Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ex-vanhoillislestadiolainen täällä. Kysyttävää?

Vierailija
18.04.2016 |

En tiedä mistä keksin tänne kirjoitella. Mutta mukavahan se on joskus itsekin aloittaa keskustelu itselle suht läheisestä aiheesta.

Lähdin uskosta muutamia vuosia sitten, olen reilu parikymppinen nainen. Itselleni uskon kieltäminen oli suht kova pala yhteisön paineen takia. Voin esimerkiksi vastata kysymyksiin, mitä herää uskon kieltämiseen liittyen. Jos joku täällä sattuu kamppailemaan näiden asioiden kanssa, haluatko ehkäpä vertaistukea? Tai jos on muuten vaan kysyttävää, vastaan parhaani mukaan. :)

Saattaa olla hölmöä tänne kirjoittaa, mutta se riittää, jos voin edes yhtä jeesata tähän liittyen. Itse olisin toivonut voivani jutella anonyymisti tästä edes jonkun kanssa..jonkun joka on ollut samassa tilanteessa ja ymmärtää :)

Kommentit (47)

Vierailija
41/47 |
19.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksei tätä keskustelua ole vielä suljettu? Kaikki islamiin ja muslimeihin liittyvät aina suljetaan. Naurettavaa toimintaa. Kaikista muista uskonnoista saa puhua mutta ei islamista! Huuuuuuuuuu!

Vierailija
42/47 |
19.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka moni ei vl ja ei wt  ja ei baarikärpänen puhuu seksistä tyttökavereiden kanssa? Teininä vielä jotain voidaan yleensä puhuakin, mutta jos vl ei harrasta esiaviollista seksiä teininä niin se juna meni. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/47 |
19.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, koetko että uskonto oli liian vahvasti mukana sinun ja vanhempiesi välisessä suhteessa?

Tätä on vaikea selittää muuten kuin omalla esimerkillä. Meillä oli isossa perheessä aika autoritäärinen kasvatus ja anteeksiantamisen merkitys korostui vähän liikaakin kun vihainen vanhempi "suli" helläksi ja siunasi evankeliumin. Vähän sellaista evankeliumiin koukuttamista. Ja vanhempien hyväksyntä liitettiin vahvasti siihen että olet uskovainen tyttö. Tietyt asiat oppi nopeasti kuten sen, etti saanut valittaa ja vastustella seuroihin lähtiessä (ei-lestadiolaisille tiedoksi että seuroissa istutaan vähintään kerran viikossa kuuntelemassa yleensä 2 kpl n. 45 min saarnoja hiljaa penkissä, eli voitte kuvitella että joku 6-7-vuotiaskin saattaisi siellä joskus hieman pitkästyä). Jos sanoi ettei halua lähteä, niin isän naama meni vakavaksi ja tuli juhlallinen puhuttelu siitä miten uskovaiset haluaa käydä seuroissa, haluathan sinä olla uskovainen.

Nää saattaa tuntua pieniltä asioilta, mutta minulle tuo jätti isot traumat. Jonkinlainen mielen hallinta ulkopuolelta, kai sitä voi hengelliseksi väkivallaksikin nimittää. Kasvaessa aloin yhä enemmän kyseenalaistaa noita totuuksia ("en oikeasti halua istua seuroissa") mutta pidin suuni kiinni. Muodostin päänsisäisen "oman reviirini" jota puolustin. Tavallaan eroamisprosessini kesti koko lapsuuden ja nuoruuden kunnes vähään päälle parikymppisenä olin valmis ns. tulemaan kaapista ja lähtemään liikkeestä.

Mites AP tai muut ex-vl:t, kuulostaako tämä yhtään tutulta? Joskus luulin että kaikilla eronneilla on ollut samaa, nykyään tiedän että kokemuksia on hirveän erilaisia.

Vierailija
44/47 |
19.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi lestoissa on niin paljon insestiä ja pedofiliaa? 

Täysin sairas maailmankuva.

Vierailija
45/47 |
19.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on vähän eri kokemus tuosta lapsijutusta. Itse en kokenut, että meitä oltaisiin pahasti katsottu tai vieroksuttu, kun lasta ei heti kuulunut, vaikka naimisissa oltiin. Läheiset tietenkin tiesi, mikä tilanne oli (keskenmenoja), ja kukaan vieraampi ei koskaan ihmetellyt asiaa.

Vierailija
46/47 |
19.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap on provo, tiedoksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/47 |
19.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uyuyuy kirjoitti:

Lestadiolaisia, jehovista ja muslimeja yhdistää se, että kaikenlainen kritiikki ja avoin keskustelu on kielletty.

Kaikki on ja pysyy samana, vaikka elämä ympärillä muuttuu.

Kuinka monessa keskustelussa olet itse ollut mukana? Ja oletko ehtinyt kokeilla kaikkia noita suuntia elämäsi aikana? Itse en rohkenisi julistaa noita 'totuuksia' ilman henkilökohtaista kokemusta, koska median kautta saa ihan ihmeellisiä kuvia monestakin jutusta. 

En ole tuo yo. kommentoija, mutta olen tuntenut läheisesti kaikkia noita uskonsuuntia edustavia henkilöitä. Keskimäärin juuri niissä on erittäin ahdas ajatusmaailma. Lisäisin ehkä vielä hellarit. Ja nyt tosiaan puhun keskimääräisestä uskonsa edustajasta. Luterilaisissakin uskovissa on ahdasmielisiä, mutta keskimääräinen luterilainen on hyvin liberaali suhteessa uskonkysymyksiin, samoin suuret katoliset suunnat ovat nykyisin erittäin maallistuneita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan yhdeksän