Velojen onnellisuus ja tyytyväisyys laskee keski-iässä
Olen tullut tulokseen lukemattomia veloja tarkkailleena, että he ovat tyytyväisiä päätökseensä olla hankkimatta lapsia 20-40-vuotiaana, mutta sen jälkeen monen velan elämä muuttuukin. He näkevät, miten muiden lapset ovat varttuneet, aikuistuneet, rikastuttavat vanhempiensa elämää tosi paljon, tulee puolisoita ja lapsenlapsia kuvioihin. Lisäksi neljällä tuntemallani velalla mies onkin päättänyt perustaa perheen ja nuo miehet ovat lähteneet muihin suhteisiin. Yksin jääneet 40-50-vuotiaat velanaiset eivät eläkään enää sitä unelmaelämää matkustellen ja pitkään nukkuen tai siis tuollaiset asiat menettävät hohtonsa keski-iässä. Yhtäkkiä asiat näyttävätkin ihan toisilta.
Kommentit (208)
Vaikka lasten tekemisen katuminen on yksi suurimmista tabuista, aika usein niitäkin aloituksia tältä palstalta löytyy. Lapsia on tehty koska niitä muka kuuluu tehdä ja kaikki kärsivät.
Luulen että vapaaehtoinen lapsettomuus on niin rohkeaa vielä nykyisinkin vallalla olevassa ilmapiirissä, että sen tien valinneilla on poikkeuksellisen hyvä kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Omakohtainen havainnointi on puutteellista ja kokemustesi perusteella et voi vetää yleisiä johtopäätöksiä asiasta. Lue vaikkapa tutkimuksia.
Tätähän nimenomaan on tutkittu.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ovat lapsettomia onnellisempia vanhuksia ja myöhäiskeski-ikäisiä vain maissa, joissa lasten odotetaan huolehtivan vanhemmistaan taloudellisesti. Luulisi olevan selvää, että vaikka Bhutanissa ja Norjassa asuvien 65-vuotiaiden lapsettomien tilanne on aivan erilainen. Ja yllättäen Norjassa lapsettomat ovat aivan yhtä onnellisia kuin vanhemmatkin.
Ei sis ihme, että vauraissa länsimassa syntyvyys laskee, kun riippuvuus lapsista on vähäisempää. Jos vanhemmuus olisi oikeasti ihaninta maailmassa, tällaista vaikutusta ei olisi, vaan ihmiset hankkisivat päinvastoin enemmän lapsia. Sen sijaan useimmat arvostavatkin enemmän helppoa ja mukavaa elämää ja parempaa elintasoa.
Höpö höpö, yhtä rohkeaa on tehdä ne toivomansa lapset, useat tekee valintansa pätkätöiden epävarmuuden välissä. Luuletteko että lapsellisella ei ole ympäristön paineita muuhun, työpaikathan oikein taputtaa käsiään kun saa äitiyslomalaisen listoilleen! Yt:t päälläkään ei varmaan muisteta, kuka niitä sairaita lapsia hoitikaan.. Aiks yksisilmäisiä veloja täällä.
Vierailija kirjoitti:
Luittepa valikoiden, lisää samaa: "yli 50-vuotiaiden joukossa lapsettomat ovat onnettomimpia" sekä " lasten ja onnellisuuden välisen yhteyden muutokset elämänkaaren eri vaiheissa viittaavat siihen, että lapset ovat pitkän aikavälin investointi omaan hyvinvointiin".
eipidä paikkaansa vauraissa länsimaissa. Tuon tutkimuksen aineisto on kansainvälinen ja hyvin laaja, ja tuossa abstraktissakin mainittiin tästä vaikutuksesta.
En pitäisi tuollaisia tutkimuksia kovinkaan suuressa arvossa. Tulos voi yhtä hyvin kertoa siitä, että varakkaammat ihmiset ovat vanhoina onnellisia. Suomessa on tutkittu että yksineläville kertyy vähiten omaisuutta, eniten omaisuutta kertyy lapsettomille pariskunnille mutta myös monilapsisten pariskuntien taloudellinen tilanne on huikeasti parempi kuin sinkkujen. Vela-pariskuntien lukumäärä lienee pienempi kuin esim. syrjäytyneiden sinkkumiesten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakohtainen havainnointi on puutteellista ja kokemustesi perusteella et voi vetää yleisiä johtopäätöksiä asiasta. Lue vaikkapa tutkimuksia.
