Mikseivät työssäkäyvät tajua, ettei työttömille tule koskaan enää olemaan töitä?
Minulla on paljon sekä työttömiä, että työssä käyviä tuttavia. Lähes poikkeuksetta työssä olevat eivät kykene käsittämään, ettei Suomessa ole tai tule enää olemaankaan kaikille ihmisille kokopäiväisiä ja vakituisia töitä vaan tulevaisuudessa yhä harvempi käy töissä. Keskustellessani siskoni kanssa, käyttää hän usein seuraavanlaisia mantroja:
"... niin, tavallaan olet varmaan oikeassa, mutta kyllä asia on kuitnekin niin, että päteville ihmisille on aina töitä"
"En jaksa uskoa, ettei töitä olisi. Kyllä töitä oikeasti on, kunhan vain jaksaa etsiä. Olen itsekin irtisanoutunut 2 kertaa ja kummallakin kerralla meni alle viikko siihen, että löysin uusia töitä"
"Pitää jaksaa vain yrittää, kyllä töitä aina löytyy, jos oikeasti haluaa"
"Ei työpaikkoja ilmoiteta työkkärin sivuilla vaan ne pitää itse etsiä. Jos itse olisin työnantaja, en koskaan ilmoittaisi työvoimatoimistoon avoimia paikkoja, koska hakijat siellä eivät ole riittävän hyviä"
"Suomalaisille ei enää kelpaa juuri mikään työ. Tänne otetaan vain maahanmuuttajia siivoamaan ja puhelinmyyntiin. Jos mikä tahansa työ ei kelpaa, niin silloin tuskin haluaa töitä ollenkaan"
"Ansiosidonnainen päiväraha on käsittämättömyys. Eihän kukaan mene töihin, jos on noin muhkeat sosiaaliedut..."
"En haluaisi syyllistää työttömiä, mutta kyllä vika loppujen lopuksi on usein myös heissä itsessään"
"Miksi työttömät valittavat, kun saavat kaiken ilmaiseksi?"
"Ota huomioon, että jotkut tienaavat töissä käydessään vain vähän enemmän kuin sinä työttömänä. Mieti, pystytkö oikeasti vain kirkkain silmin nostamaan päivärahaa, kun toiset raatavat niska limassa töissä?"
"Yrittäminen on Suomessa lähes mahdotonta. Eihän kukaan uskalla palkata ketään sairastamaan. Työnantajalle työntekijä tulee ninkin kalliiksi..."
"Ei mene kaukaakaan, kun ihmiset tajuavat, ettei tämä sosiaaliturvalla törsäily voi jatkua"
"Iso osa työttömistä on oikeasti vain syrjäytyneitä. Pelkkä kuntouttavaan työtoimintaan meneminen on heille liian vaikeaa"
"Et voi tuolla tavalla valikoida töitä. Puhelinmyynti provikkapalkalla on paljon parempi kuin ei mitään"
"Maksan veroja melkein 40% palkastani. Ikävä sanoa, mutta ei tee mieli elättää ihmisiä, jotka eivät viitsi hakea itselleen töitä"
"Ala vaikka yrittäjäksi... Tai kouluttaudu lähihoitajaksi. Sitten et varmasti valita työttömyyttä"
Ja arvatkaa mitä? Hän oikeasti uskoo, että on täysin oikeassa.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Työtä voi myös luoda itse. Olen itse pienyrittäjä ollut jo vuosia, ja vaikka etenkin alku oli vaikeaa, kyllä tällä itsensä ja perheensä nykyään elättää.
On totta, että riskinsä tässä on. Sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajan. Voi olla, että puolen vuoden päästä myynti loppuu. Jnejne. Mutta onpahan tällä hetkellä jotain kuitenkin, ja yksi työpaikka lisää Suomessa.
Silti olen sitä mieltä, että jos ihminen osaa jotain, mistä joku on valmis maksamaan, kannattaa ainakin kokeilla. Se on vaan keksittävä, että mistä joku toinen saa niin paljon hyötyä, että hänen kannattaa siitä maksaa.
Uskoisin, että yleistymään tulee se, että moni joutuu perustamaan toiminimen, ja myymään työpanostaan sitä kautta. Sen sijaan, että oltaisiin jonkin tietyn kaupan listoilla tuntisopimuksella, myydään työpanosta oman "firman" kautta, ja maksetaan sivukulut itse.
