Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Avoliitto ja asumisjärjestelyt
20.04.2016 |
Eli kaipaan nyt vähän näkökulmia ja neuvoja miten itse toimisitte vastaavanlaisessa tilanteessa.
Olen seurustellut nykyisen avomieheni kanssa melkein 5 vuotta. Aluksi asuimme vuokralla ja luonnollisesti maksoimme vuokran puoliksi. Sitten avomieheni osti asunnon kerostalosta ja osallistuin asumiskuluihin (ns. oman vuokran) maksamalla vastikkeen reilu 300 euroa. Nyt avomies on ostamassa rivitaloasuntoa, jossa vastikkeet ovat reilusti alle sadan eruon luokkaa. Sanoi, että jos muutan mukana niin on ok, jos jatkan saman verran maksamista mitä tähänkin asti nykyisiä vastikkeita.
Edellinen asunto oli ja tuleva asunto tulee olemaan täysin miehen omistuksessa. Olemme aika lailla samanikäisiä. Itse opiskelen ammattikorkeassa, enkä siksi voi osallistua tulevan asunnon ostoon. Mies on työelämässä.
Mietin vaan että, vastikkeiden maksu on ollut tähän mennessä ihan ookoo, tosin summa on korkeahko ajatellen sitä, olen opiskelija. Tulevassa asunnossa osallistuisin käytännössä vain lainan maksuun.
Miten te olette hoitaneet asumismenot avoliitossa, kun asunto on ollut kokonaan toisen osapuolen omistuksessa ja olette vielä itse olleet mahdollisesti opiskelijoita.
Kiitos etukäteen asiallisista vastauksista.
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulos heittämisellä uhkailu on minusta sellainen juttu että sinun kannattaa poistua asunnosta omin avuin ennakoidusti, mielummin kuin että se tulee yllätyksenä jonku riidan yhteydessä.
Hankit itsellesi asunnon tai ainakin sovit kenen luokse voit mennä kun hetki koittaa.
Ei tuollaisella suhteella ole tulevaisuutta. Mies yrittää alistaa sinut taloudellisin keinoin. Voisin lyödä vetoa että et tule pääsemään työelämään valmistuttuasi, vaan mies houkuttelee sinut hankkimaan lapsen ja jäämään kotiäidiksi, jolloin hänen taloudellinen valtansa vain jatkuu ja jatkuu.
Ei pelkoa siitä, että haluaisi mun jäävän kotiäidiksi, sillä silloinhan olisin kotona tekemättä mitään rahan eteen! Lähinnä miehen pahin skenaario on että olisin kotona lapsen kanssa ja söisimme hänen pussistaan
-AP
Enpä usko. Jos puolison taloudellinen omavaraisuus olisi miehelle tärkeää, niin hän ei olisi kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen asunut 10v miehen omistamassa asunnossa. Asumisesta en ole mitään maksanut, mutta ruokaa ja lapsen kuluja sitäkin enemmän. Ei tämä kiva tilanne ole, asunto ei ole oikein koskaan kodilta tuntunut. Ja on minuakin tosiaan ulos oltu heittämässä.
Vai on meitä muitakin :(
Jotenkin en tästä nyt hahmota ollenkaan, miksi ap ylipäätään on avoliitossa tuollaisen miehen kanssa, joka ei halua sitoutua. Menkää naimisiin tai erotkaa!
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen opiskelija, mieheni käy töissä. Olemme naimisissa. Opiskelen toista alaa johon en saa enää opintotukea, eli tuloni on pyöreä 0.
Mies maksaa kaiken. Asumisen (asumme onneksi edullisessa opiskelija-asunnossa, pääkaupunkiseudulla), ruuan, auton kulut, laskut, kahden koiramme kulut. Rahaa jää myös säästöön omistusasuntoa varten.
Ensi viikolla lähdemme matkalle, josta maksoin oman osuuteni kun olin joulukuussa töissä. Mies maksaa kulut sitten matkalla.
