Asioita, jotka kuuluvat mielestäsi yleissivistykseen, mutta olet tavannut aikuisen, normaaliälyisen henkilön, joka ei ollut asiasta tietoinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hong Kong?

Ei. Se ei kuulu Fennoskandiaan. Ei ole koskaan kuulunut.

Oletko nyt varma. Skandinavia on niemimaa ja vuoristo ja niin on myös Hong Kong. Ja molemmat sijaitsevat Venäjän naapurimaassa. Että kyllä saattaa Hong Kong kuulua Fennoskandiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netissä ei koskaan ole täysin anonyymi.

Ei pidä paikkaansa.

Onko sulla joku ugandalainen operaattori?

Käyttämällä Tor:ia olet varsin anonyymi joka suuntaan. 

Tämä on yleinen harhaluulo myös.

Olisin sanonut "täysin anonyymi" jos olisin tomppeli.

Täysin anonyyminakin on mahdollista olla internetissä eikä siihen tarvita Toria tai anonyymiproksyja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on DDR tai USSR. Aika nuori henkilö kyllä vielä, mutta pitäisi tietää.

Lyhenteet vaihtelevat eri kielissä. AIDS on ranskassa SIDA, NATO on OTAN. Saksan Demokraattimen Tasavalta on saksaksi DDR, englanniksi GDR. Neuvostoliitto on englanniksi USSR, ranskaksi URSS, venäjäksi SSSR (kyrillisesti CCCP). Harva kaikkia tuollaisia tietää.

Ja suomeksi lyhenteet ovat Itä-Saksa ja N(euvosto)L(iitto).

Ranskaksi EU on muuten UE ja USA EU.

Oikeasti kyllä SSSR (CCCP) on suomeksi SNTL eli Sosialististen NeuvostoTasavaltojen Liitto. Neuvostoliitto on lyhempi nimitys, joka vastaa venäjän Sovjetskij Sojuz -nimeä.

Jos pilkkua n... niin Itä-Saksakin oli oikealta nimeltään Saksan demokraattinen tasavalta. Ja Suomi on oikeasti Suomen tasavalta ja Ruotsi Ruotsin kuningaskunta ja Kiina Kiinan kansantasavalta. Silti lyhenteet yleensä suomentuvat Itä-Saksa ja Neuvostoliitto, kuten kirjoitin.

Ei tarvitse panna välimerkkiä, mutta sinä väitit (tai joku muu väitti) että lyhenne SSSR (kyr. CCCP) on suomeksi NL (Neuvostoliitto) ja että DDR on suomeksi Itä-Saksa, ollaan niin syvällä virheissä, että asiasta oli syytä huomauttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netissä ei koskaan ole täysin anonyymi.

Ei pidä paikkaansa.

Onko sulla joku ugandalainen operaattori?

Käyttämällä Tor:ia olet varsin anonyymi joka suuntaan. 

Hammer of Thor ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hong Kong?

Ei. Se ei kuulu Fennoskandiaan. Ei ole koskaan kuulunut.

Oletko nyt varma. Skandinavia on niemimaa ja vuoristo ja niin on myös Hong Kong. Ja molemmat sijaitsevat Venäjän naapurimaassa. Että kyllä saattaa Hong Kong kuulua Fennoskandiaan.

Espoon Hong Kong tavaratalo voikin kuulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Ei saa, koska vastaavasti pintapaine pienee samassa suhteessa pinta-alan kasvaessa.

Kun Formula1:ssä halutaan hidastaa autoja, yksi keino on aina ollut renkaiden kaventaminen.

Yhtenä vuonna renkaita kavennettiin vauhdin laskemiseksi ja sitten ihmeteltiin kun kierrosajat parani. Ilmanvastus pineni ja rengasvalmistajat kehittivät paremmat materiaalit.

Renkaan pito haetaan pehmemmällä kumilla ja se kestää huonommin kulutusta, jolloin rengasta leventämällä saavutetaan riittävästi kulutuspitaa ja renkaalle riittävästi ajokilometrejä.

Noin varmaan tapahtui, mutta jos kaikki muut tekijät olisivat pysyneet samoina, ja vain renkaan leveyttä olisi pienennetty, kierrosajat olisivat huonontuneet.

Kirrosajat olisivat parantuneet, mutta rengassarjoja olisi mennyt enemmän per kisa.

Brysselin terrori-iskujen jälkeen: Missä on Belgia?

Kysyjän muuten täyspäinen nelikymppinen mies. Erityisen huvittavaksi asian tekee, että siskonsa on asunut joskus vuoden Belgiassa, joten luulisi, että olisi sen verran tullut karttaa vilkaistua. Tai sitten ei vain muista.

Vierailija kirjoitti:

Eräs luuli että kun lapsi on perätilassa, tarkoittaa se sitä että se syntyy perseestä. Jäin oikeasti suu auki ja sanattomaksi voiko joku oikeasti olla noin typerä. Kyse kouluja käyneestä ihan fiksusta miehestä. Tämä tosiaan todistaa sen, että älykkyys jollain saralla on pois jostain muusta.

Tuli tuosta mieleen Fingerpori, jossa pariskunnalle kerrottiin lapsen olevan perätilassa, mihin mies sanoi tai ajatteli, että ei olisi pitänyt kokeilla sillä tavalla.

Millainen tähtikuvio on Otava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Schumacher ajoi kerran testin, jossa jarrutti ABS:iä nopeammin.

Tähän pystyn myös minä.

Myötähäpeää tuottava on huostaanottoihin liittyvä oletus. Nimittäin se, että kunnat hyötyvät huostaanotoista valtionavun takia. Luulisi jokaisen tajuavan, että huostassa olo kenties vuosien ajan tulee niin kalliiksi, että ei sellaista kertakorvausta valtiolta saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Schumacher ajoi kerran testin, jossa jarrutti ABS:iä nopeammin.

