Lue keskustelun säännöt.
Mikseivät työssäkäyvät tajua, ettei työttömille tule koskaan enää olemaan töitä?
20.04.2016 |
Minulla on paljon sekä työttömiä, että työssä käyviä tuttavia. Lähes poikkeuksetta työssä olevat eivät kykene käsittämään, ettei Suomessa ole tai tule enää olemaankaan kaikille ihmisille kokopäiväisiä ja vakituisia töitä vaan tulevaisuudessa yhä harvempi käy töissä. Keskustellessani siskoni kanssa, käyttää hän usein seuraavanlaisia mantroja:
"... niin, tavallaan olet varmaan oikeassa, mutta kyllä asia on kuitnekin niin, että päteville ihmisille on aina töitä"
"En jaksa uskoa, ettei töitä olisi. Kyllä töitä oikeasti on, kunhan vain jaksaa etsiä. Olen itsekin irtisanoutunut 2 kertaa ja kummallakin kerralla meni alle viikko siihen, että löysin uusia töitä"
"Pitää jaksaa vain yrittää, kyllä töitä aina löytyy, jos oikeasti haluaa"
"Ei työpaikkoja ilmoiteta työkkärin sivuilla vaan ne pitää itse etsiä. Jos itse olisin työnantaja, en koskaan ilmoittaisi työvoimatoimistoon avoimia paikkoja, koska hakijat siellä eivät ole riittävän hyviä"
"Suomalaisille ei enää kelpaa juuri mikään työ. Tänne otetaan vain maahanmuuttajia siivoamaan ja puhelinmyyntiin. Jos mikä tahansa työ ei kelpaa, niin silloin tuskin haluaa töitä ollenkaan"
"Ansiosidonnainen päiväraha on käsittämättömyys. Eihän kukaan mene töihin, jos on noin muhkeat sosiaaliedut..."
"En haluaisi syyllistää työttömiä, mutta kyllä vika loppujen lopuksi on usein myös heissä itsessään"
"Miksi työttömät valittavat, kun saavat kaiken ilmaiseksi?"
"Ota huomioon, että jotkut tienaavat töissä käydessään vain vähän enemmän kuin sinä työttömänä. Mieti, pystytkö oikeasti vain kirkkain silmin nostamaan päivärahaa, kun toiset raatavat niska limassa töissä?"
"Yrittäminen on Suomessa lähes mahdotonta. Eihän kukaan uskalla palkata ketään sairastamaan. Työnantajalle työntekijä tulee ninkin kalliiksi..."
"Ei mene kaukaakaan, kun ihmiset tajuavat, ettei tämä sosiaaliturvalla törsäily voi jatkua"
"Iso osa työttömistä on oikeasti vain syrjäytyneitä. Pelkkä kuntouttavaan työtoimintaan meneminen on heille liian vaikeaa"
"Et voi tuolla tavalla valikoida töitä. Puhelinmyynti provikkapalkalla on paljon parempi kuin ei mitään"
"Maksan veroja melkein 40% palkastani. Ikävä sanoa, mutta ei tee mieli elättää ihmisiä, jotka eivät viitsi hakea itselleen töitä"
"Ala vaikka yrittäjäksi... Tai kouluttaudu lähihoitajaksi. Sitten et varmasti valita työttömyyttä"
Ja arvatkaa mitä? Hän oikeasti uskoo, että on täysin oikeassa.
Kommentit (232)
Vain tyhmä luulee, että työkkärin sivuilla avoinna olevia paikkoja hakee vain työttömät. Kyllä niitä sivuja lukee ihan kaikki! Näin voi luulla vain sellainen, joka siellä ei ole koskaan edes käynyt katsomassa.
Tässä muutama esimerkki avoinna olevista paikoista tämän viestin kirjoituspäivämäärällä:
Tekninen johtaja, keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Käyttöinsinööri, Neste Oyj
Mekaaninen Suunnittelija, UPM-kymmene, Pietarsaari
Rehtori, Kinnulan kunta
Ylitarkastaja, Lapin Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus
Apulaisosastopäällikkö, Valtioneuvoston kanslia
Noihinko ei hae kuin surkeat työttömät, joista ei ole mihinkään, vai? Tomppelit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa jo kyllästyttää nämä tällaiset aloitukset.
Kyllä, töitä ei ole, tiedetään. Jopa me työssäkäyvät tajuamme sen.
