Lue keskustelun säännöt.
Mies kohtelee huonosti
29.04.2016 |
Mies on alkanu käyttäytymään tosi törkeesti lapsen syntymän jälkeen (ja itseasiassa jo raskausaikana, mutta ei ikinä sillon näin törkeesti).
Tänään aamulla kun nukuin vielä vauvan kanssa ja mies oli viereltämme lähdössä töihin, niin hän tulikin luokseni ja alkoi ottaa pikkareitani pois. Vedin niitä takaisin ja sanoin että ei nyt, mutta hän jatkoi kunnes sai ne pois. Tämän jälkeen hän yritti panna minua, vaikka painoin jaloilla vastaan. Jatkoi tätäkin niin kauan kunnes sai pantua ja laukesi sisääni. Mielestäni mulla on kyllä oikeus kieltäytyä seksistä vaikka seurustellaankin ?? Pikkareitani pois vetäessä mies vielä vitsikkäästi naureskeli raiskaavansa mut, ihanku ei oikeesti ymmärtäis et sitä toi lähinnä on kun mä estelen ja silti hän jatkaa. Sama on käynyt kerran aiemminkin, kun krapulassa oli muka niin pakko saada seksiä.
Tämä sama mies oli vielä aiemmin ihanin mies, kenen kanssa olen koskaan ollut. Kuunteli, puhui, piti lähellä, kunnioitti, kehui päivittäin.. Oletin, että raskausaika olisi ihanaa, mies silittelisi mahaani ja kokeilisi potkuja onnessaan, mutta ei, vaikka hän itse lapsen halusi minun vielä vähän epäröidessä. Raskausaikana mies jo muuttui täysin ja tuntui kuin ne raskaushormoonit oisivat menneet hänelle. Hän kiukutteli, paiskoi tavaroita, kehui enää harvoin, lihoi. Itse yritin pidätellä itkua hänen raivojensa jälkeen ja olla vaan mieliksi ja harmittelin, kun mies ei tunnustellutkaan vauvan potkuja kuin hetken, jos itse käskin häntä kokeilla. Lähellekkin hän tuli oikeastaan vain seksiä halutessaan, kehui tällöin vielä joskus.
Kun lapsi syntyi, niin isyysloman ajan mies oli todella ihana. Kun hän kävi sairaalassa katsomassa meitä, hän kehui, että olen maailman paras äiti ja hän piti meitä lähellä. Iltaisin hän laittoi hyvän yön viestin ja kertoi rakastavansa meitä ja hän toi minulle suklaata. Isyysloman loputtua alkoi taas ne kiukuttelut. Vaippaa ei vaihda vaikka pyytäisin ja lapsen kanssa on joskus hetken jos pyydän ja tällöinkin raivostuu heti jos lapsi vähän itkee (alle puolivuotias on vielä). Hän saattaa tulla viikolla kotiin vasta 19-20 aikaan illalla kun on töiden jälkeen ollut kavereiden kanssa ja kotiin tullessa hän kiukuttelee nälkäänsä. Välillä kyselee mitä oon tehnyt koko päivän, vaikka oisin vauvan kanssa käynyt kävellen kaupassa ja tehnyt ruokaa. Läheisyyttä en saa oikeastaan ollenkaan, vaikka olen asiasta huomauttanut. Joskus öisin ottaa kainaloon, muu läheisyys on vain silloin kun hän haluaa seksiä ja silloinkin muna pitäisi saada heti sisään. Kortsuakaan ei suostu käyttää vaikka pyydän.. On seksi toisinaan ihan kivaakin,mutta yleensä se on tota, kun toinen yrittää tunkea kuivana sisään ilman lämmittelyjä eikä kuuntele mun haluja. Ja pahinta on, etten edes ymmärrä miten väärin hän mua kohtelee. Tämänaamuisen pakotetun seksin jälkeen mietin itsekseni, että no nyt tota varmaan harmittaa kun mä niin yritin estellä. Niinku oisin muka ite tehnyt jotain väärää.
Anteeksi pitkä teksti, oli pakko purkaa jonnekkin.
Kommentit (36)
Nyt kun vielä kerrot meille, mikä on parempaa tuon miehen kanssa kuin kahden lapsesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sun oma mies raiskasi sut? Joku kriisi taitaa miehellä olla. Kriisi, joka liittyy lapsen syntymään ja hänen että sun rooleihin parisuhteessa ja äitinä sekä isänä. Hyvin vakavan keskustelun paikka. Sellaisen keskustelun, joka lopettaa tuon tilanteen eskaloitumisen. Jos ei muu herätä, niin lähtisin ainakin vähäksi aikaa vauvan kanssa muualle.
