Miksi me ikimiehettömät naiset olemme monien silmissä niin epäilyttäviä?

Voi kuule olisitpa tälläinen ikisinkku mies. Avointa halveksuntaa naisilta, jopa ikisinkkunaisilta. Toisaalta kundit taas ehkä ymmärtävät paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen muuttamista esimerkiksi Helsinkiin. En usko, että ketään tuttuani, naapuriani tms. kiinnostaa, miksi elän yksin.

Töissä kuuntelin lesboepäilyjä, kun en halunnut sekaantua varattuihin työkavereihin.

Haluan kauniin ja uskollisen miehen, joten elän todennäköisesti loppuelämäni yksin. :) 

Valitettavasti kokemukseni ovat Helsingistä, ahdasmielisiä löytyy kaikkialta.

Kai sen on oltava niin että nainen nähdään olevan poissa "omalta reviiriltään" kun hän pärjää yksin.

Itseäni rasittaa se, etteivät ihmiset usko. En halua treffeille, en halua löytää miestä. Piste.

Hassuinta on kuitenkin miesvihaajanaiset tuttavapiiristäni, jotka muistuttavat joka lauseessa että kaikki miehet pettävät ja ovat sikoja, mutta ihmettelevät silti miksei joku halua miestä. Logiikka?

Vierailija kirjoitti:

Se kun Sinun elämä on helpompaa kuin perheellisen.

Eli kaikki jotka valittavat vanhoistpiioista ovat vaan kateellisia, se on oikeasti noin.

Jos listaa paperille yksineläjän ja perheellisen ihmisen hyvät sekä huonot puolet niin veikkaan ,että jokainen perheellinen on sen jälkeen hiljaa.

Toinen vaihtoehto on muuten vaan tyhmät ihmiset,jotka lajiettelevat ihmisiä eri lokeroihin. Lisäksi he pystyvät katsomaan vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta kaikki asiat.

Niin no mä en koskaan valita vanhoistapiioista, minua ei siis mitenkään kiusaa se jos joku ei saa/löydä/kelpuuta tai edes kaipaa kumppania. Eli en kyllä ainakaan taatusti ole kateellinen, enkä ajattele, että kenenkään pitäisi olla minun elämästäni, vaikka oma elämäni onkin rikkaampaa kumppanin kanssa kuin ilman.

9

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun Sinun elämä on helpompaa kuin perheellisen.

Eli kaikki jotka valittavat vanhoistpiioista ovat vaan kateellisia, se on oikeasti noin.

Jos listaa paperille yksineläjän ja perheellisen ihmisen hyvät sekä huonot puolet niin veikkaan ,että jokainen perheellinen on sen jälkeen hiljaa.

Toinen vaihtoehto on muuten vaan tyhmät ihmiset,jotka lajiettelevat ihmisiä eri lokeroihin. Lisäksi he pystyvät katsomaan vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta kaikki asiat.

Niin no mä en koskaan valita vanhoistapiioista, minua ei siis mitenkään kiusaa se jos joku ei saa/löydä/kelpuuta tai edes kaipaa kumppania. Eli en kyllä ainakaan taatusti ole kateellinen, enkä ajattele, että kenenkään pitäisi olla minun elämästäni, vaikka oma elämäni onkin rikkaampaa kumppanin kanssa kuin ilman.

9

No miksi ihmeessä sitten tulit tähän ketjuun ylipäätään?

Minua ei lesboepäilyt hetkauta mutta käytännön hankaluudet on ikäviä siinä mielessä että pariskunnat ja lapsiperheet ei välttämättä halua kaveerata sinkkujen kanssa. Kokevat varmaan ettei ole yhteistä kokemuspohjaa tarpeeksi. Ja on varmaan mukavampaa kun on naisista seuraa toisilleen ja miehistä toisilleen.

Hieman on tässä elämän varrella tullut sellainen fiilis että pariton on yksinäinen ja onneton, ja jopa jotenkin luonnoton.