Yrittäkää te työttömätkin tajuta, että tämänpäivän työelämä ei ole herkkua sekään. Jatkuvasti potkitaan porukkaa pihalle ja työt lisääntyvät. Venyä pitäisi ihan kaikkeen. Käteen jää joitakin satasia enemmän kuin tekemättä mitään. Sitä on hankalaa olla hirveän myötätuntoinen, kun menee jaksamisen rajoilla koko ajan.
Mistä sulle on syntynyt käsitys, etteivät työttömät tajuaisi mitä "tämänpäiväinen työelämä" on? Melko vähättelevä kommentti. Menetkö sanomaan tässä muutama viikkos sitten lapun kouraan saaneille Nokian työntekijöille, että kato kun sä et tajuu mitä tää tämänpäiväinen työelämä on, kun olet nyt työtön. Tällaistahan se on ollut viimeiset vähintään kymmenen vuotta. Toisilla aloilla poispotkiminen alkoi vähän aikaisemmin kuin toisilla.
Ei se ymmärrys ja kokemus minnekään katoa, edes vuodessa, ei edes parissa. Silti suurin osa haluaisi keinolla millä tahansa takaisin sinne jaksamisen äärirajoille. Noiden poispotkittujen (lue: nykyisten työttömien) joukossa on paaaaaljon niitä, jotka ovat raataneet niska limassa kolmenkymmen vuoden työuran, ihan samalla lailla jaksamisen äärirajoilla viimeiset ajat ja silti saaneet monoa persuksiin kun on esim. koko firma tai ainakin yksikkö mennyt alta.
Tasan yhtä vähättelevää kuin aloitus, jossa väitetään työssäkäyvien olevan tajuamatta sitä, ettei ainakaan tällä hetkellä ole kaikille töitä. Tottakai työssäkäyvät sen tajuavat ja jos joku nyt typerästi kommentoikin, se on pieni vähemmistö työssäkäyvistä.
Eivät tunnu tajuavan, mitä tämänkin palstan kommentteja lukee. Ja kun kuuntelee niiden isomahaisten pikkufirmojen pyörittäjien itsetyytyväisiä kommentteja oman menestyksensä luomisesta, mitä itse olen joutunut kuuntelemaan, niin kyllä hiukan alkaa ärsyttää.
No tämä palsta tuskin ilmentää mitään muuta kuin erilaisten äänekkäiden ryhmien nokittelua.
Eihän tuo tarkoita yhtään mitään.
Samoja ihmisiä täällä on kuin muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä kaikki työt häviävät, mutta lääkäreille ja hoitohenkilöstölle riittää töitä, koska ihmisten välinpitämättömyys ja tyhmyys elämänvalintojen suhteen ei häviä maailmasta :(.
Hautausalalla on töitä tulevaisuudessa jos tietää ihmisiä. On muuten yllättävän mukavaa hommaa kun tottuu. Asiakkaat eivät valita ja muutenkin vanhan liiton meiningillä tehdään hommia. Hartaasti, tuumaillen ja hitaalla tahdilla. Vainajia aina riittää.
Minkälainen palkkaus ja työajat? Olen rauhallinen, en tyrkky, introvertti mutta silti kauppamies. Edes läheisen kuolema ei ole ikinä hetkauttanut minua. Olen joskus miettinyt hautausalaa, mutta pitäisiköhän tosissaan yrittää?
Niin se vaan tuppaa menemään että jotkut kuitenkin valittavat että töitä ei ole, mutta samaan aikaan ovat hakeneet ehkä max 10 paikkaan ja kaikki oman alan "unelmaduuneja"
Esimerkiksi feissariksi eri järjestöille haetaan kokoajan työntekijöitä ja pääseminen on todella helppoa, jos jaksaa painaa semirankkaa duunia ja on reipas ja positiivinen. Niillä pötkii pitkälle. Tuntipalkka n. 11-12e/h. Meillä on työporukassa nuoria, keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Veikkaan että hirveän moni inisijöistä ei kuitenkaan kelpuuttaisi tuollaista duunia, vaan nakkelisi niskojaan.
Vierailija kirjoitti:
Siinähän se tulikin: Suomessa ei ole. Mutta maailmalla on. Ei mene kauaa, kun suomalaisetkin lä'htevät taas työn perään ulkomaille kuten kreikkalaiset jo tekevät.
