Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsen pitää opetella syömään nimenomaan ravintolassa
06.05.2016 |
Iltalehdessä oli juttu äidistä, joka vei lapsen sushiravintolaan opettelemaan syömistä. Hän tuohtui, kun tarjoilija ei ollutkaan sitä mieltä, että se on hyvä idea. Nyt on sitten Facessa riehaannuttu aiheesta puolesta ja vastaan.
Miksi lapsia ei opeteta syömään kotona? Ei kai kukaan vie lasta vilkasliikenteiselle kadulle opettelemaan fillarin ajamista, joten miksi pitää valita ravintola itsenäisen syömisen opetteluun?
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pointti oli siinä, että tuo lapsi heitteli lattialle ruokaa. Se tuntuu ravintolan kannalta kohtuuttomalta, että lapsi viskeli annoksensa lattialle ja sai äidiltään lisää, koska äitihän haki pöydästä saman tien lisää, kun ruokaa heitettiin lattialle - kamalaa haaskausta. Kotona voi toimia miten hyvänsä, mutta ravintolan buffetissa tuo ei vaan käy. Tarjoilija oli oikeassa siinä, että lasta olisi pitänyt syöttää. Buffetlounaspaikka ei ole se paikka, jossa opetellaan syömään ravintolan ruokia ja viskellään ehkä suurin osa siitä pitkin lattioita. Se vaan on niin.
Heitti lattialle ruokaa = vahingossa vähän tippui vai
Heitti lattialle ruokaa = tahallaan viskoi lautaskaupalla ruokaa maahan, eikä kukaan yrittänytkään kieltää
Siinä on aika vissi ero.
Omakin lapseni on vahingossa pudottanut lautasen ravintolassa, kun on haettu buffasta ruokaa. Autettiin tarjoilijoita siivoamaan, opastettiin lasta olemaan varovaisempi ja haettiin uusi lautasellinen. Ei ongelmaa.
Mitä alapeukuttajat tekisivät itse, jos kompastuisivat haettuaan buffetissa ruokaa ja ruuat leviäisivät pitkin lattiaa? Lähtisivät pois syömättä?
En ainakaan jättäisi sotkua odottamaan, että olen saanut syötyä.
No niinhän tuo kommentoijakin kertoi, että olivat tarjoilijan apuna siivonneet ja sitten ottaneet lapselle uuden ruuan? -ei sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvin olen oppinut ravintolassa käyttäytymään vaikka ensimmäinen omakohtainen muistikuva syömisestä ravintolassa on ala-aste ikäisenä. N40
Minä ymmärrän hyvin, miksi tarjoilija vei lapselta lautasen pois. Jokainen lattialle heitetty sushipala maksaa sille ravintolalle, vaikka äiti ei sitä hoksaisi ajatellakaan, kun hän voi käydä hakemassa buffetista lisää lattialle pudonneiden tilalle. Tuskin kukaan vanhempi antaisi lapsensa viskoa ruokaa lattialle suoraan siitä buffetpöydästä, miksi se olisi sen hyväksyttävämpää ruokapöydässäkään?
Olen myös sitä mieltä, että ravintola ei ole oikea paikka harjoitella itsenäisesti syömistä. Jokainen lapsen syömäänopettelua seurannut tietää, että sitä ruokaa päätyy loppujen lopuksi enemmän lattialle ja syliin kuin suuhun asti. Monella 1-vuotiaalla on myös tapana heittää lattialle ruoanpala, joka ei maistu, tai jota ei enää jaksa syödä. Tällainen käytös ei kuulu ravintolaan. Jos lapsi ei osaa itse syödä siististi, on vanhemman tehtävä huolehtia, ettei tarpeetonta sotkua synny, vaikka se tarkoittaisi sitä, että pitäisi syöttää lasta. Se lapsi ei mene rikki, tai unohda opettelemiaan taitoja, jos erikoistilanteessa vanhempi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pointti oli siinä, että tuo lapsi heitteli lattialle ruokaa. Se tuntuu ravintolan kannalta kohtuuttomalta, että lapsi viskeli annoksensa lattialle ja sai äidiltään lisää, koska äitihän haki pöydästä saman tien lisää, kun ruokaa heitettiin lattialle - kamalaa haaskausta. Kotona voi toimia miten hyvänsä, mutta ravintolan buffetissa tuo ei vaan käy. Tarjoilija oli oikeassa siinä, että lasta olisi pitänyt syöttää. Buffetlounaspaikka ei ole se paikka, jossa opetellaan syömään ravintolan ruokia ja viskellään ehkä suurin osa siitä pitkin lattioita. Se vaan on niin.
