Nihkeimmät luokkaretkikohteet, missä luokkasi kävi ala-asteaikoina?

Vierailija kirjoitti:

Joku Hämeenlinnan panssarimuseo tai muu armeijaan liittyvä, en enää muista mikä. Tylsä oli kans kylpyläreissu Ikaalisiin, kun olin vahingossa ottanut vain peppupyyhkeen mukaan enkä isoa ollenkaan!

Eikö vanhemmat katsoneet perään lainkaan?  Jos lapselle tapaa tuommoista sattua, niin normaali vanhempi kyllä katsoo, että matkaan on lähdössä oikeat tavarat.

Ala-asteella lähdettiin Särkänniemeen luokkaretkelle.

Nojoo, ihan jees sinänsä se kohde.

Mutta mulla on jäänyt mieleen kamala ravintola missä käytiin syömässä jotain helvetin läskisoosia.

En muista paikan nimeä enkä edes sitä missä se sijaitsi, mutta paikka oli kuin kaurismäen leffoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja helsinki oli siis: korkasaari, linnanmäki ja eduskuntatalo. Nyt kun mietin niin junamatka helsinkiin ja takaisin oli paljon mielenkiintoisempi

Ei tuo nyt ollut edes pahimmasta päästä turistimatkoja Helsinkiin. Turha valittaa mitään kun joillakin lapsilla oli Helsingin reissuna kiertoajelu kaupungilla, Sibelius-monumentti ja Temppeliaukion kirkko.

Oopperatalo ja stadionin torni ovat kanssa aika rankkoja kokemuksena.

Ei mitään vikaa, kunhan eivät ole liian pitkiä vierailuja. Alaluokkalaisia ei pitäisi edes tuoda Helsingin ulkopuolelta, vaan ne retkikohteet sopii etsiä sieltä omasta kunnasta.

Luokkaretkelle lienee asetettu jotain kasvatuksellisia tavoitteita, kun niitä kouluajalla tehdään. Ei ole yhtään paha asia, että tutustuu keskeisimpiin paikkoihin.  Riehuntaa ja vastaavaa voi jokainen harjoittaa vapaa-ajallaan.  Ohjelmaa suunnitellessa tietysti pitää ottaa huomioon lasten ikä, ja välttää liian pitkiä opastuksia.

Korona-aika on siitä hieno, että monella ei edes ole ollut mahdollisuutta pettyä. Luokkaretki on ollut tuttu ja turvallinen normaali opetustuokio etäyhteydellä. 

Vierailija kirjoitti:

Käytiin ylä-asteella Sotkamossa katsomassa hyppyrimäkeä.

Ihana!

Partaharjun leirikeskus. Siis kaunis paikka mutta… aikamatka 70-luvun Kekkoslandiaan.

Turku

Vierailija kirjoitti:

4. Luokalla vuonna -87 polkupyörillä paikalliselle kaatopaikalle.

Opintokäyntinä vielä ymmärtäisin, mutta luokkaretki?

Tässä on ollut tunnelmaa!

Vierailija kirjoitti:

Petäjäveden vanha kirkko. Joo on yksi Suomen vanhimmista ellei vanhin pystyssä oleva, mutta ei se mitenkään hieno ollut. Pakkastakin joku -25 ja yhtä kylmä sisältä. Penkit tuossa kirkossa oli aivan perseestä. Yhtä leveä kuin kakkosnelonen ja selkänoja hieman korkeempi suoraan 90 asteen kulmassa. Siellä paleltiin ja istuttiin niillä lankuilla perse ja selkä kipeenä joku 2h.

En usko.

Vierailija kirjoitti:

Olin lyseossa 1970-luvun alussa ennen kuin siitäkin tehtiin peruskoulu. Sen kolmannella luokalla (perusk 7.) en saanut kotoa rahaa luokkaretkeen, joten jouduin istumaan rinnakkaisluokan tunneilla sen päivän. Muistan mm matikan tunnin.

Tää varmaan oli tylsin luokkaretkipäivä mun kohdallani. En edes muista minne ne mun luokkalaiset matkusti.

Jokus tuossa iässä teimme luokkaretken Lahden seutuvile. Lahdessa ei käyty, eikä missään muussakaan kaupungissa, vaan poikettiin matkan varrella johonkin vaatimattomaan kartanoon, johon ei päässyt edes sisälle, vaan haahoiltiin puutarhassa, joka ei varsinkaan siihen vuoden aikaan ollut yhtään minkäänlainen.

Sen jälkeen mentiin "syvään päätyyn" eli opettajan kesämökille. Siinä vaiheessa jo lapsikin tajusi, että koko homma oli järjestetty vain siksi, että opettaja pääsi käymään mökillään. Siellä ei ollut yhtään mitään tekemistä eikä edes sisälle päässyt, vaan viileässä ilmassa istuskeltiin, jos takamuksen alle jotain penkkiä löytyi tai seisoskeltiin. Opettajalla kyllä riitti touhua, kun hän järjesteli mökkiään talven jäljiltä.

Käytiin lähimetsässä ja syötiin kotoa tuotuja eväitä. 80-luvulla.

Kevätretki tehtiin luokkakaverin kotiin.

Pohjustuksena kerrottakoon, että perhe oli melko varakas ja opettaja oli aina mielin kielin heille.