En ole ikimiehetön vapaaehtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Koska parisuhderakkauden tavoittelu on vaan niin ihanaa, että en tajua, miksi se ei sinua kiinnosta. En siis sanoisi sinulle mitään irl, mutta olettaisin sinun ei-kelpaavan kellekään ja olisin siksi hienotunteisesti hiljaa.

Tuo " ei kelpaa kenellekään " argumentti on niiiiin käytetty ja virheellinen kuin olla ja voi, tiedän tusinoittain ihmisiä, jotka joku aina huolii, ja voin sanoa että nämä ihmiset ovat kaukana tasokkaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun Sinun elämä on helpompaa kuin perheellisen.

Eli kaikki jotka valittavat vanhoistpiioista ovat vaan kateellisia, se on oikeasti noin.

Jos listaa paperille yksineläjän ja perheellisen ihmisen hyvät sekä huonot puolet niin veikkaan ,että jokainen perheellinen on sen jälkeen hiljaa.

Toinen vaihtoehto on muuten vaan tyhmät ihmiset,jotka lajiettelevat ihmisiä eri lokeroihin. Lisäksi he pystyvät katsomaan vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta kaikki asiat.

Niin no mä en koskaan valita vanhoistapiioista, minua ei siis mitenkään kiusaa se jos joku ei saa/löydä/kelpuuta tai edes kaipaa kumppania. Eli en kyllä ainakaan taatusti ole kateellinen, enkä ajattele, että kenenkään pitäisi olla minun elämästäni, vaikka oma elämäni onkin rikkaampaa kumppanin kanssa kuin ilman.

9

No miksi ihmeessä sitten tulit tähän ketjuun ylipäätään?

Ihmettelemään ja saamaan selvyyttä miksi joku ei kaipaa kumppania.

9

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun Sinun elämä on helpompaa kuin perheellisen.

Eli kaikki jotka valittavat vanhoistpiioista ovat vaan kateellisia, se on oikeasti noin.

Jos listaa paperille yksineläjän ja perheellisen ihmisen hyvät sekä huonot puolet niin veikkaan ,että jokainen perheellinen on sen jälkeen hiljaa.

Toinen vaihtoehto on muuten vaan tyhmät ihmiset,jotka lajiettelevat ihmisiä eri lokeroihin. Lisäksi he pystyvät katsomaan vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta kaikki asiat.

Niin no mä en koskaan valita vanhoistapiioista, minua ei siis mitenkään kiusaa se jos joku ei saa/löydä/kelpuuta tai edes kaipaa kumppania. Eli en kyllä ainakaan taatusti ole kateellinen, enkä ajattele, että kenenkään pitäisi olla minun elämästäni, vaikka oma elämäni onkin rikkaampaa kumppanin kanssa kuin ilman.

9

No miksi ihmeessä sitten tulit tähän ketjuun ylipäätään?

Hän tuli tähän ketjuun hieromaan sinkkujen naamalle, kuinka on niin ihanaa ola suhteessa (vaikka se olisi sitä pakkopullaa tyyliin rivari+kultainen noutaja+2-3 lasta ja epähaluttava mies-paketti) ja jokainen jonka maailmankuva poikkeaa siitä omasta ahtaasta perspektiivistä, on friikki, outo, kummajainen, viallinen, huono jne. You get the point. Koska elämäntarkoitus on omistaa koko eksistenssi jollekin toiselle ihmiselle, eihän se käy päinsä että aikuinen ja normaalilla järjellä siunattu ihminen asuu yksin ja on mahdollisimman itsenäinen, vaan pitää haluta olla suhteessa niin kuin "normaalit" ihmiset ja lasten pitää kuulua tähän kuvioon myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska parisuhderakkauden tavoittelu on vaan niin ihanaa, että en tajua, miksi se ei sinua kiinnosta. En siis sanoisi sinulle mitään irl, mutta olettaisin sinun ei-kelpaavan kellekään ja olisin siksi hienotunteisesti hiljaa.

