Mies sanoi suoraan että haluaisi nuorempaa ja kiinteämpää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tietenkin loukkaavaa puhua tollasta ja syytä onkin olla vihanen ja loukkaantunut, mutta..

Kun on kyse yli 30-v pariskunnasta jolla on lapsikin niin aika älytöntä ehdotella eroa tai haukkua parisuhde ja mies ihan lyttyyn. Vihaisena ihmiset sanoo kaikenlaista ja sanansa voi pyytää anteeksi.

Itse en kyllä uskaltaisi edes olla suhteessa jossa ei virheitä annettaisi anteeksi tippaakaan.

Eri asia on jos mies ei paranna tapojaan ja loukkaa toistuvasti ja vielä toteuttaakin näitä puheita.

Toisilla on korkeammat standardit suhteista kuin toisilla. Itselleni rakkaus on pyhä asia. Jollekin muulle se ei ole mitään erikoista. Riidellä saa, mutta viiltää ei. Näiden eron todella oppii kyllä tuntemaan, jos ihminen on vähänkin hienotunteinen.

Niin en tiedä sitten kuinka korkeat standardit minulla on, mutta suhde kestänyt 15 vuotta ja puoliso on myös paras ystäväni. Virheitä on tehty molemmin puolin ja niistä opittu ja aitä myötä luottamus vaan kasvanut. Siihen, että toiseen voi luottaa myös silloin kun on vaikeaa.

On virheitä ja on virheitä. Mikä tahansa ei saa mennä läpi.

Siitä nimittäin tulee helposti tottumus ja tapa. Kun kerran sanoo pahasti ja sen antaa mennä läpi, on helpompi sanoa taas. Kunnes lopulta arjessa tulee jo aika tiheään sanottua pahasti. Terveempää on pitää tietty absoluuttinen raja joissain jutuissa.

No, tässä on tietysti yksilöeroja, mutta jolla on omanarvontunto kehittynyt, ei anna itseään kohdeltavan huonosti. Se on hyvälaatuista itsesuojelua. Yli kivien ja kantojen jatkuva parisuhde voi olla työvoitto, mutta sen laatu on kuitenkin heikompi verrattuna suhteeseen, jossa on ehdottomat rajat ja kestää kauan.

En sanoisi välttämättä parmmaksi suhdetta jossa on ehdottomat rajat. Siinähän asioita tehdään, koska muuten tulisi ero. Mielummin näin, että arvostaa ja rakastaa puolisoaan niin paljon, ettei halua tehdä loukkaavia asioita. Tosin jotkut ilmeisesti tarvitsevat näitä sääntöjä, meillä onneksi ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tietenkin loukkaavaa puhua tollasta ja syytä onkin olla vihanen ja loukkaantunut, mutta..

Kun on kyse yli 30-v pariskunnasta jolla on lapsikin niin aika älytöntä ehdotella eroa tai haukkua parisuhde ja mies ihan lyttyyn. Vihaisena ihmiset sanoo kaikenlaista ja sanansa voi pyytää anteeksi.

Itse en kyllä uskaltaisi edes olla suhteessa jossa ei virheitä annettaisi anteeksi tippaakaan.

Eri asia on jos mies ei paranna tapojaan ja loukkaa toistuvasti ja vielä toteuttaakin näitä puheita.

Toisilla on korkeammat standardit suhteista kuin toisilla. Itselleni rakkaus on pyhä asia. Jollekin muulle se ei ole mitään erikoista. Riidellä saa, mutta viiltää ei. Näiden eron todella oppii kyllä tuntemaan, jos ihminen on vähänkin hienotunteinen.

Niin en tiedä sitten kuinka korkeat standardit minulla on, mutta suhde kestänyt 15 vuotta ja puoliso on myös paras ystäväni. Virheitä on tehty molemmin puolin ja niistä opittu ja aitä myötä luottamus vaan kasvanut. Siihen, että toiseen voi luottaa myös silloin kun on vaikeaa.

On virheitä ja on virheitä. Mikä tahansa ei saa mennä läpi.