Heitti lattialle ruokaa = vahingossa vähän tippui vai
Heitti lattialle ruokaa = tahallaan viskoi lautaskaupalla ruokaa maahan, eikä kukaan yrittänytkään kieltää
Siinä on aika vissi ero.
Omakin lapseni on vahingossa pudottanut lautasen ravintolassa, kun on haettu buffasta ruokaa. Autettiin tarjoilijoita siivoamaan, opastettiin lasta olemaan varovaisempi ja haettiin uusi lautasellinen. Ei ongelmaa.
Mitä alapeukuttajat tekisivät itse, jos kompastuisivat haettuaan buffetissa ruokaa ja ruuat leviäisivät pitkin lattiaa? Lähtisivät pois syömättä?
En ainakaan jättäisi sotkua odottamaan, että olen saanut syötyä.
No niinhän tuo kommentoijakin kertoi, että olivat tarjoilijan apuna siivonneet ja sitten ottaneet lapselle uuden ruuan? -ei sama
Mutta tämä lööpeistä tuttu mielensäpahoittajaäiti ei tehnyt niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pointti oli siinä, että tuo lapsi heitteli lattialle ruokaa. Se tuntuu ravintolan kannalta kohtuuttomalta, että lapsi viskeli annoksensa lattialle ja sai äidiltään lisää, koska äitihän haki pöydästä saman tien lisää, kun ruokaa heitettiin lattialle - kamalaa haaskausta. Kotona voi toimia miten hyvänsä, mutta ravintolan buffetissa tuo ei vaan käy. Tarjoilija oli oikeassa siinä, että lasta olisi pitänyt syöttää. Buffetlounaspaikka ei ole se paikka, jossa opetellaan syömään ravintolan ruokia ja viskellään ehkä suurin osa siitä pitkin lattioita. Se vaan on niin.
Heitti lattialle ruokaa = vahingossa vähän tippui vai
Heitti lattialle ruokaa = tahallaan viskoi lautaskaupalla ruokaa maahan, eikä kukaan yrittänytkään kieltää
Siinä on aika vissi ero.
Omakin lapseni on vahingossa pudottanut lautasen ravintolassa, kun on haettu buffasta ruokaa. Autettiin tarjoilijoita siivoamaan, opastettiin lasta olemaan varovaisempi ja haettiin uusi lautasellinen. Ei ongelmaa.
Mitä alapeukuttajat tekisivät itse, jos kompastuisivat haettuaan buffetissa ruokaa ja ruuat leviäisivät pitkin lattiaa? Lähtisivät pois syömättä?
En ainakaan jättäisi sotkua odottamaan, että olen saanut syötyä.
No niinhän tuo kommentoijakin kertoi, että olivat tarjoilijan apuna siivonneet ja sitten ottaneet lapselle uuden ruuan? -ei sama
Mutta tämä lööpeistä tuttu mielensäpahoittajaäiti ei tehnyt niin.
No oletan, ettei tuo kommentoija ollut tuo sama lööppiäiti? Ja silti tämän toimintatapaa alapeukutettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän hyvin, miksi tarjoilija vei lapselta lautasen pois. Jokainen lattialle heitetty sushipala maksaa sille ravintolalle, vaikka äiti ei sitä hoksaisi ajatellakaan, kun hän voi käydä hakemassa buffetista lisää lattialle pudonneiden tilalle. Tuskin kukaan vanhempi antaisi lapsensa viskoa ruokaa lattialle suoraan siitä buffetpöydästä, miksi se olisi sen hyväksyttävämpää ruokapöydässäkään?
