Lue keskustelun säännöt.
Sisko haluaa julkistaa kihlauksensa valmistumisjuhlissani
02.05.2016 |
Valmistun piakkoin insinööriksi. Juhlia on järjestelty pitkin kevättä ja kaikki alkaa olla kunnossa. Eilen kuulin vahingossa pommin: siskoni aikoo mennä kihloihin poikaystävänsä kanssa ja asia julkistetaan juhlissani sukulaisille.
Ensinnäkin: sisko on seurustellut vasta noin 9 kk miehen kanssa, joka on yli kolmikymppinen, sisko täyttää vasta 26. Ikäero ja lyhyt suhde arveluttavat. Siskon edellinen suhde päättyi vasta vuosi sitten ja minusta mies on pelkkä laastari. Ihan ok työssäkäyvä poikamies omistusasuntoineen kyllä. Eli en usko jutun kestävän.
Toiseksi: minun juhlani menevät pilalle. Sisko on aina, jo lapsesta asti, varastanut shown. Synttäreilläni sisko omi kaverini aina itselleen ja minä nyhjäsin yksin jossain. Tätä en olisi silti halunnut uskoa.
Kuulin siis eilen vahingossa toisesta huoneesta puhelinkeskustelun, kun hän puhui poikaystävänsä kanssa sormuksista ja siitä päivästä ja sisko hihitteli, että kyllä vanhemmat yllättyy!
Haluaisin perua koko juhlat. En pysty sanomaan siskolle asiasta. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää.
Melkein toivon, että hän lukisi tämän, mutta hän ei av:llä pyöri, toisin kuin luuserisiskonsa.
Kiitos, kun sain kertoa. Se helpotti jäsentämään asiaa.
Kommentit (161)
Miksi järjestät valmistujaisjuhlat? Voin vielä ymmärtää karonkan väittelyn jälkeen, mutta valmistujaiset insinöörille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sanoisin siskon ilmoituksen jälkeen, että päätitpä näköjään taas varastaa shown, toivottaisin hyviä kihlajaisjuhlia ja lähtisin menemään (helppoa, kun juhlat eivät ole omassa kodissa).
Siskosi on selvästi katsonut liikaa kauniita ja rohkeita. Selvä se on, ettei ole soveliasta. Ja sinun juhlissasi kukaan ei ainakaan kilistele kuppia kihlaukselle. Keräät pikapikaa astiat pois ja tokaiset, et juhlat ohi. Kaikki ulos!
Vierailija kirjoitti:
Valmistun piakkoin insinööriksi. Juhlia on järjestelty pitkin kevättä ja kaikki alkaa olla kunnossa. Eilen kuulin vahingossa pommin: siskoni aikoo mennä kihloihin poikaystävänsä kanssa ja asia julkistetaan juhlissani sukulaisille.
Ensinnäkin: sisko on seurustellut vasta noin 9 kk miehen kanssa, joka on yli kolmikymppinen, sisko täyttää vasta 26. Ikäero ja lyhyt suhde arveluttavat. Siskon edellinen suhde päättyi vasta vuosi sitten ja minusta mies on pelkkä laastari. Ihan ok työssäkäyvä poikamies omistusasuntoineen kyllä. Eli en usko jutun kestävän.
Toiseksi: minun juhlani menevät pilalle. Sisko on aina, jo lapsesta asti, varastanut shown. Synttäreilläni sisko omi kaverini aina itselleen ja minä nyhjäsin yksin jossain. Tätä en olisi silti halunnut uskoa.
Kuulin siis eilen vahingossa toisesta huoneesta puhelinkeskustelun, kun hän puhui poikaystävänsä kanssa sormuksista ja siitä päivästä ja sisko hihitteli, että kyllä vanhemmat yllättyy!
Haluaisin perua koko juhlat. En pysty sanomaan siskolle asiasta. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää.
Melkein toivon, että hän lukisi tämän, mutta hän ei av:llä pyöri, toisin kuin luuserisiskonsa.