Vierailija kirjoitti:
Eli sun oma mies raiskasi sut? Joku kriisi taitaa miehellä olla. Kriisi, joka liittyy lapsen syntymään ja hänen että sun rooleihin parisuhteessa ja äitinä sekä isänä. Hyvin vakavan keskustelun paikka. Sellaisen keskustelun, joka lopettaa tuon tilanteen eskaloitumisen. Jos ei muu herätä, niin lähtisin ainakin vähäksi aikaa vauvan kanssa muualle.
Kyllä se järkevin vaihtoehto taitaa olla lähteä vauvan kanssa pysyvästi muualle.
Vierailija kirjoitti:
Eli sun oma mies raiskasi sut? Joku kriisi taitaa miehellä olla. Kriisi, joka liittyy lapsen syntymään ja hänen että sun rooleihin parisuhteessa ja äitinä sekä isänä. Hyvin vakavan keskustelun paikka. Sellaisen keskustelun, joka lopettaa tuon tilanteen eskaloitumisen. Jos ei muu herätä, niin lähtisin ainakin vähäksi aikaa vauvan kanssa muualle.
Samaa neuvoi eräs tuttu, että lähtisin vaikka viikoksi muualle vauvan kanssa ilman että ilmottaisin miehelle. Kun mies soittaisi missä olemme, niin ilmottaisin, että hän saa miettiä asioita ja punnita parantaako tapojaan vai pakkaako tavaransa. Mutta en tiedä.. En osaa ajatella itseäni ja nähdä asioita niin vakavina kuin ne ovat. Jatkuvasti syytän itseäni, että mussa on varmasti vikaa kun mies on tollanen ja että mä teen varmasti jotain väärin. Kun mies huutaa mulle, niin oon kuin koira joka alistuneena heiluttaa häntäänsä ja yrittää mielyttää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sun oma mies raiskasi sut? Joku kriisi taitaa miehellä olla. Kriisi, joka liittyy lapsen syntymään ja hänen että sun rooleihin parisuhteessa ja äitinä sekä isänä. Hyvin vakavan keskustelun paikka. Sellaisen keskustelun, joka lopettaa tuon tilanteen eskaloitumisen. Jos ei muu herätä, niin lähtisin ainakin vähäksi aikaa vauvan kanssa muualle.
Samaa neuvoi eräs tuttu, että lähtisin vaikka viikoksi muualle vauvan kanssa ilman että ilmottaisin miehelle. Kun mies soittaisi missä olemme, niin ilmottaisin, että hän saa miettiä asioita ja punnita parantaako tapojaan vai pakkaako tavaransa. Mutta en tiedä.. En osaa ajatella itseäni ja nähdä asioita niin vakavina kuin ne ovat. Jatkuvasti syytän itseäni, että mussa on varmasti vikaa kun mies on tollanen ja että mä teen varmasti jotain väärin. Kun mies huutaa mulle, niin oon kuin koira joka alistuneena heiluttaa häntäänsä ja yrittää mielyttää.
Ap
Kuules nyt nainen: SUT ON RAISKATTU. Ja raiskaajana on mies, jonka pitäisi olla sulle se kaikista turvallisin ja läheisin. Joku tuossa nyt miehellä mättää ja pahasti. Sun tehtävä on pitää itsestäsi ja vauvasta huoli, koska mieheen ei tällä hetkellä voi luottaa. Sun pitää tehdä jotain!
T: 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken tämmösen jälkeen mies on aina ihan normaali ja saattaa sanoo vaan että mennään syömään. En ymmärrä miten se ei ymmärrä et sen käytös on väärin. Miten sitä ei voi kaduttaa tollanen. Haluun takas sen miehen mikä toi oli aiemmin, se oli maailman ihanin mies. Ja mulla on aina eroa ajatellessa se, et mä en haluu erota, koska se on mulle jotenki häpee. En haluis et kukaan, edes omat vanhemmat kuulis siitä, en haluis ikinä kertoo mitään kellekkään koko erosta tai nähä ketään, koska ajattelisin et ne vaan miettii sitä mun eroa.
Ap
Ja nyt heti ku sain purettuu mieltäni tänne, ni on taas olo, et no eihän tässä mitään hätää oo ja hävettää, että oon ees valittanu asioista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi juuri näin puolisoni kanssa. Vuosi häistä olin raskaana ja siihen asti puolisoni käytös oli ollut ns. normaalia. Yhdessä olimme olleet jo useamman vuoden ennen häitä ja raskautta. Raskauden edetessä puolisoni alkoi käyttämään hyvin raakaa henkistä väkivaltaa minua kohtaan. Myös henkinen kylmyys oli todella pelottavaa. Tätä jatkui myös lapsen syntymän jälkeen ja tuntuu että hänen käytöksensä vain paheni. Yritin puhua asiallisesti mutta siihen ei suostunut. Yritin puhua appivanhemmilla jotka myös puhuivat poikansa kanssa, tuloksetta. Haukkui ja syytti kaiken olevan minun syytäni. Siis ihan kaiken. Hänen sanoissaan taikka toimissaan ei kyllä ollut mitään järkeä. Töitä teki 10-12h päiviä. Ei halunnut viettää aikaa minun taikka lapsen kanssa.