Olen myös sitä mieltä, että ravintola ei ole oikea paikka harjoitella itsenäisesti syömistä. Jokainen lapsen syömäänopettelua seurannut tietää, että sitä ruokaa päätyy loppujen lopuksi enemmän lattialle ja syliin kuin suuhun asti. Monella 1-vuotiaalla on myös tapana heittää lattialle ruoanpala, joka ei maistu, tai jota ei enää jaksa syödä. Tällainen käytös ei kuulu ravintolaan. Jos lapsi ei osaa itse syödä siististi, on vanhemman tehtävä huolehtia, ettei tarpeetonta sotkua synny, vaikka se tarkoittaisi sitä, että pitäisi syöttää lasta. Se lapsi ei mene rikki, tai unohda opettelemiaan taitoja, jos erikoistilanteessa vanhempi auttaa.
Vaikea sanoa mikä on totuus, mutta jutussa luki suurinpiirtein, että muutamia paloja päätyi lattialle. Tarkoittiko se sitten kolmea vai kymmentä ja kolmeakymmentä, paha sanoa. Jos lapsen syömisestä kuitenkin on maksettu (lasten hinta?), ei se ole ravintolan kannalta olennaista, jos kolme palaa putoaa - sehän menee ihan normaalin vaihtelun piikkiin. Joku syö buffetista 20 palaa, joku 10, riippuen ruokahalusta. Kolmekymmentä alkaa jo olla merkittävä määrä.
Vierailija kirjoitti:
On Suomessa tässäkin asiassa paljon oppimista, maailmalla on ihan normaalia ylipäätään syödä ulkona - ihan kaiken ikäiset. Ei kukaan mulkoile taaperoita sen enempää kuin muitakaan. Sotkua voi tulla, se on osa elämää ja kulttuuria, ja nopeasti lapset oppivat tavoille, kun ovat yhteisön mukana syömässä kivasti, eikä aina sen väsyneen vanhemman kanssa kotona. Ihan kuten päiväkodissakin oppivat todella nopeasti sosiaalisen paineen alla. Toki pöytätapoja pitää kouluttaa kotioloissa myös.
Palautetta pitää voida antaa, sen sijaan muuten somessa tai lööppilehdissä itkeminen on ihan pöljää.
Joissain maissa niitä lapsia myös opetetaan käyttäytymään eikä oleteta että koko ravintola ymmärtää että MINUN pikkutaaperon on saatava ne syömäpuikot jos se haluaa.
Esim. Espanjassa ja Italiassa nähty useinkin että jos ipana alkaa tahallaan sotkemaan tai riehumaan, äiti nappaa aika pian niskavilloista tai läppää pepulle jos ei sana kuulu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan sama mikä aihe on, nimi lapselle/syöminen/kaupassa asiointi. Täysi mekkala päälle Facebookissa ja siitä suokilta iltalehtiin avautumaan. Tosin noloa suurimmalla osalla on se, että asioilla on se toinenkin puoli..jolloin kummasti loppuu se vaahtoaminen. Mutta kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On Suomessa tässäkin asiassa paljon oppimista, maailmalla on ihan normaalia ylipäätään syödä ulkona - ihan kaiken ikäiset. Ei kukaan mulkoile taaperoita sen enempää kuin muitakaan. Sotkua voi tulla, se on osa elämää ja kulttuuria, ja nopeasti lapset oppivat tavoille, kun ovat yhteisön mukana syömässä kivasti, eikä aina sen väsyneen vanhemman kanssa kotona. Ihan kuten päiväkodissakin oppivat todella nopeasti sosiaalisen paineen alla. Toki pöytätapoja pitää kouluttaa kotioloissa myös.
Palautetta pitää voida antaa, sen sijaan muuten somessa tai lööppilehdissä itkeminen on ihan pöljää.
Joissain maissa niitä lapsia myös opetetaan käyttäytymään eikä oleteta että koko ravintola ymmärtää että MINUN pikkutaaperon on saatava ne syömäpuikot jos se haluaa.