Kiitos, kun sain kertoa. Se helpotti jäsentämään asiaa.
Se,miten sisko hoitaa parisuhdeasioitaan,on tietenkin hänen oma asiansa,mutta sinun juhliasi hänellä ei ole oikeutta pilata.Tavallaan ymmärrettävää,että sisko haluaa julkistaa asian silloin,kun sukulaiset ja muut läheiset ovat kokoontuneet samaan paikkaan,niin tulee juhlavasti kerrottua asiasta kaikille.Toisen ihmisen kunniaksi järjestetty juhla kuten valmistujaiset,eivät kuitenkaan ole siihen oikea hetki.Todella törkeää varastaa show tuolla tavalla.Älä peru juhlia,olet ne ansainnut.Älä myöskään ajattele olevasi luuseri,koska roikut täällä,tämähän on oliko se nyt Suomen suurin vai yksi suurimmista keskustelupalstoista,eli aika mon olisi tuolla logiikalla "luuseri" kun täällä kirjoittelee.
Sanoit,ettei siskolle puhuminen hyödytä,mutta et häviä mitään,jos yrität.Ehkä hän on ajattelamaton,tai kuvittelee,ettei sinua haittaa jos hän juhlistaa omaa "saavutustaan" samana päivänä.Jos sisko ei kuuntele sinua,onko lähipiirissänne joku jota hän kuuntelisi paremmin? Tsemppiä asian selvittelyyn ja onnea valmistumisen johdosta!
Vierailija kirjoitti:
Ainoa asia, joka jäi minua vaivaamaan on että olette suunnitelleet juhlia koko kevään. Minä valmistun maisteriksi, pitikö minunkin pitää juhlat? En ole ilmoittamassa edes kenellekään valmistumisesta, en tiennyt että tämä on niin suuri juttu.
Huoli pois, ei tarvitse järjestää mitään. Mutta eiköhän anneta jokaisen pitää tai olla pitämättä juhlansa ihan oman mielensä mukaan. Ei ole mitään juhlapakkoa, mutta ei toisaalta ole mitään syytä kummastella sitä, että joku haluaa valmistumistaan juhlistaa. Tiedän aikuisopiskelijoita, jotka ammattiin valmistuessaan ovat järjestäneet koko suvulle juhlat. Jotkut taas käyvät hakemassa todistuksen ilman sen kummempia juhlimisia. Kumpikin menettely ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisko on ääliö ja aikamoinen rassukka. Sinuna yrittäisin suhtautua harmin ylitsekin asiaan siten kuten se on. Ja sehän oikeasti on vain kateellisen ääliön huomiohuoraamista. Inhottavat sanat valitsin, mutta se on totta, siskosi on inhottava ja sietämättömän epävarma huomionhakuineen. Suhtaudu mahdolliseen kihlajaisilmoitukseen asiallisen viileästi onnitellen ja anna juhlien mennä omalla painollaan. Tiedän miksi siskosi tuon tekee, tuntee alemmuutta sinuun nähden. Ja luultavasti muutkin vieraat sen näkevät.
Onnittelut valmistumisestasi! :) Toivottavasti juhlat kuitenkin sujuvat ihan mukavasti, eikä siskosi saa pilattua fiilistäsi.
Onneksi olen ainoa lapsi, ties minkäläisiä sisaruksia minulla olisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmistun piakkoin insinööriksi. Juhlia on järjestelty pitkin kevättä ja kaikki alkaa olla kunnossa. Eilen kuulin vahingossa pommin: siskoni aikoo mennä kihloihin poikaystävänsä kanssa ja asia julkistetaan juhlissani sukulaisille.
Ensinnäkin: sisko on seurustellut vasta noin 9 kk miehen kanssa, joka on yli kolmikymppinen, sisko täyttää vasta 26. Ikäero ja lyhyt suhde arveluttavat. Siskon edellinen suhde päättyi vasta vuosi sitten ja minusta mies on pelkkä laastari. Ihan ok työssäkäyvä poikamies omistusasuntoineen kyllä. Eli en usko jutun kestävän.
