Olen työtön, ei kannata mennä töihin
Tilanne siis tämä: jäin työttömäksi ja olen ansiosidonnaisella. Hoidan lapsia kotona. Oman alan töitä ei ole tarjolla, saisin kuitenkin toimistotyötä syksyllä. Mitä järkeä mennä sinne? Joutuisin ensin ostamaan auton ja sen lisäksi kun huomioidaan päivähoitomaksut saan 200 euroa kuussa vähemmän käteen kuin nyt. Ehkä jatkan työttömänä oman alan töiden etsimistä? Periaatteessa olen tällaista vastaan, mutta nyt kun sattui omalle kohdalle niin...
Kommentit (25)
Minulle oli yllätys että kannustinloukussa ovat 2400-2800 tienaavat.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä töihin kannattaa aina mennä vaikka siitä ei mitään maksettaisikaan.
Ajattele koko maa/maailma tuhoutuisi ilman toimistoissa papereita palavereissa pyöritteleviä ihmisiä.
Aika monen mielestä on ihan hyväksyttyä myös hoitaa lapsia 3 vuotiaaksi kotona. Mielummin olisin kyllä töissä, mutta viitsiikö siitä ilosta "maksaa" 200 kuussa? Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli yllätys että kannustinloukussa ovat 2400-2800 tienaavat.
Tähän haarukkaan minäkin asetun. Ap
Sinähän siis olet haluamassa ja hakemassa töihin joka tapauksessa heti kun löydät oman alasi hommia? Eiköhän juuri se ole se tarkoituksenmukaisin toimintatapa kaikkien kannalta.
Nyt on vailla työtä noin 350 000 henkeä, joista osalla ei ole mitään erikoisammattitaitoa. En itsekään työttömänä alkaisi kovin äkkiä hakea töitä, joita voi tehdä millä tahansa omaani matalammallakin tutkinnolla. Siinä vain kaivaa maata muiden jalkojen alta ja estää itseään työllistymästä niihin paikkoihin, joissa voisi olla kunnolla hyödyksi.
Harvinaisempien ammattien kanssa tällaisena aikana pitää vain hyväksyä se, että mol.fissä ei ole sivutolkulla avoimia paikkoja jatkuvasti, vaan pitää käyttää niitä suhteita, suunnitella projekteja, tehdä yhteistyötä, epäonnistua ja pettyä monta kertaa ennen kuin joku suunnitelma alkaa vetää ja työ pääsee alkamaan. Kotona odottamalla paikat eivät pelkästään tule, mutta koulutusta vastaavaan työhön ei koskaan pääse jos ei voi odottaa muutamaa kuukautta vaan katkaisee uransa ja menee heti muihin töihin.
Eikö lähde lenton vaikka itse kysyt ja vastaat, ap? Provo
Tähän tulee muutos. Karenssia pukkaa jos et ota työtä vastaan. Perusteluksi ei kelpaa että saa vähemmän rahaa.
Mulla sama. Jos omalla alalla on vaikea työllistyä, niin mene töihin, varsinkin jos vakipaikka. Ansiosidonnainen loppuu joskus ja pitkään kotona olleita karsastetaan.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne siis tämä: jäin työttömäksi ja olen ansiosidonnaisella. Hoidan lapsia kotona. Oman alan töitä ei ole tarjolla, saisin kuitenkin toimistotyötä syksyllä. Mitä järkeä mennä sinne? Joutuisin ensin ostamaan auton ja sen lisäksi kun huomioidaan päivähoitomaksut saan 200 euroa kuussa vähemmän käteen kuin nyt. Ehkä jatkan työttömänä oman alan töiden etsimistä? Periaatteessa olen tällaista vastaan, mutta nyt kun sattui omalle kohdalle niin...
Töihin menemättä ei takuulla tapahdu mitään muutosta parempaan päin. Ansiosidonnainen loppuu aika nopeasti ja kun työttömyyttä on 3kk sijaan 3 vuotta, niin työllistyminenkin vaikeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän siis olet haluamassa ja hakemassa töihin joka tapauksessa heti kun löydät oman alasi hommia? Eiköhän juuri se ole se tarkoituksenmukaisin toimintatapa kaikkien kannalta.