Kun kaikista tehdään friikkuja, työnantajan ei tarvitse miettiä irtisanomisia, sairaspäivä- tai lomarahojen maksamisia, ja sen sellaisia. Työntekijä räpiköi miten parhaiten taitaa, ja omistajatahot kerää voitot.
Oletetaan, että joka sadas työtön työnhakija on tämmöinen "lusmu joka makaa sohvalla ja sylkee kattoon". KUKA SELLAISEN HALUAA TÖIHIN FIRMAANSA? Tämä minua hämmentää eniten. Että haukutaan laiskaksi lusmuksi mutta oletetaan, että joku tahtoisi tämän lusmun töihin pilaamaan firman tuloksen ja työilmapiirin. Wtf?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömänä on kaikkei inhottavinta se kun työssäkäyvät paremmat ihmiset katsovat oikeudekseen kertoa minulle mihin minun pitäisi mennä töihin.
Siis se kun itse oikeasti olet tehnyt vaikka mitä töitä, joita muut ei yleisesti arvosta ja voisit mennä mielelläsi vaikka mihin, paitsi puhelin myymään ilman palkkaa ja huoraksi bordelliin, niin joku luulee että hän auttaa minua sillä että tavallaan käskee minua ja komentaa.
Yleensä heitetään joku heidän omasta mielestä alhainen työ, johon heidän mielestään vain luuserit menevät.
"Mene vaikka kaupankassalle tai mäkkiin, mene vaikka siivoojaks, mene vaikka vanhainkotiin, mene johonkin ihan mihin vaan, kunhan vaan menet"
Se loukkaa kun toinen käskee ja komentaa, olettaen että olet vain laiska ja samanlainen joitakin töitä halvekuva ja ylenkatsova kuin hän itse.
En kehtaa näyttää omia työtodistuksiani niistä "paskaduuneista" joita olen tehnyt, todistaakseni etten pelkää tai vieroksu niitä.
Tämä oli hyvä kirjoitus. joidenkin on vaikea tajuta että nämäkin luettelemasi työt vaatii JOTAIN ymmärrystä alasta ja/tai tiettyjä luonteenpiirteitä. En itse pärjäisi esim. vanhusten hoidotyössä. Kaupan assallakin vaaditaan näppäryyttä ja asiakaspalveluluonnetta. Ravintoloihin voi päästä appariksi tiskiin, mutta hidas "unelmoija" ei pärjää, pitää oppia nopeasti tietty työjärjestys ja rutiini. Esimerkkejä on valtavasti.
Ei se voi niin mennä tulevaisuudessa pakotetaan työtön mihin duuniin tahansa, jos henkilö ei yksinkertaisesti sovi siihen työhön.
Terveisin kymmeniä vuosien varrella palkannut ravintolapäällikkö.
Mitä sitten näille, jotka eivät luonteensa puolesta sovellu oikein mihinkään?
Alkeellinenkin sosiaalisuus, aloitekyky, reippaus, ahkeruus, järjestelmällisyys jne puuttuvat?
Heistä(kin) yhteiskunnan pitää huolehtia, jos todellakaan ei mihinkään työhön sovellu. Siksi me maksamme veroja. Minua ei harmita maksaa veroja, jos tiedän että heikoimmista huolehditaan. Tämä ei kuitenkaan ole enää varma nykyisen hallituksen kaavailujen takia.
En halua nähdä sellaista Suomea jossa jotkut potkitaan katuojaan, koska eivät pärjää työelämässä. Loppujen lopuksi heitä on vähän, koko väkimäärään nähden.
Eniten ärsyttää ne ihmiset, jotka ovat olleet vuosikymmeniä samassa työpaikassa ilman katkoja työhistoriassaan. Heillä ei ole mitään käsitystä nykymaailman realiteeteista, ja siitä millaista työnhaku on.
Esimerkiksi oma äitini on käynyt kauppaopiston 60/70-lukujen vaihteessa, ja on koulutukseltaan siis merkonomi (tai merkantti). Hän pääsi heti opiskelunsa jälkeen pankkiin töihin, ja teki vuosikymmenien yhtenäisen työuran ennen eläkkeelle jäämistä.
Hän selittää koko ajan, kuinka heidänkin ryhmästään kaikki päätyivät hyviin työpaikkoihin, kuten pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, valtion virastoihin jne. suoraan koulun penkiltä. Hänen mielestään minunkin pitäisi opiskella merkonomiksi, sillä se kuulemma avaa ovet kaikkiin vaikka mihin, ja olenkin tässä turhaan yrittänyt selittää että merkonomin papereilla ei nykyään pääse edes siwan kassalle.
