Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet kiinnostuvat minusta aina vain hetkeksi
12.05.2016 |
Viimeisen viiden vuoden aikana mikään juttu ei kestä. Usea mies on kiinnostunut sen kuukauden tai maksimissaan kaksi, ja sitten ei mitään. Kiinnostus lopahtaa toisella kuin seinään.
Olen jo niin tottunut siihen, että alussa ollaan superkiinnostuneita ja viestiä pukkaa, kehutaan ja on muka niin paljon yhteistä ja mukava viettää aikaa. Seksistä ei voi olla kiinni, koska joidenkin kanssa en ole seksiä harrastanut ja joidenkin kanssa olen.
Pelkään enää käydä treffeillä ja kiintyä kehenkään. Tuntuu että heti kun itse on korviaan myöten ihastunut, toisessa alkaa näkymään mielenkiinnon hiipumista.
Näitä on tapahtunut jo niin monta, että olen jo kokeillut esimerkiksi yhteydenpidon suhteen hillitä viestittelyä, olen kokeillut olla avoimempi alusta asti, tai sitten taas salaperäisempi.
Tuntuu, että olen täysin lahjaton näillä "parisuhdemarkkinoilla". Olen ihan tavallinen nätti naapurintyttö, ja minulla on melko perinteiset arvot. Olen seikkailunhaluinen, vaikka iloitsen myös arjen pienistä asioista. Olen peruspositiivinen ja urheilullinen. Tuntuu niin ironiselta että esimerkiksi kaverini aina isoon ääneen ihmettelevät, miten en löydä sitä seurustelukumppania kun olen kuulema niin "täydellinen".
Sanokaa nyt jotain, vaikka haukkuja sitten?
Kommentit (46)
Sama juttu täällä! Syytä en keksi minäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisättäköön, että en itse todellakaan pidä itseäni "täydellisenä", vaan enemmänkin ihan normaalina. Ainoat, jotka sitten ovat liiankin kiinnostuneita(lue:stalkkereita) olleet, ovat rikollisia tai mt-potilaita. Viimeisen viiden vuoden ajalta kolme, jotka ehkä olisivat olleet kiinnostuneita suhteesta kanssani olivat rikollinen, huumeidenkäyttäjä ja masennuspotilas.
Missä vika? :D
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen ihan täsmälleen samanlaista.
Nyt en enää edes halua miestä. Libidoni on täysin kuollut. Ei ole enää mitään haluja.
Tämä.. Mulla on takana kaksi parisuhdetta, toinen vuoden ja toinen kahden.
Voi vain kaiholla muistella sitä aikaa kun oli joku jota rakastaa, molemmilla oli haluja, oli välittämistä ja kiinnostusta. Noihin suhteisiin en todellakaan haluaisi takaisin, mutta kaipaan sitä rakkauden tunnetta, ja haluaisin parisuhteen itselleni sopivamman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Moni kakku päältä kaunis.
Kun jollekin sanotaan näin, tarkoitetaanko sillä sitä että ihminen olisi jotenkin ilkeä, pahansuopa, pinnallinen vai mitä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kakku päältä kaunis.
Kun jollekin sanotaan näin, tarkoitetaanko sillä sitä että ihminen olisi jotenkin ilkeä, pahansuopa, pinnallinen vai mitä?
Ap
Lähinnä kai sitä, että henkilö ei ole niin "hyvä" kuin miltä näytti/vaikutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin samassa veneessä. Jotenkin tuntuu etten ole koskaan omana itsenäni riittävä. Aina pitäisi olla kauniimpi, hauskempi, koulutetumpi, fiksumpi, sosiaalisesti taitavampi, timmimpi, jne että onnistuisi säilyttämään miehen kiinnostuksen :/
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Miksi tätä tapahtuu vain miesten kanssa? Kuitenkin pitkäaikaisia hyviä ystäviä on ja ylipäänsä aina luonnehdittu mukavaksi, hauskaksi ja kiltiksi naiseksi. Vaikea kuvitella, että nuo ominaisuudet miesten kanssa olisivat suhteen estäviä kun kaikenlaisia naisia on suhteissa.
Ei ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletkon kysynyt heiltä mihin tyssäsi?
Tivannut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Miksi tätä tapahtuu vain miesten kanssa? Kuitenkin pitkäaikaisia hyviä ystäviä on ja ylipäänsä aina luonnehdittu mukavaksi, hauskaksi ja kiltiksi naiseksi. Vaikea kuvitella, että nuo ominaisuudet miesten kanssa olisivat suhteen estäviä kun kaikenlaisia naisia on suhteissa.
Ei ap.
