Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet kiinnostuvat minusta aina vain hetkeksi
12.05.2016 |
Viimeisen viiden vuoden aikana mikään juttu ei kestä. Usea mies on kiinnostunut sen kuukauden tai maksimissaan kaksi, ja sitten ei mitään. Kiinnostus lopahtaa toisella kuin seinään.
Olen jo niin tottunut siihen, että alussa ollaan superkiinnostuneita ja viestiä pukkaa, kehutaan ja on muka niin paljon yhteistä ja mukava viettää aikaa. Seksistä ei voi olla kiinni, koska joidenkin kanssa en ole seksiä harrastanut ja joidenkin kanssa olen.
Pelkään enää käydä treffeillä ja kiintyä kehenkään. Tuntuu että heti kun itse on korviaan myöten ihastunut, toisessa alkaa näkymään mielenkiinnon hiipumista.
Näitä on tapahtunut jo niin monta, että olen jo kokeillut esimerkiksi yhteydenpidon suhteen hillitä viestittelyä, olen kokeillut olla avoimempi alusta asti, tai sitten taas salaperäisempi.
Tuntuu, että olen täysin lahjaton näillä "parisuhdemarkkinoilla". Olen ihan tavallinen nätti naapurintyttö, ja minulla on melko perinteiset arvot. Olen seikkailunhaluinen, vaikka iloitsen myös arjen pienistä asioista. Olen peruspositiivinen ja urheilullinen. Tuntuu niin ironiselta että esimerkiksi kaverini aina isoon ääneen ihmettelevät, miten en löydä sitä seurustelukumppania kun olen kuulema niin "täydellinen".
Sanokaa nyt jotain, vaikka haukkuja sitten?
Kommentit (46)
Koska Suomessa mies ja nainen eivät tarvitse toisiaan kuin viihdetarkoituksiin. Vain halutuimmat ihmiset voivat valita itse minkälaisen suhteen saavat. Muilla se on tuurista kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuminenhan ei kestä kun muutaman kuukauden.
Laastariksi kelpaa aina jollekin sydämensä särkeneelle, joka sitten viskaa pois kuin tiskirätin kun on saanut egonsa takaisin buustattua. Varmasti on kiva näyttää exilleen ja kavereilleen että katsokaas mikä näyttelyesine minulla on, mutta oikeasti ei sitten kestetäkään sitä että nainen ei olekaan alistuva, tyhmä tai roiku toisessa imartelevasti.
Niin no, tän kirjoituksen perusteella en kyllä tiedä mitä iloa susta olisi miehille? Mitä mies tekee naisella joka ajattelee noin miehistä?
-mies
Ei varmaan mitään sitten, jos ei kelpaa uskollinen, ahkera, huumorintajuinen ja älykkyydeltään hyvää keskitasoa oleva nätti nainen, tiimalasikroppineen.
Kauheaa jos sinulle meni joku kirjoituksessani tunteisiin.
Sähän olisit varmaan iki-ihastunut, jos joku mies kirjoittaisi naisista noin katkeraan sävyyn? Juujuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuminenhan ei kestä kun muutaman kuukauden.
Laastariksi kelpaa aina jollekin sydämensä särkeneelle, joka sitten viskaa pois kuin tiskirätin kun on saanut egonsa takaisin buustattua. Varmasti on kiva näyttää exilleen ja kavereilleen että katsokaas mikä näyttelyesine minulla on, mutta oikeasti ei sitten kestetäkään sitä että nainen ei olekaan alistuva, tyhmä tai roiku toisessa imartelevasti.
Tämä!!! Mä niiiin allekirjoitan tämän! Koin tämän viime kesänä ja aluksi se sattui niin helvetisti.. Mutta nyt ajattelen että se mies teki vaan itsestään tyhmän. Ja niin on sanonut myös hänen ystävänsä. Kukaan ei ole kertakäyttötavaraa! Rakkautta en saanut viime vuonna, mutta hänen kautta paljon upeita ystäviä. En siis menettänyt mitään vaikka aluksi se tuntuikin että maa hajoaa alta.. Mikä helvettiä nyky miehiä vaivaa?
Ei luulis olevan nyt vaikeeta olla rehellinen ja omaa sitä selkärankaa sanoakseen suoraan miten asiat on. Ihme touhuu..
Naiset tekee ihan samaa.
Mä en usko, että on välttämättä mitään varsinaista vikaa, ihmiset vaan tavoittelee eri asioita. En usko että on suhteeseen kelpaamattomia tms. vaan ei ole tullut oikeanlaista tyyppiä kohdalle. Jotkut odottaa valtavaa tunnetta ja "Se Oikea" -fiilistä, ja jos sitä hullaantumista ei tule, eli ei ole varsinaista vikaa, mutta ei vain tule sitä tajunnanräjäyttävää fiilistä, niin sitten et ole hänelle Se Oikea. Toisethan taas ei halua jatkaa ties minkä pikkuvirheen vuoksi, jollekin tulee juuri "parempi" (hänen näkökulmastaan) kohdalle ja joillekin se aika sitoutumiselle ei ole sillä hetkellä oikea.
Eli sinussa ei tarvitse olla mitään vikaa, et vain ole törmännyt sellaiseen tyyppiin jolle olisit (hänestä) sopiva. Ei siinä sen kummempaa. Ei ole syytä lannistua. Älä analysoi liikaa, vaan ole reippaasti oma itsesi ilman parisuhdepelejä ("on mennyt 3 pvää, onko ok soittaa?" Jne). Deittailustakin voi nauttia! :)
Olen vain vanha pieru, mutta mietiskelen, onko tämä nykyinen somekulttuuri tindereineen ja instagrameineen (ja tietysti koko yleinen markkinointihumumeininki) tehnyt porukoista jonkilaisia ihmissuhdekuluttajia. Kaiken aikaa näkee lueteltavan joko kumppanilta kaivattuja ominaisuuksia tai sitten omia hyviä puolia. Niin kuin tässäkin ketjussa. Sellainen vaikutelma tulee, ettei tässä enää mitään sielunkumppaneita kaivata, eikä osata olla valmiina sellaista kohtaamaan, kun tuijotetaan vain ulkoisia avuja, menestystä, tai niitä ja näitä ominaisuuksia - eikä nähdä metsää puilta.
Itse olen tosiaankin jo hieman ajan patinoima "entinen nuori", jonka hehkeimmät ajat jäivät 80/90-luvuille. Mutta olen rakastanut paljon ja minua on rakastettu... ja vierelläni on edelleen se, joka siihen parikymmentä vuotta sitten jäi.
Tämä!!! Mä niiiin allekirjoitan tämän! Koin tämän viime kesänä ja aluksi se sattui niin helvetisti.. Mutta nyt ajattelen että se mies teki vaan itsestään tyhmän. Ja niin on sanonut myös hänen ystävänsä. Kukaan ei ole kertakäyttötavaraa! Rakkautta en saanut viime vuonna, mutta hänen kautta paljon upeita ystäviä. En siis menettänyt mitään vaikka aluksi se tuntuikin että maa hajoaa alta.. Mikä helvettiä nyky miehiä vaivaa?
Ei luulis olevan nyt vaikeeta olla rehellinen ja omaa sitä selkärankaa sanoakseen suoraan miten asiat on. Ihme touhuu..