Isäni taas meni 16-vuotiaana tehtaaseen töihin, ja teki myös yhtenäisen työuran, ainoastaan 90-luvun laman aikana hän oli muutaman viikon lomautettuna. Hän jaksaa myös jauhaa siitä, kuinka pitää vaan mennä koputtamaan oveen ja kysyä töitä.
Jotenkin alkaa turhauttaa, kun yrittää selittää eläkeikäisille sukulaisille, että se työn saaminen on hieman erilaista tänä päivänä verrattuna 50 vuoden takaiseen tilanteeseen. Merkonomin papereilla voi pyyhkiä perseensä, ja tehtaiden ovelle koputtelun sijaan täytyy lähettää rekrytoijille satoja hakemuksia, joita ei varmaan edes ikinä lueta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta aloittajan sisko on oikeassa minun kokemuksen mukaan.
Mä oon viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt puhelinmyyntiä, siivousta, kassatyötä, ollut useassa eri tehtaassa erilaisissa työtehtävissä kokoonpanijasta pakkaajaksi, henkilökohtaisena avustajana (samaan ainkaan 2 eri osa-aikaista työsuhdetta), jakanut hetken postiakin. Ns paskaduuneja kaikki mutta töitä on aina riittänyt. Muutamat yt-neuvottelut koettu (lähinnä noissa tehdastöissä) ja aina viikossa-parissa uusi työpaikka alla.
Jos kaikki ottaisivat vastaan mitä tahansa töitä niin ne eivät riittäisi kaikille koska paikkoja ei ole auki yhtä paljon kuin työttömiä. Mutta tällä hetkellä noita ns ei niin haluttuja töitä on varmasti saatavilla, esim siivousalalla on työpaikkoja auki pilvin pimein. Eli töitä on tällä hetkellä kaikille jotka suostuu ottamaan vastaan mitä työtä vain.
Olen ollut siivoojana. Ajattelin vieläpä naiivisti että kun olen näin pedantti luonne ja oikeasti tykkään siivoomisesta niin työ olisi helppo nakki. Noh, kahden viikon perehdytysjakson aikana sain perehdyttäjiltä koko ajan haukkuja niskaan miten hidas olen. Työaika oli noin klo 5.30-12.00 ja sinä aikana piti siivota about 2 ravintolaa/kahvilaa, 2 tehdasta ja 2 random muuta yritystä, toimistoa tai kerrostalojen rappukäytäviä + siirtyä paikasta toiseen tuon ajan puitteissa. Ruokataukoa ei ollut vaan joku välipalapatukka piti huitaista naamaan samalla kun ajaa autoa. Siinä vaiheessa kun pitäisi saada julmetun kokoinen tehdashalli imuroitua, luututtua ja kaikki vessat kiillotettua puolessa tunnissa, niin itku tulee vähemmästäkin. Tai kun kolmikerroksisen ruokaravintolan lattioiden puhdistukseen on mennyt jo melkein tunti ja vielä pitäisi siivota keittiö + vessat + pöydät/tuolit + vitriinien lasipinnat yms. Kahden viikon perehdytysjakson jälkeen ehdin työskennellä kaksi päivää kun minulle annettiin potkut (koeaika oli työsopimuksessa 4 kk). Että ei kaikki vaan pärjää noissa töissä. Helppohan se on sanoa että "mee nyt vaikka ees siivoomaan" kun öö se siivousfirma ei halua tumpeloita töihin, koska ne saa asiakkaiden haukut niskaan ja voi jopa menettää asiakkaita jos työntekijä ei saa siivottua annetussa ajassa.
Sitten kannattaa vielä kokeilla noita muita vaihtoehtoja. Ei se siivoaminen mustakaan ollut kivaa mutta tein sen silti. Jos taas joku on niin tumpelo ettei oo mitään työtä tekemään niin sille ei voi mitään, sitten on vaan tultava toimeen jollakin minimi tuilla. Luonto karsii heikoimmat pois.
