Lue keskustelun säännöt.
Olen syntynyt 1975 ja aletaan miehen kanssa yrittämään esikoista heinäkuussa. :)
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1975 ja minulla on 1.5 vuoden ikäinen lapsenlapsi 😊
Hui kauheeta!!! Ihan painajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1975 ja minulla on 1.5 vuoden ikäinen lapsenlapsi 😊
Hui kauheeta!!! Ihan painajainen.
Siis sori, en halua olla ilkeä, mutta en paljon painaismaisempaa kuvaa elämästäni tuon ikäisenä voisi kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, miten raskaana täällä äidit kokee vanhemmuuden. Nykykäsityksen mukaan olen suurperheen äiti, 6 lasta. Kuopus yli nelikymppisenä.
Kukaan ei ole koskaan luullut minua kuopuksen mummoksi. Enkä ole kokenut äitiyttä raskaaksi sen enempää nuorempana kuin yli nelikymppisenä. Maatalon emäntä olen, joten olen tottunut vapaapäivättömiin viikkoihin ja samalla ehkä helpommaksi lasten pyörimisen tilan touhuissa mukana.
Aikamoisia pullamössömammoja täällä on, kun kuvitellaan ettei yli nelikymppinen nainen jaksa olla äiti. Ja äitiys on ollut teistä niin raskasta nuorempanakin! Huoh! Todella moni surullisesti oikein odottaa että pääsee lapsista eroon muutaman vuoden päästä, kun aikuistuvat. Hyvin harva teistä on kokenut vauva ja taaperoiän positiivisena.Surullista! minulle lapset ovat suunnaton ilo. Kuopus vielä se suurin ihanuus, kun tiedän hänen olevan viimeiseni. Ja todellakin vauvan kanssa on ihanaa.
Miksi olette hankkineet lapsia, kun se on pelkästään raskasta? Lapset ovat oman elämäni suurin ilo.
Samaan olen kiinnittänyt huomiota. Ihmiset kehuvat lasten saamista nuorena sillä perusteella, että kohta niiistä päästään eroon ja sitten voi vielä nauttia elämästä nuorena kun on vasta 40 kun lapset ovat täysi-ikäisiä ja muuttavat pois kotoa. Kuulostaa siltä, kuin lasten kasvattaminen olisi vastenmielinen pakko, josta vapautumista odotetaan malttamattona. Surullinen ajatus, että elämästä voi alkaa nauttimaan vasta joskus 40-vuotiaana kun nuorina tehdyistä lapsista on päässyt eroon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten aloitit tämän ketjun? Varmaan kuulit mitä halusitkin.
Kyllä tämä selvältä provolta vaikuttaa. Ei sinänsä ihme, jos nelikymppinen lasta yrittää, mutta ap.n vastailutyyli ja asenne.
(Ja saattaapi olla jopa joku palstan entinen vakioprovoilijakin).
quote=40 vee wannabemutsi]Täällä toinen iäkäs, jolle vauva saa tulla. 20set meni opiskelussa, 30set työnteossa, huonossa parisuhteessa ja sairastelussa. Sitten löysin elämäni miehen, sain hyvän työn, paranin ja elämä näyttää vasta nyt turvallisen tasaiselta, että siihen olisi järkevää tuoda lasta. Haluan kuitenkin tarjota uudelle ihmiselle parhaan kasvuympäristön, sellaisen kuin otsellänikin on ollut. Ihmisillä on monia eri syitä, jotkut saavat puitteet kuntoon vasta tässä iässä. Vauva tulee jos on tullakseen. Jos ei tule, ei tule. Elämä pitää hyväksyä sellaisena kuin se on.[/quote]
Ihana vastaus!!!