Toisaalta tämä on kiehtova ajatus, että pitäisi lähteä ulkomaille asti töihin kun täällä ei ole. Toisaalta tuollainen pelottaa, en haluaisi lähteä mihinkään sellaiseen maahan minkä kieltä en osaa. Englantia osaan kyllä, en loistavasti mutta olen lukenut useitakin englanninkielisiä kirjoja. Joku kaukainen sukulaiseni on muuttanut joskus 1920-luvulla Amerikkaan, en tiedä onko siellä enää mitään sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Automaatio, digitalisointi ja robotiikka syövät työpaikkoja koko maailmassa kiihtyvään tahtiin. Tätä eivät toverit vasemmalla tietenkään tunnusta, vaan syyttävät työpaikkojen puutteesta ahneita porvareita. Sosialistisessa maassa riittäisi töitä reikäkorttilävistäjille, konekirjoittajattarille ja lapiomiehille.
Reikäkortinlävistäjän työpaikat olivat aikoinaan erittäin haluttuja. Hyvin palkattuja töitä (suhteessa koulutukseen) kuten silloisen it-alan kaikki työpaikat. Ja reikäkortinlävistäjäksi pääsi tietysti jollain lyhyellä kurssilla, jossain muissa alan töissä vaadittiin sitten enemmän koulutusta.
Lapiomiehen työstä myös maksettiin hyvin kun olin asfalttihommissa. Saihan siinä lapioida, mutta pidin siitä työstä ja mielestäni palkka oli erittäin kohtuullinen. Aluksi tietysti oli pienempi palkka, mutta lopulta se oli noin 1000 euroa/kaksi viikkoa, jäi siis käteen.
Vuokrafirmojen kautta on meillä ainakin riittänyt töitä. Eikä todellakaan tarvitse juosta missään haastatteluissa, yksi haastattelu on ja sen hoitaa se vuokrafirma. He sitten välittävät eteenpäin sopivaksi näkemiään työntekijöitä. Palkka tulee ajallaan ja mitä useamman työn otat vastaan, sen paremmin niitä jatkossakin saat. Joskus on paskahommaa, joskus ihan leppoisaa työtä. Työ vaihtelee, paikat vaihtelee samoin työkaverit. Vuokratyötä ostavat firmat myös pyytävät sijaisuuksiin ym tuurauksiin hyväksi toteamiaan työntekijöitä, joillekin jopa pidempiaikaista hommaa vuokrafirman ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette kelpuuta pätkätyötä vuokrafirmojen kautta?
Oletko tosissasi?
Kukan ei sellaista jaksa että on uusi työ joka viikko. Eikä sitä että käy sellaiset 20-30 kertaa vuodessa työhaastetteluissa.
Siihen väliin vielä jatkuva tappelu TE toimiston kanssa sekä ansiopäivärahojen kanssa. Myös kela vittuilee koko ajan jos työt vaihtuu.
Tiedän kyllä monia, jotka ovat rekryfirmojen kautta saaneet ensin lyhyempää pätkää eli osoittaneet olevansa valmiita töihin vaikka ei olisikaan mikään helpoin tie ja sen jälkeen saaneet pidempää jaksoa ja vakitöitäkin lopulta. Mutta eipä se silti tosiaan ole niin yksinkertaista lähteä alkuun siihen rumbaan mukaan, kun tilanne on tosi epävarma eikä takeita ole mistään pidemmästä työstä.
Itse olen tehnyt työkeikkoja ja ilmoittanut niista te-toimistoon (eikä niistä alle 2 viikon jutuista edes tartte ilmoittaa) ja kassaan palkkatiedot ja ei se kauhean hidasta ole kun netin kautta hoituu nykyään kaikki. Yleensä soviteltu päiväraha on tullut palkan jälkeen n. viikossa. Nyt olen niin onnekkaassa asemassa, että sain monien pätkätyövuosien ja pieleen menneiden työhakujen jälkeen vakityön. Kuitenkaan en vielä oikein luota siihen, että tämä kestäisi välttämättä eläkeikään asti, mutta jospa nyt edes muutaman vuoden saisi olla rauhassa siltä stressiltä, mitä työttömyys elämään tuo. Itse muuten olin opiskeluaikana sellainen, että kukaan ei olisi uskonut minun olevan se, joka jääkin valmistumisen jälkeen pätkätyökierteeseen. Näin vain kävi. Siksi tiedän, että ei se työttömyys ole todellakaan siitä kiinni, etteikö haluaisi tehdä töitä.