Nuo lyhyet pätkät ja sijaisuudet pitäisi kyllä saada toimimaan siten, ettei niistä aiheudu taloudellista riskiä työntekijälle. Nykyisellään juuri työnantjan edellisen palkka-ajon jälkeen tehty lyhyt sijaisuus aiheuttaa sen, että työttömyystuki katkeaa heti, sitten odotellaan ensin seuraavaa palkka-ajoa, sitten oikeanlaista palkkatodistusta sekä työtodistusta, sitten sitä, että joku ehtii tarkistaa nämä dokumentit työkkärissä ja ilmoittaa tästä kelaan tai kassaan ja sitten vasta voi hakea uudelleen päivärahaa. Saattaa mennä pari kuukautta rahatta. Ehkä jos saa isoa ansiosidonnaista, niin tässä ei ole ongelmaa, mutta pienemmillä tuloilla aika harva pärjää noin pitkän ajan rahatta. Vähintään joutuu laskemaan, että saako sijaisuudesta niin palkkaa palkkaa, että sillä voi maksaa seuraavan kuun menot. Tietysti tuet saa takautuvasti lopulta, mutta etukäteen ei voi tietää, että milloin tämä "lopulta" on.
Tämä on aika harmillinen tilanne sen takia, että juuri lyhyisiin sijaisuuksiin ja äkillisiin työntekijätarpeisiin olisi työttömillä paljon paremmat mahdollisuudet päästä, koska noita paikkoja eivät hae työssäkäyvät, jotka muuten menevät rekrytoinneissa edelle.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa jo kyllästyttää nämä tällaiset aloitukset.
Kyllä, töitä ei ole, tiedetään. Jopa me työssäkäyvät tajuamme sen.
Yrittäkää te työttömätkin tajuta, että tämänpäivän työelämä ei ole herkkua sekään. Jatkuvasti potkitaan porukkaa pihalle ja työt lisääntyvät. Venyä pitäisi ihan kaikkeen. Käteen jää joitakin satasia enemmän kuin tekemättä mitään. Sitä on hankalaa olla hirveän myötätuntoinen, kun menee jaksamisen rajoilla koko ajan.
Minä olen ollut työtön yli vuoden ja ymmärrän kyllä, mitä sanot, että työssä pitäisi venyä ihan kaikkeen. Minä tein töitä hullun lailla ja venyin ihan kaikkeen. Ja sitten irtisanottiin tuotannollisten syiden tähden, yli 30 vuoden työuran päätteeksi. Kaupan päälle sain raskaan työuupumuksen.
Ja nyt yli viisikymppisenä työttömänä näen tilanteeni toivottomana. Kukaan ei ota meikäläistä enää töihin, koska nuorempiakin hakijoita on pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette kelpuuta pätkätyötä vuokrafirmojen kautta?
Oletko tosissasi?
Kukan ei sellaista jaksa että on uusi työ joka viikko. Eikä sitä että käy sellaiset 20-30 kertaa vuodessa työhaastetteluissa.
Siihen väliin vielä jatkuva tappelu TE toimiston kanssa sekä ansiopäivärahojen kanssa. Myös kela vittuilee koko ajan jos työt vaihtuu.
Et ole tainnut koskaan edes hakea vuokratyötä? Ei niilläkään ole työpaikkoja, eli ei mitään huolta haastatteluista ja vaihtuvista paikoista.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta aloittajan sisko on oikeassa minun kokemuksen mukaan.
Mä oon viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt puhelinmyyntiä, siivousta, kassatyötä, ollut useassa eri tehtaassa erilaisissa työtehtävissä kokoonpanijasta pakkaajaksi, henkilökohtaisena avustajana (samaan ainkaan 2 eri osa-aikaista työsuhdetta), jakanut hetken postiakin. Ns paskaduuneja kaikki mutta töitä on aina riittänyt. Muutamat yt-neuvottelut koettu (lähinnä noissa tehdastöissä) ja aina viikossa-parissa uusi työpaikka alla.
Jos kaikki ottaisivat vastaan mitä tahansa töitä niin ne eivät riittäisi kaikille koska paikkoja ei ole auki yhtä paljon kuin työttömiä. Mutta tällä hetkellä noita ns ei niin haluttuja töitä on varmasti saatavilla, esim siivousalalla on työpaikkoja auki pilvin pimein. Eli töitä on tällä hetkellä kaikille jotka suostuu ottamaan vastaan mitä työtä vain.
