääntäjätkin, en varmaan jaksaisi lukea mitään suomennettua kirjallisuutta, jos sitä ihan oikeasti alkaisivat tehdä tyypit parin viikon perehdytyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat katsoa työelämää ihan eri vinkkelistä kuin minä. Tuntemieni ihmisten ammateissa ei parin viikon koulutuksella pärjättäisi (lääkäri, sairaanhoitaja, juristi, kielenkääntäjä, tulkki, uimaopettaja, arkeologi, ym.) Millaisia ammatteja oikein tarkoitat?
No juurikin joku sairaanhoitaja tai uimaopettaja olisi ihan helposti korvattavissa muutaman viikon perehdytyksellä.
Mä en ainakaan luottais sairaanhoitajaan, jota ois perehdytetty vaan muutama viikko. Tosin sairaanhoitajan työ onkin tosi ala-arvostettua, itekin ymmärsin sen haastavuuden vasta kun jouduin olemaan syöpähoitojen takia pitkiä aikoja sairaalassa.
Varmaan haluaisit,että parin viikon perhdytyksellä joku hoitaisi sun anestesian leikkaukssen aikan.
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että on ammattialoja ja työtehtäviä, joita voi tehdä ilman koulutusta (mikäli koulutuksella tarkoitetaan lähinnä teoriapitoista opiskelua). MUTTA olen eri mieltä siitä, että VALTAosa töistä olisi sellaisia vain muutaman viikon perehdytyksellä hoidettavia. Mikähän ap viestisi tarkoitus oikein oli? Vähätellä koulutusta? Koulutuksellahan on muutakin merkitystä kuin täsmälliseen ammattiin tai työtehtävään suunnattu. Mitä alemmasta koulutuksesta on kyse, sitä vähemmän mukana on yleissivistäviä elemenettejä. Nykypäivän ammatillinen koulutus alkaa olla jo minimissä, kun lähiopetusta on karsittu hurjasti säästösyistä ja koulusta siirretään yhä enemmän työpaikoille ja etäopiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat katsoa työelämää ihan eri vinkkelistä kuin minä. Tuntemieni ihmisten ammateissa ei parin viikon koulutuksella pärjättäisi (lääkäri, sairaanhoitaja, juristi, kielenkääntäjä, tulkki, uimaopettaja, arkeologi, ym.) Millaisia ammatteja oikein tarkoitat?
Minä olen kielenkääntäjä ja ihan oikeasti muutaman kuukauden koulutus työhön olisi riittänyt kun olin jo opetellut kielet koulussa ja myöhemmin itsekseni hyvälle tasolle. Tietenkin se edellyttää valmiudet ja lahjakkuuden, mutta itse työn oppiminen ei tosissaan vaatisi muuta kuin yhden lukukauden kurssituksen. Loppu kuusi vuotta yliopistossa oli tärkeää lähinnä miesten iskemisen ja juopottelun kannalta. Minkä merkitystä ei tietenkään sovi vähätellä.
Olennaista on oppia myymään ammattitaitonsa työnantajille. Itse työ on se helpompi osuus.
Juuri kun pääsin iloitsemasta, että kerrankin kääntäjiä ja tulkkeja arvostetaan joku kääntäjä tulee väheksymään työtä. Minä kielenkääntäjänä ja tulkkina koin, että koulutuksesta oli huomattavasti hyötyä, paljon on silti saanut oppia työssäkin, ja paljon on vielä oppimatta.
Olen ehkä väärässä mutta eikö kääntäjänkoulutukseen kuulu kielen lisäksi kunnon perehtyminen mm ko maan/maiden kulttuuriin yms? Olen ehdottomsti sitä mieltä että kääntäjä on surullisen aliarvostettu koulutus ja ala kun ihmiset eivät ymmärrä mitä se pitää sisällään mutta että jopa joku kääntäjä itse :(
Totta on että tekstiä voi kääntää niin että asia tulee (ainakin jotenkuten) selväksi mutta vaatii taitoa ja todellista osaamista käyttää kieltä niin että tulos on muutakin kuin mekaaninen, kenties heikkotasoinenkin suora käännös.
