Olen syntynyt 1975 ja aletaan miehen kanssa yrittämään esikoista heinäkuussa. :)

Onnea yritykseen. Kunhan tärppää, on edelleen todennäköisintä, että saatte ihan terveen lapsen. Olen saanut oman esikoiseni 22-vuotiaana (ja tiedoksi tuolle av:n demografiasta kommentoineelle: olen nykyään hyvätuloinen tohtori), mutta tuttavapiirissäni on useita yli 40-vuotiaanakin esikoisensa saaneita. On hyvä juttu, että naisella on vielä täysi-ikäisenäkin yli 20 vuotta aikaa tulla äidiksi, niin lasten saamisen ajankohtaa voi jopa suunnitella omalta kannaltaan sopivaan elämänvaiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Susta tulee mummoäiti. Vieraiden ihmisten silmissä näytät lapsesi isoäidiltä.

Olen 43 ja lapsi on taapero. Kertaakaan ei ole vieraiden silmissä mennyt väärin, joka kerta on tunnistettu nimenomaan äidiksi ei mummoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsi on täysikänen, ni te olette kuuskymppisiä.

Niin, mitä sitten?

Lapsenlapset...ja heidän oikeus isovanhempiin. Tukiverkosto, jne...

Surullista, miten raskaana täällä äidit kokee vanhemmuuden. Nykykäsityksen mukaan olen suurperheen äiti, 6 lasta. Kuopus yli nelikymppisenä.

Kukaan ei ole koskaan luullut minua kuopuksen mummoksi. Enkä ole kokenut äitiyttä raskaaksi sen enempää nuorempana kuin yli nelikymppisenä. Maatalon emäntä olen, joten olen tottunut vapaapäivättömiin viikkoihin ja samalla ehkä helpommaksi lasten pyörimisen tilan touhuissa mukana.

Aikamoisia pullamössömammoja täällä on, kun kuvitellaan ettei yli nelikymppinen nainen jaksa olla äiti. Ja äitiys on ollut teistä niin raskasta nuorempanakin! Huoh! Todella moni surullisesti oikein odottaa että pääsee lapsista eroon muutaman vuoden päästä, kun aikuistuvat. Hyvin harva teistä on kokenut vauva ja taaperoiän positiivisena.Surullista! minulle lapset ovat suunnaton ilo. Kuopus vielä se suurin ihanuus, kun tiedän hänen olevan viimeiseni. Ja todellakin vauvan kanssa on ihanaa.

Miksi olette hankkineet lapsia, kun se on pelkästään raskasta? Lapset ovat oman elämäni suurin ilo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Se mikä minua tässä keskustelussa ihmetyttää, niin ihmisten ilkeys. Sitten se, että mitenkä se muilta on pois, jos minä 41-vuotiaana yritän vielä lasta. Jaksetaan vaan jauhaa siitä kuinka noloa on kun on iäkkäämmät vanhemmat, mutta kukaan ei ota huomioon sitä yhtä ja ainoaa oikeaa pointtia millä on merkitystä, eli sillä miten rakastava ja huolehtivainen vanhempi olet ja minä uskon, että kun olen jo 11 vuotta tehnyt sosiaalityöntekijän töitä ja ollut paljon tekemisissä esimerkiksi erilaisten nuorten kanssa, mä tiedän tasantarkkaan miten lapset kasvatetaan ja musta tulee hyvä äiti... Ja mitä menetän, jos yritän lasta? Tämä on parhain ajankohta minulle ja tuleepahan kokeiltua, sitten ei tarvitse surkutella että miksi en yrittänyt...

Voisitte lopettaa myös minun kommenttejen vääristelyn, en usko että tulen välttämättä juurikaan heinäkuussa 2016 raskaaksi, mutta siitä lähtien me yritetään toukokuuhun 2019 asti jolloin täytän 44v. Mun ei tarvitse teille enempää perustella miksi halutaan juuri heinäkuussa alkaa yrittämään lasta!

Vittu mitä paskaa kirjoitat, oikein sossutantta ja tiedät lapsista kaiken, voin sanoa ettet tiedä hevon vittuakaan ja tulet sen katkerasti huomaamaan.

T.M-75

Joten lopettakaa turhan päivänen paskanjauhaminen ja ymmärtäkää että iällä ei ole vanhemmuudessa merkitystä, vaan sillä miten rakastava ja huolehtivainen vanhempi olet !!!

