Lue keskustelun säännöt.
Onko ihmisiä joita parisuhde ei kiinnosta?
10.05.2016 |
Onko? En tarkoita ihmistä jotka olisi tympääntynyt naisiin tai miehiin,eikä sen takia halua parisuhdetta..
Kommentit (55)
Minusta parisuhde on ihana asia.. vaikeuksia minulla suhteissa on mutta silti olen päättänyt että tällä kertaa tämä onnistuu. Olen vakaasti päättänyt voittaa pelkoni ja traumani ja olla hyvä kumppani. Rakastan miestäni niin paljon..miten voi tuntua tältä! Eilen kaupassa mietin, miten voi ruokaostosten teko toisen kanssa olla näin ihanaa. Ja mieskin oli ihan pähkinöinä. Ollaan niin innossamme meiän yhteisestä elämästä. Tuntui että kassatätikin hymyili meille. Ja miten rakastan sitä ihmistä, kaikkea mitä hän on ollut ja mitä tulee olemaan. Vahvuuksia ja vajavaisuuksia.. miten itse teen töitä kokoajan jotta rakkautemme voi kasvaa vapaasti. Miltä tuntuu kiintynyt rutistava halaus ja toisen kaipaus. Ja suhteessa on oltava myös itsenäinen, ei voi suhde toimia ellei ole kahta vapaata itsenäistä ihmistä. Vaatimatta, kahlimatta. Se on ollut mun suurin oppikoulu joka on edelleen kesken. Vaan tältä kurssilta olen päättänyt valmistua :) tätä saalista en päästä karkuun.
Elämä odottaa ja tulevaisuus on edessä! Kiirehtimättä sitä kohti.
Tätä on parhaimmillaan parisuhde :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aseksuaalisuus on seksuaalisen suuntautumisen muoto, jossa henkilö (aseksuaali) kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan.[1] Tästä huolimatta aseksuaalilla voi olla jopa voimakas sukuvietti (sex drive / libido). Hän voi kokea toisia henkilöitä kohtaan muunlaista vetovoimaa, esimerkiksi aistillista (halaamisen tms. kaipuu) tai romanttista vetovoimaa (rakkauden kaipuu).
Aseksuaalisuuden muotoja voivat olla esimerkiksi
täydellinen seksuaalisen ja läheisyyden halun puuttuminen
seksuaalisen halun puuttuminen, mutta läheisyyden halu
olemassa oleva seksuaalinen halu, joka ei kuitenkaan koskaan kohdistu kehenkään
Vierailija kirjoitti:
On. Kyllä te naiset olette pelanneet itsenne ulos parisuhde markkinoilta.
Tässä kyllä kysyttiin niitä jotka eivät ole tympääntyneet vastakkaiseen sukupuoleen, mutta eivät silti halua parisuhdetta. Onko pakko änkeä joka ketjuun naisvihoineen?
En oikeastaan näe sitä omalla kohdalla älyttömän hyvänä diilinä, ellei sitten kohdalle osu sellainen tyyppi, josta vaan tietää et siinä hän on. Muuten rakastan omaa aikaa niin paljon, et en vaan jaksais olla tyypin kanssa joka on ihan kiva, mut ei enempää. Enkä jaksa käyttää aikaani kumppanin etsimiseen, vaan se tulee vastaan jos on tullakseen. Tod. näk. ei tuu 😂
N32
Tunnun olevan ainut koko piirissä. On ollut muita jotka väittäneet ettei kiinnosta mutta kummallisesti ovat kuitenkin pariutuneet myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen useita autisteja. Suurin osa heistä ei kaipaa suhdetta. Ovat niin omassa maailmassaan.
Jos on erakkoluonne niin on mieluummin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä löytyy. En ole tympääntynyt naisiin, minusta he ovat oikein kauniita enimmäkseen. Kuitenkin, koska olen parisuhteessa ollut, niin tiedän että nykyiseen sinkku- elämääni verrattuna minulla on parisuhteessa myös menetettävää, siis vapauteni.
