Valtaosa töistä on sellaisia, joihin ei oikeasti mitään koulutusta tarvittaisi
Työelämää kun katsoo, niin valtaosa töistä on sellaisia, jotka vähäänkään lahjakkaampi ja elämässään aktiivinen ihminen kykenee parin viikon koulutuksen jälkeen tekemään. Tärkeintä on kyky ottaa selvää ja opetella sekä varsinkin kyky sietää painetta ja epävarmuutta.
Kommentit (160)
Kuten jossain aikaisemmassa ketjussa sanoin, niin minunkin työni olisi käytännössä voinut hoitaa aika moni tyyppi, vaikka asiantuntijatöitä teinkin. Erikoistietoja en siinä perustyössä tuskin koskaan tarvinnut.
Ja sekin on totta, että suurin osa työstä on turhaa byrokratiaa, ja moni juttu automatisoitavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Jonkun on tehtävä sitä asfalttitietä, siivottava vessoja, ajettava taksia ja niin edelleen, että yhteiskunnan infra toimisi.
Mä haluisin nähdä kun sä teet asfalttia.
Jos ei kahdessa viikossa opi asfalttia tekemään, niin oppimisessa on jotain vikaa.
Jostain syystä samat tyypit tekee asfalttia kesästä toiseen ja saa siitä melko hyvää palkkaa. Miksi näin, jos kuka vain voisi oppia homman parissa viikossa?
Miksi minä en työttömänä saa työtä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Jonkun on tehtävä sitä asfalttitietä, siivottava vessoja, ajettava taksia ja niin edelleen, että yhteiskunnan infra toimisi.
Mä haluisin nähdä kun sä teet asfalttia.
Jos ei kahdessa viikossa opi asfalttia tekemään, niin oppimisessa on jotain vikaa.
Jostain syystä samat tyypit tekee asfalttia kesästä toiseen ja saa siitä melko hyvää palkkaa. Miksi näin, jos kuka vain voisi oppia homman parissa viikossa?
Siksi, että työ on melko vittumaisen raskasta. Sen tekeminen ei ole rakettitiedettä.
Pintaraapaisua ne opiskelut pääasiassa ovat. Oikea oppiminen käytännössä alkaa vasta työelämässä, mutta onhan se jonkinlainen hahmotelma asiasta hyvä olla jo etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Jonkun on tehtävä sitä asfalttitietä, siivottava vessoja, ajettava taksia ja niin edelleen, että yhteiskunnan infra toimisi.
Mä haluisin nähdä kun sä teet asfalttia.
Jos ei kahdessa viikossa opi asfalttia tekemään, niin oppimisessa on jotain vikaa.
Jostain syystä samat tyypit tekee asfalttia kesästä toiseen ja saa siitä melko hyvää palkkaa. Miksi näin, jos kuka vain voisi oppia homman parissa viikossa?
Siksi, että työ on melko vittumaisen raskasta. Sen tekeminen ei ole rakettitiedettä.
Huomaan että etä tiedä asfaltin tekemisestä yhtään mitään. :)
Vierailija kirjoitti:
Pintaraapaisua ne opiskelut pääasiassa ovat. Oikea oppiminen käytännössä alkaa vasta työelämässä, mutta onhan se jonkinlainen hahmotelma asiasta hyvä olla jo etukäteen.
Tätä höpinää toistellaan totuutena koko ajan! Totuus on, että opiskelussa saa laajan ja kattavan kuvan vähän kaikesta. Töissä väännetään sitä yhtä ja samaa mutteria koko ajan. Ei töissä mitään opita!