Kiusaajille luu kurkkuun. Adios. :) T. Aloittaja

Tiedät lapsista kaiken? Juu varmaan

Ettei olisi mitään kontrollitarvetta? Yritän lasta heinäkuu 2016 - toukokuu 2019????? Mitä ihmettä

Lasten oikeus isovanhempiin? Eikö sellaiset ihmiset saa hankkia lapsia, joiden vanhemmat ovat kuolleet nuorena. Isäni kuoli sairauteen ollessani lapsi, oli reilu 30. Äitini olen menettänyt tapaturmassa ollessani aikuinen.

Enkö saisi hankkia lapsia?

45-V äidiksi tullut balettitanssija Minna Tervamäki on varmaan terveempi ja energisempi kuin tämän palstan kakskymppiset siiderivalaat yhteensä.

Vierailija kirjoitti:

 Se mikä minua tässä keskustelussa ihmetyttää, niin ihmisten ilkeys. Sitten se, että mitenkä se muilta on pois, jos minä 41-vuotiaana yritän vielä lasta. Jaksetaan vaan jauhaa siitä kuinka noloa on kun on iäkkäämmät vanhemmat, mutta kukaan ei ota huomioon sitä yhtä ja ainoaa oikeaa pointtia millä on merkitystä, eli sillä miten rakastava ja huolehtivainen vanhempi olet ja minä uskon, että kun olen jo 11 vuotta tehnyt sosiaalityöntekijän töitä ja ollut paljon tekemisissä esimerkiksi erilaisten nuorten kanssa, mä tiedän tasantarkkaan miten lapset kasvatetaan ja musta tulee hyvä äiti... Ja mitä menetän, jos yritän lasta? Tämä on parhain ajankohta minulle ja tuleepahan kokeiltua, sitten ei tarvitse surkutella että miksi en yrittänyt...

Voisitte lopettaa myös minun kommenttejen vääristelyn, en usko että tulen välttämättä juurikaan heinäkuussa 2016 raskaaksi, mutta siitä lähtien me yritetään toukokuuhun 2019 asti jolloin täytän 44v. Mun ei tarvitse teille enempää perustella miksi halutaan juuri heinäkuussa alkaa yrittämään lasta!

Joten lopettakaa turhan päivänen paskanjauhaminen ja ymmärtäkää että iällä ei ole vanhemmuudessa merkitystä, vaan sillä miten rakastava ja huolehtivainen vanhempi olet !!!

Kiusaajille luu kurkkuun. Adios. :) T. Aloittaja

Voi kultapieni. Ei ikä merkitse kypsyyttä, eikä muiden lasten hoitaminen ole sama kuin oman kasvattaminen. Jos teillä tuuri käy ja saatte lapsen, pääset itsekin tämän toteamaan.

Tähän astisten kommenttien perusteella olet kyllä aika kypsymätön. Ensin pyydät kysymyksiä ilman rajausta, sitten kutsut kiusaukseksi, kun kysytään sitä kaikista ilmeisintä. Katsos kun me muut emme voi tietää, jos teillä on joku oikea syy odottaa heinäkuulle, ilman sitä tietoa se kuulostaa vain oudolta ja, rehellisesti, tuon ikäisiltä aika tyhmältä.

Lisäksi takerrut vain negatiivisiin kommentteihin. Noloudesta täällä on ollut vain pari hassua mainintaa, ja muutama niistä on kiistänyt, että "iäkkäissä" vanhemmissa olisi mitään noloa. Silti olet sitä mieltä, että täällä on vain kiusaajia?

Tuolla asenteella tulee olemaan vaikeata. Lapsen kanssa kun pitää oppia joustamaan, ymmärtämään, ettei itse olekaan kontrollissa, nöyrtyä elämän edessä. Maailman parhaimmat kasvattajat ovat kaikki lapsettomia, koska lapsen saaneet ymmärtävät, etteivät ole koskaan mitään tienneetkään.

Onnea joka tapauksessa, toivottavasti kypsyt vielä!

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä järkyttynyt tämän ketjun kommenteista!

Hirveää lynkkaus mielialaa pidetään täällä yllä.

Mitä ihmeellistä siinä on jos aikuinen nainen haluaa lapsen? sai sen sitten päälle parikymppisenä tai päälle nelikymppisenä.