Voisin treffailla, seurustella, mutta parisuhde kaikkine säätöineen ja stresseineen, ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Kyllä te naiset olette pelanneet itsenne ulos parisuhde markkinoilta.
Kuka nyt muutenkaan parisuhdetta haluaisi? Ei tilanne kahdessa vuodessa ole miksikään muuttunut.
En tiedä. Kerta toisensa jälkeen esim. tälläkin palstalla saa lukea naisten vaikeuksista löytää sitä parisuhdetta. Miksi muuten naistenlehdet ovat täynnä miehen viettelyvinkkejä yms.?
Eikö tuo ole mennyttä maailmaa? Ja lukeeko joku muka vielä naistenlehtiä? Itselle ainakin tuollainen genre on ihan vieras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. Nuorempana kärsin suhteettomuudestani ihan valtavasti, mutta nyt kun olen henkisesti tasapainoisempi, tajuan ettei se koskaan ole ollutkaan minun juttuni, olen vain niellyt yhteiskunnan syöttämän normin ja pitänyt sitä sellaisena että olisin itsekin halunnut niin. Nyt huomaan, että lapsuudenkotini oli niin toksinen että olen imenyt siitä todella hirveitä käytösmalleja ja en koskaan pystyisi terveeseen parisuhteeseen ja ajatuskin tuntuu nyt ihan kammottavalta. Senlisäksi olen seksuaalisesti niin estynyt että seksi ei tulisi kysymykseenkään.
Tunnen tuollaisen naisen. Hän on kuvankaunis, kuin jumalatar ja saisi todennäköisesti miehen kuin miehen. Kerran otin puheeksi parisuhteen ja seurusteluasiat. Totesi siihen, ettei ole hänen juttunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostanut koskaan. Jo 8-9-vuotiaana olen sanonut, etten koskaan mene naimisiin ja haluan elää yksin. Ja sen olen toteuttanut.
En missään nimessä halua sitoutua millään tasolla.
Nainen
Sama minulla; 9-vuotiaana olen sanonut vanhemmilleni että naimisiin en sitten koskaan mene ja lapsia en hanki. Ja se sana on pitänyt ja pitää.
Se oli kai toista ennen, kun naisen oli hankala elää yksin, ja hankkia elantoansa ja katsottiin kaltoin naiseen joka eli yksin.
Nyt kun naiset on itsenäisiä ja vapaita voi toteuttaa itseään siinäkin asiassa.
En vain ymmärrä miksi miehet edelleen hinkuaa parisuhdetta? Kyllähän nykyajan mies pärjää yksinkin, osaa valmistaa ruokansa ja hoitaa kotinsa jne.
Se nyt vain on niin että yksin asuminen ilman lapsia ja muuta vastuuta on niin helppoa ettei sitä halua vaihtaa muuhun. Ja vielä kun nykyaikana nainen voi hankkia sen lapsen yksin jos tahtoo, ja kasvattaa ja elättää yksin.
Kuitenkin tilastokeskuksen mukaan puolisoiden ensimmäisistä avioliitoista päätyy eroon noin 40 prosenttia. Onko järkeä vai ei? Itselle ei ainakaan.
Joskus olen huvittanut itseäni kuvittelemalla että tässä kanssani asuisi joku toinen.
Kuvittelen hänet elämään tässä kuin kotonaan, aukovan kaappeja ja ottavan ruokaa jääkaapista ja kaikkea sitä mitä ihminen kodissaan tekee. Olisi koko ajan läsnä, ei olisi vapaata tilaa, vapaata hengitttää. Toisen tavarat ja kamppeet olisivat koko ajan siinä.
Kompromissien tekoa, sietämistä.
Se alkaa aika lailla ahdistaa.
Minä vaadin aikas isoa omaa reviiriä jonne ei kukaan tule jos en halua. Sellaista oman asunnon kokoista. Haluan kotonani olla yksin, rauhassa ja että kukaan ei koske tavaroihini eikä pyöri täällä kuin omassaan.
