Lue keskustelun säännöt.
Mies kohtelee huonosti
29.04.2016 |
Mies on alkanu käyttäytymään tosi törkeesti lapsen syntymän jälkeen (ja itseasiassa jo raskausaikana, mutta ei ikinä sillon näin törkeesti).
Tänään aamulla kun nukuin vielä vauvan kanssa ja mies oli viereltämme lähdössä töihin, niin hän tulikin luokseni ja alkoi ottaa pikkareitani pois. Vedin niitä takaisin ja sanoin että ei nyt, mutta hän jatkoi kunnes sai ne pois. Tämän jälkeen hän yritti panna minua, vaikka painoin jaloilla vastaan. Jatkoi tätäkin niin kauan kunnes sai pantua ja laukesi sisääni. Mielestäni mulla on kyllä oikeus kieltäytyä seksistä vaikka seurustellaankin ?? Pikkareitani pois vetäessä mies vielä vitsikkäästi naureskeli raiskaavansa mut, ihanku ei oikeesti ymmärtäis et sitä toi lähinnä on kun mä estelen ja silti hän jatkaa. Sama on käynyt kerran aiemminkin, kun krapulassa oli muka niin pakko saada seksiä.
Tämä sama mies oli vielä aiemmin ihanin mies, kenen kanssa olen koskaan ollut. Kuunteli, puhui, piti lähellä, kunnioitti, kehui päivittäin.. Oletin, että raskausaika olisi ihanaa, mies silittelisi mahaani ja kokeilisi potkuja onnessaan, mutta ei, vaikka hän itse lapsen halusi minun vielä vähän epäröidessä. Raskausaikana mies jo muuttui täysin ja tuntui kuin ne raskaushormoonit oisivat menneet hänelle. Hän kiukutteli, paiskoi tavaroita, kehui enää harvoin, lihoi. Itse yritin pidätellä itkua hänen raivojensa jälkeen ja olla vaan mieliksi ja harmittelin, kun mies ei tunnustellutkaan vauvan potkuja kuin hetken, jos itse käskin häntä kokeilla. Lähellekkin hän tuli oikeastaan vain seksiä halutessaan, kehui tällöin vielä joskus.
Kun lapsi syntyi, niin isyysloman ajan mies oli todella ihana. Kun hän kävi sairaalassa katsomassa meitä, hän kehui, että olen maailman paras äiti ja hän piti meitä lähellä. Iltaisin hän laittoi hyvän yön viestin ja kertoi rakastavansa meitä ja hän toi minulle suklaata. Isyysloman loputtua alkoi taas ne kiukuttelut. Vaippaa ei vaihda vaikka pyytäisin ja lapsen kanssa on joskus hetken jos pyydän ja tällöinkin raivostuu heti jos lapsi vähän itkee (alle puolivuotias on vielä). Hän saattaa tulla viikolla kotiin vasta 19-20 aikaan illalla kun on töiden jälkeen ollut kavereiden kanssa ja kotiin tullessa hän kiukuttelee nälkäänsä. Välillä kyselee mitä oon tehnyt koko päivän, vaikka oisin vauvan kanssa käynyt kävellen kaupassa ja tehnyt ruokaa. Läheisyyttä en saa oikeastaan ollenkaan, vaikka olen asiasta huomauttanut. Joskus öisin ottaa kainaloon, muu läheisyys on vain silloin kun hän haluaa seksiä ja silloinkin muna pitäisi saada heti sisään. Kortsuakaan ei suostu käyttää vaikka pyydän.. On seksi toisinaan ihan kivaakin,mutta yleensä se on tota, kun toinen yrittää tunkea kuivana sisään ilman lämmittelyjä eikä kuuntele mun haluja. Ja pahinta on, etten edes ymmärrä miten väärin hän mua kohtelee. Tämänaamuisen pakotetun seksin jälkeen mietin itsekseni, että no nyt tota varmaan harmittaa kun mä niin yritin estellä. Niinku oisin muka ite tehnyt jotain väärää.
Anteeksi pitkä teksti, oli pakko purkaa jonnekkin.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuolla "ajattelen vain hyvää, en tuomitse" tarkoitan sitä, että vaikka minua miten kohtelisi, niin en osaa olla vihainen tai kantaa kaunaa. Annan aina anteeksi, kun ajattelen että toinen katuu tekojaan. En osaa vihata tai ajatella pahalla edes tätä ensimmäistä poikaystävääni joka petti, uhkaili ja kiristi.
ApToivon mukaan kykenet kokemaan vihaa edes siinä vaiheessa kun miehesi alkaa kohtelemaan lapseanne huonosti. Jos sinä pohjimmiltasi tyydytkin tilanteeseen niin älä kuitenkaan salli lapsellesi huonoa tulevaisuutta, kukaan lapsi ei ansaitse äitiä joka ei kykene pitämään lapsen puolia.