Tätähän nimenomaan on tutkittu.
Kiitos tästä tiedosta. Et sitten sinäkään löytänyt niitä helposti löytyviä tutkimuksia?
Pelkkä tieto siitä, että jotain on tutkittu ei ole kovin hedelmällinen keskustelua ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tutkittu että yksineläville kertyy vähiten omaisuutta, eniten omaisuutta kertyy lapsettomille pariskunnille mutta myös monilapsisten pariskuntien taloudellinen tilanne on huikeasti parempi kuin sinkkujen.
Lapselliset osaavat sanoa, että asiaa on tutkittu ja tietävät tuloksetkin mutta ette jostain syystä osaa antaa linkkiä niihin tutkimuksiin.
Minun lapsettoman ja lapsellisen minun välillä on vain se, että käytän seksiä harrastaessani ehkäisyä.
En osaa lapsellisuutta pitää kovinkaan suurena saavutuksena sillä se tarkoittaisi vain, että jätän ehkäisyn käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että vapaaehtoinen lapsettomuus on niin rohkeaa vielä nykyisinkin vallalla olevassa ilmapiirissä, että sen tien valinneilla on poikkeuksellisen hyvä kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä.
Juupajuu. Lapsellinen muuttaa koko elämänsä suuntaan jota ei voi mitenkään varmaksi ennustaa, ja ottaa vastuulleen toisen ihmisen koko elämän. Lapseton päättää olla tekemättä mitään, yleensä vielä perustelee sen lapsensaannin riskeillä, mut on uu tosi rohkee, koska ehkä mummo ja naapurin Pena ei tykkää päätöksestä. Ja aina voi tarvittaessa ohittaa kysymyksen valinnasta, jolloin saa vain sympatiaa kun ei ole "saanut" lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tutkittu että yksineläville kertyy vähiten omaisuutta, eniten omaisuutta kertyy lapsettomille pariskunnille mutta myös monilapsisten pariskuntien taloudellinen tilanne on huikeasti parempi kuin sinkkujen.
Lapselliset osaavat sanoa, että asiaa on tutkittu ja tietävät tuloksetkin mutta ette jostain syystä osaa antaa linkkiä niihin tutkimuksiin.
kyse on tilstokeskuksen tilastosta jonka löydät vaikka hakemalla
Kotitalouksien varat, velat ja tulot kotitalouden elinvaiheen mukaan 1987 - 2013
Luvuksi valittu nettovarallisuus
2013
Keskiarvo / kotitalous
1.2 Yhden hengen taloudet, ikä 35-64 vuotta 116 551
2.2 Lapsettomat parit, ikä 35-64 vuotta 301 134
3. Parit, joilla lapsia 234806
Itse asiassa tilastossa on käytetty kotitalous- käsitettä ja sen valossa sinkkujen omaisuus per henki on ihan kilpailukykyinen lapsiperheisiin verrattuna.
Tämä siis Suomessa. Tuo onnellisuustutkimus taas oli kansainvälinen, kuten joku jo fiksusti huomautti. Bangladesh ja Suomi elävät eri todellisuudessa ja siinäkin talous lienee vahvana onnellisuuteen vaikuttavana tekijänä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo onnellisuustutkimus taas oli kansainvälinen, kuten joku jo fiksusti huomautti.
Niin se helposti löytyvä tutkimus jota kukaan ei tunnu löytävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että vapaaehtoinen lapsettomuus on niin rohkeaa vielä nykyisinkin vallalla olevassa ilmapiirissä, että sen tien valinneilla on poikkeuksellisen hyvä kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä.
Juupajuu. Lapsellinen muuttaa koko elämänsä suuntaan jota ei voi mitenkään varmaksi ennustaa, ja ottaa vastuulleen toisen ihmisen koko elämän. Lapseton päättää olla tekemättä mitään, yleensä vielä perustelee sen lapsensaannin riskeillä, mut on uu tosi rohkee, koska ehkä mummo ja naapurin Pena ei tykkää päätöksestä. Ja aina voi tarvittaessa ohittaa kysymyksen valinnasta, jolloin saa vain sympatiaa kun ei ole "saanut" lapsia.