Pitkissä ystävyyssuhteissa ollaan ymmärtäväisempiä, tyyliin: "ainahan Pirkolla on ollut noita omia juttuja ja Kaisa kiukuttelee kun se on nälkäinen". Ehkä näihin ominaisuuksiin vaan puudutaan ja ulkopuolelta tuleva huomaa ne herkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Miksi tätä tapahtuu vain miesten kanssa? Kuitenkin pitkäaikaisia hyviä ystäviä on ja ylipäänsä aina luonnehdittu mukavaksi, hauskaksi ja kiltiksi naiseksi. Vaikea kuvitella, että nuo ominaisuudet miesten kanssa olisivat suhteen estäviä kun kaikenlaisia naisia on suhteissa.
Ei ap.
Pitkissä ystävyyssuhteissa ollaan ymmärtäväisempiä, tyyliin: "ainahan Pirkolla on ollut noita omia juttuja ja Kaisa kiukuttelee kun se on nälkäinen". Ehkä näihin ominaisuuksiin vaan puudutaan ja ulkopuolelta tuleva huomaa ne herkemmin.
Pikemminkin pitkät ystävyyssuhteet ovat osoitus sosiaalisista kyvyistä ja henkilön miellyttävyydestä, toisin mitä sinä yrität esittää.
Vierailija kirjoitti:
Oletkon kysynyt heiltä mihin tyssäsi?
Tivannut?
On ollut joidenkin kanssa puhetta. AINA syyksi sanotaan muka jokin muu. Ei ole tällä hetkellä aikaa parisuhteelle tai muuta vastaavaa. Kukaan ei ole ikinä haukkunut minua. Viimeisin sanoi että "sanoin kaverillekin tossa että oot ihan oikea timantti, mutta nyt ei vaan oo oikea aika".
Ja joku puhui siitä, miten "kulissit" romahtavat. Pyrin kyllä olemaan mahdollisimman rehellinen alusta asti, eikä ole mitään "salaisuuksia" joiden paljastuttua toisen mielenkiinto häipyy. Ja minula on ollut joitain kaveripoikia, jotka ovat olleet ihastuneita minuun ja muutenkin minulla on hyviä ystäviä. Jos olisin jotenkin inhottava persoona, kai olisin edes joskus kuullut siitä joltain ihmiseltä/mieheltä?
Nytkin tuli tietenkin se mieleeni että valitseeko sitä alitajunnassa deiteikseen sitten sellaisia miehiä, joiden kanssa ei olisikaan mahdollista syntyä mitään vakavaa? En kyllä sitten ymmärrä miksi se niin olisi, sillä haluaisin kyllä seurustella ja löytää vakavasti otettavan miehen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Miksi tätä tapahtuu vain miesten kanssa? Kuitenkin pitkäaikaisia hyviä ystäviä on ja ylipäänsä aina luonnehdittu mukavaksi, hauskaksi ja kiltiksi naiseksi. Vaikea kuvitella, että nuo ominaisuudet miesten kanssa olisivat suhteen estäviä kun kaikenlaisia naisia on suhteissa.
Ei ap.
Pitkissä ystävyyssuhteissa ollaan ymmärtäväisempiä, tyyliin: "ainahan Pirkolla on ollut noita omia juttuja ja Kaisa kiukuttelee kun se on nälkäinen". Ehkä näihin ominaisuuksiin vaan puudutaan ja ulkopuolelta tuleva huomaa ne herkemmin.
Pikemminkin pitkät ystävyyssuhteet ovat osoitus sosiaalisista kyvyistä ja henkilön miellyttävyydestä, toisin mitä sinä yrität esittää.
Mutta ei tämä poissulje sitä, etteikö ystävissä voisi olla rasittaviakin piirteitä, jotka annamme heille anteeksi koska he ovat hyviä pitkäaikaisia ystäviämme! Minullakin on "Kaisa" ystävänä ja itse olen "Pirkko".
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Miksi tätä tapahtuu vain miesten kanssa? Kuitenkin pitkäaikaisia hyviä ystäviä on ja ylipäänsä aina luonnehdittu mukavaksi, hauskaksi ja kiltiksi naiseksi. Vaikea kuvitella, että nuo ominaisuudet miesten kanssa olisivat suhteen estäviä kun kaikenlaisia naisia on suhteissa.
Ei ap.
Pitkissä ystävyyssuhteissa ollaan ymmärtäväisempiä, tyyliin: "ainahan Pirkolla on ollut noita omia juttuja ja Kaisa kiukuttelee kun se on nälkäinen". Ehkä näihin ominaisuuksiin vaan puudutaan ja ulkopuolelta tuleva huomaa ne herkemmin.
Pikemminkin pitkät ystävyyssuhteet ovat osoitus sosiaalisista kyvyistä ja henkilön miellyttävyydestä, toisin mitä sinä yrität esittää.
