Lue keskustelun säännöt.
Ottaisitko työttömänä vastaan tällaisen työn:
08.05.2016 |
Muuten normaalia alasi työtä, palkka ihan ok/normaali. Viihtyisä työ. Työmatka 30 min / suunta autolla. MUTTA!!! Työaika päivittäin ma - pe kahdessa erässä klo 8.00 - 13.30 ja 16.00 - 18.30. Eikä oo kökköä? Työmatkakin sellanen et siinä ja siinä kannattaisko tossa iltapäivällä käydä kotona vai ei. Omaa palkatonta vapaa-aikaa on siis toi väli 13.30 - 16.00 ja autolla matka kotiin 30 min / suunta...
Kommentit (138)
En keksi mitään hyväksyttävää syytä kieltäytyä tuollaisesta syystä, jos lapsiperheessä on 2 aikuista joista toisella on normaalit työajat. Mieheni tekee matkatyötä ja on yleensä pois kotoa 3-4 päivää viikossa, ja vaikka se on välillä aika rankkaa, elämä on. Elämän ei tarvitse eikä kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.
Itse en kyllä tahtoisi tuollaiseen työhön, koska 12-tuntiset hoitopäivät on 2-vuotiaalle tosi pitkiä. Etenkin kun lapsi näkee isäänsä niin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ottaisi työtä. Miehelläni on vuorotyö. Lasten päiväkoti ja esikoulu menee kiinni 17:30 eli päiväkotia ja eskaria pitäisi vaihtaa ja hoitopäivistä, etenkin eskarilaisen, tulisi joka tapauksessa liian pitkiä. Ohis: työ ei voisi olla oman alani hommia, koska olen tutkija. Määrään itse pitkälti työaikatauluni ja hukkatunteja ei päivään tule.
Ottaisin kyllä, jos alkaisi ahdistaa, työllisenä on aina helpompi saada parempi työ kuin työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin. Jos olisi pienet lapset, en, mutta jos sinkku, lapseton parisuhteessa tai isot lapset, ottaisin ehdottomasti. Tauko on niin pitkä, että siinä ehtisi tehdä vaikka mitä. Jos työpaikka on jossain metsän keskellä, josta puolen tunnin matka kauppoihin, kuntosalille tai leffateatteriin, tauolla voisi käydä lenkillä (jos ei suihkumahdollisuutta, kävelyllä), lukea kirjaa, opiskella, hoitaa netissä pankkiasiat yms henkilökohtaiset asiat, niin ei tarvitse käyttää illasta aikaa.
Jos kaupat yms lähellä, tekemistä löytyisi tauon ajaksi. Ruokaostoksetkin voisi hoitaa, kun hommaa auton perään hyvät kylmälaukut.
Missäköhän luet sitä kirjaa, opiskelet tai teet mitään muutakaan. Harvassa tuollaisessa työpaikassa on siihen tilaa. Siellä on vain ruokala joka on erittäin täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin. Jos olisi pienet lapset, en, mutta jos sinkku, lapseton parisuhteessa tai isot lapset, ottaisin ehdottomasti. Tauko on niin pitkä, että siinä ehtisi tehdä vaikka mitä. Jos työpaikka on jossain metsän keskellä, josta puolen tunnin matka kauppoihin, kuntosalille tai leffateatteriin, tauolla voisi käydä lenkillä (jos ei suihkumahdollisuutta, kävelyllä), lukea kirjaa, opiskella, hoitaa netissä pankkiasiat yms henkilökohtaiset asiat, niin ei tarvitse käyttää illasta aikaa.
Jos kaupat yms lähellä, tekemistä löytyisi tauon ajaksi. Ruokaostoksetkin voisi hoitaa, kun hommaa auton perään hyvät kylmälaukut.
Missäköhän luet sitä kirjaa, opiskelet tai teet mitään muutakaan. Harvassa tuollaisessa työpaikassa on siihen tilaa. Siellä on vain ruokala joka on erittäin täynnä.
Oletko ap? Eli sinun on oltava koko tuo omaa aikaasi oleva tauko työnantajasi tiloissa, siellä täpötäydessä ruokalassa? Ja kuljet autolla töihin? Jännä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En keksi mitään hyväksyttävää syytä kieltäytyä tuollaisesta syystä, jos lapsiperheessä on 2 aikuista joista toisella on normaalit työajat. Mieheni tekee matkatyötä ja on yleensä pois kotoa 3-4 päivää viikossa, ja vaikka se on välillä aika rankkaa, elämä on. Elämän ei tarvitse eikä kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.
Itse en kyllä tahtoisi tuollaiseen työhön, koska 12-tuntiset hoitopäivät on 2-vuotiaalle tosi pitkiä. Etenkin kun lapsi näkee isäänsä niin vähän.