Jaapajaa, niinpäniin joopajoo...lisää jotain alentavaa vähättelyä.
Jos yleinen tapa on ollut että lapsia tehdään ja se on itsestään selvää ja katsotaan kieroon jos et tee, niin siihen nähden rohkeaa vastustaa sosiaalisia paineita.
Minusta tuo miten kuvailet lapsen tekemisen rohkeutta, kuulostaa lähinnä erittäin edesvastuuttomalta ja tyhmältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että vapaaehtoinen lapsettomuus on niin rohkeaa vielä nykyisinkin vallalla olevassa ilmapiirissä, että sen tien valinneilla on poikkeuksellisen hyvä kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä.
Juupajuu. Lapsellinen muuttaa koko elämänsä suuntaan jota ei voi mitenkään varmaksi ennustaa, ja ottaa vastuulleen toisen ihmisen koko elämän. Lapseton päättää olla tekemättä mitään, yleensä vielä perustelee sen lapsensaannin riskeillä, mut on uu tosi rohkee, koska ehkä mummo ja naapurin Pena ei tykkää päätöksestä. Ja aina voi tarvittaessa ohittaa kysymyksen valinnasta, jolloin saa vain sympatiaa kun ei ole "saanut" lapsia.
Miten ihmeessä väännät mielessäsi lapsettomien yksityiselämän urkkimisen ja jatkuvan painostuksen ja jopa säälimisen ( jota kukaan ei halua) jotenkin haluttavaksi ja kadehdittavaksi? Olet selvästi todella katkera siitä että olet joutunut hankkimaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka lasten tekemisen katuminen on yksi suurimmista tabuista, aika usein niitäkin aloituksia tältä palstalta löytyy. Lapsia on tehty koska niitä muka kuuluu tehdä ja kaikki kärsivät.
Luulen että vapaaehtoinen lapsettomuus on niin rohkeaa vielä nykyisinkin vallalla olevassa ilmapiirissä, että sen tien valinneilla on poikkeuksellisen hyvä kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä.
Joo ja niitä valintoja ei tehdä minkään onnellisuustutkimuksen pohjalta tai veronmaksajien lisäämisen velvollisuudella.
Vierailija kirjoitti:
http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_007.html?s=0
poimittua:
"Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että lapsettomat ovat onnellisempia kuin ne, joilla on lapsia. Onnellisuus näyttäisi karkaavan yhä kauemmaksi lapsiluvun kasvaessa. Kahden lapsen vanhemmat ovat onnettomampia kuin yhden, ja kolmen lapsen vanhemmat onnettomampia kuin kahden. Tämä negatiivinen yhteys lasten määrän ja onnellisuuden välillä pätee maasta toiseen.
Miksi ihmiset sitten jääräpäisesti hankkivat lapsia, vaikka niistä kokonaisuudessaan näyttäisi koituvan enemmän mielipahaa kuin -hyvää?
Useita vaihtoehtoisia selitysmalleja on ehdotettu tälle ainakin näennäisesti irrationaaliselle lasten hankinnalle. Ehkä kulttuuriset ja lähipiirin odotukset saavat ihmiset hankkimaan lapsia, vaikka he eivät niitä itse varsinaisesti haluakaan. Ehkä päätökset lastenhankinnasta tehdään epätäydellisen informaation varassa. Toisin sanoen ihmisillä on liian positiivinen kuva lapsista ja niiden kanssa elämisestä, ja todellisuus iskee vasta, kun huonosti nukutun yön jälkeen lastenvaunut eivät mahdu bussiin, tai viimeistään, kun murrosikäinen osoittaa innovatiivisuuttaan nokkelilla haistatteluilla.
Voi olla, että ehkäisy pettää. Tai ehkä olemme evoluution orjia ja meidät on vain ohjelmoitu lisääntymään, riippumatta siitä, mitä vaikutuksia tällä on henkiseen hyvinvointiin."
Allekirjoitan tämän!!