Toiseksi: minun juhlani menevät pilalle. Sisko on aina, jo lapsesta asti, varastanut shown. Synttäreilläni sisko omi kaverini aina itselleen ja minä nyhjäsin yksin jossain. Tätä en olisi silti halunnut uskoa.
Kuulin siis eilen vahingossa toisesta huoneesta puhelinkeskustelun, kun hän puhui poikaystävänsä kanssa sormuksista ja siitä päivästä ja sisko hihitteli, että kyllä vanhemmat yllättyy!
Haluaisin perua koko juhlat. En pysty sanomaan siskolle asiasta. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää.
Melkein toivon, että hän lukisi tämän, mutta hän ei av:llä pyöri, toisin kuin luuserisiskonsa.
Kiitos, kun sain kertoa. Se helpotti jäsentämään asiaa.
Nää tarinat on niin kuultu. Ei siis mitään uutta, ei edes hauskaa ja muutenkin kökösti kirjoitettu. Next.
Kiitos kaikille vastauksista. Valvoin lähes koko yön ja vatvoin asiaa mielessäni. Tuli mieleen, että miksi koko juhlia edes pitää järjestää, kuten edellä joku sanoikin. En itse edes ajatellut koko asiaa, niistä vain on puhuttu kauan aivan itsestäänselvyytenä. Ja suvussa on ollut tapana juhlia ylioppilaita ja toisen asteenkin valmistuvia. Olisi pitänyt ymmärtää kieltäytyä juhlista, koska en välitä olla keskipiste muutenkaan. Ei vaan tullut tuo vaihtoehto tosiaan edes mieleen.
Sisko oli tilannut nettikaupasta juhliini mekon. Hän tiesi, millainen mekko minulla on ja tuo tilaamansa on jälleen kerran miljoona kertaa upeampi kuin omani. En vain osaa (kehtaa) pukeutua näyttävästi. Olen taas harmaavarpunen äidin ja siskon vieressä.
Kun luen näitä tekstejäni, huomaan millainen hissukka olen enkä osaa pitää puoliani. Sen tiedän, että nämä ovat viimeiset juhlani tässä perheessä, siis juhlinnan kohteena. Rippi- ja ylioppilasjuhlat olivat piinaa. Näistä kun selviän, taitaa olla aivan sama, vaikka sisko pudottaisi millaisen uutispommin juhlissani. Toisaalta on hienoa, että osaan odottaa sitä. Voin olla itsevarmempi. Jos juttu olisi tullut yllätyksenä, olisin varmaan miettinyt ja harmitellut asiaa koko juhlien ajan.
Eli näillä näkymin en aio sanoa kenellekään mitään etukäteen. Juhlissa onnittelen sisartani neutraalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille vastauksista. Valvoin lähes koko yön ja vatvoin asiaa mielessäni. Tuli mieleen, että miksi koko juhlia edes pitää järjestää, kuten edellä joku sanoikin. En itse edes ajatellut koko asiaa, niistä vain on puhuttu kauan aivan itsestäänselvyytenä. Ja suvussa on ollut tapana juhlia ylioppilaita ja toisen asteenkin valmistuvia. Olisi pitänyt ymmärtää kieltäytyä juhlista, koska en välitä olla keskipiste muutenkaan. Ei vaan tullut tuo vaihtoehto tosiaan edes mieleen.
Sisko oli tilannut nettikaupasta juhliini mekon. Hän tiesi, millainen mekko minulla on ja tuo tilaamansa on jälleen kerran miljoona kertaa upeampi kuin omani. En vain osaa (kehtaa) pukeutua näyttävästi. Olen taas harmaavarpunen äidin ja siskon vieressä.
