Törkeä ja ennen kaikkea edesvastuuton kaveri!

Eikö se kaveri ole kirppareista kuullut, tai sossusta?

Vierailija kirjoitti:

Eikö se kaveri ole kirppareista kuullut, tai sossusta?

Noh, ensinnäkin hän tahtoisi uutta, mutta käytetty käy pitkin hampain. Itse kyllä ostin miehen kanssa vauvalle tavarat käytettynä, mutta ihmeesti ne olisivat kelvanneet. 

Ja sossusta saa rahaa, mutta se on äkkiä tuhlattu, kun hän hiukan tarvitsee meikkejä, uusia vaatteita, kenkiä, ravintolaan pitää päästä syömään, baariin pitää päästä (tai piti päästä, ainakin toivottavasti on lopettanut nyt), haluaa siis näyttää ulospäin, kuinka hänellä olisi muka rahaa.

Vuokratkin jättää maksamatta ja poikaystävä maksaa sitä itse vielä kotona säästämästään rahasta, mutta se ei riitä enää moneen vuokraan. Kaveri, tai no entinen kaveri ei vain usko mitään mitä hänelle sanoo, kaipa he pian ovat ilman asuntoa.

Ap

Ei sinua sitten huoleta ap, että tuo kamusi käy täällä av:lla?

Vierailija kirjoitti:

Ei sinua sitten huoleta ap, että tuo kamusi käy täällä av:lla?

Itse asiassa voisi olla hyvä jos kävisi. Hän voisi ehkä ymmärtää jotakin käytöksestään jos lukisi siitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei sinua sitten huoleta ap, että tuo kamusi käy täällä av:lla?

Miksi ap:ta huolettas?

Tää sama stoori ollu ennenkin täällä.

Oletko nyt ap hieman itsekäs? Kaverisi tuntuu tarvitsevan nyt tavaroita hieman enemmän kuin sinä. Mielestäni voisit auttaa kaveria. Sitten JOS joskus hankitte toisen lapsen niin ostatte uudet kamppeet uudelle vauvalle, teksistäsi sain sen käsityksen että teillä on varaa kun kaverilla taas ei ole varaa. Ja hei jos kaveris joskus myykin kamppeet sitten esim kirpparilla niin hän saa vain murto osan siitä mitä te olette maksaneet ja se murto osa voi olla kaverilles iso raha kun taas teillä se ei tuntuis missään.

Vierailija kirjoitti:

Tää sama stoori ollu ennenkin täällä.

Sille en kyllä voi yhtään mitään, jos on muitakin yhtä ahneita ja tökeröjä ihmisiä kuin tämä kaverini.

Ap

Porvoosta päivää.

Ha ha, ei oo todellista... (Ehkä ei siis kirjaimellisestikaan, jos tämä on provo? ;)) Ei tota voi kyllä nuoruuden piikkiin laittaa, ihan vaan pelkän itsekkyyden ja tyhmyyden.

Vierailija kirjoitti:

Oletko nyt ap hieman itsekäs? Kaverisi tuntuu tarvitsevan nyt tavaroita hieman enemmän kuin sinä. Mielestäni voisit auttaa kaveria. Sitten JOS joskus hankitte toisen lapsen niin ostatte uudet kamppeet uudelle vauvalle, teksistäsi sain sen käsityksen että teillä on varaa kun kaverilla taas ei ole varaa. Ja hei jos kaveris joskus myykin kamppeet sitten esim kirpparilla niin hän saa vain murto osan siitä mitä te olette maksaneet ja se murto osa voi olla kaverilles iso raha kun taas teillä se ei tuntuis missään.

Jos kirjoittaisit hieman eri tavalla, olisin aivan varma että olisit tämä kaverini.

Ap

Ap, älä anna itsekkään ämmän voittaa, en edes omalla kohdalla viitsisi kuvitella, kun odotin lastani että alan vonkaamaan ystäviltä lastentarvikkeita tai vaatteita. Kyllä he itse sitten antavat tai myyvät aikanaan kun siltä tuntuu JA sinun kaverisi pitäisi järkitasolla tämä tietää. Jos hän alkaa marttyyriksi, älä mene lankaan.