T. 55
Et tainnut lukea tutkimusta loppuun, yli 50 v. lapsettomat olivat onnettomimpia ja 2-4 laosen vanhemmat onnellisimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo onnellisuustutkimus taas oli kansainvälinen, kuten joku jo fiksusti huomautti.
Niin se helposti löytyvä tutkimus jota kukaan ei tunnu löytävän.
En tiedä mihin viittaat, on vain yksi tutkimus johon on viitattu ja johon on useita linkkejä tässä ketjussa. Olen lapseton sinkku ja tieto ei lisää tuskaani, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Enpä osaa mobiililla linkittää mutta googlatkaa tilastokeskus kyllä se siitä, nuorena lapsettomat ovat onnellisempia, mutta keski-ikä kääntää tilanteen ja yli 50- vuotiaista sitten ovatkin onnettomimpia. Näin siis tilastoissa.
Voisiko tuo selittyä sillä että ne lapsentehneet nostavat sitä onnellisuustasoaan heti sen jälkeen kun ovat päässeet eroon niistä lapsista jotka laskivat sitä onnellisuutta?
Ei ihmekään jos vuosi kausien kitumisen jälkeen ponnahtaa onnellisuus ylös päin, kun vihdoin saa olla vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että vapaaehtoinen lapsettomuus on niin rohkeaa vielä nykyisinkin vallalla olevassa ilmapiirissä, että sen tien valinneilla on poikkeuksellisen hyvä kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä.
Juupajuu. Lapsellinen muuttaa koko elämänsä suuntaan jota ei voi mitenkään varmaksi ennustaa, ja ottaa vastuulleen toisen ihmisen koko elämän. Lapseton päättää olla tekemättä mitään, yleensä vielä perustelee sen lapsensaannin riskeillä, mut on uu tosi rohkee, koska ehkä mummo ja naapurin Pena ei tykkää päätöksestä. Ja aina voi tarvittaessa ohittaa kysymyksen valinnasta, jolloin saa vain sympatiaa kun ei ole "saanut" lapsia.
Miten ihmeessä väännät mielessäsi lapsettomien yksityiselämän urkkimisen ja jatkuvan painostuksen ja jopa säälimisen ( jota kukaan ei halua) jotenkin haluttavaksi ja kadehdittavaksi? Olet selvästi todella katkera siitä että olet joutunut hankkimaan lapsia.
Olet selvästi katkera kun et niitä saa. Ja lisäksi lukutaidoton.
http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_007.html?s=0
poimittua:
"Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että lapsettomat ovat onnellisempia kuin ne, joilla on lapsia. Onnellisuus näyttäisi karkaavan yhä kauemmaksi lapsiluvun kasvaessa. Kahden lapsen vanhemmat ovat onnettomampia kuin yhden, ja kolmen lapsen vanhemmat onnettomampia kuin kahden. Tämä negatiivinen yhteys lasten määrän ja onnellisuuden välillä pätee maasta toiseen.
Miksi ihmiset sitten jääräpäisesti hankkivat lapsia, vaikka niistä kokonaisuudessaan näyttäisi koituvan enemmän mielipahaa kuin -hyvää?
Useita vaihtoehtoisia selitysmalleja on ehdotettu tälle ainakin näennäisesti irrationaaliselle lasten hankinnalle. Ehkä kulttuuriset ja lähipiirin odotukset saavat ihmiset hankkimaan lapsia, vaikka he eivät niitä itse varsinaisesti haluakaan. Ehkä päätökset lastenhankinnasta tehdään epätäydellisen informaation varassa. Toisin sanoen ihmisillä on liian positiivinen kuva lapsista ja niiden kanssa elämisestä, ja todellisuus iskee vasta, kun huonosti nukutun yön jälkeen lastenvaunut eivät mahdu bussiin, tai viimeistään, kun murrosikäinen osoittaa innovatiivisuuttaan nokkelilla haistatteluilla.
Voi olla, että ehkäisy pettää. Tai ehkä olemme evoluution orjia ja meidät on vain ohjelmoitu lisääntymään, riippumatta siitä, mitä vaikutuksia tällä on henkiseen hyvinvointiin."
Allekirjoitan tämän!!
T. 55