Minkä takia vanhemmilla asuminen yli parikymppisenä saa aikaan joissakin ihmisissä peppukipua?

Antakaa niille vanhemmillenne oma rauha jo, pitkästi yli kaksikymppiset gullebamset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä vähän jännä epäkohta että jos itsenäinen töissäkäyvä yli 20v asuu vanhemmillaan, niin se on epänormaalia ja noloa. Sitten taas normaaleiksi katsotaan ne tapaukset jotka eivät saa edes sitä omaa opiskelijasoluaan pidettyä järkestyksessä. Opiskelija-aikoina tapasin monta yli parikymppistä nuorta miestä joilla arkiyöt meni ryypätessä ja pelatessa, ja sen takia ei jaksettu sitten ilmestyä luennolle seuraavana aamuna. Kämppä paskanen ja ruokana pikaruoka. Ja tämä usein mielletään "normaaliksi poikamies-elämäksi". En oikein ymmärrä.

Pointti on se, että on itse vastuussa niistä sotkuistaan ja myös siitä rahallisesta puolesta eikä oleteta, että joku muu hoitaa ne sinun puolestasi.

Tummoisten "sotkijoitten" raha-asiat on varsin usein rempallaan. Toiset sitten maksaa ne veroina.

Olen toki etuoikeutettu monissa asioissa, mm. olen sinua nuorempi ja minulla on omaoma kolmio jne. Mutta minusta on säälittävää kerryttää omaisuutta asumalla toisten nurkissa. Olen minäkin maksanut yksiöstä lähes 600 euroa kahden-kolmen vuoden ajan, mitä sitten? Asuinpahan edes omillani ja otin vastuun omista asioistani, enkä lorvaillut muiden nurkissa lihottamassa lompakkoani.

Älä välitä noista kateellisista nillittäjistä.

Täysin naurettavaa keskenkasvuisten apinoiden höpötystä että hankkisit vääryydellä säästösi.

Ei ole todellakaan säälittävää vaan järkevää.

Palstalaiset eivät pysty ymmärtämään että asia on vanhemmillesi enemmänkin kuin ok.

Palstamammat eivät ymmärrä että teet siellä töitä ja et ole vaivoiksi.

Itsekin olen yli kolmekymppinen ja vietän paljon aikaa vanhempieni tilalla. Teen paljon erilaisia töitä.

He haluaisivat että olisin koko ajan täällä, mutta olen sellaine että kaipaan omaan yksiööni välillä.

Minun yksiöni kaupungin keskustassa maksavat palstan kateelliset määkijät suunnattomista verorahoistaan HAHA HAHAH HA HA HAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Olen toki etuoikeutettu monissa asioissa, mm. olen sinua nuorempi ja minulla on omaoma kolmio jne. Mutta minusta on säälittävää kerryttää omaisuutta asumalla toisten nurkissa. Olen minäkin maksanut yksiöstä lähes 600 euroa kahden-kolmen vuoden ajan, mitä sitten? Asuinpahan edes omillani ja otin vastuun omista asioistani, enkä lorvaillut muiden nurkissa lihottamassa lompakkoani.

Niin, asut siis siis ihan omistamassasi asunnossa etkä vuokralla, vai? Huomaa että aloitusvietissä sanoin yhden syyn vanhemmillani majailulle olevan sen, että olen jatkuvasti määräaikaisilla työsopimuksilla töissä. En viitsi vielä asuntolainaa tai edes vuokrakämppää ottaa, koska en tiedä varmuudella missä työskentelen puolen vuoden päästä. Luultavimmin sopimustani jatketaan (taas), vaikka vakituiseksi haluaisinkin. Ei uskalla ottaa asuntolainaa jos puolen vuoden päästä tarvitsisi vaihtaa työpaikkaa ja jopa kaupunkia töiden perässä.

Enkä myöskään koe lorvailevani. Kyllä täällä joudun paljon enemmän töitä tekemään kun siellä vuokrayksiössä kerrostalossa. Tuo rahan saaminen säästöön on vain yksi pala tässä palapelissä.

-AP

Voi luoja. Jos aikuiset lapseni (yli 20v) yrittäisi muuttaa takaisin lapsuuden kotiinsa, rupeaisin suunnittelemaan muuttoa johonkin mihin ei varmasti halua tulla perässä. Ei itsenäinen aikuinen halua muuttaa vanhempien nurkkiin syystä, että muualla pitää maksaa vuokraa tai elämä kalliimpaa. Niin sen kuuluukin olla ja elämä opettaa.