Se vapauden ja tilan kaipuu on kyllä erinomaisen vahva. Ystäviä ja kavereita tapaan mutta he eivät tunkeudu yksityiselle alueelleni. He voivat tulla käymään ja olla rennosti, mutta he eivät edellytä että voivat asettua taloksi. He tajuavat missä kulkee raja, mitä voi tehdä toisen kotona ja mitä ei, Heillä on oma koti, minulla omani.
On ihmisiä jotka haluavat parisuhteen, mutta läheskään kaikki eivät, eikä ketään voi syyllistää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspergerveljeni. Hän on aika komea mutta ei ole ikinä etsinyt naista. Keskittynyt omiin nörtteilyharrastuksiinsa. Tuskin tarttuisi tilaisuuteen vaikka joku nainen tulisikin tyrkylle. Ei ole ikinä lähtenyt mukaan mihinkään sosiaalisiin rientoihin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuollaisen naisen. Hän on kuvankaunis, kuin jumalatar ja saisi todennäköisesti miehen kuin miehen. Kerran otin puheeksi parisuhteen ja seurusteluasiat. Totesi siihen, ettei ole hänen juttunsa.
Mt-ongelmia?
Me nuoret miehet olemme vapaaehtoisesti sinkkuja monet. M25
Voihan joitakin oikean kanssa kiinnostaa. Mutta ei kukaan väärän kanssa voi olla vain siksi että "olisi parisuhde". Se muuttuisi aika tylsäksi silloin ja ikäväksi. Kaikissa on huonot puolensa ja hyvät. Ja joillakin toive että toinen on henkinen ja kiva luonne, toinen toivoo taas fyysistä ihmistä. Jos on ollut hyväksikäyttöä aiemmin, osa ei voi olla makkarissa enää, se voi olla psykologisesti mahdotonta. Ainakin rajoittunutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostanut koskaan. Jo 8-9-vuotiaana olen sanonut, etten koskaan mene naimisiin ja haluan elää yksin. Ja sen olen toteuttanut.
En missään nimessä halua sitoutua millään tasolla.
Nainen
En minäkään ole koskaan halunnut naimisiin enkä kovin mieluusti haluaisi muuttaa yhteenkään kenenkään kanssa. Mutta hyvä parisuhde on aina ollut silti unelma numero 1.
Miksi niin monet ihmiset edelleen ajattelevat, että parisuhde tarkoittaa aina saman katon alla asumista?
Vierailija kirjoitti:
Voihan joitakin oikean kanssa kiinnostaa. Mutta ei kukaan väärän kanssa voi olla vain siksi että "olisi parisuhde". Se muuttuisi aika tylsäksi silloin ja ikäväksi. Kaikissa on huonot puolensa ja hyvät. Ja joillakin toive että toinen on henkinen ja kiva luonne, toinen toivoo taas fyysistä ihmistä. Jos on ollut hyväksikäyttöä aiemmin, osa ei voi olla makkarissa enää, se voi olla psykologisesti mahdotonta. Ainakin rajoittunutta.
Ei kai tässä nyt puhutakaan siitä, että parisuhde olisi sen luokan itseisarvo, että kenen kanssa vain siihen ryhtyisi.
Jos joku kysyy minulta, haluaisinko parisuhteen, niin oletan tietysti, että hän tarkoittaa hyvää, onnellista ja toimivaa parisuhdetta. Kuka hullu nyt haluaisi lähtökohtaisesti huonon ja toimimattoman suhteen?
Mä en suoraan sanoen ymmärrä tällaisia vastauksia ollenkaan.
Koska ne lehdet ovat viihdettä ja maailmassa on kaikesta huolimatta enemmän suhdetta haluavia kuin haluamattomia. Tarkoittaako se, että kaikki naiset lukevat naistenlehtiä ja haluavat suhteita?