Lisäksi mies saattaa ostaa minulle yllätykseksi silloin tällöin esim. lahjakortin vaateliikkeeseen. Muutama kk sitten hän varasi meille risteilyn ja minulle ajan ripsipidennykseen. Hän on sanonut monta kertaa, että ei halua että koen oloni alistetuksi parisuhteessamme kun minulla ei ole tuloja. Ei siis voi muuta sanoa tätä ketjua lukiessa kuin että olen todella onnekas <3
Sinulla on mies, joka aidosti sinua rakastaa :) Raha on monesti ihan käsittämättömässä roolissa ihmissuhteissa. Te olette kaunis esimerkki aidosta perheestä!
Muuta opiskelijasoluun arkipäiviksi.ja asu viikonloput miehen luona. Silloin hän ei voi maksua vaatia. Saatte vähän etäisyyttä miettiä asioitanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt lukenut koko ketjua, mutta voisitko ostaa vaikka 10 % asunnosta? Ja maksaa sen osuuden lainaa? Pankkiahan kiinnostaa joka tapauksessa koko talouden tulot ja menot.
Sitten kun valmistut, voit ostaa lisää asunnosta mieheltä.
Laskeskelin tätä vielä lainalaskurilla, jos asunto on esim. 300 000 euron arvoinen ja sinä siis tarvitsisit 30 000 euroa lainaa 10 % ostamiseen, kuukausierä 25 vuoden laina-ajalla on n. 130 euroa. Luultavasti siis maksaisit alle 300 eurolla lainaa ja oman osuuden muista kuluista.
Jos eroatte, ei miehelle ole kohtuuton kustannus ostaa sinua ulos asunnosta. Jos hän olisi valmis ottamaan koko lainan, hän voi säästää kertyvän summan mahdollista eroanne varten. Sinä olet taas ehtinyt kerryttää pientä pesämunaa. Kumpikin voittaa.
Kai ymmärrät että yhteisomistussuhteen purkautuessa ap voi jäädä puille paljaille kun nykyarvo sopivasti laskenut 10%... En suosittele vähemmistöomistusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei pysty maksamaan asuntolainaa yksin, asunnosta jonka hän omistaa yksin, hänen ei pitäisi ottaa niin isoa lainaa eikä ostaa niin kallista asuntoa.
No mutta, jos mies muuttaisi yksin, hän voisi ostaa yksiön. Mutta koska hänen pitää ajatella myös avovaimoaan, on asunnon oltava vähintään kaksio. Eli mies joutuu ap:n takia ottamaan suuremman lainan. Ja kyllähän se mies lainastaan suoriutuu yksin joka tapauksessa. Pankissa ei anneta ihmiselle lainaa enempää kuin ihmisen maksukyky on.
Voin kertoa näkökulman omasta elämästäni. Asuin itse omassa asunnossa, kaksiossa, erittäin mukavasti. Minulla oli maksukykyä lainaan ja kaikkeen asumiseen liittyvään vaikka pienituloinen olenkin. Olen myös sellainen ihminen, että kaipaan usein omaa tilaa ja tykkään esimerkiksi nukkua yksin omassa makuuhuoneessani (kärsin unettomuudesta, joten sängyn jakaminen ei oikein toimi).
Tapasin miehen, johon rakastuin. Mies muutti luokseni, koska hänellä ei ollut omaa kämppää. Asui siis kimppakämpässä tai välillä äitinsä luona. Ja minä halusin auttaa miestä, koska rakastin. Toki mies osallistui vastikkeen ja sähkölaskun maksuun. Kuitenkin me molemmat koimme että tilaa oli liian vähän. Kärsimme tilanahtaudesta pienessä kaksiossa. Mies vaati jatkuvasti että isompi asunto on saatava. Kuitenkaan hänen luottotiedoillaan ei olisi asuntolainaa saanut.