Siitä nimittäin tulee helposti tottumus ja tapa. Kun kerran sanoo pahasti ja sen antaa mennä läpi, on helpompi sanoa taas. Kunnes lopulta arjessa tulee jo aika tiheään sanottua pahasti. Terveempää on pitää tietty absoluuttinen raja joissain jutuissa.

No, tässä on tietysti yksilöeroja, mutta jolla on omanarvontunto kehittynyt, ei anna itseään kohdeltavan huonosti. Se on hyvälaatuista itsesuojelua. Yli kivien ja kantojen jatkuva parisuhde voi olla työvoitto, mutta sen laatu on kuitenkin heikompi verrattuna suhteeseen, jossa on ehdottomat rajat ja kestää kauan.

En sanoisi välttämättä parmmaksi suhdetta jossa on ehdottomat rajat. Siinähän asioita tehdään, koska muuten tulisi ero. Mielummin näin, että arvostaa ja rakastaa puolisoaan niin paljon, ettei halua tehdä loukkaavia asioita. Tosin jotkut ilmeisesti tarvitsevat näitä sääntöjä, meillä onneksi ei.

Eivät nuo rajat olekaan tietoisia, mutta ne on löydettävissä kun toiseen tutustuu. Kaikilla on oma kipupiste. Tarkoitin pareja, joilla koko asialla ei ole väliä, vaan yhdessä pysytään vaikka mitä tapahtuu tai sanoo. Se on mielestäni hölmöä ja monelle ihmiselle vahingollista, elämänlaatuakin laskevaa.

Vierailija kirjoitti:

Missä ihmeen maailmassa riidan aikana on tarkoitus satuttaa toista? Meillä riidan tarkoitus on hiertävän asian esiintuominen ja ratkaiseminen. Miksi kukaan haluaisi tieten tahtoen satuttaa rakasta ihmistä?

Niinhän se kaikilla aluksi on.

Mutta sitten jos kokee että toinen ei kuuntele tai halua ymmärtää, on ylimielinen tai pomottava jne jne , tulee avuton olo. Ei auta vaikka mitä sanoisi, niin silloin voi lähteä loukkausten tielle, vaikka ei tietenkään kannattaisi.

Sano sille, että sinä haluaisit itsevarmemman ja älykkäämmän.

Vierailija kirjoitti:

Kerro hänelle, että sinullekin kelpaisi vähän pitempi ja paksumpi. 

Niin ja ennenkaikkea kestävempi, joka ei heti hyydy esileikin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi törkeästi sanottu. Mä olen 22v ja mies on 24v ja heitti mulle joskus vitsillä, että pitää vaihtaa nuorempaan sitten kun mä oon 30. Mä heitin takaisin, että mun pitää sit varmaan vaihtaa isomunasempaan sillon kun sä oot 30. Arvatkaa mitä: ei ole ton jälkeen edes vitsaillut nuorempaan vaihtamisesta. :D Sitä saa mitä tilaa.

Kannattaa uskoa, kun joku kertoo sulle mikä se on oikeasti.

Kaikki mun tuntemat kusimunat, jotka on mm. jättäneet vaimonsa rintasyövän, iän yms. takia on vitsailleet ensin noin.

Heh, kyllähän mäkin vitsailin että vaihdan isompi munaseen, eikä mulla siltikään ole mitään aikeita tehdä sitä. :D Joten mulla ei ole mitään syytä jättää miestäni tollasen vitsin takia, etenkin kun sain ite jauhot pistettyä sille suuhun. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin että jos hän haluaa nuorta ja timmiä niin on tökeröä sitä huudella. Kuka jä7rkevä mies edes ajattelee noin. Haluaisin minäkin joskus vaihtelua, mutta en nyt sentään hänelle sano että haluaisin pitkää ja tummaa miestä joka on paitsi älykäs myös rikas.

En ole vaikuttunut siitä että aviomieheni myöntää ajattelevansa noin esineellistävästi. Saa kohta ihan rauhassa mennä ja polkea koko kaupungin kaksikymppisten kanssa. Minun ei tarvitse tuollaista puhetta sietää.