Lähdin kun hän kohotti nyrkkiään minua kohti lapsemme ollessa 1,5vuotta. Tämä tapahtui lapsen silmien edessä. Olin jo pitkään miettinyt millaisen miehen ja parisuhteen mallin lapsemme saa mikäli en lähde. Nyt elämämme ja arkemme on onnellista perusarkea. Kotona on turvallista ja rauhallista. Isä tapaa lastaan omilla ehdoillaan, silloin kun hänelle sopii.
Luottamus miehiin valitettavasti meni, vaikka en kyllä mikään miesvihaaja ole. En vaan enää uskalla luottaa kenenkään hyvyyteen. Mutta tärkeitä on että lapsella on nyt tasapainoinen elämä ja lapsuus.
Paljon jaksamista sinulle. Eroon päätyminen on pitkä prosessi, sillä sitä kuitenkin toivoo lapsen vuoksi että ydinperhe pysyisi kasassa. Toki myös yksinhuoltaja selviäminen saattaa huolettaa. Mutta kaikesta kyllä selviää. Eron myötä kuitenkin ainakin meillä lapsen turvallisuus ja hyvinvointi paranivat huomattavasti. Ja minä olen taas iloinen ja onnellinen ihminen!
Parisuhdeväkivalta alkaa tyypillisesti ensimmäisen lapsen synnyttyä ja vastaavissa käännekohdissa, kun sitoutumisen aste syvenee. Juokse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt heti ku sain purettuu mieltäni tänne, ni on taas olo, et no eihän tässä mitään hätää oo ja hävettää, että oon ees valittanu asioista.
Ap
Millaista elämää sinä elit ennen tätä parisuhdetta, kun SINUA nolottaa se, että et nöyrästi alistu miehen haukuttavaksi? Onko taustallasi jotain uskonnollista tai aatteellista ideaa naisen asemasta miehen kylkiluuna?
Miksi sinun pitää yrittää miellyttää niin mahdottomasti sitä miestä, eikä miehen tarvitse miellyttää sinua? Perustele nyt tätä edes jotenkin!
Sinulla on jostakin syystä hirvittävän huono itseluottamus. Kotona vanhempien moittima, ja koulukiusattu? Älä enää anna sen jatkua, vaan ota oma elämä omaan hallintaasi.
Tiedätkö, sinun vanhemmillasi on aivan varmasti ihan ikiomiakin asioita ajateltavana, eivät he loppuikäänsä sinun eroasi märehtisi. Jos olisin sinun äitisi, tulisin hakemaan sinut heti kotiin jos tietäisin.
Mä olisin kyllä monottanut munille, jos väkisin makaa. Sillä on ongelmia, vakavia ja jos käytös ei muutu pian, karkuun niin nopeasti kuin pystyt! Tosta ei oo kaukana se, että vetää luuvitosella leukaan, kun ei saakkaan haluamaansa.
Vaikka olisi naimisissa, ei saa pakottaa seksiin. Tapahtui siis raiskaus tossa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, onko tämä kaikki alkanut siitä, kun äitini lähti ollessani n. 1-2v. Toki myös isälläni oli vaikeaa kahden lapsen kanssa yksin, ikäeroa sisaren kanssa 1v, ja saatiin välillä juosta karkuun kun iskä suuttui niin pahasti. Mutta mitään muuta huonoa en lapsuudesta muista. Paitsi tietty yläasteella on huoriteltu ja levitetty juoruja. Mutta jo ennen yläastetta oli yhden illan juttuja ja kuvittelin, että mielyttämällä ja alistumalla olen parempi. Olen siis aina ollut tällainen. Ajattelen vain hyvää muista, en tuomitse. Ensimmäinen miesystäväni oli narsisti joka petti minua, uhkaili puukon kanssa, kiristi yms ja laittoi kaiken minun syyksi. Vuoden kestin sitä kunnes sain vihdoin lähdettyä. Tämän jälkeen minulla hoidettiin masennusta. Lähes kaikki suhteeni ovat päättyneet siihen, että minua on petetty. Pari suhdetta päättyi siihen, kun minua alkoi ahdistaa jo se kun toinen koski minuun, vaikka kumpikaan heistä ei ollut tehnyt mitään väärää vaan kohtelivat minua hyvin. Edellinen suhteeni kariutui siihen, kun mies alkoi puhua muille naisille ja tunsin itse jääväni vähälle huomiolle ja tunsin itseni riittämättömäksi, jonka seurauksena ajauduin yhden illan juttuun, koska tämä toinen mies osoitti kiinnostusta ja hellyyttä minua kohtaan. Että siinä vähän taustaa.