Kun luen näitä tekstejäni, huomaan millainen hissukka olen enkä osaa pitää puoliani. Sen tiedän, että nämä ovat viimeiset juhlani tässä perheessä, siis juhlinnan kohteena. Rippi- ja ylioppilasjuhlat olivat piinaa. Näistä kun selviän, taitaa olla aivan sama, vaikka sisko pudottaisi millaisen uutispommin juhlissani. Toisaalta on hienoa, että osaan odottaa sitä. Voin olla itsevarmempi. Jos juttu olisi tullut yllätyksenä, olisin varmaan miettinyt ja harmitellut asiaa koko juhlien ajan.
Eli näillä näkymin en aio sanoa kenellekään mitään etukäteen. Juhlissa onnittelen sisartani neutraalisti.
Ihan hyvä. Älä alennu toisten tasolle vaan onnittele ja anna asian olla. Eikä siinä ole mitään vikaa ettei halua olla kaiken keskipiste tai on harmaavarpunen. Olet oma itsesi. Millainen sietämätön paikka maailma olisikaan jos kaikki olisivat riikinkukkoja kilpailemassa huomiosta.
Itse jättäisin siskon kutsumatta. Ihan sama vaikka välit menisi kokonaan tuollaisen ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa asia, joka jäi minua vaivaamaan on että olette suunnitelleet juhlia koko kevään. Minä valmistun maisteriksi, pitikö minunkin pitää juhlat? En ole ilmoittamassa edes kenellekään valmistumisesta, en tiennyt että tämä on niin suuri juttu.
Osalle järjestetään juhlat ripille päästessä, osalle ylioppilaaksi valmistumisen. Joku haluaa pitää pirskeet, kun on onnistunut (vaikka vähän epätoivotusti) pamahtamaan paksuksi ja synnyttämään lapsen.
Paskaako sitä mitään juhlimaan tai juhlistamaan? Kuollaan sitä kuitenkin, kuoppaamisenki voisi joku ihan vain virkansa tai ojankaivuun yhteydessä hoitaa. Turha siihen on mitään härdelliä järjestellä.
Kummallisia ajatuksia teillä puolin ja toisin. Tosi tökeröä siskolta varastaa show ap:n tärkeänä päivänä, mutta myös outoa ap:lta pitää siskon tulevaa kihlattua laastarina ja liian vanhana. Siskosi on kuitenkin jo 26-vuotias. Käytöstavat kummallekin ja opetelkaa olemaan onnellisia toistenne puolesta. Oisko paljon pyydetty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni väitteli. Kotona sukulaisille ja ystäville järjestetyssä juhlassa oli sukulaisille kohokohtana oli niin kaunis ja ihana tohtorin pikkusisko. Juhlakalua tervehdittiin häthätää, ja siskoa ylistettiin ja udeltiin mahdollisia opiskelusuunnitelmia.
Näitä oikeita prinsessoja ja pikku-tuhkimoita löytyy aika monesta perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille vastauksista. Valvoin lähes koko yön ja vatvoin asiaa mielessäni. Tuli mieleen, että miksi koko juhlia edes pitää järjestää, kuten edellä joku sanoikin. En itse edes ajatellut koko asiaa, niistä vain on puhuttu kauan aivan itsestäänselvyytenä. Ja suvussa on ollut tapana juhlia ylioppilaita ja toisen asteenkin valmistuvia. Olisi pitänyt ymmärtää kieltäytyä juhlista, koska en välitä olla keskipiste muutenkaan. Ei vaan tullut tuo vaihtoehto tosiaan edes mieleen.
Sisko oli tilannut nettikaupasta juhliini mekon. Hän tiesi, millainen mekko minulla on ja tuo tilaamansa on jälleen kerran miljoona kertaa upeampi kuin omani. En vain osaa (kehtaa) pukeutua näyttävästi. Olen taas harmaavarpunen äidin ja siskon vieressä.