Tuo " ei kelpaa kenellekään " argumentti on niiiiin käytetty ja virheellinen kuin olla ja voi, tiedän tusinoittain ihmisiä, jotka joku aina huolii, ja voin sanoa että nämä ihmiset ovat kaukana tasokkaista.

Niin no lisää siihen että joku jonka tämä ihminen itse haluaa, niin kyllä niitä vaan löytyy joita ei kukaan sellainen, jonka he itse haluaisivat, huoli.

9

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun Sinun elämä on helpompaa kuin perheellisen.

Eli kaikki jotka valittavat vanhoistpiioista ovat vaan kateellisia, se on oikeasti noin.

Jos listaa paperille yksineläjän ja perheellisen ihmisen hyvät sekä huonot puolet niin veikkaan ,että jokainen perheellinen on sen jälkeen hiljaa.

Toinen vaihtoehto on muuten vaan tyhmät ihmiset,jotka lajiettelevat ihmisiä eri lokeroihin. Lisäksi he pystyvät katsomaan vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta kaikki asiat.

Niin no mä en koskaan valita vanhoistapiioista, minua ei siis mitenkään kiusaa se jos joku ei saa/löydä/kelpuuta tai edes kaipaa kumppania. Eli en kyllä ainakaan taatusti ole kateellinen, enkä ajattele, että kenenkään pitäisi olla minun elämästäni, vaikka oma elämäni onkin rikkaampaa kumppanin kanssa kuin ilman.

9

No miksi ihmeessä sitten tulit tähän ketjuun ylipäätään?

Hän tuli tähän ketjuun hieromaan sinkkujen naamalle, kuinka on niin ihanaa ola suhteessa (vaikka se olisi sitä pakkopullaa tyyliin rivari+kultainen noutaja+2-3 lasta ja epähaluttava mies-paketti) ja jokainen jonka maailmankuva poikkeaa siitä omasta ahtaasta perspektiivistä, on friikki, outo, kummajainen, viallinen, huono jne. You get the point. Koska elämäntarkoitus on omistaa koko eksistenssi jollekin toiselle ihmiselle, eihän se käy päinsä että aikuinen ja normaalilla järjellä siunattu ihminen asuu yksin ja on mahdollisimman itsenäinen, vaan pitää haluta olla suhteessa niin kuin "normaalit" ihmiset ja lasten pitää kuulua tähän kuvioon myös.

Ei kun tulin hieromaan sitä naamalle, että minäpäs olen löytänyt jonkun vaikka nimenomaan en ole mikään miesten miellyttäjä ja muuta kamalaa mihin parisuhteessa pitäisi alistua, mitä puhutte.

9

Mä olen rapiat kolmekymppinen nainen, ei miestä, ei treffailua, ei tinderpelailua, ei ihastuksia, ei yhtään mitään sillä rintamalla. Multa on mm. kaverin sinänsä ihan järkevän oloinen mies kysynyt ettenkö tykkää seksistä ja yksi kaveri vihjaillut että olen lesbo. Huvittavaa.

Ihan riemusta kiljuen ottaisin miehen, jos tyrkyllä siis olisi kiva mies, jonka kanssa tulen hyvin toimeen ja jonka kanssa olisi yhteiset arvot ja ajatukset siitä miten tätä elämää vietetään. Sellaista ei vaan ole kohdalle sattunut. Olen ollut kahdessa parisuhteessa ja niiden pohjalta todennut vanhan kliseen, yksin on parempi kuin huonossa suhteessa, pitävän paikkansa. Parisuhde itsessään ei ole minkään arvoinen eikä millään tavalla tavoiteltava asia. Mä viihdyn niin hyvin yksin, että jonkun ihansamakuka-miehen kanssa eläminen olisi ajatuksena ääreimmäisen vastenmielinen. Joku tyyppi sorkkimassa elämääni ja asuntoani, ja kaiken huipuksi minua! Ei kiitos.