Minun olisi siis pienillä tuloillani pitänyt ottaa yksin suurempi asuntolaina, ja ottaa lisäksi yksin vastuulleni kaikki riskit (mitä jos oisin jäänyt työttömäksi). Ja silti mies olisi maksanut vain puolet vastikkeesta ja sähköstä. Minä pienituloisena olisin joutunut yksin maksamaan suurempaa lainanlyhennystä miehen vaatimuksesta. Onko se sitten reilua? Sanoin miehelle, että jos et asunnon ostoon ja riskienkantoon osallistu, vaikka vaadit isompaa asuntoa niin tasan tarkkaan kyllä autat mua maksamaan lainanlyhennyksiä. Suhde loppui koska miehen mielestä olen hyväksikäyttäjä.
Olenko mielestänne kusipää hyväksikäyttäjä, kuten ap:n mies?
Teillä on siinä mielessä eri tilanne, että sinä olisit halunnut että yhteistä asuntoa maksaa molemmat, mutta ap:n mies haluaa lainan ihan yksin omiin nimiinsä että asunto olisi sitten yksin hänen kun ero tulee. Mutta silti mies haluaa että ap maksaa pienestä opintorahastaan kuluja ja vastikkeita ja ties mitä, pimeänä siis. Mutta ap ei saa omistaa mitään siitä asunnosta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en tästä nyt hahmota ollenkaan, miksi ap ylipäätään on avoliitossa tuollaisen miehen kanssa, joka ei halua sitoutua. Menkää naimisiin tai erotkaa!
Juuri näin! Mikä helvetti nykyajan miehiä vaivaa???? JA NAISIA! Miten te edes suostutte tuollalailla pompoteltaviksi. Miehen pitää olla ritarillinen, eikä tuollainen rahojaan ja etujaan laskeskeleva hyypiö!
Aikoinaan poikani seurusteli sellaisen isukin prinsessan kanssa. Poikani lähti ulkomaankomennukselle ensin vuodeksi ja sitten vielä puoleksi vuodeksi. Prinsessan isä junaili hienon omistuskämpän tyttärelleen ja poikani luonnollisesti osallistui asumiskustannuksiin, koska hän oli kämpässä kirjoilla. Asunto oli tietysti pelkästään prinsessan nimissä.
No erohan heille tuli ja poikani valitteli minulle, että oli yli 10.000€ maksanut asumiskuluja, vaikka asumispäiviä ei kovin paljoa 1,5 vuoden aikana tullutkaan.
Minä häntä "lohduttelin" että tässäpä sinulle poikani elämäsi tärkein oppitunti: ei se pillu ilmaista ole!
Jos joku mies minulle alkaisi veistelemään, että maksat asumiskustannuksia YLI PUOLET TULOISTASI tai muutat muualle, kantapäät iskisi kipinää kun olisin jo menossa.
Älä tyttö kulta katsele tollasta mulkkua. Jos mies petaa elämäänsä mahdollista eroa silmällä pitäen, ei hän sinua ansaitse. Hän ansaitsee sen eronsa.
Vierailija kirjoitti:
Huh millaista siivellä eloa täällä hehkutetaan. Jos ap asuisi YKSIN vuokralla hänen asumiskustannuksensa olisivat huomattavasti suuremmat, vuokra kartuttaisi vuokraisännän rahoja ja tämä kaikkien mielestä ok. Mutta kun ap asuu miehensä kanssa, miehellä on yhtäkkiä elätysvelvollisuus, eikä saisi pyytää ap:lta ihan kohtuuvuokraa (kuinka moni yksinasuva selviää 300 eurolla asumiskustannuksista?) Toivottavasti ap-mammat ovat yhtä avokätisiä toisinkinpäin, eli olisivat valmiita elättämään miehensä. Itse en kehtaisi yrittää asua lähes ilmaiseksi puolisoni kanssa. Jos kismittää, ettei omaisuutta kerry, senkun ottamaan lainaa ostamaan oman asunnon tai maksamaan sen toisen puolen siitä asunnosta.