Esim. Espanjassa ja Italiassa nähty useinkin että jos ipana alkaa tahallaan sotkemaan tai riehumaan, äiti nappaa aika pian niskavilloista tai läppää pepulle jos ei sana kuulu
Mutta yksi olennainen pointti: ei Espanjanssa tms kukaan oleta, että se 1,5-vuotias osaa vielä täydelliset pöytätavat. Kyllä taapero saa iänmukaisesti harjoitella, myös ravintolassa, ja pieni sotku tai melu ei haittaa ketään. Eri asia, jos nyt heittää lautasella naapuripöydän asiakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On Suomessa tässäkin asiassa paljon oppimista, maailmalla on ihan normaalia ylipäätään syödä ulkona - ihan kaiken ikäiset. Ei kukaan mulkoile taaperoita sen enempää kuin muitakaan. Sotkua voi tulla, se on osa elämää ja kulttuuria, ja nopeasti lapset oppivat tavoille, kun ovat yhteisön mukana syömässä kivasti, eikä aina sen väsyneen vanhemman kanssa kotona. Ihan kuten päiväkodissakin oppivat todella nopeasti sosiaalisen paineen alla. Toki pöytätapoja pitää kouluttaa kotioloissa myös.
Palautetta pitää voida antaa, sen sijaan muuten somessa tai lööppilehdissä itkeminen on ihan pöljää.
Joissain maissa niitä lapsia myös opetetaan käyttäytymään eikä oleteta että koko ravintola ymmärtää että MINUN pikkutaaperon on saatava ne syömäpuikot jos se haluaa.
Esim. Espanjassa ja Italiassa nähty useinkin että jos ipana alkaa tahallaan sotkemaan tai riehumaan, äiti nappaa aika pian niskavilloista tai läppää pepulle jos ei sana kuulu
Mutta yksi olennainen pointti: ei Espanjanssa tms kukaan oleta, että se 1,5-vuotias osaa vielä täydelliset pöytätavat. Kyllä taapero saa iänmukaisesti harjoitella, myös ravintolassa, ja pieni sotku tai melu ei haittaa ketään. Eri asia, jos nyt heittää lautasella naapuripöydän asiakkaita.
Siellä ei myöskään oleteta, että se 1,5v on ruokapöydän kuningas, vaan niitä tapoja opetetaan pienestä pitäen. Suomessa menee tää lapsentahtinen kasvatus ihan älyttömyyksiin, oletetaan että koko maailma ymmärtää sen oman ipanan tahtisuuden eikä kukaan saa puuttua miten vaan meuhkaavan ipanan toimintaan ettei se saa traumoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On Suomessa tässäkin asiassa paljon oppimista, maailmalla on ihan normaalia ylipäätään syödä ulkona - ihan kaiken ikäiset. Ei kukaan mulkoile taaperoita sen enempää kuin muitakaan. Sotkua voi tulla, se on osa elämää ja kulttuuria, ja nopeasti lapset oppivat tavoille, kun ovat yhteisön mukana syömässä kivasti, eikä aina sen väsyneen vanhemman kanssa kotona. Ihan kuten päiväkodissakin oppivat todella nopeasti sosiaalisen paineen alla. Toki pöytätapoja pitää kouluttaa kotioloissa myös.
Palautetta pitää voida antaa, sen sijaan muuten somessa tai lööppilehdissä itkeminen on ihan pöljää.
Joissain maissa niitä lapsia myös opetetaan käyttäytymään eikä oleteta että koko ravintola ymmärtää että MINUN pikkutaaperon on saatava ne syömäpuikot jos se haluaa.
Esim. Espanjassa ja Italiassa nähty useinkin että jos ipana alkaa tahallaan sotkemaan tai riehumaan, äiti nappaa aika pian niskavilloista tai läppää pepulle jos ei sana kuulu
Mutta yksi olennainen pointti: ei Espanjanssa tms kukaan oleta, että se 1,5-vuotias osaa vielä täydelliset pöytätavat. Kyllä taapero saa iänmukaisesti harjoitella, myös ravintolassa, ja pieni sotku tai melu ei haittaa ketään. Eri asia, jos nyt heittää lautasella naapuripöydän asiakkaita.