Mulle tulee vähän näistä "etteikö tajua ettei töitä vaan ole" -hokemista vähän sellainen tunne, että työttömät yrittävät oikeuttaa sen työttömänä olemisensa sillä, että töitä ei muka ole koskaan missään olemassakaan.
Eli turha mitään töitä on hakea kun ei niitä ole, ja jos ei ole, ei niihin kuitenkaan pääse. Ja vaikka pääsisikin niin ihan surkeaa duunia paskapalkalla. Ja vaikka saisi palkkaa niin ei sillä kuitenkaan eläisi.
Vähän vaikea tuohon on mitään sanoa väliin, kun tällainen päättelyketju hallitsee ihmisen ajatusmaailmaa.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset jää kotiin hoitamaan lapsia ja perhettä, niin riittää miehillekin enemmän töitä ja kaikki on onnellisia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa, mikä todellisuus on vaikkapa 10-20 v päästä. Todennäköisesti meillä on korkeasti koulutetut ja ammattitaitoinen työvoima, mm. hoitotyötä tekevät ja tietyt tekniset työt, joita ei ole voitu automatisoida. Sitten meillä on laaja prekariaatti, joka tekee ehkä pätkätöitä freelancerina, chillailee, harrastaa fitnesiä ja heillä on aikaa käydä myös kulttuuririennoissa. Sitten vielä passiivinen alaluokka, joka on vailla sivistyksellistä pääomaa ja on samalla tavalla syrjäytynyt kuin nykyäänkin. Luonnollisesti aika erilainen maailma kuin tänään. Toisaalta voidaan nähdä myös sitä trendiä, että yhteiskunta ottaa takapakkia. Sitä on vaikea nähdä, kun naapurin perse löytyy instan grammista, mutta voi olla, että ihmiset alkavat arvostaa myös käsitöitä, taidetta. Sellaiselle voi olla tilausta nyt, kun työttömien määrä lisääntyy eksponentiaalisesti. Ihmisillä on aikaa enemmän kulttuuriin.
Jos kaikille työttömille olisi jossain työ odottamassa, avoimia työpaikkoja pitäisi olla tällä hetkellä satojatuhansia. Onko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Mulle tulee vähän näistä "etteikö tajua ettei töitä vaan ole" -hokemista vähän sellainen tunne, että työttömät yrittävät oikeuttaa sen työttömänä olemisensa sillä, että töitä ei muka ole koskaan missään olemassakaan.
Eli turha mitään töitä on hakea kun ei niitä ole, ja jos ei ole, ei niihin kuitenkaan pääse. Ja vaikka pääsisikin niin ihan surkeaa duunia paskapalkalla. Ja vaikka saisi palkkaa niin ei sillä kuitenkaan eläisi.
Vähän vaikea tuohon on mitään sanoa väliin, kun tällainen päättelyketju hallitsee ihmisen ajatusmaailmaa.
No ei ole. Itse ainakin uskon lujasti työllistymiseen ja haen aktiivisesti. Viimeksi tänään laitoin kaksi avointa hakemusta vähän jo kaukaisemmalle verkostolle, joihin tuli heti tänään vastauskin: kumpikin sanoi, ettei mitään ole tällä hetkellä näköpiirissä, mutta laittavat korvan taakse ja toinen halusi tavata lounaalla "vastaisuuden varalle". Tämä tapaamista halunnut vieläpä ok yrityksen toimitusjohtaja, jota en tunne entuudestaan, mutta olin kilpailijalla töissä ja olemme hyvänpäiväntuttuja, joten olen haluttu työntekijä heti kun on mahdollista rekrytä. Valitettavasti en ole onnistunut löytämään niitä tuhansia piilotyöpaikkoja, mutta olen iloinen ja onnellinen, että lähes aina saan avoimiinkin vastauksen. No, 20 v. työuran jälkeen on verkostot kyllä kunnossa.