Totta kai siivousalalla on auki työpaikkoja. Ja koska jokainen pystyy sitä työtä tekemään, hakijoiden määräkin on valtava. Vaihtuvuus on suurta koska eihän kukaan tuota työtä tee jos parempaa saa, mutta ei siivoustyöhön ole mitään vaikeuksia saada tekijää. Joskus ei vain oteta niitä halukkaita, juuri edellä mainitusta syystä, vaan ollaan mieluummin ilman. Ja odotetaan niitä kielitaidottomia ulkomaalaisia, jotka ovat sitten siinä työpaikassa loppuelämänsä kun eivät parempaa saa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä samaa mieltä siskosi kanssa. Jos verrataan vaikka minua ja entistä miestäni - pidin lukion jälkeen kaksi välivuotta, jolloin tein siivoojan töitä. Tein myös puhelinmyyjän töitä. Nautinko niistä? Halusinko isona siivoojaksi? No en, mutta tajusin, että kahden vuoden aukko cv:ssä ei näytä hyvältä, enkä ylioppilastutkintoni perusteella vaatia mitään parempaakaan. Menin työkkärin kautta työkokeiluun, jonka jälkeen pääsin parin kuukauden työprojektiin. Pääsin kouluun, ja olin kevään palkattomassa harjoittelussa, jota seurasi kesätyö ja vakituinen sopimus. Oliko tämäkään työ sitä, mitä halusin tulevaisuudessa tehdä? Ei. Parin vuoden jälkeen irtisanouduin, pidin lomani ja kahden viikon päästä minulla oli uusi työpaikka. Opiskelen edelleen, mutta valmistun etuajassa vaikka teen koko ajan ohella töitä.
Entäs entinen mieheni? Lopetti ammattikoulun kesken kahdesti, teki puhelinmyyjän töitä. Jäi työttömäksi koska ei jaksanut paskaduunia. Tappeli kelan ja työkkärin kanssa. Pääsi kouluun, ei tehnyt lyhyen harjoittelun lisäksi muita hommia ja oli kesät kotona. Valmistui noin vuosi sitten, istuu kotona ja valittaa facebookissa työttömyyttä ja paskaa valtiota. Ei mielestäni voi syyttää kuin itseään.
Eli olet tehnyt vuosikaudet töitä joita inhoat, tehnyt palkatonta työtä eikä sinulla silti ole kunnon työpaikkaa? Kuinka vanha olet, 30? Eli lukion jälkeen kymmenen vuotta tuhlattua elämää vastenmielisessä työssä. Ei tuo mikään tavoite ole kenellekään. Itsellä vähän sama tilanne, mutta en tosiaan kehuskele sillä. En minä haluaa hautakiveeni tekstiä: alentui jopa tekemään siivoustyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa jo kyllästyttää nämä tällaiset aloitukset.
Kyllä, töitä ei ole, tiedetään. Jopa me työssäkäyvät tajuamme sen.
Yrittäkää te työttömätkin tajuta, että tämänpäivän työelämä ei ole herkkua sekään. Jatkuvasti potkitaan porukkaa pihalle ja työt lisääntyvät. Venyä pitäisi ihan kaikkeen. Käteen jää joitakin satasia enemmän kuin tekemättä mitään. Sitä on hankalaa olla hirveän myötätuntoinen, kun menee jaksamisen rajoilla koko ajan.
Ota sitten lopputili, jos et jaksa töitä tehdä. Tilallesi on kyllä tulijoita.
Tiedän, että on. Mutta ymmärtänet, että minulta on turha odottaa myötätuntoa, kun vastaanotto jos kerron omasta jaksamisestani on, että "no, ota lopputili".
Ymmärtänet, että en kaipaa myötätuntoasi vaan työpaikan. Sinun jaksamisesi ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Toivottavasti työt lisääntyvät vielä entisestään ettet enää jaksa, niin joku työhaluisempi pääsee tilallesi.
Olen tarpeeksi nähnyt näitä liiasta työstä valittajia silloin kun vielä töissä olin. He olivat poikkeuksetta niitä työpaikan laiskimpia ja harmittelin aina, että tuokin vie työpaikan paremmalta työntekijältä.
No, mene töihin, jos sitä kerran kaipaat.
Anteeksi, jos olen hirveä ihminen, mutta mielestäni täällä puhutaan aika ikävään sävyyn noista paskaduuneista. Tyyliin mudassa kulkemista ja pölyssä tavaroiden kantamista. Nuohan ovat juuri niitä töitä, joita tänne tullaan vaikkapa Virosta tekemään. Mikä ihme subjektiivinen oikeus suomalaisilla on siisteihin ja kivoihin sisätöihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta aloittajan sisko on oikeassa minun kokemuksen mukaan.