Näyttää siltä, että jos ei noudata sitä yleisintä kaavaa, että hankkii siinä kolmekymppisenä lapset, niin ei ole sen jälkeen ollenkaan oikeutettu lapsiin...! En muuta sano kuin että haistakaa paska, ei muut ihmiset päätä toisten ihmisten puolesta milloin kukakin lisääntyy. Se on jokaisen oma asia. Jotkut ei halua lapsia koskaan, jotkut haluaa nuorempana ja jotkut taas vanhempana, kaikki minusta yhtä OK.

Olen tehnyt töitä lähihoitajana ja myöhemmin kouluttautunut sosiaalityöntekijäksi eli ammattini puolesta olen vuosikaudet auttanut jo ihmisiä ja halunnut olla erittäin omistautunut työlleni, siinä en näe mitään pahaa...

Lapsi on kuitenkin todella iso asia, uusi ihminen tänne maapallon päälle, koen että mun on täytynyt ensiksi saada elää nuoruus pois alta, rakentaa miehen kanssa parisuhdetta rauhassa ( ollaan tavattu kolmekymppisinä, alettu silloin myös seurustelemaan ja 35v menty naimisiin ) ja tehdä mahdollisimman paljon töitä, hankkia kaunis koti ja muutenkin vakaa taloudellinen tilanne jotta lapsen on hyvä tulla perheeseen.

Osa keskustelijoista täällä sanoi, että ompas kamalaa kun olen sitten 57-vuotias kun lapsi menee riparille... No Hanna Sumari on 57v nainen ja näyttääkö hän teistä nololta ja kamalalta? Ei. Joten kun itsestään huolehtii, niin näyttää myös hyvältä ja muutenkin tekisi mieli kysyä että missä maailmassa te oikein elätte, jos ajattelette vaan että ompas noloa ja kamalaa kun tuolla on iäkkäämmät vanhemmat ... Eikö pääasia ole kuitenkin se, että on hyvät vanhemmat, rakastavat ja huolehtivaiset vanhemmat, iästä välittämättä!?

En ole edes varma, onko tällä palstalla kaikki ihmiset aikuisia kun tulee niinkin törkeitä kommentteja, missä puhutaan mun munasolujen homehtumisesta. :D

Jos tulen raskaaksi ja saan lapsen, hän jää meidän ainoaksi. Vuoden yrittämisen jälkeen ollaan valmiita menemään lapsettomuushoitoihin. Jos raskautta ei saada viimeistään alulle kun olen 44v, luovumme yrittämisestä.

Tytölle nimi valmiiksi jo mietittynä. Hänestä tulee Elisabeth. <3

T. Aloittaja

Lähihoitaja/sossu on omistautunut työlleen eikä ole sen vuoksi voinut aiemmin hankkia lasta??????

Enten tässä hämmästyttää toi kontrollin tarve. Kaikki on valmiiksi käsikirjoitettu. Se on huolestuttavaa, kai sossu sen ymmärtää.

Miksi heinäkuu 2016-toukokuu 2019?

Ikä minua ei ihmetytä vaan tämä asenne

Mun mummo oli 43 kun mä synnyin enkä silti ole sitä mieltä että nelikymppisenä eo saisi enää tehdä lapsia. Onnea aloittajalle!

Silti kyllä ihmettelen miksi lykätä yritystä heinäkuuhun? Meillä kesti nuorimmaisen yritys kuusi vuotta, olen nyt nelikymppinen. Tuossa iässä ei ole varaa hirveästi venyttää aloitusta kun muistaa että vaihdevuodet voi alkaa reippaasti alle viisikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Se mikä minua tässä keskustelussa ihmetyttää, niin ihmisten ilkeys. Sitten se, että mitenkä se muilta on pois, jos minä 41-vuotiaana yritän vielä lasta. Jaksetaan vaan jauhaa siitä kuinka noloa on kun on iäkkäämmät vanhemmat, mutta kukaan ei ota huomioon sitä yhtä ja ainoaa oikeaa pointtia millä on merkitystä, eli sillä miten rakastava ja huolehtivainen vanhempi olet ja minä uskon, että kun olen jo 11 vuotta tehnyt sosiaalityöntekijän töitä ja ollut paljon tekemisissä esimerkiksi erilaisten nuorten kanssa, mä tiedän tasantarkkaan miten lapset kasvatetaan ja musta tulee hyvä äiti... Ja mitä menetän, jos yritän lasta? Tämä on parhain ajankohta minulle ja tuleepahan kokeiltua, sitten ei tarvitse surkutella että miksi en yrittänyt...