Kyllä kuuluu, ja paljon muutakin. Esimerkiksi tiedonhaku, eri alojen tunteminen, tekstilajien ja tyyppien osaaminen ja kummankin kielen osaaminen todella hyvällä tasolla ovat olennaisia asioita kääntäjän koulutuksessa. Olen törmännyt sekä opiskelujeni aikana että työelämässä näihin kääntäjiin, jotka olivat mielestään valmiita jo suoraan lukionpenkiltä ja joille koulutus on täysin turha. Yleensä se näkyy siinä, että ei ole viitsitty tai osattu etsiä riittävästi tietoa käännettävästä alasta, vaan käytetään täysin vääriä termejä, tai tyyli tai rekisteri on täysin väärä, on käytetty esimerkiksi puhekielisiä ilmauksia keskellä kuivaa asiatekstiä. Usein käännöksissä näkyy myös toisen kielen vaikutus, jolloin kieli ei ole idiomaattista eikä sujuvaa. Ei ole ihan harvinaista myöskään se, että käännös on jopa mahdoton ymmärtää ilman alkutekstiä. Valitettavasti nykyajan markkinoilla hinta ratkaisee, joten kuka tahansa kahta kieltä osaava voi saada käännöstöitä, vaikka todellista osaamista ei olisikaan.
Varmasti useimmissa ammateissa sen 80% rutiinin osaisi hoitaa lyhyellä perehdytyksellä ja itseopiskelulla. Mutta kun useimmissa ammateissa rutiini ei riitä, jotta työn jälki olisi laadukasta ja turvallista. Jos miettii vaikka lääkärin työtä, niin rutiinilla ne valelääkäritkin voivat tehdä hommaa pitkiä aikoja, mutta sitten kun aletaan penkoa, huomataan, että he ovat missanneet vaikeita sairauksia kun ovat hoitaneet ilman syvempää tietämystä, rutiinilla. Pitäisi osata tunnistaa se yksi vakava infektio niiden sadan flunssaisen joukosta, tai se yksi syöpää sairastava niiden sadan selkäkipuisen joukosta. Sama juttu on monissa muissakin ammateissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin olen tehnyt ilman koulutusta mm. kouluavustajan, hoitoapulaisen, lehdenjakajan, kerroshoitajan, toimistosiivoojan, keittiöapulaisen, lastenhoitajan ja opettajan töitä. Kaksi viimeksi mainittua onnistuivat väliaikaisesti, mutta en haluaisi vaikkapa omien lasteni alakouluajan opettajaksi henkilöä, jolla ei ole opettajan koulutusta.
Tottakai on töitä, jotka pystyy tekemään ilman koulutusta. Aika moni on edennyt työn kautta työnjohtoon ilman koulutustakin tai amispohjalta. Myyntipuolella sama homma. Ei nyt varmaan missään monikansallisissa yhtiöissä, mutta pk-firmoissa ihan arkipäivää, et työnjohtajana on firmassa pitkään ollut alkujaan rivityöntekijä. Eli ei sinne välttämättä mitään insinöörin papereita tarvita.
Eiköhän tuon koulutuksen tarkoitus ole saada laatua paremmaks isossa mittakaavassa. Eipä kyllä hirveesti lohduttais, jos menisin terveyspalveluja hakemaan kivessärkyyn ja vastassa olis 2 viikkoo harjottelussa ollut Tommi Punavuoresta entinen puuseppä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että on ammattialoja ja työtehtäviä, joita voi tehdä ilman koulutusta (mikäli koulutuksella tarkoitetaan lähinnä teoriapitoista opiskelua). MUTTA olen eri mieltä siitä, että VALTAosa töistä olisi sellaisia vain muutaman viikon perehdytyksellä hoidettavia. Mikähän ap viestisi tarkoitus oikein oli? Vähätellä koulutusta? Koulutuksellahan on muutakin merkitystä kuin täsmälliseen ammattiin tai työtehtävään suunnattu. Mitä alemmasta koulutuksesta on kyse, sitä vähemmän mukana on yleissivistäviä elemenettejä. Nykypäivän ammatillinen koulutus alkaa olla jo minimissä, kun lähiopetusta on karsittu hurjasti säästösyistä ja koulusta siirretään yhä enemmän työpaikoille ja etäopiskeluun.
Ei muuten, mutta sanon vaan sen, että valtaosan ajasta valtaosassa missä tahansa työssä, mukaan lukien oma asiantuntijan työni, sen työn voi hoitaa joko melkein ilman koulutusta tai vähäisellä perehdytyksellä/koulutuksella. Just sayin'... Tietysti, kun se kova paikka (tosi harvoin) tulee eteen, niin...