Kun luen näitä tekstejäni, huomaan millainen hissukka olen enkä osaa pitää puoliani. Sen tiedän, että nämä ovat viimeiset juhlani tässä perheessä, siis juhlinnan kohteena. Rippi- ja ylioppilasjuhlat olivat piinaa. Näistä kun selviän, taitaa olla aivan sama, vaikka sisko pudottaisi millaisen uutispommin juhlissani. Toisaalta on hienoa, että osaan odottaa sitä. Voin olla itsevarmempi. Jos juttu olisi tullut yllätyksenä, olisin varmaan miettinyt ja harmitellut asiaa koko juhlien ajan.
Eli näillä näkymin en aio sanoa kenellekään mitään etukäteen. Juhlissa onnittelen sisartani neutraalisti.
Ihan hyvä. Älä alennu toisten tasolle vaan onnittele ja anna asian olla. Eikä siinä ole mitään vikaa ettei halua olla kaiken keskipiste tai on harmaavarpunen. Olet oma itsesi. Millainen sietämätön paikka maailma olisikaan jos kaikki olisivat riikinkukkoja kilpailemassa huomiosta.
Väärässä paikassa pörhistely voi viedä siltä riikinkukolta sen pyrstön. Pörhistelköön omissa juhlissaan, ei toisen. Varsinkaan toisen, jolla juhlien taustalla on oikeat saavutukset; opintojen loppuunsaattaminen. Pelkillä sormuskaupoilla käyminen lyhyehkön suhteen päälle on siihen verrattuna aika heppoista itsensä korottamista.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni väitteli. Kotona sukulaisille ja ystäville järjestetyssä juhlassa oli sukulaisille kohokohtana oli niin kaunis ja ihana tohtorin pikkusisko. Juhlakalua tervehdittiin häthätää, ja siskoa ylistettiin ja udeltiin mahdollisia opiskelusuunnitelmia.
Näitä oikeita prinsessoja ja pikku-tuhkimoita löytyy aika monesta perheestä.
Ei tämä näköjään niin tavatonta olekaan. Meillä sama juttu, meidän tyttöjen saavutukset ovat ilmaa. Kun vitosen todistuksia vedellyt hulttioveli sai mopokortin, hyvä ettei paikallislehteen laitettu onnitteluja. Rippijuhlat ovat tulossa ja niihin on valmistauduttu puoli vuotta. Niistä tulee jumalaton sirkus.
Sinuna miettisin vielä ap etten menisi paikalle edes koko juhliin enää. Koska jos saatte molemmat lapsia sama paska jatkuu lastenne ristiäisissä/nimiäisissä, syntymäpäivillä, rippijuhlissa jne.
Tulee mieleen narsistivanhemmat ja golden child (sisko) ja mikäs se ap sitten olisi? Se syyllinen lapsi?
Sanon sinulle ap lohdutukseksi, että ne harmaavarpuset ovat yleensä miellyttävämpiä ja suositumpia. Mieti itse, kun menet ihmisjoukkoon, pidätkö riikinkukosta pörhistelemässä enemmän, vai hiljaisesta varpusesta. Itse ainakin hakeudun mieluummin niiden varpusten luo, koska he ovat paljon mielenkiintoisempia ihmisiä, kuin ne itseään täynnä olevat riikinkikukot, jotka pörhistelevät ja ovat itseään täynnä.
Anna siskosi kihlautua ja elä omaa elämää. Siskosi tulee kihlautumaan vielä monta kertaa. Ole rauhassa se harmaavarpunen ja menesty elämässäsi. Huomaat, että liian loistavan ihmisen lähellä palaa nopeaa karrelle, mutta sen varpusen vieressä on mukava lämmitellä.
Opettele poistamaan elämästäsi pikkuhiljaa ne ihmiset, jotka palvovat sitä riikinkukkoa. Sinä et tarvitse niitä. Ja muista, että syy ei ole sinun. Jossain määrin tuo narsistivanemmista mainittu jossain edellisessä viestissä voi pitää paikkaansa. Isäni oli juuri sellainen. Kylvi meidän sisarusten väliin epäsopua nostamalla siskoni jalustalle ja minua syrjimällä. Kärsin siitä aikani, kunnes tajusin, että juuri minä selvisin päästäni terveenä, kun en ollut se narsistin palvoma, mutta myös pompottama tyttö.