Miellyttävyys ja em. ominaisuudet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan pointti on siinä että uuden tuttavuuden ominaisuuksia tarkastellaan kriittisemmin kun ei vielä ole sitä kokemuksien luomaa yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Miksi tätä tapahtuu vain miesten kanssa? Kuitenkin pitkäaikaisia hyviä ystäviä on ja ylipäänsä aina luonnehdittu mukavaksi, hauskaksi ja kiltiksi naiseksi. Vaikea kuvitella, että nuo ominaisuudet miesten kanssa olisivat suhteen estäviä kun kaikenlaisia naisia on suhteissa.
Ei ap.
Pitkissä ystävyyssuhteissa ollaan ymmärtäväisempiä, tyyliin: "ainahan Pirkolla on ollut noita omia juttuja ja Kaisa kiukuttelee kun se on nälkäinen". Ehkä näihin ominaisuuksiin vaan puudutaan ja ulkopuolelta tuleva huomaa ne herkemmin.
Pikemminkin pitkät ystävyyssuhteet ovat osoitus sosiaalisista kyvyistä ja henkilön miellyttävyydestä, toisin mitä sinä yrität esittää.
Mutta ei tämä poissulje sitä, etteikö ystävissä voisi olla rasittaviakin piirteitä, jotka annamme heille anteeksi koska he ovat hyviä pitkäaikaisia ystäviämme! Minullakin on "Kaisa" ystävänä ja itse olen "Pirkko".
-ohis
Miksi kuvittelet miesten olevan automaattisesti jotain täydellisiä, epäinhimillisiä olentoja, joissa ei olisi rasittavia piirteitä? Vain naisissa.
Ja muuten, minun ystävilläni ei edes ole yhtään sellaista rasittavaa piirrettä, joka olisi estänyt alkuvaiheissa tutustumisen tai sen jälkeenkään.
Oot varmaan vaan törmännyt sellasiin, jotka ei joko sillä hetkellä tai sitten ikinä ole valmiita mihinkään pidempään..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että kulissit murtuvat ajan kuluessa ja samalla todellinen persoona pilkahtaa esiin?
Miksi tätä tapahtuu vain miesten kanssa? Kuitenkin pitkäaikaisia hyviä ystäviä on ja ylipäänsä aina luonnehdittu mukavaksi, hauskaksi ja kiltiksi naiseksi. Vaikea kuvitella, että nuo ominaisuudet miesten kanssa olisivat suhteen estäviä kun kaikenlaisia naisia on suhteissa.
Ei ap.
Pitkissä ystävyyssuhteissa ollaan ymmärtäväisempiä, tyyliin: "ainahan Pirkolla on ollut noita omia juttuja ja Kaisa kiukuttelee kun se on nälkäinen". Ehkä näihin ominaisuuksiin vaan puudutaan ja ulkopuolelta tuleva huomaa ne herkemmin.
Pikemminkin pitkät ystävyyssuhteet ovat osoitus sosiaalisista kyvyistä ja henkilön miellyttävyydestä, toisin mitä sinä yrität esittää.
Mutta ei tämä poissulje sitä, etteikö ystävissä voisi olla rasittaviakin piirteitä, jotka annamme heille anteeksi koska he ovat hyviä pitkäaikaisia ystäviämme! Minullakin on "Kaisa" ystävänä ja itse olen "Pirkko".
-ohisMiksi kuvittelet miesten olevan automaattisesti jotain täydellisiä, epäinhimillisiä olentoja, joissa ei olisi rasittavia piirteitä? Vain naisissa.
Tuo oli aivan oma heittosi, älä laita sanoja suuhun - minä en sanonut mitään tuollaista. Omasta mielestäni miehissä sitä vasta rasittavia piirteitä onkin.
-sama ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen ihan täsmälleen samanlaista.
Nyt en enää edes halua miestä. Libidoni on täysin kuollut. Ei ole enää mitään haluja.
Tämä.. Mulla on takana kaksi parisuhdetta, toinen vuoden ja toinen kahden.
Voi vain kaiholla muistella sitä aikaa kun oli joku jota rakastaa, molemmilla oli haluja, oli välittämistä ja kiinnostusta. Noihin suhteisiin en todellakaan haluaisi takaisin, mutta kaipaan sitä rakkauden tunnetta, ja haluaisin parisuhteen itselleni sopivamman kanssa.
Niin mutta minä en kaipaa sitäkään. En kaipaa ihastumista enkä hormoonipöllyjä. En kaipaa läheisyyttäkään, vaan se lähinnä puistattaa.
Minulla oli ennen ihan täsmälleen samanlaista.
Nyt en enää edes halua miestä. Libidoni on täysin kuollut. Ei ole enää mitään haluja.