Mä oon viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt puhelinmyyntiä, siivousta, kassatyötä, ollut useassa eri tehtaassa erilaisissa työtehtävissä kokoonpanijasta pakkaajaksi, henkilökohtaisena avustajana (samaan ainkaan 2 eri osa-aikaista työsuhdetta), jakanut hetken postiakin. Ns paskaduuneja kaikki mutta töitä on aina riittänyt. Muutamat yt-neuvottelut koettu (lähinnä noissa tehdastöissä) ja aina viikossa-parissa uusi työpaikka alla.
Jos kaikki ottaisivat vastaan mitä tahansa töitä niin ne eivät riittäisi kaikille koska paikkoja ei ole auki yhtä paljon kuin työttömiä. Mutta tällä hetkellä noita ns ei niin haluttuja töitä on varmasti saatavilla, esim siivousalalla on työpaikkoja auki pilvin pimein. Eli töitä on tällä hetkellä kaikille jotka suostuu ottamaan vastaan mitä työtä vain.
Olen ollut siivoojana. Ajattelin vieläpä naiivisti että kun olen näin pedantti luonne ja oikeasti tykkään siivoomisesta niin työ olisi helppo nakki. Noh, kahden viikon perehdytysjakson aikana sain perehdyttäjiltä koko ajan haukkuja niskaan miten hidas olen. Työaika oli noin klo 5.30-12.00 ja sinä aikana piti siivota about 2 ravintolaa/kahvilaa, 2 tehdasta ja 2 random muuta yritystä, toimistoa tai kerrostalojen rappukäytäviä + siirtyä paikasta toiseen tuon ajan puitteissa. Ruokataukoa ei ollut vaan joku välipalapatukka piti huitaista naamaan samalla kun ajaa autoa. Siinä vaiheessa kun pitäisi saada julmetun kokoinen tehdashalli imuroitua, luututtua ja kaikki vessat kiillotettua puolessa tunnissa, niin itku tulee vähemmästäkin. Tai kun kolmikerroksisen ruokaravintolan lattioiden puhdistukseen on mennyt jo melkein tunti ja vielä pitäisi siivota keittiö + vessat + pöydät/tuolit + vitriinien lasipinnat yms. Kahden viikon perehdytysjakson jälkeen ehdin työskennellä kaksi päivää kun minulle annettiin potkut (koeaika oli työsopimuksessa 4 kk). Että ei kaikki vaan pärjää noissa töissä. Helppohan se on sanoa että "mee nyt vaikka ees siivoomaan" kun öö se siivousfirma ei halua tumpeloita töihin, koska ne saa asiakkaiden haukut niskaan ja voi jopa menettää asiakkaita jos työntekijä ei saa siivottua annetussa ajassa.
Sitten kannattaa vielä kokeilla noita muita vaihtoehtoja. Ei se siivoaminen mustakaan ollut kivaa mutta tein sen silti. Jos taas joku on niin tumpelo ettei oo mitään työtä tekemään niin sille ei voi mitään, sitten on vaan tultava toimeen jollakin minimi tuilla. Luonto karsii heikoimmat pois.
No yrittäkää nyt päättää mitä te haluatte, te työttömien haukkujat. Tässäkin ketjussa on sanottu, että yli 9 kk työttömänä olleelta pitäisi ottaa kaikki tuet pois. Ojaan vaan tai sillan alle kuolemaan nälkään. Minä kyllä elän ihan ilomielin sillä minimituella, koska olen niin hyvä ja tarkka raha-asioissa. Voin olla työttömänä vaikka hamaan tappiin asti. Mutta tuon esimerkin tarkoitus oli valaista vähän näille mistään mitään tietämättömille, että ei se halveksittu siivous ole mikään helppo nakki. Minä arvostan siivoojia ihan hirveästi, toisin kuin ne työssäkäyvät, jotka halveksuu siivoamista sanomalla että "mee nyt ees siivoomaan."
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, jos olen hirveä ihminen, mutta mielestäni täällä puhutaan aika ikävään sävyyn noista paskaduuneista. Tyyliin mudassa kulkemista ja pölyssä tavaroiden kantamista. Nuohan ovat juuri niitä töitä, joita tänne tullaan vaikkapa Virosta tekemään. Mikä ihme subjektiivinen oikeus suomalaisilla on siisteihin ja kivoihin sisätöihin?
