Lue keskustelun säännöt.
Uskallatko kertoa puolisollesi typerimmätkin tunteesi?
05.05.2026 |
Tuli mieleen toisesta ketjusta ja omasta elämästäkin. Jos sinulla ei koskaan ole typeriä tunteita niin tämä kysymys ei ole sinulle :) Mutta jos sulla joskus sellaisia on niin kiinnostaa että uskallatko kertoa niistä puolisollesi? Esimerkiksi jos joskus koet mustasukkaisuutta vaikka sellaiseen ei olisi syytä ja tiedät itsekin että tunteesi on hölmö, mutta se tunne on silti aito ja todellinen, uskallatko kertoa siitä puolisollesi? Jos uskallat, minkälaisen vastaanoton saat?
Kommentit (22)
En todellakaan. Kerron vaimolle ehkä noin 10% ajatuksistani sisältäen tunteet, siis kerron ne neutraaleimmat. Enempää käyttäisi minua vastaan.
M47
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Miksi selostaisin dopamiinipurkauksiani? Ne tulee ja ne menee eikä niihin jäädä rypemään.
Voisin kyllä kertoa, mutta en tunne siihen tarvetta. Miksi mä kaikki typerät asiat hölöttäisin ääneen, kun voin pitää ne ihan omana tietonani?
Olen joskus uskaltautunut mutta en enää. Siinä kokee olevansa niin haavoittuvainen kun ääneen kertoo olevansa epätäydellinen ja hölmö, ja toisen vastaanotto on nimenomaan se että olen epätäydellinen ja hölmö, niin se vain pahentaa tilannetta. Ehkä olisin kaivannut vastauksesi jotain sen tyyppistä että ok, en ihan ymmärrä miksi koet kuten koet mutta kiitos kun kerroit ja yritetään yhdessä ymmärtää mistä se tuli.
Nykyään yritän pitää tunteeni itselläni.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Kerron vaimolle ehkä noin 10% ajatuksistani sisältäen tunteet, siis kerron ne neutraaleimmat. Enempää käyttäisi minua vastaan.
M47
Käyttäisi sinua vastaan? Millaisessa paskasuhteessa sinä roikut? Jos ei puolisoiden välillä ole luottamusta, mitä teidän välillänne on, pelkkä surkea kyrvänvarsi ja sinun riippuvuutesi hänen tuottamistaan palveluista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteet eivät ole kovin tärkeitä. Ap taidat nyt tarkoittaa, puhutaanko keskenään esim. toisen aiheuttamista pettymyksistä ja ilon aiheista ja osataanko erimielisyydet ratkoa.
Jos tämä puhe loppuu, loppuu kohta suhdekin. riippuu toki motiiveista olla yhdessä. Joillekin se on tottumus, toisille kulissi, eräille pelko, että tippuu sosiaalisesti paarialuokkaan jos ei roiku kynsin hampain statuksessa.
Kerro jollekin muulle, jos pakko on, mutta älä sille puolisolle. Tuollainen aiheuttaa vain turhaa kitkaa ja jopa viilentää välejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Ei häntä kiinnosta ja hän vain lyttää minut.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Kerron vaimolle ehkä noin 10% ajatuksistani sisältäen tunteet, siis kerron ne neutraaleimmat. Enempää käyttäisi minua vastaan.
M47
10% on liikaa.
Kertoo vain sallittuja mielipiteitä, omia ajatuksia ei kannata kertoa koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Kerron vaimolle ehkä noin 10% ajatuksistani sisältäen tunteet, siis kerron ne neutraaleimmat. Enempää käyttäisi minua vastaan.
M47
Käyttäisi sinua vastaan? Millaisessa paskasuhteessa sinä roikut? Jos ei puolisoiden välillä ole luottamusta, mitä teidän välillänne on, pelkkä surkea kyrvänvarsi ja sinun riippuvuutesi hänen tuottamistaan palveluista?
Todellakin elän paskasuhteessa. Ja ei ole kyrvänvarttakaan enää välillämme ja palvelutkin on minimissä.
Hitto mitä sontaa..
M47
Mitkään tunteet eivät ole typeriä, sillä ne viestivät monesta asiasta.
Mutta Uskallan.
T: Tuntematon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein voi kertoa miehelle enää mitään, koska hän ei kuuntele. Siitä tulee niin kauhea arvottomuuden tunne, etten kestä sitä. Tämä suhde tuskin kestää vanhuuteen asti, mutta en jaksa erotakaan.
Juuri uskaltauduin kertomaan puolisolleni että tuntui pahalta kun näin hänen tykkäilleen urakalla erään upean naisen kuvista somessa. En pyytänyt häntä lopettamaan naisen seuraamista, en pyytänyt häntä lopettamaan kuvista tykkäämistä, kerroin vain että tuntui pahalta ja että se johtui ihan omasta huonosta itsetunnostani ja yritän kehittää itseäni.
Vastaanotto oli juuri se mitä pelkäsinkin eli minut haukuttiin. Kyllä minä tiedän olleeni typerä mutta halusin kertoa miltä minusta tuntui. Tajuan virheeni nyt. Hyvä ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Olisi aika kamalaa, jos en voisi kertoa puolisolleni miltä minusta tuntuu. M38
En, harvemmin edes ystävilleni. Tuntuu ettei ketään kiinnosta oikein. Haluaisin kyllä. Että olisi edes yksi jolle voisi kertoa kaikki tyhmätkin jutut eikä hän hylkäis tai pitäis tyhmänä... ehkä koira voisi olla sellainen ystävä.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Kerron vaimolle ehkä noin 10% ajatuksistani sisältäen tunteet, siis kerron ne neutraaleimmat. Enempää käyttäisi minua vastaan.
M47
Käyttäisi sinua vastaan? Millaisessa paskasuhteessa sinä roikut? Jos ei puolisoiden välillä ole luottamusta, mitä teidän välillänne on, pelkkä surkea kyrvänvarsi ja sinun riippuvuutesi hänen tuottamistaan palveluista?
Todellakin elän paskasuhteessa. Ja ei ole kyrvänvarttakaan enää välillämme ja palvelutkin on minimissä.
Hitto mitä sontaa..
M47
Tiedät kyllä mihin timpuri jätti oven.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olisi aika kamalaa, jos en voisi kertoa puolisolleni miltä minusta tuntuu. M38
Miten sun puoliso niihin suhtautuu?
Kyllä, mutta tunteet kun ovat vain tunteita niin eipä niitä kaikkia ole järkevää pyöritellä muiden kuullen.
Ei mulla ole mustasukkaisuutta mutta lapsuudessani muistan miten raivostuttavaa ja turhauttavaa oli kun äitini oli mustasukkainen jos isä antoi vaikka talvipakkasella/kaatosateessa kyydin jollekin naapurissa asuvalle naiselle. Pidin äitiäni todella typeränä.