Siellä ei myöskään oleteta, että se 1,5v on ruokapöydän kuningas, vaan niitä tapoja opetetaan pienestä pitäen. Suomessa menee tää lapsentahtinen kasvatus ihan älyttömyyksiin, oletetaan että koko maailma ymmärtää sen oman ipanan tahtisuuden eikä kukaan saa puuttua miten vaan meuhkaavan ipanan toimintaan ettei se saa traumoja
Kyllä se vaan valitettavasti on ihan totta että maailmalla lasten suhteen ollaan paljon suvaitsevaisempia kuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelin kerran äidin (?) takana jolla oli 2 kävelyikäsitä lasta mukana, lapset juoksivat pitkin poikin tietä eikä äiti (?) neuvonut heitä pysymään vain toisella puolella katua (joka oli vielä yhdistetty pyörä/kävelytie). Meidät ohitti pyöräilijä aika kovaa vauhtia alamäessä ja äiti karjui täysillä pyöräilijälle jotain "voisit vähän hiljentää/väistää"
Kyllä naurattaa edelleen miten tyhmä voi joku olla, mutta myös kauhistuttaa mitä niistäkin lapsista kasvaa tuollaisen naisen seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna oltiin teinien kanssa syömässä. Viereisessä pöydässä oli perhe syömässä kahden alle kouluikäisen kanssa. Nämä lapset sotkivat (vanhemmat ei vaivautuneet keräämään ruokaa lattialta) ja metelöivät. Isompi kävi aina välillä kävelyllä ja yritti pyyhkiä likaisia käsiään poikani paitaan.
Teinit ryhtyi matkimaan pikkulapsia. Kun viereisessä pöydässä sanottiin vää, sanottiin se meilläkin. Kun sotkettiin, oltiin meillä sotkevinaan jne. Kun kädet muka likaantuivat, alettiin katsomaan, kenen paitaan ne voisi pyyhkiä.
Meillä oli hauskaa, koska viereisen pöydän perhe ei tehnyt elettäkään kieltääkseen lapsiaan sotkemasta tai meluamasta. Poislähtiessään he pystyivät silti sanomaan meille, että lastemme käytös on ala-arvoista. Toki se oli sitä, mutta me emme jättäneet pöydän alle kahta lautasellista osittain pureskeltua ruokaa.
Turha jeesustella pikkulapsiperheestä, kun et saa omia idioottiteinejäsi kuriin. Oikea moukkaperhe, varmaan ylpeilette käytöksellänne.
No samaa mäkin ihmettelin et miten toi juntti kehtaa kehua tuolla tarinalla. Vaadin käytöstapoja kaikenikäisiltä lapsiltani, tosin nyt on vasta näitä pieniä. Mut häpeisin silmät päästäni jos mun teinit tekis näin. Enkä keksis hyvää syytä sille miksi toisen perheen huono käytös oikeuttais omat (huomattvasti vanhemmat!) lapset pilaamaan yhteistä ilmapiiriä jonkun säälittävän koston merkeissä. Puhumattakaan minkä opetuksen antaa omille lapsille... Huhhuh. Kaikkia sitä onkin.
Ai että minkä opetuksen annoi lapsilleni? Sen, että ruokapöydässä saa tehdä ihan mitä huvittaa, jos tietää, että tekee väärin! Koska naapuripöytä sai meluta ja mekastaa ja sotkea, niin miksi meidän olisi pitänyt pyytää anteeksi olemassaoloamme ja suostua vaatteittemme käyttämiseen pyyheliinoina? Ne vanhemmat ei kertaakaan kieltäneet, joten siihen perheeseen tehosi parhaiten se, että teki kuten hekin tekevät. Sen toisen perheen lapset kun ei opi ravintolassa syömisestä muuta kuin sen, että sotkea saa eli vanhemmat saivat nähdä, millaista heillä on 10 vuoden kuluttua.
Minusta oli hauskaa, että je kyllä huomasivat lasteni huonon käytöksen, mutta eivät omien lastensa tekemisiä. Ja tässä ketjussa on jauhettu sitä, että sotkee ne isommatkin - miksi siis teini ei saisi rummuttaa veitsellä lautasta? Kun se on niin normaalia.