Monella alalla jos vähän tinkisi laadusta niin helposti pärjäisi ilman sekä yhteiskunnalle että yksilölle erittäin kalliiksi tulevaa koulutusta. Päiväkodit ovat tästä hyvä esimerkki, esimerkiksi ison lapsiryhmän hallinnan oppii kattavasti viimeistään muutamassa kuukaudessa ihan vaan siltä pohjalta, että pääsee kokeilemaan sitä käytännössä. Jostain vuosien mittaisesta yliopiston pääsy- ja tenttikirjojen lukemisesta taas ei ole sen suhteen hyötyä, ja niiden lukemisen tuoma lisäarvo lasten hoidon kannalta on vähäinen. Joka tapauksessa eniten ratkaisee se, onko persoona oikea, ei lukeneisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pintaraapaisua ne opiskelut pääasiassa ovat. Oikea oppiminen käytännössä alkaa vasta työelämässä, mutta onhan se jonkinlainen hahmotelma asiasta hyvä olla jo etukäteen.
Tätä höpinää toistellaan totuutena koko ajan! Totuus on, että opiskelussa saa laajan ja kattavan kuvan vähän kaikesta. Töissä väännetään sitä yhtä ja samaa mutteria koko ajan. Ei töissä mitään opita!
Mitä hyötyä on laajasta ja kattavasta kuvasta, jos sitä kumminkaan ei käytännössä tarvitse työelämässä?
Olen akateeminen ja asiantuntijatyössä, mutta kyllä näitä hommia tekisi parin kuukauden teho-opiskeluiden ja muutaman kuukauden työssäoppimisen jälkeen ihan sujuvasti. Jos siis puhutaan sellaisesta "perusfiksusta" tyypistä.
Täytyy myös erottaa työn henkinen tai fyysinen haastavuus suhteessa osaamiseen. Asfaltin tekeminen vaatii hikeä ja kyyneleitä, mutta mitään vaativan tason osaamista työssä ei tarvita. Samoin sairaanhoitajan työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mutta siitäkin työstä selviytyy muutamien viikkojen opetuksella ja perehdytyksellä.
Jännä muuten, että tässä keskustelussa kaikken koulutetuimmat myöntävät työnsä olevan mahdollista tehdä, jos työhön annetaan muutaman viikon koulutus ja kyseessä on lahjakas ja oppivainen henkilö, mutta vähemmän koulutetut taas kokevat työnsä olevan jotain niin erityistä. Ehkä tässä on suuri ero lahjakkaan ja ei-niin-lahjakkaan ihmisen ero
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Jonkun on tehtävä sitä asfalttitietä, siivottava vessoja, ajettava taksia ja niin edelleen, että yhteiskunnan infra toimisi.
Mä haluisin nähdä kun sä teet asfalttia.
Jos ei kahdessa viikossa opi asfalttia tekemään, niin oppimisessa on jotain vikaa.
Jostain syystä samat tyypit tekee asfalttia kesästä toiseen ja saa siitä melko hyvää palkkaa. Miksi näin, jos kuka vain voisi oppia homman parissa viikossa?
Siksi, että työ on melko vittumaisen raskasta. Sen tekeminen ei ole rakettitiedettä.
Huomaan että etä tiedä asfaltin tekemisestä yhtään mitään. :)
Ei minun tarvitsekaan tietää. Hyvä ystäväni, suurehkon lakifirman osakas sen sijaan tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pintaraapaisua ne opiskelut pääasiassa ovat. Oikea oppiminen käytännössä alkaa vasta työelämässä, mutta onhan se jonkinlainen hahmotelma asiasta hyvä olla jo etukäteen.
Tätä höpinää toistellaan totuutena koko ajan! Totuus on, että opiskelussa saa laajan ja kattavan kuvan vähän kaikesta. Töissä väännetään sitä yhtä ja samaa mutteria koko ajan. Ei töissä mitään opita!
Mitä hyötyä on laajasta ja kattavasta kuvasta, jos sitä kumminkaan ei käytännössä tarvitse työelämässä?
Elämä ei ole vaan työtä. Itse asiassa kehitys menee lujaa siihen, että työ on yhä turhempaa ja turhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pintaraapaisua ne opiskelut pääasiassa ovat. Oikea oppiminen käytännössä alkaa vasta työelämässä, mutta onhan se jonkinlainen hahmotelma asiasta hyvä olla jo etukäteen.