Voisitte lopettaa myös minun kommenttejen vääristelyn, en usko että tulen välttämättä juurikaan heinäkuussa 2016 raskaaksi, mutta siitä lähtien me yritetään toukokuuhun 2019 asti jolloin täytän 44v. Mun ei tarvitse teille enempää perustella miksi halutaan juuri heinäkuussa alkaa yrittämään lasta!

Joten lopettakaa turhan päivänen paskanjauhaminen ja ymmärtäkää että iällä ei ole vanhemmuudessa merkitystä, vaan sillä miten rakastava ja huolehtivainen vanhempi olet !!!

Kiusaajille luu kurkkuun. Adios. :) T. Aloittaja

Voi kultapieni. Ei ikä merkitse kypsyyttä, eikä muiden lasten hoitaminen ole sama kuin oman kasvattaminen. Jos teillä tuuri käy ja saatte lapsen, pääset itsekin tämän toteamaan.

Tähän astisten kommenttien perusteella olet kyllä aika kypsymätön. Ensin pyydät kysymyksiä ilman rajausta, sitten kutsut kiusaukseksi, kun kysytään sitä kaikista ilmeisintä. Katsos kun me muut emme voi tietää, jos teillä on joku oikea syy odottaa heinäkuulle, ilman sitä tietoa se kuulostaa vain oudolta ja, rehellisesti, tuon ikäisiltä aika tyhmältä.

Lisäksi takerrut vain negatiivisiin kommentteihin. Noloudesta täällä on ollut vain pari hassua mainintaa, ja muutama niistä on kiistänyt, että "iäkkäissä" vanhemmissa olisi mitään noloa. Silti olet sitä mieltä, että täällä on vain kiusaajia?

Tuolla asenteella tulee olemaan vaikeata. Lapsen kanssa kun pitää oppia joustamaan, ymmärtämään, ettei itse olekaan kontrollissa, nöyrtyä elämän edessä. Maailman parhaimmat kasvattajat ovat kaikki lapsettomia, koska lapsen saaneet ymmärtävät, etteivät ole koskaan mitään tienneetkään.

Onnea joka tapauksessa, toivottavasti kypsyt vielä!

Yksi kysymys vielä aloittajalle. Miksi yritys lopetetaan toukokuussa 2019, kun aloittaja täyttää 44? Onko 45-v liian vanha äidiksi?

Onneksi olkoon ja Paljon tsemppiä!. Kaikilla ei vaan ole ollut mahdollisuutta nuorena saada lapsia. Tämä maa tarvii lisää suomalaisia.

Mä tein lapset 24- ja 26-vuotiaana, sitten täysin yllättäen tulin raskaaksi 42-vuotiaana. Viimeisin raskaus oli aivan älyttömän raskas, aivan toisenlainen kuin kaksi ekaa. Vauva-aika oli myös erittäin haastava, vaikka tyttömme ei ollut mitenkään erityisen itkuinen tai vaativa. Olimme vain jotenkin paljon väsyneempiä kuin parikymppisenä. Näihin juttuihin kannattaa varautua, miettiä tukiverkko valmiiksi jne. koska vaikka olisi kuinka elänyt terveellisesti, nelikymppinen on auttamattomasti keski-ikäinen fysiikallaan, vaikka tuntisi itsensä nuoreksi ja jaksaisi treenata jne. Erityisesti yöheräilyt olivat meillä ja etenkin mulla asia, mistä en palautunut hyvin. Kahden ekan vauva-aikana katkonaisesti nukutut yöt ja muutamaan tuntiin jäävä uni eivät kauheasti "tehneet tuhojaan" vaan energiaa riitti. Nämä omaan jaksamiseen liittyvät jutut ovat mielestäni tosi tärkeitä ja väsyminen on todennäköisempää kuin vammaisen lapsen saaminen.. Mut kaikkea hyvää sinulle, lapsen saaminen on arvokkain asia maailmassa, teki lapsen sitten minkä ikäisenä tahansa.

Mä en tajua niitä jotka tulee tänne vinisemään "ap, sun iässä mä tuun olemaan jo isoäiti ku sain kaikki lapset alle parikymppisenä!" Siis pitäskö kaikkien tehä kaikki asiat samalla tavalla?? Ainoastaan peruskoulu-iässä kaikkien elämä kulkee samaa tahtia, 6-7-vuotiaana alkaa koulu ja loppuu 15-16-vuotiaana. Tämän jälkeen jokainen toteuttaa omat juttunsa tai jättää toteuttamatta ihan missä tahansa iässä. Toki joihinkin asioihin biologia tai muu vastaava voi tulla tielle, mutta kyllä nyt 40-vuotias nainen voi ihan hyvin raskautua, ei oo mikään kauhisteltava asia.

