Mies pitää itseään täydellisenä
Oikeasti. Hänessä ei ole mitään vikaa, kaikki viat ovat minussa. Hän voi luetella minusta löytämiään vikoja vaikka kuinka kauan, mutta suuttuu heti, jos ottaa puheeksi hänet itsensä vähänkään kriittisessä mielessä. Hän ehdottaa jatkuvasti kehittämiskohteita minussa eri osa-alueilla. Olen yrittänyt tulla paremmaksi, mutten onnistu, tuskin kelpaan koskaan.
Voiko tällainen asetelma ratketa millään järkevällä tavalla? Varmaan kehotatte eroamaan ja sitä mietinkin. Olisi vain sääli, jos suhteen voisikin vielä pelastaa jotenkin. Jos asiasta yrittää keskustella, tulee riita ja puhe kääntyy aina niihin minun puutteisiini. Mies siis pitää itseään huomattavasti minua parempana. Ihmettelen sitäkin, että miksi hän ylipäätään haluaa olla kanssani, kun ei tunnu edes pitävän minusta, mutta suuttuu jos pohdiskelen eroa, siinä ei ole järkeä.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Mitä, jos seuraavakin mies on samalainen?
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Mies joku välttämätön asuste, joka jokaisella naisella on oltava?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Mitä, jos seuraavakin mies on samalainen?
Sitten vaihdat uudelleen miestä! Miksi helvetissä kukaan itsetunnolla varustettu nainen jäisi kuuntelemaan omahyväisen, ei lainkaan itsekritiikkiin kykenevän randomin miehen egopöyhistelyä?
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Pitäisikö ap ensin oppia arvostamaan itseään? Turha sitä on miestä syyttää ja sanoa, ettei herrasmiehiä ole ellei osaa vaatia arvoistaan kohtelua.
Ei tuo toiminut minun kohdallani, joten erottiin sitten. En tajua miten olenkin sitä paskaa jaksanut kuunnella, en enää toiste samaan suostuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Pitäisikö ap ensin oppia arvostamaan itseään? Turha sitä on miestä syyttää ja sanoa, ettei herrasmiehiä ole ellei osaa vaatia arvoistaan kohtelua.
Tuossahan oleellista juuri on miehen vaihtaminen. Itseään arvostava nainen ei jaksa kuunnella paskaa: mies vaihtoon.
Itseään kehuvia ja alistettavaksi joutuvia naisia etsiviä miehiä ON paljon. Mitä enemmän niiden kanssa viettää aikaa sitä pahemmaksi oma tilanne muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Mitä, jos seuraavakin mies on samalainen?
Sitten vaihdat uudelleen miestä! Miksi helvetissä kukaan itsetunnolla varustettu nainen jäisi kuuntelemaan omahyväisen, ei lainkaan itsekritiikkiin kykenevän randomin miehen egopöyhistelyä?
Eikö aloittajan sinusta pitäisi ensin hankkia se itsetunto ennen uutta miestä? Miksi helvitissä kukaan edes yrittää tulla paremmaksi, että kelpaisi jollekin miehelle? Eikö se jo kerro jotain naisestakin, eikä vain siitä omahyväisestä miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Mies joku välttämätön asuste, joka jokaisella naisella on oltava?
Aina tää kommentti! Jos nyt joku haluaa miehen, niin tää kommentti ei sovi ollenkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Mitä, jos seuraavakin mies on samalainen?
Sitten vaihdat uudelleen miestä! Miksi helvetissä kukaan itsetunnolla varustettu nainen jäisi kuuntelemaan omahyväisen, ei lainkaan itsekritiikkiin kykenevän randomin miehen egopöyhistelyä?
Minä en ole miestäni vaihtamassa ;-) Kysymys oli "sarkastinen"
Parisuhde kun on kahden kauppa niin pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan miettiä olisiko kummassakin vikaa. Ei sillloin vaihtaminen auta, jos sitä itsetuntoa ei ole. Silloin tulee juuri sorruttua näihin huonoihin miehiin, kun on oltava se suhde.
Eroaminen vähän hävettäisi minua ja pelkään, että sukulaiset, tutut yms pitäisivät minuakin epäonnistuneena ja viallisena, kun en parisuhteeseen pystynyt.
Menimme naimisiin alle vuosi sitten ja kaikki pitävät miestä unelmamiehenä. Hän muuttui häiden jälkeen tällä lailla kriittiseksi, sitä ennen tuntui pitävän minuakin ihanana, asuttiinkin yhdessä 3 v ennen avioliittoa.
Nolottaa siis, kun itsekin olen ennen hehkuttanut, kuinka löytyi elämäni mies ja ollaan niin onnellisia. Ja sitten yhtäkkiä eroaisin alle vuoden liitosta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Pitäisikö ap ensin oppia arvostamaan itseään? Turha sitä on miestä syyttää ja sanoa, ettei herrasmiehiä ole ellei osaa vaatia arvoistaan kohtelua.
Tuossahan oleellista juuri on miehen vaihtaminen. Itseään arvostava nainen ei jaksa kuunnella paskaa: mies vaihtoon.
Itseään kehuvia ja alistettavaksi joutuvia naisia etsiviä miehiä ON paljon. Mitä enemmän niiden kanssa viettää aikaa sitä pahemmaksi oma tilanne muuttuu.
Eikö oleellista kuitenkin ole miehestä eroaminen? Itseään arvostava nainen osaa olla yksinkin. Etkö sinäkin olisi jo tuollaisesta miehestä eronnut? Luuletko, että ap esim. lennossa vaihtaa seuraavaan, jos seuraavakin on samalainen?
