Töissäni (kahvilassa) surullinen tilanne, vanha pappa tilasi ensin kahvin ja korvapuustin kahdelle, sitten...

Muistisairas vanhus, jonka yhteiskunta on jättänyt oman onnensa nojaan.

Vierailija kirjoitti:

Missä viipyy palstan miesvihaajat, jotka kertovat että pappa ei koskaan ole tehnyt kotitöitä, osallistunut lastenhoitoon, sai parempaa palkkaa kuin vaimonsa ja kuuluu varmasti hyvävelikerhoon?

On pappa varmaankin myös hakannut naisia ja ehkä raiskannutkin?

Tyytyivät tällä kertaa vain antamaan alapeukkuja.

Vierailija kirjoitti:

Pappakulta!

Vanhukset ovat joskus niin liikuttavia. Työskentelen palvelusihteerinä, ja on hämmästyttävää kuinka vanhukset luottavat minun, ventovieraaseen. Tiliotteet, reseptit jne. hyvin henkilökohtaiset paperit ja asiat annetaan minulle ja pyydetään apua.

Työskentelen kaupungilla, mutta autan verotomisto-, Kela- ja pankkiasioissa koska he minulta apua pyytävät. Esimieheni on joskus sanonut, että hän perustaa minulle torille Kaikki hoituu - toimipisteen. 😀 Minusta se on kiva ajatus, pitäisin sellaisesta työstä. Onneksi nykyiseen työhöni on ujuttautunut asioita ja elämää laajasti.

Tuon sanan "liikuttava" voisi ehkä vaihtaa toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jospa Helvi olikin salarakas, jonka kanssa tapailivat kahvilassa.

No en todellakaan ollut.

T. Helvi

Vierailija kirjoitti:

Viikonloppuna kävin vasta avatussa kesäkahvilassa, jossa oli asiakkaana vanhus (lähistöllä vanhainkoti) katseli ympärilleen ja jäi vaikutelma, että halusi juttuseuraa. En oikein tiennyt, mitä tehdä, koska olin ostanut take awayn. No meen  käymään siellä jatkossakin, niin silloin istun seuraksi, jos hänelle seura kelpaa. Mukavaa tuo itsellekin on jutella niitä näitä muiden kuin ystävien yms. kanssa.

Kannattaa! Minä ystävystyin nuorena tyttönä erään vanhuksen kanssa. Hän istui usein yksin kerrostaloalueemme pihalla ja kerran menin koirani kanssa seuraksi istumaan. Oli aivan ihana mummo ja kutsui minut toisinaan kotiinsa syömään, kun tiesin että olen yksin elävä opiskelija. Pidimme yhteyksiä vielä poismuuttoni jälkeen ihan siihen asti, että mummo kuoli. Ihana varaisovanhempi <3

Vierailija kirjoitti:

Pappakulta!

Vanhukset ovat joskus niin liikuttavia. Työskentelen palvelusihteerinä, ja on hämmästyttävää kuinka vanhukset luottavat minun, ventovieraaseen. Tiliotteet, reseptit jne. hyvin henkilökohtaiset paperit ja asiat annetaan minulle ja pyydetään apua.

Työskentelen kaupungilla, mutta autan verotomisto-, Kela- ja pankkiasioissa koska he minulta apua pyytävät. Esimieheni on joskus sanonut, että hän perustaa minulle torille Kaikki hoituu - toimipisteen. 😀 Minusta se on kiva ajatus, pitäisin sellaisesta työstä. Onneksi nykyiseen työhöni on ujuttautunut asioita ja elämää laajasti.

Kuulostat sympaattiselta, hienoa, että autat!

Olisin varmasti alkanut itkemään :( onneksi en toimi enää asiakaspalvelussa. Pappa-rukka <3 

Kerran nuorempana olin jäätelönmyyjänä ja vanha pappa ruutupaidassa taapersi ostamaan pallon minttusuklaajäätelöä. Hän kiitti kauniisti ja toivotti hyvät päivänjatkot. 

Sitten jonnet ottivat papan kädestä jäätelön ja heittivät sen maahan, ajoivat yli skeittilaudoilla.

Pappa näytti myös siltä että pillahtaisi itkuun, kiireesti toin hänelle uuden jäätelön ja hän kiitteli kovasti ja kehui hymyäni, sanoi että olen enkeli ja pelastin hänen päivänsä :,)

Tuli mieleen se Iltasanomien (?) juttu, missä joku tarjoilija oli laittanut kuvan, missä vanhalla papalla oli naisen kuva mukana pöydällä. Tarjoilija oli kysynyt, että ketä kuva esittää. Pappa oli sanonut, että edesmennyttä vaimoaan. Kuljettaa kuvaa aina mukana, ettei olo tuntuisi niin yksinäiseltä.

Äsh, harmi kun en löydä sitä juttua. Sekin oli mun mielestä tosi liikuttava. 😢

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen se Iltasanomien (?) juttu, missä joku tarjoilija oli laittanut kuvan, missä vanhalla papalla oli naisen kuva mukana pöydällä. Tarjoilija oli kysynyt, että ketä kuva esittää. Pappa oli sanonut, että edesmennyttä vaimoaan. Kuljettaa kuvaa aina mukana, ettei olo tuntuisi niin yksinäiseltä.

Äsh, harmi kun en löydä sitä juttua. Sekin oli mun mielestä tosi liikuttava. 😢

Tässähän tämä. Löysin kuin löysinkin. Se olikin ohikulkija, joka oli ottanut kuvan, ei tarjoilija.