En tiedä tulenko koskaan löytämään miestä. Myönnän avoimesti, että vaatimustasoni on korkea. Se johtuu nimenomaan siitä, että miehenkaipuuni ei ole niin suurta, että minkä tahansa paskahousun pyöriminen nurkissa olisi minusta kivaa. En ole poikkeuksellisen kaunis enkä omaa timmiä kroppaa, en ole äärettömän mielenkiintoinen persoona jne. Mutta jos en löydä sellaista miestä, jonka kanssa natsaa hyvin yksiin ja jonka kanssa on helppo olla, niin olen mieluummin ilman. Alle kolmekymppisenä tuhlasin ihan turhaan parhaat vuoteni tappelemalla jostain roskapussin viemisestä, imuroinnista, siitä mikä leffa katsotaan, siitä onko luokkakaveri jota tervehdin kuitenkin joku salasuhteeni tai ainakin vanha panoni jne. Enää en tuollaiseen suostuisi.

Jonkunmiehen (tarkoituksellinen kirjoitusvirhe) ottaminen toki tarkoittaisi sitä, että moniin paikkoihin olisi helpompi mennä (ravintola, matkat paikkoihin joissa naisen ei ole turvallista liikkua yksin), ei tarvitsisi olla niin paljon yksin, ja saisi yhteiskunnan silmissä sen normaalin leiman, ja eläminen tulisi huomattavasti halvemmaksi kun joku jakaisi kuluja. Nämä plussat eivät kuitenkaan minun arvomaailmassani ole niin suuria, että olisi niinden vuoksi valmis päästämään elämääni ja lähelleni vastenmielisen/yhdentekevän ihmisen. Lapsiakaan en halua ja siitä seksistäkin on vähän sellainen kokemus, että alkuun kivaa, mutta sitten miehet tuppaavat kovasti laiskistumaan eivätkä ole enää kiinnostuneita seksistä muuta kuin tyhjennystoimenpiteenä (vrt. paskalla käyminen).

Että joo, katellaan. Aika ihana pitäisi miehen olla, että ylipäätään treffeille suostuisin. Tosin eipä ole enää 10 vuoteen pyydettykään, joten en tässä nyt mitenkään ole nykypäivän nuorten Werthereiden sydämiä murskaamassa.

Mä en ymmärrä mikä on ajatuksena näillä jotka penkoo sinkkuuden syitä että sinkku "ei osaa rakastaa", on liian nirso tai pelkää jotain. Miksi ei saisi olla sinkku vaikka sitten noiden syiden takia? Kaikki syyt olla sinkku ovat huonoja? Sinkku on kehnompi ihminen?

Kovin korkealla ei lennetä jos omaa itseä ja omaa elämää pidetään jonain mallina jota muidenkin pitäisi noudattaa. Välillä tuntuu että mitä yksinkertaisempi höntti on sitä helpompaa pariutuminen. Suurin osa miehistä on ihan peruskunnollisia mutta silti niissä kunnollisissakin miehissä on usein niin paljon kaikenlaista typeryyttä, ahdasmielisyyttä ja itsekkyyttä että kovin monia en osaa pitää varteenotettavina kumppaniehdokkaina.

Up. Mielenkiintoinen keskustelu.

Kävin psykologin luona. Yhtenä aiheena oli se, että viimeinen vuosi oli ollut rankka, koska olin menettänyt toisenkin vanhempani. Psykologi takertui sinkkuuteeni, kehotti etsimään miehen netistä ja kasvamaan lapsen roolista ulos, koska olen jo 40. Käsittääkseni kuitenkin perheellinen nelikymppinen saa surra vanhempiensa menetystä. 