Minä taas keksin erittäin montakin syytä.
Koska käytännössä sinulla EI ole vapaata sitä neljää tuntia vaan ne on vain aikaa josta et saa palkkaa.
Mihinkään et ehdi mennä etkä mitään pysty tekemään.
Siellä paikan päällä et voi tehdä muuta kuin istua jossain nurkassa koska siellä ei ole mitään paikkaan missä olla.
Mihin menet? Joka ikinen päivä viisi kertaa viikossa?
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin kyllä, jos alkaisi ahdistaa, työllisenä on aina helpompi saada parempi työ kuin työttömänä.
Tämä, oikeasti. Olen työttömänä ja ottaisin vastaan mitä tahansa omaa alaa jotenkin koskettavaa, mikä jotenkuten elättää. Työssäkäyvän on niin paljon helpompaa saada uusi työ. Työtön on rekrymarkkinoilla aivan kirosana. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin. Jos olisi pienet lapset, en, mutta jos sinkku, lapseton parisuhteessa tai isot lapset, ottaisin ehdottomasti. Tauko on niin pitkä, että siinä ehtisi tehdä vaikka mitä. Jos työpaikka on jossain metsän keskellä, josta puolen tunnin matka kauppoihin, kuntosalille tai leffateatteriin, tauolla voisi käydä lenkillä (jos ei suihkumahdollisuutta, kävelyllä), lukea kirjaa, opiskella, hoitaa netissä pankkiasiat yms henkilökohtaiset asiat, niin ei tarvitse käyttää illasta aikaa.
Jos kaupat yms lähellä, tekemistä löytyisi tauon ajaksi. Ruokaostoksetkin voisi hoitaa, kun hommaa auton perään hyvät kylmälaukut.
Missäköhän luet sitä kirjaa, opiskelet tai teet mitään muutakaan. Harvassa tuollaisessa työpaikassa on siihen tilaa. Siellä on vain ruokala joka on erittäin täynnä.
Oletko ap? Eli sinun on oltava koko tuo omaa aikaasi oleva tauko työnantajasi tiloissa, siellä täpötäydessä ruokalassa? Ja kuljet autolla töihin? Jännä juttu.
Ei siellä tarvitse olla. Mutta sitten joudut lähtemään koko ajan muualle. Tekemään mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En keksi mitään hyväksyttävää syytä kieltäytyä tuollaisesta syystä, jos lapsiperheessä on 2 aikuista joista toisella on normaalit työajat. Mieheni tekee matkatyötä ja on yleensä pois kotoa 3-4 päivää viikossa, ja vaikka se on välillä aika rankkaa, elämä on. Elämän ei tarvitse eikä kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.
Itse en kyllä tahtoisi tuollaiseen työhön, koska 12-tuntiset hoitopäivät on 2-vuotiaalle tosi pitkiä. Etenkin kun lapsi näkee isäänsä niin vähän.
Minä taas keksin erittäin montakin syytä.
Koska käytännössä sinulla EI ole vapaata sitä neljää tuntia vaan ne on vain aikaa josta et saa palkkaa.
Mihinkään et ehdi mennä etkä mitään pysty tekemään.
Siellä paikan päällä et voi tehdä muuta kuin istua jossain nurkassa koska siellä ei ole mitään paikkaan missä olla.
Mihin menet? Joka ikinen päivä viisi kertaa viikossa?
Parin kolmen tunnin ylimääräiset lorvailutauot on tuttua huttua opiskeluajoilta. Kävin usein kävelyllä, säästä viis. Nurkassa istuessa voi lukea kirjaa tai tehdä läppärillä vaikka mitä. Jos ympärillä on hälyä, kuulosuojaimet auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokonaisaika pois kotoa siis 8-18.30+matkat, ei se nyt niin paha ole. Jos mietin omaa työtäni, lähden kotoa klo 7, töistä lähden noin 16 ja käyn yleensä matkalla kaupassa. Kotona olen noin 17.30-18.
Odottelu ja kellon kyttääminen on todella väsyttävää. Ja ne tekemiset tuolla ajalla - entäs jos oletkinn treenin tai kauppareissun jälkeen jonain päivänä tavallista väsyneempi ja tekisi mieli vain kaatua sänkyyn? Käytännössä tuollainen työpäivä kestää sen 8-18:30 ja matkat päälle. Aamulla on herättävä 6 aikaan jotta ehtii syödä ym. ja illalla on mentävä nukkumaan klo 9, koska nukun 9 h - missä välissä tuossa ehtii tehdä muuta kuin syödä ja nukkua?