Jos asuisin YKSIN tekisin kaiken itselleni YKSIN. En siivoaisi toisen jälkiä, en pyykkäisi toisen pyykkejä, en sovittaisi menoja toisen menojen mukaan, en tekisi toiselle ruokaa, en tekisi _mitään_ toisen vuoksi. Opiskelisin ja olisin töissä. Kun olen parisuhteessa teen mielelläni edellämainittuja asioita, jotta toisella olisi hyvä olla. Toivon silloin myös toiselta ymmärrystä kun itsellä on vaikeaa. Pitkät koulu- ja työmatkat sekä pitkät koulu- ja työpäivät verottavat. Käytännössä opiskelut hidastuvat, tai en selviä taloudellisesti.
Mielestäni on loukkaavaa verrata avoliittoa vuokralla asumiseen. Uskon, että (vielä nykyisen) avomiehen on mukava tulla kotiin kun on siistitty paikkoja, jotain syötävää tehty ja ylipäänsä on se avopuoliso odottamassa. Kun mainitsen, että minulla on tiukkaa saan vastaukseksi ettei se vuokralla-asuminen ole sen halvempaa, mutta sinne saa mennä. Tajuaakohan, että mun mukana lähtee muutama muu juttu.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rokkimummo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en tästä nyt hahmota ollenkaan, miksi ap ylipäätään on avoliitossa tuollaisen miehen kanssa, joka ei halua sitoutua. Menkää naimisiin tai erotkaa!
Juuri näin! Mikä helvetti nykyajan miehiä vaivaa???? JA NAISIA! Miten te edes suostutte tuollalailla pompoteltaviksi. Miehen pitää olla ritarillinen, eikä tuollainen rahojaan ja etujaan laskeskeleva hyypiö!
Aikoinaan poikani seurusteli sellaisen isukin prinsessan kanssa. Poikani lähti ulkomaankomennukselle ensin vuodeksi ja sitten vielä puoleksi vuodeksi. Prinsessan isä junaili hienon omistuskämpän tyttärelleen ja poikani luonnollisesti osallistui asumiskustannuksiin, koska hän oli kämpässä kirjoilla. Asunto oli tietysti pelkästään prinsessan nimissä.
No erohan heille tuli ja poikani valitteli minulle, että oli yli 10.000€ maksanut asumiskuluja, vaikka asumispäiviä ei kovin paljoa 1,5 vuoden aikana tullutkaan.
Minä häntä "lohduttelin" että tässäpä sinulle poikani elämäsi tärkein oppitunti: ei se pillu ilmaista ole!
Jos joku mies minulle alkaisi veistelemään, että maksat asumiskustannuksia YLI PUOLET TULOISTASI tai muutat muualle, kantapäät iskisi kipinää kun olisin jo menossa.
Älä tyttö kulta katsele tollasta mulkkua. Jos mies petaa elämäänsä mahdollista eroa silmällä pitäen, ei hän sinua ansaitse. Hän ansaitsee sen eronsa.
Onkohan enää ritarillisia miehiä olemassa?? Itsellä on olo kuin ritarillisella naisella...
Meillä oli aiemmin avoliitossa niin että kun kävimme molemmat töissä, maksoimme vuokraa 70/30 suhteessa koska miehelläni on selvästi parempi palkka. Sitten mieheni osti meille yhteiseksi kodiksi omiin nimiinsä asunnon josta maksoin 1/3 koroista, 1/2 vastikkeesta ja haluamani summan "lyhennystä" miehelle..ja tämän lisäsin epäviralliseen velkakirjaan eli että mies on ko.summan mulle velkaa. Sittemmin olemme menneet naimisiin ja nykyisen asuntomme omistamme puoliksi. Tai siis velka on puoliksi. En ole lähes koskaan maksanut yhteisiä laskuja vaan mies maksaa ne. Autosta maksoin 1/3 vaikka en aja ja istun kyydissäkin erittäin
harvoin. Tämä esimerkki nyt on sellaisen puolison kanssa joka on kovan työnteon
myötä hyvätuloinen, eikä minun
suhteeni pihi. Muuten on aika säästäväinenkin mutta esim.ruokaan ja juomaan menee paljon rahaa meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen opiskelija, mieheni käy töissä. Olemme naimisissa. Opiskelen toista alaa johon en saa enää opintotukea, eli tuloni on pyöreä 0.