Ap

Juuri noin. Lisäksi täällä joku kirjoitti että riidellessä tulee sanottua itse kukin jotain mitä ei tarkoita mutta se ei ole totta vaan vain todella tyhmä ihminen sanoo mitä sattuu. Koska se asia mikä on sanottu ääneen on sanottu eikä sitä saa koskaan enää pois. Ja kun sanottu asia on paha se vahingoittaa siitä eteenpäin.

Näin. Riidellessä tulee sanottua sitä mitä oikeasti ajattelee mutta ei sano ääneen kun ei halua loukata.

Riidellessä pidäkkeet poistuu ja sitten lataa tulemaan mitä ajattelee toki usein korkojen kera.

Ensisijainen tavoite riidellessä monelle on loukata tai voittaa riita loukkaamalle enemmän kuin toinen. "Totuudet" valitaan sen mukaan.

Kyllä. Siksi jos ap haluaisi antaa samalla mitalla, ei kannata heittää jotain keksittyä juttua vaan sitä mikä on aplle totta. Sellaista minkä ap muuttaisi miehessään jos voisi.

Jos heittää jotain" pidemmästä ja paksummasta" niin sen tunnistaa loukkausyritykseksi.

Voisihan ap ihan rauhallisesti sanoa niitä kohtia miehessään minkä haluaisi olevan toisin, vaikka vähän niin kuin vinkiksi siitä että kompromissiin tässä jokainen joutuu tyytymään.

Riidellessä usein tulee toimittua juuri noin että antaa ja haluaa antaa takaisin samalla mitalla. En pidä sitä silti järkevimpänä tapana toimia. Järkevämpää minusta on selvittää alkuperäinen riita. Jos on huomaa loukanneensa tai vastanneensa loukkaukseen loukkaamalla toista, kannattaa mieluummin pyytää anteeksi kuin haastaa uudelleen riitaa oli yritys sitten totuutta tai keksittyä.

Parisuhteesta muodostuu helposti valtataistelu jossa etsitään kumppanuuden ja positiivisuuden sijaan voittajaa. Voittajaa kumpi on parempi, kumpi osaa löytää satuttavammat ilmaisut jne. Parisuhteen tarkoituksesta vain minusta silloin ollaan melko kaukana, enkä oikein usko että jäisin sen kaltaiseen suhteeseen kovin pitkäksi aikaa.

Oma mieheni sanoi ihan alkuaikoina minulle että minulla on paksut käsivarret. ( mikä on kyllä ihan totta siis verrattuna muuhun normaalipainoiseen kroppaani).

Sanoin hänelle että ehkei ne ole niin paksut, jospa sulla on vaan niin ohuet ( mikä on myös totta, maratoonari kun on) .

Ei ole sen koommin arvostellut ulkonäköäni , enkä minä hänen.

Minä oikeasti uskon että toimin oikein kun en alkanut murehtia vaan annoin hänen ymmärtää että joo en ole täydellinen eikä ole hänkään.

Vierailija kirjoitti:

Pahoittelen miehesi ala-arvoista kommenttia ja sitä, että palstalle kirjoittavat ikuisesti naisettomat ja surullisen heikkolahjaiset miehet kävivät kirjoittamassa typeriä kommenttejaan.

Totea naurettavan pienen peniksen lisäksi miehellesi se klassinen (totuus), että hän on surkea sängyssä.

Melkoisen tekopyhä tuo ensimmäinen lause, kun sen jälkeen tulee tuo toinen lause :D

Tietysti sitä voi lähteä loukkaamaan toista samalla tavalla, mutta siinä voi hyvinkin olla ongelmana se, että jos se penis ei olekaan pieni ja mies onkin hyvä sängyssä.. Tuo "klassinen totuus" kun ei kaikkien kohdalla pidä paikkaansa, että se siitä.

Mä sanosin mun miehelle, ettei sen iso muna minnekään pikku teiniin edes mahtuis, repeäisi raukka parka, et parempi pysyy tälläses aikusessa hiukka ylipainosessa. ;D

Tullu iteki nää nuoremmat ennen nyxää kokeiltua (siis jäbät) ja aika surkeita panojahan ne parikymppiset on, kun eivät osaa sängyssä paljon muuta kuin lahnata tai nylkyttää. Aikusen ihmisen mukavampi panna toista aikusta, joka vähän älyää syvällisemminkin jotain niiden sänkypuuhiensa päälle.