Tätä höpinää toistellaan totuutena koko ajan! Totuus on, että opiskelussa saa laajan ja kattavan kuvan vähän kaikesta. Töissä väännetään sitä yhtä ja samaa mutteria koko ajan. Ei töissä mitään opita!
Mitä hyötyä on laajasta ja kattavasta kuvasta, jos sitä kumminkaan ei käytännössä tarvitse työelämässä?
Pystyy työllistymään muuallekin kuin tehtävään X yrityksessä Y?
Tervetuloa IT alalle näyttämään miten osaat työn parissa viikossa. Väitän että et ymmärrä mitä edes puhutaan ensimmäiseen puoleen vuoteen.
Tutkinto-opiskelu antaa myös valmiuksia tiedonhakuun, kriittiseen ajatteluun, loogiseen ajatteluun, ongelmanatkaisuun jne. Huomaahan sen monesti ihan arkitilanteissa, että koulutettu ihminen pystyy paremmin perustelemaan, etsimään tietoa ja ymmärtämään syy-seuraus -suhteita ja kokonaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa IT alalle näyttämään miten osaat työn parissa viikossa. Väitän että et ymmärrä mitä edes puhutaan ensimmäiseen puoleen vuoteen.
Puheena oli valtaosa töistä eli noin 80%. Se, että IT-ala ei näihin kuulu, ei tarkoita, etteikö sitä 80% pystyisi tekemään. Opetelkaa lukemaan älkääkä ottako yksittäistapauksia selittämään lainalaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myös erottaa työn henkinen tai fyysinen haastavuus suhteessa osaamiseen. Asfaltin tekeminen vaatii hikeä ja kyyneleitä, mutta mitään vaativan tason osaamista työssä ei tarvita. Samoin sairaanhoitajan työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mutta siitäkin työstä selviytyy muutamien viikkojen opetuksella ja perehdytyksellä.
Jännä muuten, että tässä keskustelussa kaikken koulutetuimmat myöntävät työnsä olevan mahdollista tehdä, jos työhön annetaan muutaman viikon koulutus ja kyseessä on lahjakas ja oppivainen henkilö, mutta vähemmän koulutetut taas kokevat työnsä olevan jotain niin erityistä. Ehkä tässä on suuri ero lahjakkaan ja ei-niin-lahjakkaan ihmisen ero
Kumpaan leiriin lasket sairaanhoitajan koulutuksen olevan?
Tärkeintä on olla mulkku ja pyörittää papereita ja nälviä muita. Sitä haetaan johtotason homnissa. Tehkää hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myös erottaa työn henkinen tai fyysinen haastavuus suhteessa osaamiseen. Asfaltin tekeminen vaatii hikeä ja kyyneleitä, mutta mitään vaativan tason osaamista työssä ei tarvita. Samoin sairaanhoitajan työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa, mutta siitäkin työstä selviytyy muutamien viikkojen opetuksella ja perehdytyksellä.
Jännä muuten, että tässä keskustelussa kaikken koulutetuimmat myöntävät työnsä olevan mahdollista tehdä, jos työhön annetaan muutaman viikon koulutus ja kyseessä on lahjakas ja oppivainen henkilö, mutta vähemmän koulutetut taas kokevat työnsä olevan jotain niin erityistä. Ehkä tässä on suuri ero lahjakkaan ja ei-niin-lahjakkaan ihmisen ero
On sen huomannut, että vähemmin koulutetuilla on kaikenmoisia kuvitelmia. Enemmän koulutettu ei näitä kuvitelmia elämässään tarvitse.
Kyllähän se asiantuntijakoulutus tietysti antaa valmiudet moneen, mutta käytännössä töissä ei tule juuri koskaan mitään erikoista eteen. Jos tulee, niin asiantuntija-apu urakkana olisi ihan hyvä ratkaisu.
Jostain syystä samat tyypit tekee asfalttia kesästä toiseen ja saa siitä melko hyvää palkkaa. Miksi näin, jos kuka vain voisi oppia homman parissa viikossa?