Kasvata hyvä itsetunto ja ajattele, että helpommalla selviät, kun et ole se perheen ylistämä prinsessa. Voit tulevaisuudessa elää myös ilman siskoasi. Niin teen minäkin. Minä tiedän tulevani ilman häntä toimeen vallan mainosti, enkä tarvitse häntä mihinkään. Hän tulee tarvitsemaan, kun tajuaa, kuinka isämme häntä pyöritti ja hallitsi nostamalla hänet jalustalle. Minä olen harmaavarpusena vapaa siitä.
Ja onnea valmistumisesta sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille vastauksista. Valvoin lähes koko yön ja vatvoin asiaa mielessäni. Tuli mieleen, että miksi koko juhlia edes pitää järjestää, kuten edellä joku sanoikin. En itse edes ajatellut koko asiaa, niistä vain on puhuttu kauan aivan itsestäänselvyytenä. Ja suvussa on ollut tapana juhlia ylioppilaita ja toisen asteenkin valmistuvia. Olisi pitänyt ymmärtää kieltäytyä juhlista, koska en välitä olla keskipiste muutenkaan. Ei vaan tullut tuo vaihtoehto tosiaan edes mieleen.
Sisko oli tilannut nettikaupasta juhliini mekon. Hän tiesi, millainen mekko minulla on ja tuo tilaamansa on jälleen kerran miljoona kertaa upeampi kuin omani. En vain osaa (kehtaa) pukeutua näyttävästi. Olen taas harmaavarpunen äidin ja siskon vieressä.
Kun luen näitä tekstejäni, huomaan millainen hissukka olen enkä osaa pitää puoliani. Sen tiedän, että nämä ovat viimeiset juhlani tässä perheessä, siis juhlinnan kohteena. Rippi- ja ylioppilasjuhlat olivat piinaa. Näistä kun selviän, taitaa olla aivan sama, vaikka sisko pudottaisi millaisen uutispommin juhlissani. Toisaalta on hienoa, että osaan odottaa sitä. Voin olla itsevarmempi. Jos juttu olisi tullut yllätyksenä, olisin varmaan miettinyt ja harmitellut asiaa koko juhlien ajan.
Eli näillä näkymin en aio sanoa kenellekään mitään etukäteen. Juhlissa onnittelen sisartani neutraalisti.
Ihan hyvä. Älä alennu toisten tasolle vaan onnittele ja anna asian olla. Eikä siinä ole mitään vikaa ettei halua olla kaiken keskipiste tai on harmaavarpunen. Olet oma itsesi. Millainen sietämätön paikka maailma olisikaan jos kaikki olisivat riikinkukkoja kilpailemassa huomiosta.
Väärässä paikassa pörhistely voi viedä siltä riikinkukolta sen pyrstön. Pörhistelköön omissa juhlissaan, ei toisen. Varsinkaan toisen, jolla juhlien taustalla on oikeat saavutukset; opintojen loppuunsaattaminen. Pelkillä sormuskaupoilla käyminen lyhyehkön suhteen päälle on siihen verrattuna aika heppoista itsensä korottamista.
Miksi täytyy viedä pyrstö? Ap ei halua sellaista. Ja vai että 'oikeat saavutukset'! Sehän on vaan opintojen yksi vaihe jos vaikka vielä jatkaa tohtoriksi asti. Itse menin kihloihin 4kk seurustelun jälkeen ja en pitänyt sitä yhtään vähäisempänä kuin valmistujaisiani. Kuitenkin kihlauksesta lopputulos oli 2 lasta ja 7v avioliitto.
T. Työtön diplomi-insinööri
Ainoa asia, joka jäi minua vaivaamaan on että olette suunnitelleet juhlia koko kevään. Minä valmistun maisteriksi, pitikö minunkin pitää juhlat? En ole ilmoittamassa edes kenellekään valmistumisesta, en tiennyt että tämä on niin suuri juttu.