Vaikken itseäni osaa puolustaa, niin muita kyllä osaan. Lapseni tai ystävieni eteen olen valmis uhrautumaan ja sanomaan vastaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun miehesi kohtelee sua niin kauan huonosti kuin annat kohdella. Vaihtoehdot: lähdet ja sassiin - tai miehesi oma-aloitteisesti muuttuu sua kunnioittavamnaksi. Jälkimmäiseen en usko, nimim. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hirveältä. Ja muista, että voit tulla koska vain taas raskaaksi tuolla menolla, eikä sinulla silloin ehkä ole ainakaan nykyistä enempää voimia tehdä ratkaisuja. Joten nyt on aika toimia.
Pelkäänkin sitä, että tulen uudestaan raskaaksi. En halua sitä tässä tilanteessa ja minulle abortti ei ole vaihtoehto. Vaikka miten pyydän, niin mies ei suostu kortsua laittamaan vaan sanoo että tehdään toinen lapsi. Luulee kai, että näin saa minut pidettyä itsellään ? Pitää enskerralla neuvolassa pyytää vaikka sitä kierukkaa tai jotain muuta pitkäaikaista ehkäisykeinoa.
Ap
Enskerralla? Meinaat jäädä raiskattavaksi?
Minä olin lapsuuten ajan koulukiusattu, ja tiukoissa tilanteissa olen saanut puolisoistani esiin sen koulukiusaajan.
Nyt olen terapiassa, ja lopen kyllästynyt tähän asetelmaan - joka kuitenkin on siirelta osin lähtöisin minusta: ex ja nykyinen eivät kumpikaan olleet koulukiusaajia aikanaan, minä olen se yhdistävä tekijä.
Miehesi ei tule koskaan tajuamaan että raiskasi, ja että se ei ole hyväksyttävää jos et sitä hänelle selvästi kerro, ja osoita myös teoin.
Kaverisi ehdotus karkaamisesta ei ole kauhean hyvä. Parempi olisi jos voisit vaikka puhua jollekulle läheiselle tilanteesta, ja mennä pitämään sitä breikkiä jonnekin jossa et olisi ihan yksin.
Jos se mies on mistään kotoisin, sen voi saada vielä takaisinkin. Minä ja nykyinen kumppanini olemme molemmat parhaimmillamme parasta seuraa toisillemme, ja pahimmillamme pahinta mahdollista. Teemme molemmat töitä sen eteen että saisimme jonkun järkevän tasapainon tähän hommaan, mutta se todella edellyttää vaivannäköä molemmilta osapuolilta.
Eka lapsi on usein se kohta jossa täytyy joko tehdä töitä sen suhteen eteen, tai sitten panna astiat jakoon.
Alkaa tulla jo korvista ulos nämä mies teki sitä ja on tätä-jutut. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Miten noita kusipäisiä miehiä riittää vai onko ne samat kierrätysukot aina uuden naisen kimpussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
RIKOSILMOITUS! NYT! Sut on raiskattu!
NAINEN MIKÄ SUA VAIVAA?!
Ensin menet neuvolaan ja kerrot miten homma kotona on, tai turvakotiin, etsit asunnon ja terapeutin. Jos sun lapsesi on poika se näkee himasta sen mallin millä se kohtelee tulevaisuudessa naisia, eli raiskaukset ja väkivallan. Jos se on tyttö se kuvittelee että sitä saa kohdella samoin kun sua kohdellaan. Kumpikin vaihtoehto on sietämätön.
Muistatko miksi äitisi lähti? Jos säkin oot kotoa saanut ton mallin miten sua saa kohdella. Jos et lähe niin pyydä sossuja ottamaan ees lapsi huostaan ja mene steriloitavaksi, vähiten seuraamuksia viattomille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin menet neuvolaan ja kerrot miten homma kotona on, tai turvakotiin, etsit asunnon ja terapeutin. Jos sun lapsesi on poika se näkee himasta sen mallin millä se kohtelee tulevaisuudessa naisia, eli raiskaukset ja väkivallan. Jos se on tyttö se kuvittelee että sitä saa kohdella samoin kun sua kohdellaan. Kumpikin vaihtoehto on sietämätön.
Muistatko miksi äitisi lähti? Jos säkin oot kotoa saanut ton mallin miten sua saa kohdella. Jos et lähe niin pyydä sossuja ottamaan ees lapsi huostaan ja mene steriloitavaksi, vähiten seuraamuksia viattomille.
Asunto on mun oma eli mies lähtee jos joku. Ja äiti ei oo lähtenyt siksi, että kotona olisi riitoja, päinvastoin, äiti on sanonut, että iskä ollut sen suurin rakkaus ja ainoo mies ketä hän on ikinä rakastanut. Enempää en avaa.