Mies maksaa kaiken. Asumisen (asumme onneksi edullisessa opiskelija-asunnossa, pääkaupunkiseudulla), ruuan, auton kulut, laskut, kahden koiramme kulut. Rahaa jää myös säästöön omistusasuntoa varten.
Ensi viikolla lähdemme matkalle, josta maksoin oman osuuteni kun olin joulukuussa töissä. Mies maksaa kulut sitten matkalla.
Lisäksi mies saattaa ostaa minulle yllätykseksi silloin tällöin esim. lahjakortin vaateliikkeeseen. Muutama kk sitten hän varasi meille risteilyn ja minulle ajan ripsipidennykseen. Hän on sanonut monta kertaa, että ei halua että koen oloni alistetuksi parisuhteessamme kun minulla ei ole tuloja. Ei siis voi muuta sanoa tätä ketjua lukiessa kuin että olen todella onnekas <3
Et sinä mikään onnekas ole muulta osin kuin että olet löytänyt miehen JOKA OIKEASTI RAKASTAA SINUA.
Muutenhan tuo kuullostaa ihan normi avioliitolta, eikö? Se maksaa, jolla on rahaa. Jos molemmilla on rahaa, kummatkin osallistuu. Jos kummallakaan ei ole rahaa, niin yhteiskunta osallistuu ;-)
Mutta se, että AP:n mies ei yritä yhtään tehdä rakkaansa elämää helpommaksi, vaan vie korpeen ja vaatii opiskelijan budjettiin nähden liian isoa osaa tuloista vuokrana. Ja tuosta kulkemisestakin kenties koituu ylimääräisiä kustannuksia. Jotenkin mieleeni hiipii epäilys, että AP:ta ei rakasteta.... :-(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh millaista siivellä eloa täällä hehkutetaan. Jos ap asuisi YKSIN vuokralla hänen asumiskustannuksensa olisivat huomattavasti suuremmat, vuokra kartuttaisi vuokraisännän rahoja ja tämä kaikkien mielestä ok. Mutta kun ap asuu miehensä kanssa, miehellä on yhtäkkiä elätysvelvollisuus, eikä saisi pyytää ap:lta ihan kohtuuvuokraa (kuinka moni yksinasuva selviää 300 eurolla asumiskustannuksista?) Toivottavasti ap-mammat ovat yhtä avokätisiä toisinkinpäin, eli olisivat valmiita elättämään miehensä. Itse en kehtaisi yrittää asua lähes ilmaiseksi puolisoni kanssa. Jos kismittää, ettei omaisuutta kerry, senkun ottamaan lainaa ostamaan oman asunnon tai maksamaan sen toisen puolen siitä asunnosta.
Jos asuisin YKSIN tekisin kaiken itselleni YKSIN. En siivoaisi toisen jälkiä, en pyykkäisi toisen pyykkejä, en sovittaisi menoja toisen menojen mukaan, en tekisi toiselle ruokaa, en tekisi _mitään_ toisen vuoksi. Opiskelisin ja olisin töissä. Kun olen parisuhteessa teen mielelläni edellämainittuja asioita, jotta toisella olisi hyvä olla. Toivon silloin myös toiselta ymmärrystä kun itsellä on vaikeaa. Pitkät koulu- ja työmatkat sekä pitkät koulu- ja työpäivät verottavat. Käytännössä opiskelut hidastuvat, tai en selviä taloudellisesti.