Tähän pystyn myös minä.

Ja millä pinnalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Schumacher ajoi kerran testin, jossa jarrutti ABS:iä nopeammin.

Tähän pystyn myös minä.

Miten niin nopeammin? Periaatteessa hidastuvuus on parempi ilman ABS jarruja, mutta tavis autolla ja taviskuljettajalla auto pysyy maksimaalisessa ABS jarrutuksessa hallinnassa, jota se ei teen paniikkijarrutuksessa ilman ABS jarruja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Ei saa, koska vastaavasti pintapaine pienee samassa suhteessa pinta-alan kasvaessa.

Kun Formula1:ssä halutaan hidastaa autoja, yksi keino on aina ollut renkaiden kaventaminen.

Yhtenä vuonna renkaita kavennettiin vauhdin laskemiseksi ja sitten ihmeteltiin kun kierrosajat parani. Ilmanvastus pineni ja rengasvalmistajat kehittivät paremmat materiaalit.

Renkaan pito haetaan pehmemmällä kumilla ja se kestää huonommin kulutusta, jolloin rengasta leventämällä saavutetaan riittävästi kulutuspitaa ja renkaalle riittävästi ajokilometrejä.

Noin varmaan tapahtui, mutta jos kaikki muut tekijät olisivat pysyneet samoina, ja vain renkaan leveyttä olisi pienennetty, kierrosajat olisivat huonontuneet.

Pojat pojat .. autoista tavataan kehittää nopeampia, vaikka renkaille ei tehtäisi mitään, wink ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Ei saa, koska vastaavasti pintapaine pienee samassa suhteessa pinta-alan kasvaessa.

Kun Formula1:ssä halutaan hidastaa autoja, yksi keino on aina ollut renkaiden kaventaminen.

Yhtenä vuonna renkaita kavennettiin vauhdin laskemiseksi ja sitten ihmeteltiin kun kierrosajat parani. Ilmanvastus pineni ja rengasvalmistajat kehittivät paremmat materiaalit.

Renkaan pito haetaan pehmemmällä kumilla ja se kestää huonommin kulutusta, jolloin rengasta leventämällä saavutetaan riittävästi kulutuspitaa ja renkaalle riittävästi ajokilometrejä.

Noin varmaan tapahtui, mutta jos kaikki muut tekijät olisivat pysyneet samoina, ja vain renkaan leveyttä olisi pienennetty, kierrosajat olisivat huonontuneet.

Pojat pojat .. autoista tavataan kehittää nopeampia, vaikka renkaille ei tehtäisi mitään, wink ;)

No sekin kyllä. Wänk wänk!:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Schumacher ajoi kerran testin, jossa jarrutti ABS:iä nopeammin.

Tähän pystyn myös minä.

Ja millä pinnalla?

Maapallon. 

Haloo. Yleensä ne testit tehdään tasaisella pinnalla. ABS:t on lisäksi melko heikot sateella, koska eivät osaa ennakoida, kuten ihminen osaa. Lätäköt yms. ABS on aina "myöhässä" koska tajuaa tilanteen vasta kun tilanne on jo "päällä".

Vierailija kirjoitti:

Millainen tähtikuvio on Otava

Tähtikuvioita ei oikeastaan ole olemassa. Ne ovat vain tietystä avaruuspisteestä (ihmiskunnan tapauksessa Maasta) näkyviä projektioita taivaankappaleista, jotka yleensä eivät ole edes suhteellisen lähellä toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Schumacher ajoi kerran testin, jossa jarrutti ABS:iä nopeammin.

Tähän pystyn myös minä.

Miten niin nopeammin? Periaatteessa hidastuvuus on parempi ilman ABS jarruja, mutta tavis autolla ja taviskuljettajalla auto pysyy maksimaalisessa ABS jarrutuksessa hallinnassa, jota se ei teen paniikkijarrutuksessa ilman ABS jarruja.

No näihin testeihin sisältyy auton hallinta. Olen myös läpäissyt aikoinaan yli 20 vuotta sitten liukkaan ajoradan testit ilman osumia, niin autokoulun opettaja käski ajamaan kokoajan kovempaa, että jarrutus ei enää ole mahdollista. Sitten kun vauhti oli jo liian luja liukkaalle radalle 65 km/h sanoin opettajalle etukäteen, että päinhän siinä vauhdissa mennään. Sanoi, että hyvä aja sitä vauhtia. No en edes viitsinyt kääntää rattia, kun tiesin että väistäminen on jo mahdotonta siinä vauhdissa. No opinko jotain, no sen että olen oikeassa.

Exäni ei tiedä esim.

Kuka on Hugo Chavez tai Fidel Castro.

Monesko Kaarle Ruotsissa on menossa.

Missä on Syyria tai Afganistan

Milloin Suomessa on sodittu

Että Leningrad on nykyään Pietari

Ja paljon muuta..

Eniten ihmetyttää että hän luulee, että hänellä on jotain oikeuksia lapseen ilman isyyden tunnustamista?

Vierailija kirjoitti:

Exäni ei tiedä esim.

Kuka on Hugo Chavez tai Fidel Castro.

Monesko Kaarle Ruotsissa on menossa.

Missä on Syyria tai Afganistan

Milloin Suomessa on sodittu

Että Leningrad on nykyään Pietari

Ja paljon muuta..

Eniten ihmetyttää että hän luulee, että hänellä on jotain oikeuksia lapseen ilman isyyden tunnustamista?

Niin onkin. Juridisuus ei merkitse oikeuksia. Jossakin maassa voidaan naiset kivittää hengiltä, vaikkei se Suomessa juridisesti ole mahdollista. Silti sitä tapahtuu.