Siis sä oot siis tosissas eikä tuo ollut trolli niin kuin jokainen fiksu ja asiallinen ihminen täällä toivoi... Huh.
No, mitäpä jos ens alkuun olisi näyttänyt teineillesi esimerkkiä ja avannut suusi ja hoitanut asian rakentavasti. (Jokainen osapuoli olis hyötynyt siitää eniten. Varsinkin molempien perheiden lapset.) Siis tiedäthän, ilman sitä showta, jonka nyt aiheutitte. Miksi teidän perhe sai häiritä muita asiakkaita? Mikä oikeus teillä oli siihen?
Ei, mä en ikinä tule ymmärtämään näitä pahantahtoisia "mäki jos säki"- tyyppejä. Varsinkin kun vastapuolena on pienet lapset. Miten voit tuntea vielä ylpeyttä ton jälkeen?
Meidän 15v kääntyi tuon lapsiperheen vanhempien puoleen ja sanoi, että hei, voisitteko ottaa lapsen sinne, tällä on aika likaiset kädet. Vanhemmat katsoivat poikaa vihaisesti ja sanoivat, että saa täällä lapsiperheetkin olla. Heidän lapsella on samanlainen oikeus liikkua ravintolassa kuin muillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua on viety pienestä pitäen ravintoloihin, siitä asti kun pystyin istumaan pienellä viihdytyksellä paikoillani sen pari tuntia. En sitten tiedä olinko todella rauhallinen lapsi. Mutta oon ilonen siitä että ravintolassa käyttäytyminen tuli jo pienenä tutuksi, en ole aikuisena sormi suussa että mitäs nyt, miten pitää tehdä ja käyttätyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On Suomessa tässäkin asiassa paljon oppimista, maailmalla on ihan normaalia ylipäätään syödä ulkona - ihan kaiken ikäiset. Ei kukaan mulkoile taaperoita sen enempää kuin muitakaan. Sotkua voi tulla, se on osa elämää ja kulttuuria, ja nopeasti lapset oppivat tavoille, kun ovat yhteisön mukana syömässä kivasti, eikä aina sen väsyneen vanhemman kanssa kotona. Ihan kuten päiväkodissakin oppivat todella nopeasti sosiaalisen paineen alla. Toki pöytätapoja pitää kouluttaa kotioloissa myös.
Palautetta pitää voida antaa, sen sijaan muuten somessa tai lööppilehdissä itkeminen on ihan pöljää.
Joissain maissa niitä lapsia myös opetetaan käyttäytymään eikä oleteta että koko ravintola ymmärtää että MINUN pikkutaaperon on saatava ne syömäpuikot jos se haluaa.
Esim. Espanjassa ja Italiassa nähty useinkin että jos ipana alkaa tahallaan sotkemaan tai riehumaan, äiti nappaa aika pian niskavilloista tai läppää pepulle jos ei sana kuulu
Mutta yksi olennainen pointti: ei Espanjanssa tms kukaan oleta, että se 1,5-vuotias osaa vielä täydelliset pöytätavat. Kyllä taapero saa iänmukaisesti harjoitella, myös ravintolassa, ja pieni sotku tai melu ei haittaa ketään. Eri asia, jos nyt heittää lautasella naapuripöydän asiakkaita.
Siellä ei myöskään oleteta, että se 1,5v on ruokapöydän kuningas, vaan niitä tapoja opetetaan pienestä pitäen. Suomessa menee tää lapsentahtinen kasvatus ihan älyttömyyksiin, oletetaan että koko maailma ymmärtää sen oman ipanan tahtisuuden eikä kukaan saa puuttua miten vaan meuhkaavan ipanan toimintaan ettei se saa traumoja
Kyllä se vaan valitettavasti on ihan totta että maailmalla lasten suhteen ollaan paljon suvaitsevaisempia kuin Suomessa.