Ap:lle voimia. Tosi törkeää oman lapsensa äidille tuollaista sanoa. Aviomiehesi aika kusipää, voisi tämän palstan henkeen tuumata, että jätä se sika. Etsi vaikka sellanen tumma, komee ja rikas isäpuoli lapselle. ;)

ERosin taannoin ja yksi syy eroon oli nimenomaan ulkonäköön liittyvät kommentit.

Olen kaksi lasta synnyttänyt, vatsanahka kärsi, eikä ikinä palaa normaaliksi.

Muuten olen suht normaali, koon 38-40 vaatteita käyttävä.

Mies silloin tällöin sanoi, että voisin urheilla vähän enemmän/syödä vähemmän yms, syynä, että hän on huolissaan terveydestäni. No en ole ylipainoinen niin paljoa, että terveyteni olisi vaarassa.

Asiasta keskusteltaessa hän sanoi, että kroppani on ihan ok.

Kerroin, että vihjailu ei ole mukavaa ja saa minut tuntemaan oloni pahaksi. Eipä mennyt kaaliin, sama meno jatkui.  Totesin, että jos mies ei ole minuun tyytyväinen, olkoot ilman.

Eli sanoisin, että ei tarvitse kuunnella tuollaisia kommentteja mieheltäsi. Sano sille, että etsii sit sen nuoremman, kun kerta haluaa. Sinua ei tarvitse kiusata ja halventaa sellaisella paskan nakkomisella.

Vierailija kirjoitti:

Itse en varmaan pääsisi tuommoisesta ikinä yli. Jäisi ikuisesti takaraivoon vaivaamaan ja ainakaan tämän kumppanin kanssa haluja tuskin koskaan tulisi enää. Menisi jotain niin pahasti rikki.

Mutta toivottavasti saatte keskusteltua asiasta ja pääset asian yli.

En minäkään pääsisi  yli tuollaisesta syvimpien ajatusten paljastuksesta.

Tämä on kuin oppitunti sarjassa "miten menettää vaimo ja lapsen äiti".

Onpa mammoilla riipputissit umpisolmussa kun on mennyt tunteisiin niin pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en varmaan pääsisi tuommoisesta ikinä yli. Jäisi ikuisesti takaraivoon vaivaamaan ja ainakaan tämän kumppanin kanssa haluja tuskin koskaan tulisi enää. Menisi jotain niin pahasti rikki.

Mutta toivottavasti saatte keskusteltua asiasta ja pääset asian yli.

En minäkään pääsisi  yli tuollaisesta syvimpien ajatusten paljastuksesta.

Tämä on kuin oppitunti sarjassa "miten menettää vaimo ja lapsen äiti".

Aika helpolla lähti...

Vierailija kirjoitti:

Tuo tapa, jolla mies sanoi; "nuorta ja kiinteämpää" on kyllä tosi esineellistävä ja tökerö, kuin jostain Sihteeriopiston sivustolta. Hyi.

Kiitos, lisäsin favoritteihin.

Tervehdys kaikki viisaat kommentoijat,

en ole enää vihainen miehelleni, mutta on jotenkin tosi surullinen fiilis. Haluaisin ajatella että kun on rakkaudesta mennyt vapaaehtoisesti naimisiin ja perheen perustanut, ei KUMMANKAAN enää tarvitsisi olla sellaisen suomi24-tyylisen arvioinnin ja arvostelun kohteena. Ja niin kuin sanoin, olen HOIKKA ja olen aina ollut HOIKKA, eivätkä tissini riipu ja seksikin on ollut hyvää, mutta olen nyt 10 vuotta VANHEMPI kuin silloin kun tavattiin. Varmaan on muutoksia tapahtunut meissä kummassakin, esim hän on suvulleen tyypilliseen tapaan saanut aikaisin harmaita hiuksia, mutta pidän häntä edelleen seksikkäänä ja muutenkin olen rakastunut. Ja kyllä, olemme riidelleet rajustikin, mutta olen edelleen aivan mykistynyt siitä, että hän ihan vakavalla naamalla oikein pohtien noin ääneen sanoi. Että mitä helvettiä, joka kerta kun harrastetaan seksiä niin sitäkö joudun ajattelemaan. Ja ajattelenkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en varmaan pääsisi tuommoisesta ikinä yli. Jäisi ikuisesti takaraivoon vaivaamaan ja ainakaan tämän kumppanin kanssa haluja tuskin koskaan tulisi enää. Menisi jotain niin pahasti rikki.