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Nainen saa suuren osan parisuhteen eduista sinkkunakin. Mies saa huomiota vastakkaiselta sukupuolelta vain parisuhteessa. Länsimaissa nainen voi heilutella varattunakin tärkeintä korttiaan eli vartaloaan ja naamansa jatkuvasti miesten silmien edessä eikä tarvitse pelätä oman poikaystävän mustasukkaista reaktiota tai säkkiin pukeutumista toisin kuin vähemmän feministisissä maissa, joissa mies saa pitää kiinni saaliistaan. Samaan aikaan miehen pitää kuitenkin varoa katsomasta naista silmiin tai vartaloon varsinkin hämärän aikaan ellei olla yökerhossa. 

Nainen voi vieläpä tehdä äpärälapsia tai adoptoida jos haluaa. Mies ei voi noin tehdä. Nainen voi tehdä abortin ilman miehen lupaa.

Naisen on helppoa olla "itsenäinen" länsimaissa kun miehet hääräilevät taustalla ja tekevät naisen elämän helpoksi.

Seksuaalipolitiikka on suunniteltu täysin naisten mielen mukaan.

Käsityksemme parisuhteen eroista on erilainen. Ajatelumaailmojen ero on niin suuri, että ne tuskin ikinä kohtaavat.

Parempi vaan luottaa siihen, että jokainen itse tietää mitä tahtoo ja päättää itse miten toimii jos ei etsimäänsä löydä. Ja hyvä niin.

Lähes koko ikäni parisuhteissa olleena sanoisin, että suuri(n) osa parisuhteista ottaa enemmän kuin antaa. Vasta kun jättäydyin sinkuksi tajusin, miten paljon olin tuhlannut aikaa energiaa kuluttaviin parisuhteisiin vain, koska kuvittelin parisuhde-elämän olevan parempaa kuin sinkkuuden, vaikka en ollut ikinä kokeillut sinkkuutta. Satuin myöhemmin löytämään miehen, jonka kanssa parisuhde vihdoin antaa enemmän kuin ottaa, mutta sanoisin, että sellaisen kumppanin löytäminen vaatii todella hyvää tuuria.

Vierailija kirjoitti:

Kävin psykologin luona. Yhtenä aiheena oli se, että viimeinen vuosi oli ollut rankka, koska olin menettänyt toisenkin vanhempani. Psykologi takertui sinkkuuteeni, kehotti etsimään miehen netistä ja kasvamaan lapsen roolista ulos, koska olen jo 40. Käsittääkseni kuitenkin perheellinen nelikymppinen saa surra vanhempiensa menetystä. 

Todella tökerö kommentti. Valitettavasti olen itse huomannut sen, että ammattiauttajat takertuvat hyvin hanakasti esim. sinkkuuteen tai lapsettomuuteen ja vääntävät siitä syyn autettavan kaikkiin ongelmiin. Lopetin itse psykologikäynnit osaksi sen takia, kun en enää jaksanut sitä painostusta parisuhteen aloittamiseen ja perheen perustamiseen. Tunsin, että minua ei ollenkaan haluttu kuunnella vaan tärkeintä oli saada minut sullottua johonkin tiettyyn muottiin.

Ei se outoa ole jos haluaa olla itsenäinen ja kuolla tietäen ettei ole geenejään jatkanut. Kunnioitan sinunlaisia naisia siihen pisteeseen, kunnes alkaa se miesten koukuttaminen pikkurillin ympärille, kuinka sinut vain pitää huomioida jne jne.

Ja kyllä kans vähän säälin sinunlaisia ihmisiä. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei se outoa ole jos haluaa olla itsenäinen ja kuolla tietäen ettei ole geenejään jatkanut. Kunnioitan sinunlaisia naisia siihen pisteeseen, kunnes alkaa se miesten koukuttaminen pikkurillin ympärille, kuinka sinut vain pitää huomioida jne jne.