Sinne siis kevätretkelle. Pihalla oli joku rastitehtävä. Eväät kotoa. Matkaa kävellen koululta n.400 metriä.

Vierailija kirjoitti:

Turku

Turussa yläasteen luokkaretkellä vastaan tuli tanskalaisia laivalla tulleita komeita merimies opiskelijoita. He esitteli sitä laivaakin. Yhdellä oli vielä kitara. Opettaja oli hermona, mutta he olivat hyvin kasvatettuja ja miellyttävä. Rohkeimmat tytöt sai oman pojan jonka kanssa pidettiin kädestä sen parin tunnin tapaamisen ajan. Meidän bussissakin olivat kun heidän laivalle mentiin. Luokan pojat oli heihin verrattuna ihan surkeita ja naama myrtsinä. Onneksi on valokuvia muistona, muuten ei meinaa itsekään uskoa. Nimimerkki syrjästä katsoja.

Tokalla luokalla käytiin Tuusulassa Peikkometsässä. Muistan ihmetelleeni, että mitä ihmettä tämä on?

Tämä oli 70-luvulla. Isompana päästiin Tampereelle Näsinneulaan ja huvipuistoon. Hämeenlinnassa käytiin tykkimuseossa. Tietty Nurmijärveläisenä käytiin Aleksis Kiven kuolinmökki ja Taaborinvuori läpi. Siinäpä ne sitten taisi ollakin.

Heureka Vantaalla. Siellä oli joku sotanäyttely silloin, ja meidät lapset laitettiin pommisuojasimulaattoriin istumaan. Valot laitettiin pois, sitten kuului pommiääniä ja huone vavahteli niiden tahdissa.

Reissu sikalaan,  nähtiin kuinka siat syövät meidän kouluruanjätteet nätisti ja hyvällä ruokahalulla. 

Valtion ala-asteella opettajat olivat reissuissa usein kännissä ja yrittivät iskeä opettajaopiskelijoita, jotka laittoivat myös huolehtimaan meistä.

Sellaista reteetä meininkiä oli vielä ysärillä, nykyään tulisi varmaan potkut.

Porvoossa kävin koulua ja kerran luokkaretkellä pyöräiltiin keskustaan torille, missä oli jonkinlaiset markkinat ilmeisesti. Ei ollut mistään muusta ollut puhetta kuin pyöräretkestä keskustaan, mutta ilmeisesti jossain vip-vanhempainillassa parempien perheiden vanhemmille oli kerrottu, että torille mennään markkinoille. No, monilla oli markkoja, millä ostivat sellaisia metrisiä porvoon herkku -lakuja ja lelujakin. Eka- tai tokaluokkalaisia oltiin. Minulla ei ollut penniäkään ja jäin ilman. Muut mässyttivät sitä karkkia kuin hullut puuroa... Yhden Mikon pyöräkin pöllittiin siitä torilta ja käveli apuopettajan kanssa koululle. En tiedä miksei sitä otettu tarakalle... Semmoinen matkanjärjestäjä oli meidän ope.

Käytiin yhtenä vuonna myös Lintsillä, mutta sielläkin olisi pitänyt ostaa omat rannekkeet. Meidän perheellä olisi kyllä ollut varaa, mutta kun ei oltu kerrottu, että edes yhtä lippua yhteen laitteeseen ei koulu maksa. Niin sitä oltiin sitten parin muun oppilaan kanssa ilman minkäänlaisia lippuja tai ruokaa siellä koko päivä. Olipa kivaa. Ei siinä vielä kaikki, moni sai ostettua ne rannekkeet ja hattarat. Sen lisäksi meidän ope itse maksoi lempioppilailleen lippuja laitteisiin kun heiltä oli liput loppu.

Sama opettaja piti sellaista läksytaulukkoa liitutaululla ja haukkui tyhmäksi niitä, jotka unohtelivat. Nyt aikuisena epäilen, että saattoi olla itse se tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai apua, kaikki luokkaretket oli ihan kauheita! Ala-asteella pyöräiltiin kerran jollekin tehtaalle kaupungin laidalla. Muistoksi saatiin pinkka paperia jokaiselle! Varmaan paperitehdas?

Yläasteella kukaan ei olisi halunnut mennä luokkaretkelle, mutta koulun opetussuunnitelmassa sanottiin, että mentävä on. Emme suostuneet keräämään leirikoulukassaakaan, joten meidät vastentahtoiset teinit raahattiin lähimpään leirikeskukseen yhdeksi yöksi. Kaksi luokkalaista katosi yön aikana, olivat liftanneet kotiin. Naapuriluokka taisi käydä Tanskassa. Oli kuulemma kivaa.

Kieltäydyitte keräämästä leirikassaa ja harasitte vastaan ihan kaikessa, mutta silti kateellisena jälkikäteen muistelet miten rinnakkaisluokka kävi kivasti piipahtamassa Tanskassa?

'ttu mitä urpoja :D

Kuka sanoi, että naapuriluokkalaisille oltiin kateellisia? Minusta tämä on tarina kahdesta täysin erilaisesta luokkahengestä, joka kiteytyy leirikoulun kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vuokatti, junalla pääsi Kajjjaanista silloin.

Miksi alapoukku?

Lähellä ollut uimaranta kevätkylmällä. Silakkamarkkinat. Panssarimuseo.

Luokkakaverin maatila :D aika nihkeää.