Nyt on vailla työtä noin 350 000 henkeä, joista osalla ei ole mitään erikoisammattitaitoa. En itsekään työttömänä alkaisi kovin äkkiä hakea töitä, joita voi tehdä millä tahansa omaani matalammallakin tutkinnolla. Siinä vain kaivaa maata muiden jalkojen alta ja estää itseään työllistymästä niihin paikkoihin, joissa voisi olla kunnolla hyödyksi.
Harvinaisempien ammattien kanssa tällaisena aikana pitää vain hyväksyä se, että mol.fissä ei ole sivutolkulla avoimia paikkoja jatkuvasti, vaan pitää käyttää niitä suhteita, suunnitella projekteja, tehdä yhteistyötä, epäonnistua ja pettyä monta kertaa ennen kuin joku suunnitelma alkaa vetää ja työ pääsee alkamaan. Kotona odottamalla paikat eivät pelkästään tule, mutta koulutusta vastaavaan työhön ei koskaan pääse jos ei voi odottaa muutamaa kuukautta vaan katkaisee uransa ja menee heti muihin töihin.
Ohhoh, kiitos tästä :) ihan tuli tippa linssiin. Olen jotenkin ajatellut näin, mutta en ole saanut jäsenneltyä ajatuksiani. Toisessa vaakakupissa on painanut "kyllä tekevälle työtä riittää" -tyyppiset itseäni lorvailusta syyllistävät ajatukset. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö lähde lenton vaikka itse kysyt ja vastaat, ap? Provo
Häh?? :D
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Jos omalla alalla on vaikea työllistyä, niin mene töihin, varsinkin jos vakipaikka. Ansiosidonnainen loppuu joskus ja pitkään kotona olleita karsastetaan.
Kuitenkin jos on pienten kanssa kotona, en usko että karsastus on kovin dramaattista. Kirjoittaa vaan hoitovapaalla cv:hen. Ei ole vakipaikka. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä töihin kannattaa aina mennä vaikka siitä ei mitään maksettaisikaan.
Ajattele koko maa/maailma tuhoutuisi ilman toimistoissa papereita palavereissa pyöritteleviä ihmisiä.
Sitten kun toimistotyöt siirretään etätyöksi ja ei ole pakollisia työaikoja, niin voisin harkita uhraavani muutaman tunnin silloin tällöin vapaaehtoisesti sen työn eteen.
Tässä iässä eli vähän yli 50-vuotiaana ei ole enää millään toimilla sun muilla merkitystä. Olen vielä töissä, mutta koko ajan on yt:itä, ja sitten kun se kolahtaa omalle kohdalle on työllistyminen melkoisen epätodennäköistä teki mitä teki.
Siltä se ainakin kuulostaa, kun on seurannut sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Tässä iässä eli vähän yli 50-vuotiaana ei ole enää millään toimilla sun muilla merkitystä. Olen vielä töissä, mutta koko ajan on yt:itä, ja sitten kun se kolahtaa omalle kohdalle on työllistyminen melkoisen epätodennäköistä teki mitä teki.
Siltä se ainakin kuulostaa, kun on seurannut sivusta.