Mutta toivottavasti saatte keskusteltua asiasta ja pääset asian yli.

En minäkään pääsisi  yli tuollaisesta syvimpien ajatusten paljastuksesta.

Tämä on kuin oppitunti sarjassa "miten menettää vaimo ja lapsen äiti".

Aika helpolla lähti...

Kyllä se sanoessaan tiesi, että tuo osuu syvimpiin herkkiin kohtiin, hyväksytyksi ja rakastetuksi ja seksissä kauniina, hyvänä pidetyksi tulemisen tarpeeseen. Turha siinä on sitten enää selitellä, ettei tarkoittanut "oikeasti". Luottamus ei koskaan kuitenkaan kokonaan palaa. Ennustan, että vaimolla on pian joku toinen itsetunnon kohentaja, koska asia jää kaihertamaan, vaikka olisikin toipuvinaan ensishokista.

Miksei mies sitten ole hankkinut itselleen "jotain nuorta ja kiinteämpää" jos ei ole tyytyväinen?

Mitä nautintoa mies sai kumppaninsa törkeästä esineellistämisestä ja loukkaamisesta?

Miksi mies kuvittelee olevansa ap:ta ylemmässä asemassa ja oikeutettu arvostelemaan ap:ta?

Sano miehellesi, ettei hän valitettavasti muutu enää nuoremmaksi. Kaikkeahan voi haluta, mutta mahdollisuudet saada nuorta ja kiinteää ovat miehelläsi koko ajan vähenemään päin. Harva nuori nainen haluaa perheellistä vanhempaa ukkoa.

Vierailija kirjoitti:

Tervehdys kaikki viisaat kommentoijat,

en ole enää vihainen miehelleni, mutta on jotenkin tosi surullinen fiilis. Haluaisin ajatella että kun on rakkaudesta mennyt vapaaehtoisesti naimisiin ja perheen perustanut, ei KUMMANKAAN enää tarvitsisi olla sellaisen suomi24-tyylisen arvioinnin ja arvostelun kohteena. Ja niin kuin sanoin, olen HOIKKA ja olen aina ollut HOIKKA, eivätkä tissini riipu ja seksikin on ollut hyvää, mutta olen nyt 10 vuotta VANHEMPI kuin silloin kun tavattiin. Varmaan on muutoksia tapahtunut meissä kummassakin, esim hän on suvulleen tyypilliseen tapaan saanut aikaisin harmaita hiuksia, mutta pidän häntä edelleen seksikkäänä ja muutenkin olen rakastunut. Ja kyllä, olemme riidelleet rajustikin, mutta olen edelleen aivan mykistynyt siitä, että hän ihan vakavalla naamalla oikein pohtien noin ääneen sanoi. Että mitä helvettiä, joka kerta kun harrastetaan seksiä niin sitäkö joudun ajattelemaan. Ja ajattelenkin.

Ap

Jotenkin säälittää, kun joku harmaantunut äijänkäppänä kritisoi ikäistään itse valitsemaansa kumppania ja pitää ihan ok:na haikailla "nuorta ja kiinteää" ja vielä sanoa se ääneen. Miehessäsi on takuuvarmasti tapahtunut 10 vuodessa muitakin muutoksia kuin harmaantuminen, ja seksit nuorten kanssa on kyllä siirtyneet menneisyyteen eivätkä palaa . Onkohan miehelläsi joku ikäkriisi meneillään?

Vierailija kirjoitti:

Sano miehellesi, ettei hän valitettavasti muutu enää nuoremmaksi. Kaikkeahan voi haluta, mutta mahdollisuudet saada nuorta ja kiinteää ovat miehelläsi koko ajan vähenemään päin. Harva nuori nainen haluaa perheellistä vanhempaa ukkoa.

Sadalla eurolla mahdollisuudet kasvaa sadalla prosentilla.