Jos olisit vaivautunut lukemaan, niin olisit huomannut että ne valittajat juuri olivat niitä jotka olivat noita hommia tehneet. Ja teksti ainakin oli ihan ymmärrettävää suomea, joten ilmeisesti olivat suomalaisia. Eli mitä sinä valitat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta aloittajan sisko on oikeassa minun kokemuksen mukaan.
Mä oon viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt puhelinmyyntiä, siivousta, kassatyötä, ollut useassa eri tehtaassa erilaisissa työtehtävissä kokoonpanijasta pakkaajaksi, henkilökohtaisena avustajana (samaan ainkaan 2 eri osa-aikaista työsuhdetta), jakanut hetken postiakin. Ns paskaduuneja kaikki mutta töitä on aina riittänyt. Muutamat yt-neuvottelut koettu (lähinnä noissa tehdastöissä) ja aina viikossa-parissa uusi työpaikka alla.
Jos kaikki ottaisivat vastaan mitä tahansa töitä niin ne eivät riittäisi kaikille koska paikkoja ei ole auki yhtä paljon kuin työttömiä. Mutta tällä hetkellä noita ns ei niin haluttuja töitä on varmasti saatavilla, esim siivousalalla on työpaikkoja auki pilvin pimein. Eli töitä on tällä hetkellä kaikille jotka suostuu ottamaan vastaan mitä työtä vain.
Totta kai siivousalalla on auki työpaikkoja. Ja koska jokainen pystyy sitä työtä tekemään, hakijoiden määräkin on valtava. Vaihtuvuus on suurta koska eihän kukaan tuota työtä tee jos parempaa saa, mutta ei siivoustyöhön ole mitään vaikeuksia saada tekijää. Joskus ei vain oteta niitä halukkaita, juuri edellä mainitusta syystä, vaan ollaan mieluummin ilman. Ja odotetaan niitä kielitaidottomia ulkomaalaisia, jotka ovat sitten siinä työpaikassa loppuelämänsä kun eivät parempaa saa.
Lue esimerkkini ylempää, jossa minut potkittiin pois siivoushommista, vaikka olen ahkera työntekijä. Mutta kun en oppinut siivoamaan tarpeeksi nopeasti ja samaan aikaan tarkasti, niin sain potkut. Ei siivoustyö ole helppo nakki, ei sitä kuka tahansa pysty tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, jos olen hirveä ihminen, mutta mielestäni täällä puhutaan aika ikävään sävyyn noista paskaduuneista. Tyyliin mudassa kulkemista ja pölyssä tavaroiden kantamista. Nuohan ovat juuri niitä töitä, joita tänne tullaan vaikkapa Virosta tekemään. Mikä ihme subjektiivinen oikeus suomalaisilla on siisteihin ja kivoihin sisätöihin?
Jos olisit vaivautunut lukemaan, niin olisit huomannut että ne valittajat juuri olivat niitä jotka olivat noita hommia tehneet. Ja teksti ainakin oli ihan ymmärrettävää suomea, joten ilmeisesti olivat suomalaisia. Eli mitä sinä valitat?
Ongelma on se, että valitetaan. Paskaduuneista se ura urkenee.
Vierailija kirjoitti:
Otetaanko pk-seudulla oikeasti siivoojaksi kuka tahansa? Vai mistä nuo esimerkit ovat. Olen omassa kaupungissani hakenut kymmeniä siivoojan paikkoja, eikä ole ikinä kutsuttu haastatteluunkaan. Paikkoja tulee kyllä joka päivä auki. Vai pitääkö siivoojalla olla ajokortti, vaikka sitä ei vaatimuksissa listatakaan?
Etelä-Suomesta oli toi mun esimerkki (kahden viikon perehdyttämisen jälkeen ja kahden itsenäisen työpäivän jälkeen potkut), en sano paikkakuntaa sen tarkemmin. Ajokortti vaadittiin (oli ihan ilmoituksessakin). Olin opiskelija siihen aikaan ja tarvitsin kesätyöpaikan, ja tämä siivousfirma tarvitsi puolestaan kesäkaudelle sijaisia (me kaikki uudet työntekijät olimme pääasiassa nuoria opiskelijoita).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette kelpuuta pätkätyötä vuokrafirmojen kautta?
Oletko tosissasi?
Kukan ei sellaista jaksa että on uusi työ joka viikko. Eikä sitä että käy sellaiset 20-30 kertaa vuodessa työhaastetteluissa.