Ota kultainen kädenpuristus, yllättävän moni pienikin firma tarjoaa niitä. Oma mieheni otti puolitoista vuotta sitten ja on nyt 55-vuotias. Olis päässyt 57-vuotiaana työttömyyseläkeputkeen, mutta irtisanomishetkellä se tuntui kaukaiselta eikä mies halunnut toimia niin. Laski, että hyötyy kahden vuoden palkasta enemmän eikä saa persiiseensä työttömän leimaa, mikä tekee työllistymisen tosi hankalaksi. Nyt hän sen sijaan antoi vaikutelman tosikovasta ammattilaisesta, joka halusi pois oravanpyörästä noin vain. Ei ehtinyt olla kotona kahta kuukautta, kun sai uuden työtarjouksen ja otti sen. Nyt on jo saanut ylennyksen uudessa työpaikassaan. Saa palkkaa ja meillä on jemmassa hänen kahden vuoden palkkansa jonka sai työnantajalta kun vapaaehtoisesti jätti paikkansa. Jos nyt saisi potkut, meillä olisi rahaa käytettävissä (toki mäkin olen töissä myös joten on kahden ihmisen tulot) kahdeksi vuodeksi ja sitten mies pääsisi jo työttömyyseläkeputkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä iässä eli vähän yli 50-vuotiaana ei ole enää millään toimilla sun muilla merkitystä. Olen vielä töissä, mutta koko ajan on yt:itä, ja sitten kun se kolahtaa omalle kohdalle on työllistyminen melkoisen epätodennäköistä teki mitä teki.
Siltä se ainakin kuulostaa, kun on seurannut sivusta.
Ota kultainen kädenpuristus, yllättävän moni pienikin firma tarjoaa niitä. Oma mieheni otti puolitoista vuotta sitten ja on nyt 55-vuotias. Olis päässyt 57-vuotiaana työttömyyseläkeputkeen, mutta irtisanomishetkellä se tuntui kaukaiselta eikä mies halunnut toimia niin. Laski, että hyötyy kahden vuoden palkasta enemmän eikä saa persiiseensä työttömän leimaa, mikä tekee työllistymisen tosi hankalaksi. Nyt hän sen sijaan antoi vaikutelman tosikovasta ammattilaisesta, joka halusi pois oravanpyörästä noin vain. Ei ehtinyt olla kotona kahta kuukautta, kun sai uuden työtarjouksen ja otti sen. Nyt on jo saanut ylennyksen uudessa työpaikassaan. Saa palkkaa ja meillä on jemmassa hänen kahden vuoden palkkansa jonka sai työnantajalta kun vapaaehtoisesti jätti paikkansa. Jos nyt saisi potkut, meillä olisi rahaa käytettävissä (toki mäkin olen töissä myös joten on kahden ihmisen tulot) kahdeksi vuodeksi ja sitten mies pääsisi jo työttömyyseläkeputkeen.
No hyvä hänelle, tuohan on onnenpotku. Meidän firmassa ei kultaisia kädenpuristuksia ole tarjolla, vaan niukkuutta vain. Suostuin jopa isoon palkanalennukseen, jotta pystyin pitämään työpaikkani :-/
Lykkyä tykö kaikille työtä etsiville.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne siis tämä: jäin työttömäksi ja olen ansiosidonnaisella. Hoidan lapsia kotona. Oman alan töitä ei ole tarjolla, saisin kuitenkin toimistotyötä syksyllä. Mitä järkeä mennä sinne? Joutuisin ensin ostamaan auton ja sen lisäksi kun huomioidaan päivähoitomaksut saan 200 euroa kuussa vähemmän käteen kuin nyt. Ehkä jatkan työttömänä oman alan töiden etsimistä? Periaatteessa olen tällaista vastaan, mutta nyt kun sattui omalle kohdalle niin...
Loppuu se ansiosidonnainen sinulta, kun kieltäydyt työstä. Sitten ei ole tuotakaan ongelmaa enää rasitteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne siis tämä: jäin työttömäksi ja olen ansiosidonnaisella. Hoidan lapsia kotona. Oman alan töitä ei ole tarjolla, saisin kuitenkin toimistotyötä syksyllä. Mitä järkeä mennä sinne? Joutuisin ensin ostamaan auton ja sen lisäksi kun huomioidaan päivähoitomaksut saan 200 euroa kuussa vähemmän käteen kuin nyt. Ehkä jatkan työttömänä oman alan töiden etsimistä? Periaatteessa olen tällaista vastaan, mutta nyt kun sattui omalle kohdalle niin...