Olisin kyllä epärehellinen jos en myöntäisi, että tilanne on tällä hetkellä...no, jos ei toivoton, niin aikamoisen surkea. Olen asunut viimeiset vuodet ulkomailla ja kerron tälle yhdelle siirtolaisuusfanaatikolle, ettei se todellakaan ole nykyisin mitenkään yksinkertaista (eikä tietty tartte ollakaan yksinkertaista), mutta moniin maihin muutto siirtolaisena työnhakijana on suorastaan mahdotonta (työlupa, asumislupa, toimeentulo työttömänä työnhakijana..), koska esim. vapaan liikkuvuuden alueella EU:ssa kaikki ovat samassa suossa. Silmiinpistävä asia Suomessa on masentava ilmapiiri: ne joilla työtä on, haukkuvat henkensä hädässä työnsä menettäneet luusereiksi, jotka loisivat kotona eivätkä tajua "tämänpäivän työelämää" eivätkä edes halua töihin. Pohjimmiltaan koska pelko työn menettämisestä koskee enemmistöä - kuka tahansa voi yhtäkkiä olla kilometritehtaalla. Työttömät sitten hokevat tätä toivottomuuden ja mahdottomuuden mantraa. Hallituksen toimet ovat sanalla sanoen kummallisia, kuten esim. tämä uusi valvontajärjestelmä...
Tämä harmaus, negatiivisuus, poteroihin jo sisällissotaa odotelemaan asettuminen, puskista huutelu, nimittely, väheksyminen, ihmisten olemassaolon suoranainen nollaaminen, "tuet pois ja työttömille haalarit ja kerran päivässä soppajakelu" , etkö ymmärrä ettet voi työttömänä vaatia että minä veronmaksaja elätän sinut -huutelu 30 v. töitä tehneelle ja kolme kuukautta sitten kenkää saaneelle. Ei tämä vie tätä kansakuntaa mihinkään, ei ainakaan uuteen talousnousuun.
Työttömia alkaa olla pian puoli miljoonaa. Tottakai siihen junaan mahtuu vaikka minkälaista tallaajaa, kuten niihin työssä vielä oleviinkin. Itse ainakin olen suorastaan ahdistunut työttömän statuksestani ja se on iso syy siihen, että en haluakaan enää palata Suomeen. Ajattelin aina, että tottakai haluan olla ja tehdä töitä Suomessa, koska olen suomalainen ja saanut koulutukseni ja työkokemukseni Suomesta. Minun mukanani ulkomaille palaa kuitenkin sitten myös omani lisäksi miehen kaksi korkeakoulututkintoa ja vuosikymmenien asiantuntemus sekä kolme tulevaa veronmaksajaa. Mutta kaikkihan me työttömät olemme työtä vieroksuvia, joita ei edes huvita hakea yhtäkään työtä, oli avoin paikka tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on olemassa työpaikkoja joita ei ilmoiteta missään. Toisaalta on myös ihan helvetisti de facto työttömiä joita ei sellaisiksi lueta.
Aivan. Onhan noita piilotyöpaikkoja. Mutta vaikka niitä olisi yhtä paljon kuin ilmoitettuja työpaikkoja, eihän se silti riittäisi mihinkään.
Ja kuten arvioit, toisaalta on myös työttömiä työnhakijoita enemmän kuin tilastoissa näkyy. Avoimia työpaikkoja eivät hae vain työttömät vaan myös työlliset. Siis ne joilla on työpaikka, jota haluavat vaihtaa, tai joka on määräaikainen, tai osa-aikainen ja hakevat kokopäivästä. Myös pian valmistuva opiskelija tai äitiyslomalta/hoitovapaalta palaava usein hakee työtä, vaikka ei vielä näy tilastoissa "työttömissä".
Lisäksi jos katsotten Mollin hausta, niin aluksi näyttää, että koko maassa on avoimia työpaikkoja 17 201kpl mutta kun laitat hakuun, että "kokopäiväinen palkkatyö" siis yli 12 kk, ei provisiopalkka, ei harjoittelupaikka, ei yrittäjä, ei osa-aikatyö, vaan sellainen normaali vakituinen kokopäiväinen palkkatyö, jolla ihminen voisi elättää itsensä ja perheen, niin huppista! ---- avoimia työpaikkoja onkin vain 6 178. Kyllä, koko maassa. Siinä maassa, jossa työttömiä on vähintään lähes 500 000.
Eli työministerikin tarvitaan tässä tilanteessa vähintään Jeesus H. Ristus, joka osaisi jakaa ne viis leipä ja kaks kalaa tasapuolisesti kaikille, niin että jokainen tulee kylläiseksi.
Tosin sanoen, todellisuus voi olla tilastojakin synkempää eli avoimia työpaikkaoja pitäisi olla enemmänkin kuin pelkkä sillä hetkellä ilmoitettu työttömien työnhakijoiden määrä.