Jos on iso talo plus aitat ja muut. Niin kyllä siellä on tilaa useammallekin.

Onhan se kyllä vähän röyhkeää, että aikuinen, työssäkäyvä ihminen loisii ilmaiseksi vanhempiensa nurkissa. Oletko ajatellut, että vanhempasikin saattaisivat haluta keskittyä lopulta itseensä sen sijaan, että joutuisivat elättämään aikuista lastaan? Koska vaikka vanhempasi sanoisivat, että asia on täysin ok, kaipaavat he varmasti omaa keskinäistäkin aikaansa. Harva vanhempi kuitenkaan kehtaa kieltää lapseltaan "kotiinpaluun" ja vaatia maksua ruoasta.

Sanoit, että muutit vanhempiesi luo epävarman työllisyystilanteen vuoksi. Sittemmin sanoit kuitenkin käyväsi vuorotyössä, joten pärjäisit kyllä omillasikin.

Milloin aiot alkaa ottamaan itse vastuuta elämästäsi ja lopettaa tuon muiden ihmisten hyväksikäytön?

Ihmisiä ahdistaa ja pelottaa jos joku ei elä sen tiukan, ahtaan ja jäykän normiston mukaan mitä kaikki muut lampaat tekevät.

Heille tulee sellainen kauhunsekainen pelko että se heidän oma elintapansa ei olekaan maailman paras, ainoa ja oikein.

43 jatkaa: Kolmen vuoden ajan tosiaan maksoin yksiöstä riistohintaa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kyllä vähän röyhkeää, että aikuinen, työssäkäyvä ihminen loisii ilmaiseksi vanhempiensa nurkissa. Oletko ajatellut, että vanhempasikin saattaisivat haluta keskittyä lopulta itseensä sen sijaan, että joutuisivat elättämään aikuista lastaan? Koska vaikka vanhempasi sanoisivat, että asia on täysin ok, kaipaavat he varmasti omaa keskinäistäkin aikaansa. Harva vanhempi kuitenkaan kehtaa kieltää lapseltaan "kotiinpaluun" ja vaatia maksua ruoasta.

Sanoit, että muutit vanhempiesi luo epävarman työllisyystilanteen vuoksi. Sittemmin sanoit kuitenkin käyväsi vuorotyössä, joten pärjäisit kyllä omillasikin.

Milloin aiot alkaa ottamaan itse vastuuta elämästäsi ja lopettaa tuon muiden ihmisten hyväksikäytön?

Luitko ollenkaan kirjoituksia vai katsoitko vain otsikon?

HÄN TEKEE PALJON TÖITÄ SIELLÄ VANHEMMILLAAN!!!

MAKSAA ASUMISENSA SILLÄ!!!!

VANHEMPIA EI AINA HAITAA JOS AIKUINEN LAPSI ASUU HEILLÄ!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kyllä vähän röyhkeää, että aikuinen, työssäkäyvä ihminen loisii ilmaiseksi vanhempiensa nurkissa. Oletko ajatellut, että vanhempasikin saattaisivat haluta keskittyä lopulta itseensä sen sijaan, että joutuisivat elättämään aikuista lastaan? Koska vaikka vanhempasi sanoisivat, että asia on täysin ok, kaipaavat he varmasti omaa keskinäistäkin aikaansa. Harva vanhempi kuitenkaan kehtaa kieltää lapseltaan "kotiinpaluun" ja vaatia maksua ruoasta.

Sanoit, että muutit vanhempiesi luo epävarman työllisyystilanteen vuoksi. Sittemmin sanoit kuitenkin käyväsi vuorotyössä, joten pärjäisit kyllä omillasikin.

Milloin aiot alkaa ottamaan itse vastuuta elämästäsi ja lopettaa tuon muiden ihmisten hyväksikäytön?

On se hassua miten sitä ihmiset vinkuu kun työtön vie töissäkäviltä rahaa. Sitten kun joku jää vamhempia auttamaan niin sekin on väärin. Koskaan ei ole hyvä olla.

Turha välittää muiden mielipiteistä. Tässäkin keskustelussa huomaa että negatiiviset kommentit tulevat lähinnä ihmisiltä jotka eivät näemmä osaa edes lukea ja vetelevät omia johtopäätöksiään kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen toki etuoikeutettu monissa asioissa, mm. olen sinua nuorempi ja minulla on omaoma kolmio jne. Mutta minusta on säälittävää kerryttää omaisuutta asumalla toisten nurkissa. Olen minäkin maksanut yksiöstä lähes 600 euroa kahden-kolmen vuoden ajan, mitä sitten? Asuinpahan edes omillani ja otin vastuun omista asioistani, enkä lorvaillut muiden nurkissa lihottamassa lompakkoani.