Ja kyllä kans vähän säälin sinunlaisia ihmisiä. :)

Mitä ihmettä? Ap (ja muut samanhenkiset) tuskin viettävät aikaansa koukuttamalla miehiä pikkurillinsä ympärille ja vaatimalla huomiota. Aloituksen pointtihan oli se, kuinka kiinnostumattomuus seurustelusta ja parisuhteista rassaa tietyntyyppisiä ihmisiä. Näiden ihmisten mielestä naisen nimenomaan pitäisi olla jatkuvasti hakemassa miehiltä huomiota, jos on sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen samanlainen, jota kohdellaan kuin hullua. Minua ei kohdella aikuisena, koska en ole koskaan esitellyt yhtään miestä enkä aio hankkia lapsia. Minulle ihan oikeasti lässytetään, että "kyllä joskus joku sinutkin huolii" ja kerrotaan säälivästi kuinka lapset on elämän tarkoitus.

Hyi saatana, pistää vihaksi joka kerta, mutta en tykkää konflikteista joten tuijotan vain monttu auki että sanoiko tuo ihan oikeasti noin?!

Eivät ihmiset yksinkertaisesti usko että tämä on vapaaehtoista :D.

Johtuu varmaan siitä, että usein naisten ikisinkkuuteen on jokin oikea syy, kuten vaikka hylätyksi tulemisen pelko.

Tätä mäkin epäilen, oikeaa rakkautta ei osata tai uskalleta tavoitella ja sitten ollaan olevinaan ihan normaaleja. Kelle nyt ei rakkaus toiseen ihmiseen kelpaisi, siis parisuhteesta saatava? Eihän se mitään yhdessäasumista tarkoita pakostikaan.

9

Oletko sinä se sama tyyppi, joka aloitti ketjun siitä, että vapaaehtoisesti lapsettomien syy olla lapsettomia on se, etteivät he uskalla hankkia lapsia? Ja mitä on tuo "oikea rakkaus"? Ei kai vain jotakin juuri sinun määrittelemääsi? Mikä muu mielestäsi on sellaista, jota ihan jok'ikinen ihminen haluaa?

Numero 14

En ole, oikea rakkaus on tukea, hyväksyntää, puolellasi olemista, iloa, surua, kaikkea. Ruoka on toinen sellainen asia, jos ihminen vain on terve.

Väität siis, että joka ikinen ihminen haluaa parisuhteen, ja jos on terve, ruokaa? Miten perustelet väitteesi nimenomaan tuon parisuhteen kohdalta?

14

No en mä niin väitä, mutta ihmettelen, että miksi ei halua noita rakkauteen liittyviä asioita ja mieluiten lähempää kuin joku kaveri (ei ole edes samaa rakkautta kuin kumppaniin) tai siskon lapsi joita moni aina tarjoilee vaihtoehdoiksi.

9

Kyllä sinä taisit väittää: "Tätä mäkin epäilen, oikeaa rakkautta ei osata tai uskalleta tavoitella ja sitten ollaan olevinaan ihan normaaleja. Kelle nyt ei rakkaus toiseen ihmiseen kelpaisi, siis parisuhteesta saatava?"

Jos ihmettelemisestä kerran on kysymys, saat puolestani ihmetellä ja kysellä ihan rauhassa. Tuo yllä oleva puhe osaamisesta, uskaltamisesta ja normaaliudesta kuitenkin pisti silmään. On ihan OK, ettet tajua meitä toisinajattelijoita, mutta leimaaminen ei ole kivaa.

14

No okei, myönnetään, mutta vaikea tajuta millälailla normaaleja ennen kuin ymmärtää, että miksi se ei kiinnosta, mutta onhan tässä nyt tullutkin jo vastauksia siihen. Mua ei haittaa kenenkään miehettömyys ainakaan silleen, että se saisi mun miehen, tuskinpa, kun ei ole muitakaan saanut haha, mutta aina ajattelee, että sellainen ihminen on yksinäinen ja siksi yksin kun ei pysty parisuhteeseen. Kummallista, että joku ei kaipaa sitä, mutta siis jos näin on, niin oikeastaan aika helppoa, ei tartte kärsiä siitä mistä parisuhdeihminen voikin kärsiä.

9

Hyi,  mitä tuli näkyviin kun numero 9 paljasti mielensä sisällön. Yök.