Ap
Voi jessus, miten tälläisiä naisia voi olla? Että ihmiset on TYHMIÄ kun antaa ukkojen tehdä mitä vaan! Jestas. Sitten porataan. Kyllä se piste tommoselle touhulle on laitettava tai sitten turha narista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asunto on sinun niin voinet ilmoittaa miehelle että on aika alkaa etsiä omaa kotia, jos mahdollista pyydä joku ystävä tai sukulainen seuraksi, jos mies alkaa riehumaan. Ethän alistu henkiselle ja seksuaaliselle väkivallalle, matka fyysiseen väkivaltaankin on lyhyt ja tilanne tuollaisenaan on sinulle ja lapsellesi kauhistuttava. Etsisin myös terapeutin tai jonkun jonka kanssa jutella, joskus jos seksuaalisen väkivallan tekijä on oma puoliso, sitä itsekin vähättelee väkivallan tekoa. Pidä puolesi ja ennen kaikkea lapsesi puolta, on totta että lapsi kasvaa pitämään kodin olosuhteita ja tapoja normina ja ottaa itse mallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin kyllä monottanut munille, jos väkisin makaa. Sillä on ongelmia, vakavia ja jos käytös ei muutu pian, karkuun niin nopeasti kuin pystyt! Tosta ei oo kaukana se, että vetää luuvitosella leukaan, kun ei saakkaan haluamaansa.
Vaikka olisi naimisissa, ei saa pakottaa seksiin. Tapahtui siis raiskaus tossa tilanteessa.
Kyllä minä miestä välillä pelkäänkin, kun suuttuessaan hän saattaa rikkoa tavaroita ja raivoaa. Tällainen suuttuminen saattaa tulla ihan vain silloin, jos hän on väsynyt ja nälkäinen töiden jälkeen. Mutta silti en usko että hän voisi lyödä.
Ap
Se ei tarvi sun uskoasi lyödäksesi. Ei tasapainoinen ihminen käyttäydy noin. Jos ei ymmärrä puhetta, ei usko kieltoa, ulos talosta sellainen mies. Jos ei lähde omin jaloin, niin poliisin kantamana.
Jos se käyttäytyy noin sua kohtaan, kauheeta ajatella miten voikaan käyttäytyä lasta kohtaan, joka ei pysty senkään vertaa puollustautua kuin sinä.
Suojele lastasi, puollusta itseäsi ja oikeuksiasi! Äitinä sun ensisijainen työsi on tarjota lapselle turvallinen ja tasapainoinen ympäristö ja tuo mies tollaisella käytöksellä ei ole turvallinen eikä tasapainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on narsisti! Narsistit juurikin ensin esittävät unelmiesi miestä, niin että heihin rakastuu päätä pahkaa. Sitten vähitellen alkaa oikea luonne tulemaan näkyviin. Narsistit ovat hyvin älykkäitä, menevät aina vähän pidemmälle ja jälkeenpäin ovat kuin mitään ei olisi tapahtunut tai ovat hetken taas se unelmien miehesi. Tilanne TULEE pahenemaan, joten paras erota nyt, ihan vain lapsenkin takia.
Lue narsisteista kertovaa kirjallisuutta, todennäköisesti huomaat että niissä kerrotaan sinun miehestäsi...
Ihmismielellä on paljon puolustuskeinoja järkyttäviä tapahtumia kohtaan, mielesi uskottelee sinulle että ei tilanne niin paha ole ja että varmasti vain kuvittelet kaiken. Paras olisi kohdata ongelmat silmästä silmään. Nyt heti, ei 10 vuoden päästä kun lapsesikin elämä on tuhottu.
Nyt ehkä lietsot itseäsi.
Ei nyt kuulosta oikealta raiskaukselta. Ehkä enemmänkin painostusta. Älä ala levittämään raiskaus huhuja nyt lähipiirissä ainakaa.
Henkinen kylmyys on vaikea varmasti käsitellä ja sulattaa. Siinä tuntee itsensä hyvinkin petetyksi. Puhu miehellesi. Yritä itse hetki tsempata ja jos mikää ei muutu - ero taitaa olla ratkaisu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jäät ja sallit kaiken, niin juuri siten tällaiset toimintamallit siirtyvät sukupolvelta toiselle ja väkivallan kierre jatkuu.
Nyt AP!!!!
Sä et voi enää madella kynnysmattona ja sietää ihan mitä tahansa saadaksesi pitää psyykkisesti pimahtaneen miehesi. Ai mikset? Koska sä olet ÄITI!! Sun tehtävä on suojella lapsesi äitiä, ja lasta.
Tiedät itsekin että miehesi on sairas psyykkisesti, eikä tule enää olemaan sellainen ihana, "kuin silloin ennen". Oikeasti, toimi. En halua lukea lehdestä että sulle ja lapselle on käynyt jotain. Tuommoinen EI ole normaalia, vaikka kuinka itse koittaisit vähätellä. Toivon sulle kaikkea hyvää.
munhunkaan ei kosketa, varsinkaan silloin kun tulen väyneenä röistä