Totuus rakastumisesta
Ihmiset puhuu rakastumisesta kuin se olisi joku ainutlaatuinen tapahtuma joka voi tapahtua vain näiden kahden tietyn ihmisen kesken. Tosiasiassa ihminen voi rakastua vaikka kuinka moneen ihmiseen, ei välttämättä samalla kertaa, mutta se kuka nyt sattuu olemaan se kehen rakastuu on pitkälti sattumasta kiinni että kuka nyt sattui kohdalle sillä sopivalla hetkellä.
Miehet pystyy rakastumaan melkein keneen hyväänsä naiseen jota pitää kauniina (mitä kauniimpi, sitä syvempi rakkaus). Naiset taas pystyy rakastumaan melkein keneen hyvänsä mieheen jolla on naiselle riittävän korkea sosiaalinen status (aina vähintään hieman naista korkeampi status, mitä korkeampi, sitä syvempi rakkaus). Näin yksinkertaista se on pohjimmiltaan.
Kommentit (24)
Ap, mä olen erittäin rakastunut mieheen, joka oli tavatessani työtön. Se siitä korkeasta statuksesta. Ei ollut mitään merkitystä tuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin nuorena uskoin tähän rakkauden ainutlaatuisuuteen ja "siihen oikeaan" ja "sielunkumppanuuteen" ja muuhun tällaiseen. Todellisuus on kuitenkin paljon raadollisempi tavallaan. Tai käytännöllisempi ihmisen kannalta. Jos jokaiselle olisi olemassa vain "se oikea", niin ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon, koska nämä "oikeat" harvoin kohtaisi, ellei sitten usko kohtaloon, joka on taas taikauskoa.
Eihän sielunkumppanuus ja se, että ihmisellä voi olla monia sielunkumppaneita ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Minä uskon edelleen sielunkumppaniin, mutta uskon, että heitä ovat ihmiset mahdollisimman samalla henkisellä ilmapiirillä kotitaustoinaan kuin mitä itsellä oli. Ulkoinen ilmapiiri voi näillä erota, mutta henkisessä on jotakin sellaista samuutta, mikä sitten siinä toisessa ihmisessä puhuttelee tavallista enemmän.
2Joo, onhan tuo totta tavallaan, mutta tuossakin on se statuskysymys taustalla ensimmäisenä. Ei ihmiset edes alas tarkkailemaan toistensa henkistä yhteensopivuutta jolleivat ole samaa statusluokkaa sosiaalisesti.
No ei pidä paikkaansa ainakaan minun kohdallani. Sielunkumppanini ovat olleet kyllä hyvin erilaisista ympyröistä kuin minä, eikä tapaamisaikasetkaan statukset ole olleet samaa (minä varakkaampi naisena) mutta on ollut henkiset syyt sielunkumppanuustunnelmille.
2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin nuorena uskoin tähän rakkauden ainutlaatuisuuteen ja "siihen oikeaan" ja "sielunkumppanuuteen" ja muuhun tällaiseen. Todellisuus on kuitenkin paljon raadollisempi tavallaan. Tai käytännöllisempi ihmisen kannalta. Jos jokaiselle olisi olemassa vain "se oikea", niin ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon, koska nämä "oikeat" harvoin kohtaisi, ellei sitten usko kohtaloon, joka on taas taikauskoa.
Eihän sielunkumppanuus ja se, että ihmisellä voi olla monia sielunkumppaneita ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Minä uskon edelleen sielunkumppaniin, mutta uskon, että heitä ovat ihmiset mahdollisimman samalla henkisellä ilmapiirillä kotitaustoinaan kuin mitä itsellä oli. Ulkoinen ilmapiiri voi näillä erota, mutta henkisessä on jotakin sellaista samuutta, mikä sitten siinä toisessa ihmisessä puhuttelee tavallista enemmän.
2Joo, onhan tuo totta tavallaan, mutta tuossakin on se statuskysymys taustalla ensimmäisenä. Ei ihmiset edes alas tarkkailemaan toistensa henkistä yhteensopivuutta jolleivat ole samaa statusluokkaa sosiaalisesti.
Ja siis millä tavalla tämä perustelisi aloituksessa mainitun naisten kauneuteen rakastumisen? Ei mitenkään.
Enemmänkin syvältä.