Koska "maailmalla" kasvatetaan niitä lapsia ja ne osaa käyttäytyä pienestä asti. Suomessa vältetään kaikin tavoin aiheuttamasta lapselle pahaa mieltä. "Maailmalla" myös kasvatus kuuluu kaikille, Suomessa oletetaan kaikkien tarjoilijoista isovanhempiin toimivan lapsen ehdoilla eikä mihinkään käytökseen saa perheen ulkopuoliset puuttua
Vierailija kirjoitti:
Mua on viety pienestä pitäen ravintoloihin, siitä asti kun pystyin istumaan pienellä viihdytyksellä paikoillani sen pari tuntia. En sitten tiedä olinko todella rauhallinen lapsi. Mutta oon ilonen siitä että ravintolassa käyttäytyminen tuli jo pienenä tutuksi, en ole aikuisena sormi suussa että mitäs nyt, miten pitää tehdä ja käyttätyä.
Vaikka vasta aikuisena menisi ekan kerran ravintolaan, niin jos on VANHEMMAT opettaneet käytöstavat, niin kyllä sitä tietää miten käyttäydytään ravintolassa ja yleensäkin julkisilla paikoilla. Mutta, jos on tällainen vapaan kasvatuksen saanut lapsi, niin silloin ymmärrän, että ei tajua ettei maailma pyöri hänen ympärillään ja olettaa että saa melskata ja sotkea.
Ja ravintoloilla on erilaisia tapoja miten ruokaa tilataan, mennään pöytään jne., joten sitä ei varsinaisesti pysty etukäteen opettelemaan, että voi siinä kohtaa aikuisella mennä sormi suuhun jokatapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On Suomessa tässäkin asiassa paljon oppimista, maailmalla on ihan normaalia ylipäätään syödä ulkona - ihan kaiken ikäiset. Ei kukaan mulkoile taaperoita sen enempää kuin muitakaan. Sotkua voi tulla, se on osa elämää ja kulttuuria, ja nopeasti lapset oppivat tavoille, kun ovat yhteisön mukana syömässä kivasti, eikä aina sen väsyneen vanhemman kanssa kotona. Ihan kuten päiväkodissakin oppivat todella nopeasti sosiaalisen paineen alla. Toki pöytätapoja pitää kouluttaa kotioloissa myös.
Palautetta pitää voida antaa, sen sijaan muuten somessa tai lööppilehdissä itkeminen on ihan pöljää.
Joissain maissa niitä lapsia myös opetetaan käyttäytymään eikä oleteta että koko ravintola ymmärtää että MINUN pikkutaaperon on saatava ne syömäpuikot jos se haluaa.
Esim. Espanjassa ja Italiassa nähty useinkin että jos ipana alkaa tahallaan sotkemaan tai riehumaan, äiti nappaa aika pian niskavilloista tai läppää pepulle jos ei sana kuulu
Mutta yksi olennainen pointti: ei Espanjanssa tms kukaan oleta, että se 1,5-vuotias osaa vielä täydelliset pöytätavat. Kyllä taapero saa iänmukaisesti harjoitella, myös ravintolassa, ja pieni sotku tai melu ei haittaa ketään. Eri asia, jos nyt heittää lautasella naapuripöydän asiakkaita.
Ei siellä Espanjassakaan annetta lapsen paukuttaa aterimilla lautasta huvikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän hyvin, miksi tarjoilija vei lapselta lautasen pois. Jokainen lattialle heitetty sushipala maksaa sille ravintolalle, vaikka äiti ei sitä hoksaisi ajatellakaan, kun hän voi käydä hakemassa buffetista lisää lattialle pudonneiden tilalle. Tuskin kukaan vanhempi antaisi lapsensa viskoa ruokaa lattialle suoraan siitä buffetpöydästä, miksi se olisi sen hyväksyttävämpää ruokapöydässäkään?
Olen myös sitä mieltä, että ravintola ei ole oikea paikka harjoitella itsenäisesti syömistä. Jokainen lapsen syömäänopettelua seurannut tietää, että sitä ruokaa päätyy loppujen lopuksi enemmän lattialle ja syliin kuin suuhun asti. Monella 1-vuotiaalla on myös tapana heittää lattialle ruoanpala, joka ei maistu, tai jota ei enää jaksa syödä. Tällainen käytös ei kuulu ravintolaan. Jos lapsi ei osaa itse syödä siististi, on vanhemman tehtävä huolehtia, ettei tarpeetonta sotkua synny, vaikka se tarkoittaisi sitä, että pitäisi syöttää lasta. Se lapsi ei mene rikki, tai unohda opettelemiaan taitoja, jos erikoistilanteessa vanhempi auttaa.