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt arvotetaan sitä muodollista koulutusta, vaikka valtaosa siitä on aika turhaa. Ne, jotka opiskelemaan pääsevät, pystyisivät hommat hoitamaan paljon lyhyemmän koulutuksen jälkeen.
Oli koulutuksesta ammatin kannalta sitten hyötyä tai ei, niin koulutettu ihminen osoittaa mahd. työnantajalle omaavansa edes pitkäjänteisyyttä, kun on kyennyt sen ammatin opiskelemaan.
On töitä, joita voi tehdä ilman koulutusta. Mutta ne eivät ole niitä mitä tässä ketjussa pääosin on lueteltu, sairaanhoitajia ja lastenhoitajia... Sen sijaan minua on nuorena työnhakijana turhauttanut älyttömästi, kun lähes jokaiseen keittiöapulaisen, tarjoilijan tai kahvilatyöntekijänkin hommaan vaaditaan nykyään koulutus tai vähintään vankka kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Monilla koukutusaloilla ei edes yritetä viedä koulutusta käytäntöön eli koulutus ei vastaa tilannetta todellisessa työelämässä. Kouluttajilla ei myöskään ole tulosvastuuta siinä, että tuottaako koulutus työmarkkinoille kelpaavaa työvoimaa. Suimessahan on koulutettu ihmisiä vain koska valtio maksaa opiskelupaikkojen määrän mukaan. Sehän on hulluutta. On hyvä tuoda järkeä koulutusmääriin ja sisältöihin, jotta ihmisiä ei huijattaisi kouluttautumaan aloille, joissa ei ole työvoiman tarvetta. Siinä mielessä on hyvä herättää yliopistot ja korkeakoulut ruususen unesta.
Koulutuksessa (yliopistot/korkeakoulut) maksetaan tutkinnoista ilman edesvastuuta siitä työllistyvätkö valmistuneet.
Poliitikoilla ja virkamiehiehiltä puuttui ja puuttuu yhä tuotantotalouden osaamista kun ne alkoivat palkita oppilaitoksia pelkkien tuotantomäärien mukaan ilman muita laatukriteerejä, kuten sen huomioiminen että koulutetut työllistyvät.
Sen seurauksena oppilaitokset alkoivat kilpailla kouluttamisella ja tuottaa valmistuneita sen mukaan mihin opiskelijoilla on halua opiskella ja mistä valmistui helposti. Tämä tilanne vallitsee yhä vaikka oppilaitokset toki havaitsivat ongelman, niin oppilaitosten keskinäinen kilpailu ja kunkin saavutetuista eduista kiinni vaikeuttaa yhteiskunnan kannalta parhaaseen tavoitetilaan pääsemistä. Oppilaitokset pitäisi saada karsimaan kukin oma-aloitteellisesti koulutussuuntia, jotka ovat niille kannattavia, mutta eivät yhteiskunnalle kannattavia ts. valmistuneet eivät työllisty.
Keinot korjaamisen löytyvät tuotantotaloudesta. Pitää luoda takaisinkytkentä siten, että oppilaitokset saavat nykytilanteen sijasta valmistuneesta vain osan palkkiosta ja loput kun valmistunut on työllistynyt koulutetetulle alalle ja vähintään 3-5v ajaksi työhön, josta koulutettu maksaa verot koulutuksen mahdollistaneelle yhteiskunnalle.
Ei ole vaikea nähdä, että tarjotut kolutussuunnat vaihtuisivat varsin nopeasti sen jälkeen paremmin yhteiskunnan tarpeita vastaaviksi.
Tämä ei ole mikään uusi idea, eikä rakettitiedettä. Kysymys kuluukin, miksi mitään tämän suuntaista ei olla toteutettu ja edes tietääkseni ole valmisteilla?
Kyllä ap, olen täysin samaa mieltä, ja olen itsekin tehnyt vastaavan aloituksen tänne joskus, epäilin jo hetken että onko mun vanha juttu nostettu.