Mielestäni on loukkaavaa verrata avoliittoa vuokralla asumiseen. Uskon, että (vielä nykyisen) avomiehen on mukava tulla kotiin kun on siistitty paikkoja, jotain syötävää tehty ja ylipäänsä on se avopuoliso odottamassa. Kun mainitsen, että minulla on tiukkaa saan vastaukseksi ettei se vuokralla-asuminen ole sen halvempaa, mutta sinne saa mennä. Tajuaakohan, että mun mukana lähtee muutama muu juttu.
-Ap
Tajusi tai ei, se ei enää ole sinun murheesi siinä vaiheessa. Silloin voit alkaa rakentamaan elämääsi miten ITSE sen haluat olevan. Tuo mies voi ettiä toisen kotitalousorjan tilallesi tai sitten käykin niin hassu juttu, että löytää sen oikean ja mies on valmis menemään naimisiin, ostamaan yhteisen kodin ja lapsiin.
Tuo mies ei sinua rakasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko tämä nykypäivänä yleistäkin, että maksellaan parisuhteessa asunnon omistajalle "vuokraa"? Ymmärrän, et vastikekkin laitetaan puoliks ruan, energian ym. kohdalla tai sit toinen makselee laskuja ja toinen tekee vaikka kotitöitä, miten parit sen ikinä päättääkään. Mut itse en lähtis toiselle makselee ylimääräisiä, koska asunto on sen toisen.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämä nykypäivänä yleistäkin, että maksellaan parisuhteessa asunnon omistajalle "vuokraa"? Ymmärrän, et vastikekkin laitetaan puoliks ruan, energian ym. kohdalla tai sit toinen makselee laskuja ja toinen tekee vaikka kotitöitä, miten parit sen ikinä päättääkään. Mut itse en lähtis toiselle makselee ylimääräisiä, koska asunto on sen toisen.
Juttelin tutun kanssa ja heillä meni niin että avovaimo maksoi puolet vastikkeista ja sähköstä, ei muuta. Summa oli 150 euroa/kk.
Mä en suoraan sanottuna ymmärrä mikä tässä ongelma. Vuokralla ollessasi maksat jonkun toisen lainaa joka tapauksessa, mikä ero on avomiehellä ja tuntemattomalle vuokranantajalla ? Niin kauan kun olette vain avoliitossa miehellä on oikeus tehdä rahoillaan ja omaisuudellaan mitä haluaa. Koska sinä et vielä pysty ostamaan asuntoa, sinä maksat vuokraa joko tuntemattomille tai aviomiehelle. Minä maksaisin mielummin omalle avomiehelle. Ilman asumiskustannuksia kun on aika vaikea nykyään pärjätä.
Avomies siis. Aurocorret ei selvästi hyväksi esi-aviollisia suhteita !
Vierailija kirjoitti:
Mä en suoraan sanottuna ymmärrä mikä tässä ongelma. Vuokralla ollessasi maksat jonkun toisen lainaa joka tapauksessa, mikä ero on avomiehellä ja tuntemattomalle vuokranantajalla ? Niin kauan kun olette vain avoliitossa miehellä on oikeus tehdä rahoillaan ja omaisuudellaan mitä haluaa. Koska sinä et vielä pysty ostamaan asuntoa, sinä maksat vuokraa joko tuntemattomille tai aviomiehelle. Minä maksaisin mielummin omalle avomiehelle. Ilman asumiskustannuksia kun on aika vaikea nykyään pärjätä.
Kannattaisko lukea koko ketju että ei tulis kysyttyä näitä täysin samoja kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Avomies siis. Aurocorret ei selvästi hyväksi esi-aviollisia suhteita !
Ei mennyt ihan putkeen...
Alue: Aihe vapaa
Minä lainasin väärin, ei ollut tarkoitus lainata avioehto-viestiä vaan viestiä johon se oli vastaus eli viestiä, jossa kysyttiin miksi olisi parempi maksaa tuntemattomalle vuokraa kuin miehelle.