Vaikea sanoa mikä on totuus, mutta jutussa luki suurinpiirtein, että muutamia paloja päätyi lattialle. Tarkoittiko se sitten kolmea vai kymmentä ja kolmeakymmentä, paha sanoa. Jos lapsen syömisestä kuitenkin on maksettu (lasten hinta?), ei se ole ravintolan kannalta olennaista, jos kolme palaa putoaa - sehän menee ihan normaalin vaihtelun piikkiin. Joku syö buffetista 20 palaa, joku 10, riippuen ruokahalusta. Kolmekymmentä alkaa jo olla merkittävä määrä.
Mutta ne jokainen muutama lattialle pudonnut pala on ravintolalle persnettoa, jos buffetista käydään hakemassa niiden tilalle lisää. Eikä vähän päälle 1-vuotias taida kovin monta palaa yhdellä aterialla syödäkään, emmekä tiedä, oliko lapsen ruokailusta edes maksettu.
Vahinkoja sattuu aikuisillekin, mutta olisi se äiti voinut viimeistään siinä vaiheessa puuttua lapsensa syömiseen, kun sushipaloja alkoi olla lattialla enemmän kuin yksi. Yksi voi pudota vahingossa, mutta muutama tarkoittaa jo sitä, että ne on pudotettu tahallaan, tai sitä, että ruoka oli liian hankalaa syötävää lapselle, jolloin vanhemman olisi pitänyt ymmärtää joko auttaa lastaan syömään, tai ottaa lautanen pois, koska ruoalla ei leikitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehdessä oli juttu äidistä, joka vei lapsen sushiravintolaan opettelemaan syömistä. Hän tuohtui, kun tarjoilija ei ollutkaan sitä mieltä, että se on hyvä idea. Nyt on sitten Facessa riehaannuttu aiheesta puolesta ja vastaan.
Miksi lapsia ei opeteta syömään kotona? Ei kai kukaan vie lasta vilkasliikenteiselle kadulle opettelemaan fillarin ajamista, joten miksi pitää valita ravintola itsenäisen syömisen opetteluun?Itse asiassa, aika moni näkyy vievän ;/ no ei kadulla, mutta pyörätielle ja kaupunkiinkin jalkakäytäville. Eikä tosin opeteta edse mitään sääntöjä. Huudetaa vaan "pyörä tulee väistä" mulkaillen vihaisesti sitä pyöräilijää, joka kehtaakin tulla vastaan. Sitten kun on ohi menty, alkaa taas se koko pyörätien valtaaminen.
Joo ja missä luulet niiden kaupunkilaislasten muuten voivan opetella? Ei kaikilla ole mitään pihoja, jotka mahdollistaa ajamisen!
Jännä juttu, että jopa Helsingissä on sellaisia puistoja, joissa ei ole autoliikennettä. Enkä muista edes kantakaupungissa yhtäkään taloa, jolla ei olisi omaa pihaa. kerro ihmeessä, mikä talo on sellainen, että koko tontti on rakennusta.
Meidän piha on parkkipaikka. Laita sinne sitten lapsi opettelemaan pyörällä ajoa. Ja, sinne puistonakin pitää jotenkin mennä. Sun lapsi taluttaa koko matkan?
Miten ne lapset oppivat koskaan liikkumaan kantakaupungissa esim pyörällä, jos sitä ei saa koskaan harjoitella? Puistossa ei opi varomaan autoja ja muita kanssakulkijoita.
Terveiset Etu-Töölöstä Hgistä
En tiedä: sehän oli koko jutun pointti! Ei täällä voi tietää mistä syystä ihmiset peukuttaa. Ovatko he eri mieltä, kirjotitko paskasti vai pettääkö argumentointi.