Niin, asut siis siis ihan omistamassasi asunnossa etkä vuokralla, vai? Huomaa että aloitusvietissä sanoin yhden syyn vanhemmillani majailulle olevan sen, että olen jatkuvasti määräaikaisilla työsopimuksilla töissä. En viitsi vielä asuntolainaa tai edes vuokrakämppää ottaa, koska en tiedä varmuudella missä työskentelen puolen vuoden päästä. Luultavimmin sopimustani jatketaan (taas), vaikka vakituiseksi haluaisinkin. Ei uskalla ottaa asuntolainaa jos puolen vuoden päästä tarvitsisi vaihtaa työpaikkaa ja jopa kaupunkia töiden perässä.

Enkä myöskään koe lorvailevani. Kyllä täällä joudun paljon enemmän töitä tekemään kun siellä vuokrayksiössä kerrostalossa. Tuo rahan saaminen säästöön on vain yksi pala tässä palapelissä.

-AP

Luulin olevani tarpeeksi selkeä sanoessani 'omaoma.' Kyllä, siis OMA. Omistus. Minun omani. 100%.

Kuka pakottaa hankkimaan omistusasunnon epävarmassa rahatilanteessa?? Maksa sitä riistohintaa vuokra-asunnosta ja ota laina sitten, kun voit. Niin ne muutkin tekevät.

Oli se joillekin kova paikka kun asuin työharjoittelun vuoksi vajaa 3 kk vanhempien luona. Mulla olis pitänyt kuulemma olla oma yksiö ja myös harjoitteluun hakeutuminen kotikonnuille kuulosti epäilyttävältä. 

Jos olisin mies, tuosta ei olisi syntynyt mitään porua. Suomessa monien mielestä naisten on unohdettava perheensä heti 18 vee ja muutettava kauas pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kyllä vähän röyhkeää, että aikuinen, työssäkäyvä ihminen loisii ilmaiseksi vanhempiensa nurkissa. Oletko ajatellut, että vanhempasikin saattaisivat haluta keskittyä lopulta itseensä sen sijaan, että joutuisivat elättämään aikuista lastaan? Koska vaikka vanhempasi sanoisivat, että asia on täysin ok, kaipaavat he varmasti omaa keskinäistäkin aikaansa. Harva vanhempi kuitenkaan kehtaa kieltää lapseltaan "kotiinpaluun" ja vaatia maksua ruoasta.

Sanoit, että muutit vanhempiesi luo epävarman työllisyystilanteen vuoksi. Sittemmin sanoit kuitenkin käyväsi vuorotyössä, joten pärjäisit kyllä omillasikin.

Milloin aiot alkaa ottamaan itse vastuuta elämästäsi ja lopettaa tuon muiden ihmisten hyväksikäytön?

Luitko ollenkaan kirjoituksia vai katsoitko vain otsikon?

HÄN TEKEE PALJON TÖITÄ SIELLÄ VANHEMMILLAAN!!!

MAKSAA ASUMISENSA SILLÄ!!!!

VANHEMPIA EI AINA HAITAA JOS AIKUINEN LAPSI ASUU HEILLÄ!!!!!!

Luitko sinä ollenkaan viestiäni, vai tulisitko vain ulisemaan ulisemisen ilosta ymmärtämättä lukemaasi?

"Harva vanhempi kuitenkaan kehtaa kieltää lapseltaan "kotiinpaluun" ja vaatia maksua ruoasta."

Muuten, caps lockin liikakäyttö ei ole erityisen tyylikästä. ;)

Jos kyse on sinua vanhemmasta ihmisestä, eli yhtä sukupolvea iäkkäämmästä, hänen näkökulmansa saattaa olla se, että lopulta kasvatuksen tavoite on antaa lapselle kaikki ne taidot ja kyvyt, että hän selviää itsenäisesti omasta arjestaan ja elämästään. Eli ns itsenäistyy, aikuistuu. Hän saattaa pohtia, mikä tässä kasvatustehtävässä on mennyt pieleen ja peilata vaikka omiin aikuisiin lapsiin, jotka selviävät ihan näissä samoissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa, joissa pätkätyöt ja kalliit vuokrat ovat arkipäivää.