Kiitokset hyvästä keskustelusta, meidän vauvatarvikkeita ei anneta eikä lainata sitten kenellekään. Oma äitinikin aina muisteli, kuinka oli siskolleen antanut minun vanhoja juhlamekkoja ym. ja ne oli sitten myyty eteenpäin ja rahoilla matkusteltu etelään.

Vierailija kirjoitti:

Oletko nyt ap hieman itsekäs? Kaverisi tuntuu tarvitsevan nyt tavaroita hieman enemmän kuin sinä. Mielestäni voisit auttaa kaveria. Sitten JOS joskus hankitte toisen lapsen niin ostatte uudet kamppeet uudelle vauvalle, teksistäsi sain sen käsityksen että teillä on varaa kun kaverilla taas ei ole varaa. Ja hei jos kaveris joskus myykin kamppeet sitten esim kirpparilla niin hän saa vain murto osan siitä mitä te olette maksaneet ja se murto osa voi olla kaverilles iso raha kun taas teillä se ei tuntuis missään.

Oletko lompakkoloinen?

Muutin aikoinaan omaan asuntooni, olin jo vuosia saanut astioita, kattiloita jne lahjaksi.

Kun menimme mieheni kanssa naimisiin, pyysimme mm astioita. Pikkusiskoni ystävä oli kysynyt minulta voiko hän saada nyt meidän vanhat astiat.

Siskoni usein asustelee meillä kun olemme poissa.

Kerroin kaikki astiat ovat käytössä, hänestä meillä on liikaa astioita.

En ole siskoni ystävää nähnyt varmaan 10 vuoteen.

Joka lähtöön löytyy.

Tällaisia ihmisiä ihan oikeasti on. Ja olen joutunut pistämään välit poikki tällaiseen. Monet kerrat tyyppi itse haukkui minut mitä törkeimmillä sanoilla ja vannoi ettei aio olla enää missään tekemisissä ikinä. Mutta sitten aina kuitenkin... Jotenkin sellaista vaan kestää ja kestää. Ehkä sitä ajattelee, että jollain on murkkuikä vähän myöhässä, kyllä se siitä aikuistuu. Ei valitettavasti aikuistu. Ja tuollaiselle ihmiselle on suuri järkytys, kun hän hoksaa että ihan oikeasti joku ei halua olla tekemisissä. Vaikka siis itse on naama punaisena huutanut, että vihaa sinua, olet h***a, en aio nähdä sinua enää koskaan... Mutta että joku toinen voisi vaan katkaista välit, se on epistä.

Onneksi teitä muita kaverini kaltaisia ei tunnu ihan kauhean montaa olevan täälläkään :) Typerintä hänen käyttäytymisestään tekee se, että hän tietää että toinen lapsi on tulossa isolla todennäköisyydellä ensi vuoden puolella, vain joitakin kuukausia hänen vauvansa jälkeen, hän on itse hankkiutunut salaa raskaaksi ja käyttää hänen ja poikaystävänsä rahat noin holtittomasti mitä jo kerroin.

En vain käsitä, miksi tuohon rahatilanteeseen on pakko tehdä vauva, varsinkaan tuolla tavalla. Poikaystäväänsä käy sääliksi kun on niin kiltti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen kanssa vuoden ikäinen poika ja kaverini on raskaana nyt ensimmäisillä viikoilla, omien sanojensa mukaan 9viikolla. Hän on nyt saanut päähänsä, että saa kaikki poikamme vanhat ja pieneksi jääneet vaatteet ja muutkin tavarat.

Hän oli jokin aika sitten käymässä kahvilla ja asia nousi esiin tälla tavalla:

"Niin muuten, ajateltiin ton Timon (nimi muutettu) kanssa, että tehän ette nyt enää tarvi noita Matin (nimi muutettu) vanhoja vaatteita ja vaunuja ja muita, niin me tosiaan ajateltiin että me voidaan ottaa ne, ettei tarvi roskiin heittää".