Vierailija kirjoitti:
Niin no ongelmana on se, että ihmiset eivät suostu tekemään muuta kuin sitä "omaa juttuaan". Jos on kouluttauduttu graafiseksi suunnittelijaksi, niin ajatus esim. vanhainkodin keittiössä työskentelemisestä on kauhistus. Itse olen aina ihmetellyt tätä, koska on kehittävämpää tehdä monenlaisia asioita. Ihmiset myös uskottelevat itselleen, että nykyaikana on parempi olla työttömänä kuin tehdä mitä tahansa työtä.
Voisiko ongelma olla siinä, että sinä ihmettelet itseksesi, etkä kysy asiaa suoraan työttömiltä.
Kommenttisi oli tyypillinen sellaisen ihmisen kommentti, jota työttömyys ei ole henkilökohtaisesti koskettanut. Yritä saada itsesi ymmärtämään, että sinun käsityksesi ei perustu tosiasioihin, vaan on vain sinun itsesi ylläpitämä käsitys.
Minä ihmettelen oikeasti sitä, että työnantajat valittavat kohtaanto-ongelmaa; ei löydy tehtävään sopivi ihmisiä. Vika on heidän mielessään vääränlaisessa koulutuksessa tai kokemuksessa, vaikka molemmat olisivat kuitenkin oikealta alalta. Miksi nämä työnantajat eivät itse järjestä koulutusta? Jos koulutus ja kokemus on alalta, hyvin pienellä lisäkoulutuksella onnistuisi varmasti saamaan sellaisen pätevyyden ja tietotaidon, joka riittäisi tehtävän hoitamiseen. Käytännössä kuitenkin uusi työntekijä joutuu opettelemaan paljon asioita. Jos siihen liitettäisi työpaikalla jonkinlainen mentorin alaisuudessa toimiva harjoittelu, olisi ongelma ratkaistu.
Vaikka tiedän kyllä vastauksen; työnantajat eivät halukkaita itse satsaamaan tähän. Siksi meillä ei oppisopimuskaan ole levinnyt laajemmalti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työpaikan löytyminen ole täysin mahdotonta.
Veljen vaimo,51v, sai juuri vakipaikan. Oli 17v kotiäitinä koska esikoinen on kehitysvammainen.
Sai vielä sellaiselta alalta jota ei ole koskaan ennen tehnyt. Ja asuvat pienellä paikkakunnalla.
Ymmärrän että marginaalitapaus, mutta on siis mahdollista.Mitä sitten? Ei kukaan täällä ole työnhakua lopettanut, eli jonkinlaista toivetta jokainen elättelee. Mutta kun se ei riitä eikä ilahduta, että joku toinen sai työtä. Kun sitä haluaisi saada itse.
Nimenomaan. Ja samaan aikaan kun yksi työtön saa työpaikan tulee tilalle kaksi uutta työtöntä eikä se työttömien määrä vähene mihinkään, päinvastoin. Koko ajan on suurempi joukko tappelemassa jatkuvasti vähemmistä työpaikoista. Yksilön kohdalla voi siis käydä tuuri ja työllistyä, mutta kyllä tämä massatyöttömyys on ja pysyy.
Jostain luin että työlain mukaan avoimet työpaikat pitää yrityksen ilmoittaa MOL.fi -portaaliin? Pitääkö paikkansa? Miksi siellä sitten on vain 17 000 työpaikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan tuppaa menemään että jotkut kuitenkin valittavat että töitä ei ole, mutta samaan aikaan ovat hakeneet ehkä max 10 paikkaan ja kaikki oman alan "unelmaduuneja"
Esimerkiksi feissariksi eri järjestöille haetaan kokoajan työntekijöitä ja pääseminen on todella helppoa, jos jaksaa painaa semirankkaa duunia ja on reipas ja positiivinen. Niillä pötkii pitkälle. Tuntipalkka n. 11-12e/h. Meillä on työporukassa nuoria, keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Veikkaan että hirveän moni inisijöistä ei kuitenkaan kelpuuttaisi tuollaista duunia, vaan nakkelisi niskojaan.
Älä nyt keksi omiasi. Ei kukaan tuolla elä. Eikä palkka todellakaan ole mitään 12 euroa tunnissa.
Sitä paitsi koko homma pitäisi kieltää laissa. Se on ihmisten järjestelmällistä kiusaamista.
Olet täysin turha tässä keskustelussa. Ja aika noloa kommentoida omaa kommenttiaan kun ei muuten saa huomiota ja sitten vielä myöntää se.