Siihen väliin vielä jatkuva tappelu TE toimiston kanssa sekä ansiopäivärahojen kanssa. Myös kela vittuilee koko ajan jos työt vaihtuu.
Et ole tainnut koskaan edes hakea vuokratyötä? Ei niilläkään ole työpaikkoja, eli ei mitään huolta haastatteluista ja vaihtuvista paikoista.
Minä teen vuokratyötä, 2,5v jo takana ja olen tosi tyytyväinen. ei ole mitään haastatteluja, vain se yksi kun vuokrafirma haastattelee. Enkä ole joutunut tappelemaan minkään tahojen kanssa. Ei työ mihinkään vaihdu. työsuhteessa ollaan sen vuokrafirman kanssa. Kummallisia käsityksiä vuokratyöstä. Jos on hyvä työntekijä, töitä riittää varmasti ainakin pk-seudulla. Aluksi tietenkin on vaihtuvia työpaikkoja mutta mulla ainakin nykyään vakiintunut paikat joissa teen töitä, 4-6 ravintolaa. Itse saa valita paikat ja työajat. Työttömyyspäiviltä, tai jos työpäivä vaikka vain 5h, saa päivärahaa kelasta tai liiton tyött.kassasta.
Tällä hetkellä mulla on työvuorot sovittu juhannukseen asti, täydet viikot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta aloittajan sisko on oikeassa minun kokemuksen mukaan.
Mä oon viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt puhelinmyyntiä, siivousta, kassatyötä, ollut useassa eri tehtaassa erilaisissa työtehtävissä kokoonpanijasta pakkaajaksi, henkilökohtaisena avustajana (samaan ainkaan 2 eri osa-aikaista työsuhdetta), jakanut hetken postiakin. Ns paskaduuneja kaikki mutta töitä on aina riittänyt. Muutamat yt-neuvottelut koettu (lähinnä noissa tehdastöissä) ja aina viikossa-parissa uusi työpaikka alla.
Jos kaikki ottaisivat vastaan mitä tahansa töitä niin ne eivät riittäisi kaikille koska paikkoja ei ole auki yhtä paljon kuin työttömiä. Mutta tällä hetkellä noita ns ei niin haluttuja töitä on varmasti saatavilla, esim siivousalalla on työpaikkoja auki pilvin pimein. Eli töitä on tällä hetkellä kaikille jotka suostuu ottamaan vastaan mitä työtä vain.
Totta kai siivousalalla on auki työpaikkoja. Ja koska jokainen pystyy sitä työtä tekemään, hakijoiden määräkin on valtava. Vaihtuvuus on suurta koska eihän kukaan tuota työtä tee jos parempaa saa, mutta ei siivoustyöhön ole mitään vaikeuksia saada tekijää. Joskus ei vain oteta niitä halukkaita, juuri edellä mainitusta syystä, vaan ollaan mieluummin ilman. Ja odotetaan niitä kielitaidottomia ulkomaalaisia, jotka ovat sitten siinä työpaikassa loppuelämänsä kun eivät parempaa saa.
Lue esimerkkini ylempää, jossa minut potkittiin pois siivoushommista, vaikka olen ahkera työntekijä. Mutta kun en oppinut siivoamaan tarpeeksi nopeasti ja samaan aikaan tarkasti, niin sain potkut. Ei siivoustyö ole helppo nakki, ei sitä kuka tahansa pysty tekemään.
Älä jaksa halkoa hiuksia. Totta kai aina on joku joka ei selviä jostakin tietystä hommasta vaikka työ olisi miten yksinkertainen. Siivoustyötä voi tehdä ilman mitään koulutusta, toisin kuin useimpia töitä. Joten voin ihan hyvin sanoa "kaikki".
Ei siivoustyössäkään kuitenkaan riitä että jynssää mitään ajattelematta. Pitää käyttää järkeään sen verran, että katsoo paljonko on työtä ja paljonko aikaa sen tekemiseen. Sitten tehdään niin hyvin kuin siinä ajassa ehtii.
Otetaanko pk-seudulla oikeasti siivoojaksi kuka tahansa? Vai mistä nuo esimerkit ovat. Olen omassa kaupungissani hakenut kymmeniä siivoojan paikkoja, eikä ole ikinä kutsuttu haastatteluunkaan. Paikkoja tulee kyllä joka päivä auki. Vai pitääkö siivoojalla olla ajokortti, vaikka sitä ei vaatimuksissa listatakaan?