Yllätyin hieman, koska kaverini tietää kyllä, että olemme miehen kanssa hankkimassa vielä toisen lapsen, oletettavasti jo ensi vuoden puolelle. Vastasin hänelle tähän:

"Niin no meille kyllä on tulossa vielä se toinen lapsi, että menee sitten sille kun ostettiin kaikki neutraalina ettei sitten haittaa jos on tyttö. Mutta kyllähän tuolta nyt varmaan jotakin voi kattoa, kun niitä vaatteita ainakin on hiukan liikaa". Vetosin hiukan vinkkinä kaverille tuohon neutraalisuuteen, mutta ei tainnut ymmärtää.

Kaveri suutahti sitten oikein kunnolla tästä.

"Miten sä voit olla noin itsekäs? Kyllä sulla ja Harrilla (nimi muutettu) on rahaa ostaa uudet tavarat mutta mulla ja Timolla ei oo kun opiskellaan vielä ja sä tiiät sen! Ja voisitte vaikka vähän oottaa sen toisen lapsen kanssa kun teillä on jo yks ja tää on meille eka!"'

En osannut sanoa tuohon mitään, menin ihan lukkoon tuollaisesta käytöksestä. Kaveri lähti ovet paukkuen kiukkuisena ulos ja minä jäin istumaan keittiöön ihmeissäni. En ole ikinä ennen huomannut tällaisia piirteitä kaverissani, mutta en usko että tämä kaverisuhde tulee jatkumaan tällaisen jälkeen, enkä kyllä syytä hormoneitakaan tästä, ei tuollaista itsekkyyttä voi niidenkään syyksi laittaa. Hän on kyllä hieman nuori, 23-vuotias, enkä ole missään vaiheessa pitänyt ajatuksesta, että hän saa lapsen. Hän elää vielä sitä nuoruus aikaansa, käytännössä juoksee baareissa, milloin hiukan petetään poikaystävää ja milloin ollaan jättämässä kun on niin kamala jne.

Ja sitten suurimpana se, että taloudellinen elämä ei ole miltään osin kunnossa, kuten hänen kommentistaankin ymmärsi. He ovat poikaystävänsä kanssa molemmat opiskelijoita, poikaystävä ei edes tahtonut tätä lasta missään vaiheessa, mutta päätti että jää kaverini tueksi.

Kaveri on edesvastuuton, koska tuohon tilanteeseen on tehnyt vauvan. Ja kaikkeista kamalinta on se, että hän on salaa hankkiutunut raskaaksi, koska poikaystävä ei tahtonut vauvaa, mutta hän tahtoi. Poikaystävä tietää tämän jo, muttei tahdo "laistaa omasta vastuustaan". Sinänsä hieno ele häneltä.

Ideoita, mitä voisin tehdä? Ja anteeksi, teksti voi olla hieman sekavaa mutta olen vielä hiukan sekaisin tapahtuneesta.

Höpö, höpö. Oikeassa elämässä ihmisillä on suu ja puhelahjat, jos joku sanoo noin, hänelle sanotaan, että meidän tavarat joutaa kiertoon vasta sitten kun  lapsiluku on täynnä. Ja se siitä!

Mutta provoahan on mukamaa tänne kirjoitella, kun ei muta elämää ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen kanssa vuoden ikäinen poika ja kaverini on raskaana nyt ensimmäisillä viikoilla, omien sanojensa mukaan 9viikolla. Hän on nyt saanut päähänsä, että saa kaikki poikamme vanhat ja pieneksi jääneet vaatteet ja muutkin tavarat.

Hän oli jokin aika sitten käymässä kahvilla ja asia nousi esiin tälla tavalla:

"Niin muuten, ajateltiin ton Timon (nimi muutettu) kanssa, että tehän ette nyt enää tarvi noita Matin (nimi muutettu) vanhoja vaatteita ja vaunuja ja muita, niin me tosiaan ajateltiin että me voidaan ottaa ne, ettei tarvi roskiin heittää".