En olisi ikänä uskonut itse tätä kirjoittavani, mutta nyt on pakko. Käyttäytyjä ja käytöksen mahdollistaja...Itseään kehuvia(miehiä) ja alistettavaksi joutuvia naisia etsiviä miehiä ON paljon, mutta ON myös paljon naisia, jotka sen miehen käytöksen mahdollistaa. Eikö tälläisen naisen kuitenkin olisi parempi olla yksin kunnes...
Vierailija kirjoitti:
Eroaminen vähän hävettäisi minua ja pelkään, että sukulaiset, tutut yms pitäisivät minuakin epäonnistuneena ja viallisena, kun en parisuhteeseen pystynyt.
Menimme naimisiin alle vuosi sitten ja kaikki pitävät miestä unelmamiehenä. Hän muuttui häiden jälkeen tällä lailla kriittiseksi, sitä ennen tuntui pitävän minuakin ihanana, asuttiinkin yhdessä 3 v ennen avioliittoa.
Nolottaa siis, kun itsekin olen ennen hehkuttanut, kuinka löytyi elämäni mies ja ollaan niin onnellisia. Ja sitten yhtäkkiä eroaisin alle vuoden liitosta.
Ap
Ja ikä oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä.
Pitäisikö ap ensin oppia arvostamaan itseään? Turha sitä on miestä syyttää ja sanoa, ettei herrasmiehiä ole ellei osaa vaatia arvoistaan kohtelua.
Tuossahan oleellista juuri on miehen vaihtaminen. Itseään arvostava nainen ei jaksa kuunnella paskaa: mies vaihtoon.
Itseään kehuvia ja alistettavaksi joutuvia naisia etsiviä miehiä ON paljon. Mitä enemmän niiden kanssa viettää aikaa sitä pahemmaksi oma tilanne muuttuu.
Eikö oleellista kuitenkin ole miehestä eroaminen? Itseään arvostava nainen osaa olla yksinkin. Etkö sinäkin olisi jo tuollaisesta miehestä eronnut? Luuletko, että ap esim. lennossa vaihtaa seuraavaan, jos seuraavakin on samalainen?
En olisi ikänä uskonut itse tätä kirjoittavani, mutta nyt on pakko. Käyttäytyjä ja käytöksen mahdollistaja...Itseään kehuvia(miehiä) ja alistettavaksi joutuvia naisia etsiviä miehiä ON paljon, mutta ON myös paljon naisia, jotka sen miehen käytöksen mahdollistaa. Eikö tälläisen naisen kuitenkin olisi parempi olla yksin kunnes...
Edellisenä kirjoittajana olen samaa mieltä. Jos nainen ei törmää kuin arvosteleviin, omaa pönkitystään etsiviin miehiin on parempi olla yksin. Sinkkunakin on terveellisempää kuin kritisoivassa suhteessa.
Tietäen ap:n taustan ehdotukseni onkin tosin ensin mm. pariterapia. Jotenkin aloituksesta sai sen käsityksen, että kyseessä tapailun kaltainen suhde. Joka tapauksessa ei ole hyvä jäädä tuollaiseen suhteeseen, koska se vuosien ja kuukausien kuluessa murentaa itsetunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroaminen vähän hävettäisi minua ja pelkään, että sukulaiset, tutut yms pitäisivät minuakin epäonnistuneena ja viallisena, kun en parisuhteeseen pystynyt.
Menimme naimisiin alle vuosi sitten ja kaikki pitävät miestä unelmamiehenä. Hän muuttui häiden jälkeen tällä lailla kriittiseksi, sitä ennen tuntui pitävän minuakin ihanana, asuttiinkin yhdessä 3 v ennen avioliittoa.
Nolottaa siis, kun itsekin olen ennen hehkuttanut, kuinka löytyi elämäni mies ja ollaan niin onnellisia. Ja sitten yhtäkkiä eroaisin alle vuoden liitosta.
Ap
Ja ikä oli?
Ikää on yli 40.
Se pahentaa tilannetta, koska kaikki olivat jo aiemmin varmasti ajatelleet, ettei x ikinä miestä löydä. Sitten tällainen pikaero vakuuttaisi viimeistään, että muut ajattelisivat minussa olevan tosiaankin vikaa. Kun en pystynyt parisuhteeseen edes niin täydellisen miehen kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eroaminen vähän hävettäisi minua ja pelkään, että sukulaiset, tutut yms pitäisivät minuakin epäonnistuneena ja viallisena, kun en parisuhteeseen pystynyt.
Menimme naimisiin alle vuosi sitten ja kaikki pitävät miestä unelmamiehenä. Hän muuttui häiden jälkeen tällä lailla kriittiseksi, sitä ennen tuntui pitävän minuakin ihanana, asuttiinkin yhdessä 3 v ennen avioliittoa.
Nolottaa siis, kun itsekin olen ennen hehkuttanut, kuinka löytyi elämäni mies ja ollaan niin onnellisia. Ja sitten yhtäkkiä eroaisin alle vuoden liitosta.
Ap
No voi voi. Kaikki tekee virheitä, ja aikuista olisi myöntää se itselleen ja muille. Ei se kirpaise kuin kerran. Tunnut välittävän eniten siitä, mitä kaikki muut ajattelevat - suku, tutut, mies - kuin mitä itse ajattelet.
Haluatko olla tuossa suhteessa vai ei?
Jos ei, niin vaihtoon. Jos kyllä, niin koitapa selittää miksi. Muutakin kuin että "mitä ihmisetkin sanoo". Ja sitten teet asian korjaamiseksi jotain.
Vaihda miestä.