Jos on kysymys samanikäisestä ihmisestä ja erityisesti naisesta, on hänen näkökulmansa osin eri, osin sama. Jokainen parikymppinen nainen katselee ympärilleen etsien miestä, ei poikaa. Miehen ja pojan ero ilmenee selkeimmin kyvyssä ottaa vastuuta itsestään. Kypsä parisuhde ei muutoinkaan ole mahdollinen, ennen kuin kumppani on eriytynyt vanhemmistaan. Voihan olla mahdollista, että henkisesti ap onkin eriytynyt ja itsenäistynyt, mutta ulkoisia merkkejä tästä ei sivullinen voi nähdä, mikäli sama symbioottinen tila näyttää jatkuvan joka on ollut läsnä lapsuudesta saakka.

Ylipäätään se, että parikymppisen keskeinen kehitystehtävä on oman, erillisen elämän rakentaminen, saattaa olla se pulma tässä yhtälössä.

En ole ennen tajunnut kuinka etuoikeutettu olen kun olen maatilan kasvatti.

Vasta näistä katkeruutta tihkuvista kommenteista tajusin sen.

Olen saanut oppia oikeasti tekemään paljon töitä ja saan elää ihanalla järvenrannalla kauniin luonnon keskellä =D

Olen matkustellut ympäriinsä ja asunut isommissa kaupungeissa.

Olen tehnyt paljon erilaisia mielenkiintoisia duuneja ja opiskellut paljon.

Osaamiseni on laaja-alaista ja pystyy moottorisahakin kädessä =D

Metsääkin on, ja se on valtava rikkaus.

Kiitos kateelliset palstalaiset kun saitte minun ymmärtämään miten valtavan suuri rikkaus tämä on!

Vanhempani rakastavat sitä kun vietän aikaani kotitilalla.

Lällälälläl lieru, palstamammalta pääsi pieru!

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on sinua vanhemmasta ihmisestä, eli yhtä sukupolvea iäkkäämmästä, hänen näkökulmansa saattaa olla se, että lopulta kasvatuksen tavoite on antaa lapselle kaikki ne taidot ja kyvyt, että hän selviää itsenäisesti omasta arjestaan ja elämästään. Eli ns itsenäistyy, aikuistuu. Hän saattaa pohtia, mikä tässä kasvatustehtävässä on mennyt pieleen ja peilata vaikka omiin aikuisiin lapsiin, jotka selviävät ihan näissä samoissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa, joissa pätkätyöt ja kalliit vuokrat ovat arkipäivää.

Jos on kysymys samanikäisestä ihmisestä ja erityisesti naisesta, on hänen näkökulmansa osin eri, osin sama. Jokainen parikymppinen nainen katselee ympärilleen etsien miestä, ei poikaa. Miehen ja pojan ero ilmenee selkeimmin kyvyssä ottaa vastuuta itsestään. Kypsä parisuhde ei muutoinkaan ole mahdollinen, ennen kuin kumppani on eriytynyt vanhemmistaan. Voihan olla mahdollista, että henkisesti ap onkin eriytynyt ja itsenäistynyt, mutta ulkoisia merkkejä tästä ei sivullinen voi nähdä, mikäli sama symbioottinen tila näyttää jatkuvan joka on ollut läsnä lapsuudesta saakka.

Ylipäätään se, että parikymppisen keskeinen kehitystehtävä on oman, erillisen elämän rakentaminen, saattaa olla se pulma tässä yhtälössä.

No eikähän hän ole itsenäistynyt jo jos on asunut omillaan ja maksanut riistovuokraa jollekin toiselle.

Sehän se tässä ihmisiä ahdistaa kun ei maksa jollekin sitä vuokraa, vaan on tuollainen win-win tilanne jossa hän  TYÖLLÄÄN ansaitsee olla siellä vanhemmillaan.

Jengi ei luetunymmärtämisensä heikkontason tiimoilta ymmärtänyt että kaikki siellä tilalla käyvät töissä tahoillaan, joten heillä jokaisella on omaa aikaakin silloin kun toinen on poissa.

Vierailija kirjoitti:

Lällälälläl lieru, palstamammalta pääsi pieru!

Kiva, että osaat käyttää moottorisahaa. Viimeinen rivisi kuitenkin ilmentää sitä, että aikuisuus ja kypsyys kuitenkin on helpompi saavuttaa omassa elämässä.