Joskus parikymppisenä olisin jaksanut tuollaista fyysisesti, nykyisin olisin jo parin viikon kuluttua saikulla puhtaasta väsymyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ottaisi. Liian rasittavaa ja muutenkin vittumainen työaika. Mä kuljen työmatkat julkisella. Ei ole autoa/korttia.
Ap on ilmeisesti jo päättänyt, ettei aio työtä ottaa. Selvä, älä ota, mutta miksi ihmeessä tänne tulit sitten kyselemään ja vakuuttelemaan kuinka kökköä? Tänä päivänä työtä on mitä ihmeellisimmissä silpuissa, työmatkat ovat pitkiä eikä tuo nyt oikeasti ole mitenkään pahimmasta päästä, jos itse työ on kuitenkin ok sisällöltään ja palkkaukseltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En keksi mitään hyväksyttävää syytä kieltäytyä tuollaisesta syystä, jos lapsiperheessä on 2 aikuista joista toisella on normaalit työajat. Mieheni tekee matkatyötä ja on yleensä pois kotoa 3-4 päivää viikossa, ja vaikka se on välillä aika rankkaa, elämä on. Elämän ei tarvitse eikä kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.
Itse en kyllä tahtoisi tuollaiseen työhön, koska 12-tuntiset hoitopäivät on 2-vuotiaalle tosi pitkiä. Etenkin kun lapsi näkee isäänsä niin vähän.
Minä taas keksin erittäin montakin syytä.
Koska käytännössä sinulla EI ole vapaata sitä neljää tuntia vaan ne on vain aikaa josta et saa palkkaa.
Mihinkään et ehdi mennä etkä mitään pysty tekemään.
Siellä paikan päällä et voi tehdä muuta kuin istua jossain nurkassa koska siellä ei ole mitään paikkaan missä olla.
Mihin menet? Joka ikinen päivä viisi kertaa viikossa?
Parin kolmen tunnin ylimääräiset lorvailutauot on tuttua huttua opiskeluajoilta. Kävin usein kävelyllä, säästä viis. Nurkassa istuessa voi lukea kirjaa tai tehdä läppärillä vaikka mitä. Jos ympärillä on hälyä, kuulosuojaimet auttaa.
Joo just.
Vierailija kirjoitti:
Ap on ilmeisesti jo päättänyt, ettei aio työtä ottaa. Selvä, älä ota, mutta miksi ihmeessä tänne tulit sitten kyselemään ja vakuuttelemaan kuinka kökköä? Tänä päivänä työtä on mitä ihmeellisimmissä silpuissa, työmatkat ovat pitkiä eikä tuo nyt oikeasti ole mitenkään pahimmasta päästä, jos itse työ on kuitenkin ok sisällöltään ja palkkaukseltaan.
Eikä ihmekkään että suomalaiset voi huonosti eikä yhteiskunta toimi.
Ei se tuollaisilla työpaikoilla voikkaan toimia.
Monessa asiantuntijatyössä on ihan normaalia, että työpäivä venyy 12-tuntiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Monessa asiantuntijatyössä on ihan normaalia, että työpäivä venyy 12-tuntiseksi.
Pikkuisen eri asia.
En ymmärrä tällaista nirsoilua.
Itselläni on kaksi lasta. 6 ja 4 vuotiaat. 3-vuorotyö. Mies yleensä kotoa pois ma-to, joskus myös toista viikkoa. Elämä nyt on tällä hetkellä näin ja hyvin pärjätään.
Soitellaan päivittäin. Arki pyörii viikolla omalla painoillaan ja viikonloppuisin ollaan perheen kanssa eikä buukata menoa joka hetkeen vaan nautitaan toisistamme.
Lapsille ei ole tietoisesti vielä mitään säännöllisiä harrastuksia ettei heidän viikot käy liian raskaiksi koulun, kodin ja vuorohoidon takia. Jos koko ajan surkuttelee kohtaloaan ja mitenkä ei pärjää yms. niin ei sitä silloin myöskään pärjää. Meille on ollut selvää, että arki on meillä tätä ja hyvin pärjätään. Asioista puhutaan ja toiselle annetaan tilaa ja perheen kanssa ollaan silloin kun ollaan kotona.
Riippuu pitkälti onko siinä työpaikan lähistöllä mitään (kuntosalia, kahviloita, kivoja kauppoja, kirjastoa jne). Jos on, ottaisin kyllä ja nauttisin omasta vapaasta päivällä. Olettaen, että saa mahdollisten lasten hoitokuviot järjestettyä.
Lasta ei voisi hakea tuossa välissä pois. Tulisi lapselle ihan liian pitkä aika tarhassa, joten en ottaisi tuollaista työtä.