Nytkin teen työtä esimiehenä joka on vaatiavaa monella tavalla näissä taloudellisissa olosuhteissa. Meillä on työparin kanssa kuusi erilaista työpistettä joissa on töissä 40 alaista, ei siinä mitään, mutta ne alaiset ovat kaikki eritasoisia, jokaisella on eriasteisia ongelmia jotka pitää ottaa huomioon, ja silti pitää maksavat asiakkaat palvellla täydellisen hyvin ja rahaa pitää tulla. Meillä kummallakaan ei ole tähän työhön koulutusta, vaan sillä mennään mitä meillä on taustalla, koulutusta (kummallakin erilainen) ja elämänkokemuksella (sekin toki erilainen) eniten merkkaa oma persoona ja halu tehdä sitä työtä, ei ole edes olemassa mitään kirjaa josta tätä voisi opiskella. Eikä siitä olisi mitään hyötyä muutenkaan kun mikään päivä ei ole samanlainen, asioita sumplitaan tilanteen mukaan ja sävelletään koko ajan. Suoritettavat työt eivät ole vaikeita, ihmissuhteet on usein vaikeita, tulee stressiä ja pitää pystyä tulemaan toimeen kaikkien kanssa, alaisten, työkavereiden, pomojen ja asiakkaiden kanssa, siinä saa aika paljon taiteilla. Lähes mitä tahansa työtä pystyy tekemään jos on hyvä tyyppi, jos jotain nippelitietoa ei ole koulussa opiskellut, se on helppo katsoa netistä ja opetella siinä paikassa kun sitä tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla koukutusaloilla ei edes yritetä viedä koulutusta käytäntöön eli koulutus ei vastaa tilannetta todellisessa työelämässä. Kouluttajilla ei myöskään ole tulosvastuuta siinä, että tuottaako koulutus työmarkkinoille kelpaavaa työvoimaa. Suimessahan on koulutettu ihmisiä vain koska valtio maksaa opiskelupaikkojen määrän mukaan. Sehän on hulluutta. On hyvä tuoda järkeä koulutusmääriin ja sisältöihin, jotta ihmisiä ei huijattaisi kouluttautumaan aloille, joissa ei ole työvoiman tarvetta. Siinä mielessä on hyvä herättää yliopistot ja korkeakoulut ruususen unesta.
Koulutuksessa (yliopistot/korkeakoulut) maksetaan tutkinnoista ilman edesvastuuta siitä työllistyvätkö valmistuneet.
Poliitikoilla ja virkamiehiehiltä puuttui ja puuttuu yhä tuotantotalouden osaamista kun ne alkoivat palkita oppilaitoksia pelkkien tuotantomäärien mukaan ilman muita laatukriteerejä, kuten sen huomioiminen että koulutetut työllistyvät.
Sen seurauksena oppilaitokset alkoivat kilpailla kouluttamisella ja tuottaa valmistuneita sen mukaan mihin opiskelijoilla on halua opiskella ja mistä valmistui helposti. Tämä tilanne vallitsee yhä vaikka oppilaitokset toki havaitsivat ongelman, niin oppilaitosten keskinäinen kilpailu ja kunkin saavutetuista eduista kiinni vaikeuttaa yhteiskunnan kannalta parhaaseen tavoitetilaan pääsemistä. Oppilaitokset pitäisi saada karsimaan kukin oma-aloitteellisesti koulutussuuntia, jotka ovat niille kannattavia, mutta eivät yhteiskunnalle kannattavia ts. valmistuneet eivät työllisty.
Keinot korjaamisen löytyvät tuotantotaloudesta. Pitää luoda takaisinkytkentä siten, että oppilaitokset saavat nykytilanteen sijasta valmistuneesta vain osan palkkiosta ja loput kun valmistunut on työllistynyt koulutetetulle alalle ja vähintään 3-5v ajaksi työhön, josta koulutettu maksaa verot koulutuksen mahdollistaneelle yhteiskunnalle.
Ei ole vaikea nähdä, että tarjotut kolutussuunnat vaihtuisivat varsin nopeasti sen jälkeen paremmin yhteiskunnan tarpeita vastaaviksi.
Tämä ei ole mikään uusi idea, eikä rakettitiedettä. Kysymys kuluukin, miksi mitään tämän suuntaista ei olla toteutettu ja edes tietääkseni ole valmisteilla?
Luulet olevasi kovinkin omaperäinen, vaikka lässytät samaa paskaa kuin moni muu tyhjäpää. Yliopistot eivät ole olemassa valmistamassa ihmisiä työelämään, yliopistot ovat pääasiassa tutkimuslaitoksia. Tämän asian muuttaminen tuhoaa yliopistot ja pysäyttää tieteellis-teknologisen kehityksen.
Alue: Aihe vapaa
Eihän täällä kukaan näin ole väittänytkään.