Siis tuolla "ajattelen vain hyvää, en tuomitse" tarkoitan sitä, että vaikka minua miten kohtelisi, niin en osaa olla vihainen tai kantaa kaunaa. Annan aina anteeksi, kun ajattelen että toinen katuu tekojaan. En osaa vihata tai ajatella pahalla edes tätä ensimmäistä poikaystävääni joka petti, uhkaili ja kiristi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin kyllä monottanut munille, jos väkisin makaa. Sillä on ongelmia, vakavia ja jos käytös ei muutu pian, karkuun niin nopeasti kuin pystyt! Tosta ei oo kaukana se, että vetää luuvitosella leukaan, kun ei saakkaan haluamaansa.
Vaikka olisi naimisissa, ei saa pakottaa seksiin. Tapahtui siis raiskaus tossa tilanteessa.
Kyllä minä miestä välillä pelkäänkin, kun suuttuessaan hän saattaa rikkoa tavaroita ja raivoaa. Tällainen suuttuminen saattaa tulla ihan vain silloin, jos hän on väsynyt ja nälkäinen töiden jälkeen. Mutta silti en usko että hän voisi lyödä.
Ap
AP on narsisti, joka valehtelee ja vääristää kertomuksia, saadakseen sääliä ja huomiota erilaisilta yhteisöiltä
Kuulostaa hirveältä. Ja muista, että voit tulla koska vain taas raskaaksi tuolla menolla, eikä sinulla silloin ehkä ole ainakaan nykyistä enempää voimia tehdä ratkaisuja. Joten nyt on aika toimia.
Vierailija kirjoitti:
Siis tuolla "ajattelen vain hyvää, en tuomitse" tarkoitan sitä, että vaikka minua miten kohtelisi, niin en osaa olla vihainen tai kantaa kaunaa. Annan aina anteeksi, kun ajattelen että toinen katuu tekojaan. En osaa vihata tai ajatella pahalla edes tätä ensimmäistä poikaystävääni joka petti, uhkaili ja kiristi.
Ap
Toivon mukaan kykenet kokemaan vihaa edes siinä vaiheessa kun miehesi alkaa kohtelemaan lapseanne huonosti. Jos sinä pohjimmiltasi tyydytkin tilanteeseen niin älä kuitenkaan salli lapsellesi huonoa tulevaisuutta, kukaan lapsi ei ansaitse äitiä joka ei kykene pitämään lapsen puolia.
Vierailija kirjoitti:
Eli sun oma mies raiskasi sut? Joku kriisi taitaa miehellä olla. Kriisi, joka liittyy lapsen syntymään ja hänen että sun rooleihin parisuhteessa ja äitinä sekä isänä. Hyvin vakavan keskustelun paikka. Sellaisen keskustelun, joka lopettaa tuon tilanteen eskaloitumisen. Jos ei muu herätä, niin lähtisin ainakin vähäksi aikaa vauvan kanssa muualle.
Voi vittu näitä palstapsykologeja.. Kusipäisyys ei ole kriisi, se on luonnevika.
Miksi aloittaja et kieltäytynyt ihan kunnolla? Mä olisin saanut väkinäisestä pikkareitten riisumisesta kunnon raivarin ja potkinut munille (ja tehnyt niin). Silloin kun munhun ei kosketa, munhun ei kosketa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hirveältä. Ja muista, että voit tulla koska vain taas raskaaksi tuolla menolla, eikä sinulla silloin ehkä ole ainakaan nykyistä enempää voimia tehdä ratkaisuja. Joten nyt on aika toimia.
Pelkäänkin sitä, että tulen uudestaan raskaaksi. En halua sitä tässä tilanteessa ja minulle abortti ei ole vaihtoehto. Vaikka miten pyydän, niin mies ei suostu kortsua laittamaan vaan sanoo että tehdään toinen lapsi. Luulee kai, että näin saa minut pidettyä itsellään ? Pitää enskerralla neuvolassa pyytää vaikka sitä kierukkaa tai jotain muuta pitkäaikaista ehkäisykeinoa.
Ap
Juokse jo. Se ei tosta paremmaksi muutu, pahenee vaan.