Yllätyin hieman, koska kaverini tietää kyllä, että olemme miehen kanssa hankkimassa vielä toisen lapsen, oletettavasti jo ensi vuoden puolelle. Vastasin hänelle tähän:

"Niin no meille kyllä on tulossa vielä se toinen lapsi, että menee sitten sille kun ostettiin kaikki neutraalina ettei sitten haittaa jos on tyttö. Mutta kyllähän tuolta nyt varmaan jotakin voi kattoa, kun niitä vaatteita ainakin on hiukan liikaa". Vetosin hiukan vinkkinä kaverille tuohon neutraalisuuteen, mutta ei tainnut ymmärtää.

Kaveri suutahti sitten oikein kunnolla tästä.

"Miten sä voit olla noin itsekäs? Kyllä sulla ja Harrilla (nimi muutettu) on rahaa ostaa uudet tavarat mutta mulla ja Timolla ei oo kun opiskellaan vielä ja sä tiiät sen! Ja voisitte vaikka vähän oottaa sen toisen lapsen kanssa kun teillä on jo yks ja tää on meille eka!"'

En osannut sanoa tuohon mitään, menin ihan lukkoon tuollaisesta käytöksestä. Kaveri lähti ovet paukkuen kiukkuisena ulos ja minä jäin istumaan keittiöön ihmeissäni. En ole ikinä ennen huomannut tällaisia piirteitä kaverissani, mutta en usko että tämä kaverisuhde tulee jatkumaan tällaisen jälkeen, enkä kyllä syytä hormoneitakaan tästä, ei tuollaista itsekkyyttä voi niidenkään syyksi laittaa. Hän on kyllä hieman nuori, 23-vuotias, enkä ole missään vaiheessa pitänyt ajatuksesta, että hän saa lapsen. Hän elää vielä sitä nuoruus aikaansa, käytännössä juoksee baareissa, milloin hiukan petetään poikaystävää ja milloin ollaan jättämässä kun on niin kamala jne.

Ja sitten suurimpana se, että taloudellinen elämä ei ole miltään osin kunnossa, kuten hänen kommentistaankin ymmärsi. He ovat poikaystävänsä kanssa molemmat opiskelijoita, poikaystävä ei edes tahtonut tätä lasta missään vaiheessa, mutta päätti että jää kaverini tueksi.

Kaveri on edesvastuuton, koska tuohon tilanteeseen on tehnyt vauvan. Ja kaikkeista kamalinta on se, että hän on salaa hankkiutunut raskaaksi, koska poikaystävä ei tahtonut vauvaa, mutta hän tahtoi. Poikaystävä tietää tämän jo, muttei tahdo "laistaa omasta vastuustaan". Sinänsä hieno ele häneltä.

Ideoita, mitä voisin tehdä? Ja anteeksi, teksti voi olla hieman sekavaa mutta olen vielä hiukan sekaisin tapahtuneesta.

Höpö, höpö. Oikeassa elämässä ihmisillä on suu ja puhelahjat, jos joku sanoo noin, hänelle sanotaan, että meidän tavarat joutaa kiertoon vasta sitten kun  lapsiluku on täynnä. Ja se siitä!

Mutta provoahan on mukamaa tänne kirjoitella, kun ei muta elämää ole!

Kyllä sitä kuules menee lukkoon, minä ainakin menin, kun meillä on pitkä historia kaverin kanssa ja ennen ei ole käyttäytynyt noin. En osannut yhtään odottaa tuollaista reaktiota, vaikka tiedän että hän voi olla hieman itsekäs välillä. Ikinä ei silti ole noin vielä käyttäytynyt.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen kanssa vuoden ikäinen poika ja kaverini on raskaana nyt ensimmäisillä viikoilla, omien sanojensa mukaan 9viikolla. Hän on nyt saanut päähänsä, että saa kaikki poikamme vanhat ja pieneksi jääneet vaatteet ja muutkin tavarat.