Ihminen luulee nykyään että luonnonlakeja pystytään muuttaa ihan tuosta vaan, kyllä sille ihan syynsä on että nainen on hedelmäisimmillään nuorena, hedelmöitys hoidoissaki on omat riskinsä, en ymmärrä miksi pitää jättää niin myöhään, kuitenki riskit kasvaa ja jo 35 vuotta täyttäneillä kasvaa esim. ennenaikaisen synnytyksen riskit, keskenmenot, riski downin syndroomaan ja mahdollisuus ylipäänsä raskauden alkamiseen heikkenee http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/mika_on_paras_ika_tulla_ras….

Olen syntynyt 1975 ja minulla on 1.5 vuoden ikäinen lapsenlapsi 😊

Olet aika iäkäs aloittamaan, toivottavasti vielä tärppää.

Täällä toinen iäkäs, jolle vauva saa tulla. 20set meni opiskelussa, 30set työnteossa, huonossa parisuhteessa ja sairastelussa. Sitten löysin elämäni miehen, sain hyvän työn, paranin ja elämä näyttää vasta nyt turvallisen tasaiselta, että siihen olisi järkevää tuoda lasta. Haluan kuitenkin tarjota uudelle ihmiselle parhaan kasvuympäristön, sellaisen kuin otsellänikin on ollut. Ihmisillä on monia eri syitä, jotkut saavat puitteet kuntoon vasta tässä iässä. Vauva tulee jos on tullakseen. Jos ei tule, ei tule. Elämä pitää hyväksyä sellaisena kuin se on.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen luulee nykyään että luonnonlakeja pystytään muuttaa ihan tuosta vaan, kyllä sille ihan syynsä on että nainen on hedelmäisimmillään nuorena, hedelmöitys hoidoissaki on omat riskinsä, en ymmärrä miksi pitää jättää niin myöhään, kuitenki riskit kasvaa ja jo 35 vuotta täyttäneillä kasvaa esim. ennenaikaisen synnytyksen riskit, keskenmenot, riski downin syndroomaan ja mahdollisuus ylipäänsä raskauden alkamiseen heikkenee http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/mika_on_paras_ika_tulla_ras….

Kuule palikka, harva elämäänsä suunnittelee tarkkaan. Jos kaksikymppisiltä kysytään, niin tuskinpa kukaan sanoo, että alkaa yrittää vauvaa vasta 40+. Jotkut kuitenkin päätyy tähän ratkaisuun syystä tai toisesta, joihin ei enää voi siinä iässä vaikuttaa. Sitten pitää vaan pelata niillä korteilla, jotka käsissä on.

40 vee wannabemutsi kirjoitti:

Täällä toinen iäkäs, jolle vauva saa tulla. 20set meni opiskelussa, 30set työnteossa, huonossa parisuhteessa ja sairastelussa. Sitten löysin elämäni miehen, sain hyvän työn, paranin ja elämä näyttää vasta nyt turvallisen tasaiselta, että siihen olisi järkevää tuoda lasta. Haluan kuitenkin tarjota uudelle ihmiselle parhaan kasvuympäristön, sellaisen kuin otsellänikin on ollut. Ihmisillä on monia eri syitä, jotkut saavat puitteet kuntoon vasta tässä iässä. Vauva tulee jos on tullakseen. Jos ei tule, ei tule. Elämä pitää hyväksyä sellaisena kuin se on.

Tämä on oikea asenne. Luulen, että ap on saanut niin paljon kauhistelevia vastauksia, koska vaikuttaa niin varmalta siitä, että hänellä vauvan saanti tuolla iällä onnistuu. Ja vielä heinäkuussa vasta aloitetaan yritys :)  Ei terveet elintavat välttämättä auta, minullakin oli hyvät elintavat, mutta silti oli oireeton endometrioosi tehnyt tuhojaan ja lapsensaanti onnistui vasta ivf-hoidoilla kolmissakymmenissä, vaikka aloitin raskaaksituloyritykset parikymppisenä ja hoidot paria vuotta myöhemmin. Ehdin sitten saada muutaman lapsen. Mutta minulle olikin aina prioriteetti numero yksi saada lapsia ja onneksi sain puitteet sille (eli hyvä parisuhde ilman estäviä terveysongelmia, lastentekoon halukas puoliso) jo nuorena.