Voi toista! 😢

http://m.iltalehti.fi/fiidifi/201603240160705_fd.shtml

Meillä oli terveyskeskuksen vuodeosastolla vähän pitempään hoidettavana nainen, joka sitten lopulta kuoli. Mies kävi ahkerasti katsomassa. Kaksi viikkoa naisen kuoleman jälkeen mies ilmaantui taas osastolle, ja hyväntuulisena ilmoitti tulleensa vaimoaan katsomaan. Jouduimme kertomaan hänelle, että vaimo on kuollut.

On hyvin tavallista, että muistisairaat eivät muista puolisonsa kuolleen, kyselevät alituiseen hoitohenkilökunnalta, että missä puoliso on, vaikka kuolemasta olisi jo parikin vuotta. Kuulevat suruviestin aina uudelleen, ja ihmettelevät sitä, ikään kuin ensimmäistä kertaa asiasta kuulisivat.

Vierailija kirjoitti:

Olisin varmasti alkanut itkemään :( onneksi en toimi enää asiakaspalvelussa. Pappa-rukka <3 

Kerran nuorempana olin jäätelönmyyjänä ja vanha pappa ruutupaidassa taapersi ostamaan pallon minttusuklaajäätelöä. Hän kiitti kauniisti ja toivotti hyvät päivänjatkot. 

Sitten jonnet ottivat papan kädestä jäätelön ja heittivät sen maahan, ajoivat yli skeittilaudoilla.

Pappa näytti myös siltä että pillahtaisi itkuun, kiireesti toin hänelle uuden jäätelön ja hän kiitteli kovasti ja kehui hymyäni, sanoi että olen enkeli ja pelastin hänen päivänsä :,)

Onko tuollaisilla jätkillä mitään tulevaisuutta? Hyi että tekis mieli kääntää tuollaisten niskoja 90 astetta.

Onneksi sinä pelastit papparaukan päivän.

Hirveän raskasta kuulla suruviesti aina uutena asiana<3

Toivottavasti ei autolla ollut liikenteessä.

Vierailija kirjoitti:

Missä kahvilassa kahvi tuodaan pöytään?

Minulle on tuotu kahvi pöytään jos olen tilannut erikoiskahvin tai sitten jos kahvia ei ole ollut valmiina (pienessä kahvilassa). Vanhemmille ihmisille tai vammaisille/huonosti liikkuville tuodaan kahvi pöytään, kuuluu hyvään asiakaspalveluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla tolalla se vanhusten hoito on dementikot vaeltaa pitkin kahviloita.

Ei tarvitse olla dementikko. Jos tapaus on tuore, voi vanhasta muistista toimia noin. Minäkin nuorena sain itseni monta kertaa kiinni siitä, että mietin, mitäköhän isoäitini on jostain asiasta mieltä, kun siitä kuulee. Ja sitten muistin.

Minun mummoni kuoli syksyllä ja edelleenkin saattaa vilahtaa ajatus "mitähän mummolle kuuluu", "pitääkin soittaa mummolle" , "lähdenkin käymään mummolla" kunnes ennen kuin se edes pitemälle ajatus ehtii, tajuan että eihän mun rakasta mummoani enää olekaan. Mieli tekee tepposet. :)

Vierailija kirjoitti:

Kun toin niitä pöytään niin pappa istui yksin. Kysyin että tuliko tilaus oikeaan pöytään (meillä on kiirettä enkä automaattisesti muista kaikkea ulkoa) niin pappa sanoi "Muistin väärin, eihän *Helviä enää olekaan, pelkkä yksi kahvi ja korvapuusti. Papan silmät olivat niin itkuisen näköiset että kävi kamalasti sääliksi. :(

Jos tulette huutamaan porvoota/provoa niin ei tarvitse, ei tarvitse sanoa mitään. Halusin vain purkautua. Sillä hetkellä satttui sydämeen.

No kaikilla ei ole Helviä koskaan ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisin varmasti alkanut itkemään :( onneksi en toimi enää asiakaspalvelussa. Pappa-rukka <3 

Kerran nuorempana olin jäätelönmyyjänä ja vanha pappa ruutupaidassa taapersi ostamaan pallon minttusuklaajäätelöä. Hän kiitti kauniisti ja toivotti hyvät päivänjatkot. 

Sitten jonnet ottivat papan kädestä jäätelön ja heittivät sen maahan, ajoivat yli skeittilaudoilla.

Pappa näytti myös siltä että pillahtaisi itkuun, kiireesti toin hänelle uuden jäätelön ja hän kiitteli kovasti ja kehui hymyäni, sanoi että olen enkeli ja pelastin hänen päivänsä :,)

Ihan oikeasti, millainen kusipääkakara pitää olla, että tekee kuten nuo jonnet? En minäkään ollut nuorena kovinkaan järjellä pilattu, mutta ei olisi koskaan tullut mieleenkään tehdä noin. Oikein yököttää ajatuskin. Hyvä, että pelastit papan päivän!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun toin niitä pöytään niin pappa istui yksin. Kysyin että tuliko tilaus oikeaan pöytään (meillä on kiirettä enkä automaattisesti muista kaikkea ulkoa) niin pappa sanoi "Muistin väärin, eihän *Helviä enää olekaan, pelkkä yksi kahvi ja korvapuusti. Papan silmät olivat niin itkuisen näköiset että kävi kamalasti sääliksi. :(

Jos tulette huutamaan porvoota/provoa niin ei tarvitse, ei tarvitse sanoa mitään. Halusin vain purkautua. Sillä hetkellä satttui sydämeen.

No kaikilla ei ole Helviä koskaan ollutkaan.

Niinpä. Joillakin on ollut vain Martta.

Esim. Cafe Ekberg Helsinki, Bulevardi on pöytiintarjoilu.