Hän oli jokin aika sitten käymässä kahvilla ja asia nousi esiin tälla tavalla:

"Niin muuten, ajateltiin ton Timon (nimi muutettu) kanssa, että tehän ette nyt enää tarvi noita Matin (nimi muutettu) vanhoja vaatteita ja vaunuja ja muita, niin me tosiaan ajateltiin että me voidaan ottaa ne, ettei tarvi roskiin heittää".

Yllätyin hieman, koska kaverini tietää kyllä, että olemme miehen kanssa hankkimassa vielä toisen lapsen, oletettavasti jo ensi vuoden puolelle. Vastasin hänelle tähän:

"Niin no meille kyllä on tulossa vielä se toinen lapsi, että menee sitten sille kun ostettiin kaikki neutraalina ettei sitten haittaa jos on tyttö. Mutta kyllähän tuolta nyt varmaan jotakin voi kattoa, kun niitä vaatteita ainakin on hiukan liikaa". Vetosin hiukan vinkkinä kaverille tuohon neutraalisuuteen, mutta ei tainnut ymmärtää.

Kaveri suutahti sitten oikein kunnolla tästä.

"Miten sä voit olla noin itsekäs? Kyllä sulla ja Harrilla (nimi muutettu) on rahaa ostaa uudet tavarat mutta mulla ja Timolla ei oo kun opiskellaan vielä ja sä tiiät sen! Ja voisitte vaikka vähän oottaa sen toisen lapsen kanssa kun teillä on jo yks ja tää on meille eka!"'

En osannut sanoa tuohon mitään, menin ihan lukkoon tuollaisesta käytöksestä. Kaveri lähti ovet paukkuen kiukkuisena ulos ja minä jäin istumaan keittiöön ihmeissäni. En ole ikinä ennen huomannut tällaisia piirteitä kaverissani, mutta en usko että tämä kaverisuhde tulee jatkumaan tällaisen jälkeen, enkä kyllä syytä hormoneitakaan tästä, ei tuollaista itsekkyyttä voi niidenkään syyksi laittaa. Hän on kyllä hieman nuori, 23-vuotias, enkä ole missään vaiheessa pitänyt ajatuksesta, että hän saa lapsen. Hän elää vielä sitä nuoruus aikaansa, käytännössä juoksee baareissa, milloin hiukan petetään poikaystävää ja milloin ollaan jättämässä kun on niin kamala jne.

Ja sitten suurimpana se, että taloudellinen elämä ei ole miltään osin kunnossa, kuten hänen kommentistaankin ymmärsi. He ovat poikaystävänsä kanssa molemmat opiskelijoita, poikaystävä ei edes tahtonut tätä lasta missään vaiheessa, mutta päätti että jää kaverini tueksi.

Kaveri on edesvastuuton, koska tuohon tilanteeseen on tehnyt vauvan. Ja kaikkeista kamalinta on se, että hän on salaa hankkiutunut raskaaksi, koska poikaystävä ei tahtonut vauvaa, mutta hän tahtoi. Poikaystävä tietää tämän jo, muttei tahdo "laistaa omasta vastuustaan". Sinänsä hieno ele häneltä.

Ideoita, mitä voisin tehdä? Ja anteeksi, teksti voi olla hieman sekavaa mutta olen vielä hiukan sekaisin tapahtuneesta.

Höpö, höpö. Oikeassa elämässä ihmisillä on suu ja puhelahjat, jos joku sanoo noin, hänelle sanotaan, että meidän tavarat joutaa kiertoon vasta sitten kun  lapsiluku on täynnä. Ja se siitä!

Mutta provoahan on mukamaa tänne kirjoitella, kun ei muta elämää ole!

Vaikka itse saisin suuni auki ap:n tilanteessa, niin ymmärrän, että kaikki eivät saa. Joskus ihmisten röyhkeys saa suulaammankin hiljaiseksi