Loppuu se ansiosidonnainen sinulta, kun kieltäydyt työstä. Sitten ei ole tuotakaan ongelmaa enää rasitteena.
Eipä lopu. Tulee vain karenssi hetkeksi.
IS:n sivuilla persujen aluepuheenjohtaja kertoilee samantapaisesta kannustinloukusta. Jäin vain miettiään, että mitenkähän on mahdollista muka saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ja kotihoidontukea samaan aikaan? Itse en ainakaan saanut, sain työttömyyskorvauksen vasta kun kotihoidontuki loppui (ja onneksi pian sitten töitäkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli yllätys että kannustinloukussa ovat 2400-2800 tienaavat.
Tähän haarukkaan minäkin asetun. Ap
Voi älkää olko noin yksinkertaisia. Niinhän se usein menee että kun lehdissä kirkuu "2600€" tuloilla ei kannata tehdä töitä niin tätä sitten hoetaan miettimättä enempää minkälaisesta tapauksesta on kysymys. Meidän sosiaaliturvamme rakentuu monesta osasesta ja ei voi sanoa mitään tiettyä könttäsummaa millä kannattaa tai ei kannata tehdä töitä.
Pieniä esimerkkejä:
Palkka 2400-2800 ja olet sinkku. Kannattaa! Saat varmasti nettona enemmän kun peruspäivärahalla elävä.
Palkka 2400-2800 ja lapsiperhe. Ei välttämättä kannata jos toisella puolisolla on tuloinan vain peruspäiväraha ja jos lapsia on enemmän kuin 1.
Palkka 2400-2800 ja kolmen lapsen yksinhuoltaja. Kannattaa, jos asut vuokra-asunnossa johon saat asumistukea. Työttömänä peruspäivärahalla saa yksinhuoltaja vähemmän koska peruspäiväraha + asumistuki on vähemmän kuin palkka nettona + asumistuki. Muita tukia ei tarvitse verrata koska ne pysyy samana olkoon yksinhuoltaja työtön tai töissä. (eli lapsilisät ja elatustuet pysyy nettomääräisesti samoina)
Tuo yksinhuoltajien esimerkkinä ottaminen on ollut aika inhottavaa, sillä tilanne ei ole ihan niin kamala mitään halutaan esittää. Itse asiassa yksinhuoltaja pääsee melko pienilläkin tuloilla korkeampiin nettotuloihin kun peruspäivärahalla jos lapsia on monta, sillä tällöin palkkatuloista huolimatta on mahdollisuus vielä saada monta sataa asumistukea ja palkan päälle tulevat sitten vielä nämä muut tuet kuten lapsilistä yh-korotuksilla ja elatustuet. Päivähoitomaksujakaan ei mene kuin minimaalinen summa jos lapsia on enemmän kuin yksi ellei tulot ole sitten tosi hyvät.
Tilanne on ehkä kaikkein surkein yksinhuoltajalle, jolla on 1 lapsi koska tällöin katsotaan että melko pienetkin tulot ovat sen verran hyvät kahdelle henkilölle että asumistukea ei helposti tipu kuin muutama kymppi jos sitäkään ja asumiskulut ovat yleensä erittäin korkeat kuitenkin ainakin pääkaupunkiseudulla. Päivähoitoakaan ei saa ilmaiseksi yli kahdentonnin bruttotuloilla jos lapsia on yksi.
Kaikkein pahin kannustinloukku on muuten ei yksinhuoltajilla, vaan lapsiperheillä joissa on vain yksi tulonsaaja tai kaksi joilla surkea palkka eli yhteenlasketut tulot n. 4000€ tienoilla. Tällaisen perheen nettotulot eivät juuri eroa tilanteesta joissa kumpikin olisi vain työmarkinatuella. Aika hullua eikö olekin.
Kyllä töihin kannattaa aina mennä vaikka siitä ei mitään maksettaisikaan.
Ajattele koko maa/maailma tuhoutuisi ilman toimistoissa papereita palavereissa pyöritteleviä ihmisiä.