Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!

Viroon ei pääse vielä aikoihin jos on turistireissulla.

Aikoinaan viestittelin yhden miehen kanssa. Hän pyysi pari kertaa kahville, mutta halusin ensin tutustua netin kautta vähän paremmin. Pyysi sitten taas kahville ja sanoin, että käyhän se, mennään vaan :). Hän vastasi tähän : "No, jos välttämättä haluat niin voidaanhan me mennä kahville."

Olin vähän ihmeissäni ja totesin sitten ettei tarvitse.

Minulla on yksi, joka ei ole oikeastaan kamala, vaan sillä oli omituinen jälkipyykki.

Tapasin suomi24-treffien kautta ihan fiksunoloisen, ok-näköisen itseni ikäisen miehen puistossa kävelytreffien merkeissä. Tapaaminen kesti vajaan tunnin. Juttelimme niitä näitä harrastuksista, suunnitelmista, kysyin mitä.hän tekee työkseen, kerroin että opiskelin insinööriksi - mitä nyt yleensä tuntemattoman kanssa jutellaan. Kiinnostuin hänestä kaverimielessä, mutta muuten ei käynyt ZING. Erosimme treffien jälkeen mitään erityistä sopimatta, mutta samana iltana hän kysyi viestillä, että milloin voidaan tavata uudelleen... No, tietysti kun hän oli ollut mukava, sovittiin uusi tapaaminen, mutta vasta parin päivän päähän, kun hänellä oli pitkiä työvuoroja ja minulla tentti tulossa. Sattumalta tapasin siinä välillä miehen, joka vei jalat alta ja ilmoitin sitten tälle treffilleni viestillä, että joudun perumaan. Sieltä tuli sitten vihainen puhelu ja minä kerroin tyhmänä rehellisesti, että olin tavannut jonkun. Siitä alkoi hirveä huuto, että kuinka kehtaan tehdä hänelle näin, perus hu0ri77elu7 ja lopuksi vielä, "se on varmaan joku rikas ja mä en kelpaa sulle koska olen vain (kaupan nimi) töissä, että kassa ei kelpaa". Selitykset ei auttaneet niin oli pakko vain lyödä luuri korvaan ja lisähu0ri773luiden jälkeen estää hänet. Harmi, kun oli ihan oikeasti vaikuttanut mukavalta. Sen jalat altani vieneen kanssa olen naimisissa ja hän on muuten varastomies ammatiltaan. Ei tuo treffini vaan antanut tilaisuutta kertoa että kenenkään lompakon paksuudella tai ammatilla ei ole minulle merkitystä. Minut vei mies, jonka sydän on täyttä kultaa, eikä hän ole 5 avioliittovuoden aikana kertaakaan sanonut rumasti minusta ❤

Mies kertoi olevansa fiksu, akateemisesti koulutettu ja omistavansa auton + asunnon.

Ihan kiva joo, mutta mies oli yli 40-vuotias neitsyt (kertoi sen itsekin) ja asui samassa talossa oman äitinsä kanssa. Kaiken lisäksi miehellä oli lapsellinen huumorintaju (pieruhuumori) ja naisvihamielinen asenne (raiskausvitsit).

Yhden tapaamisen jälkeen ymmärsin, miksi mies on yhä neitsyt. Akateeminen koulutus ja 3500 euron kuukausipalkka eivät kerro MITÄÄN miehen tunneälystä, maalaisjärjestä tai sosiaalisista kyvyistä. 

 

Nää on hauskoja juttuja! Ei voi kun nauraa ja samaan aikaan ihmetellä millaisia hiihtäjiä tämäkin maa päällään kantaa :D

Onhan näitä kaikenlaisia, mutta enemmän outoja kuin kamalia...

Saatille väkisin ängennyt kysyi seurasta kiitettyäni ja ilmoitettuani, että olen menossa nukkumaan, että "saako hän tulla nuolemaan 'sitä'?". No ei saanut.

Tämä on oikeastaan vain katkeransuloinen tai jotain... Baari-illan jälkeen aamuyöllä komea, pitkä portsari, johon olin rankasti ihastunut ja joka oli kutsunut minut mukaansa, jutteli asiallisesti parin metrin päästä sohvalta aamuun asti, eikä tehnyt elettäkään osoittaakseen vastakiinnostusta, joten kun minua alkoi väsyttää niin että olin nukahtaa kesken lauseen, kiitin seurasta ja totesin, että parempi mennä nukkumaan - ja kun olin vetänyt jo kengät jalkaan, hän suuteli minua ja pyysi jäämään. Minua vaan väsytti niin vietävästi ja olin vain että jos olisi edes tuntia aiemmin tehnyt saman... aikaa on mennyt varmaan 20 vuotta, mutta vieläkin muistan sen aamuyön ja miehen nimen, vaikka muut ihastukset ovat hävinneet ajan hiekkaan.

Suomi24-treffien kautta tavattu mies tuijotti _koko_ ajan rintojani. Hän kävi keskustelua rintojeni kanssa. Minulla oli vielä ylläni valkoinen tennispaita, joten en edes mitenkään tarjonnut näkymiä. Mies jutteli aluksi ihan asiallisesti, mutta sitten sävy muuttui ja tuli sellainen painostava olo... Minua alkoi ahdistaa ja ahdistukseni myötä alkoi myös miehen käytös olemaan uhkaava. Hän alkoi tivaamaan missä asuin, ilmoitti, että saattaa kotiin jne. Sanoin, että olen menossa kaveria tapaamaan ja lähdinkin siitä sitten ihan eri suuntaan kuin kotiini ja kävelin vilkasliikenteisiä katuja pitkin. Matkan varrella tekstasin kaverilleni (joka on kaksimetrinen korsto), että voiko hän tulla tapaamaan minua, koska pelkäsin, että tissihyypiö seuraa minua. Kaveri tuli ja istuimme hänen kanssaan kahvilla, kunnes olin rauhoittunut. Hän vei minut autolla kotiini. En onneksi kuullut tissihyypiöstä enää ikinä.

Suomi24-chatista bongattu tyyppi, joka oli monisairas ja pyörätuolissa veti ihan hirveät kilarit siitä, kun en suostunut häntä tapaamaan. Ei voinut ymmärtää, että tapaamishalukkuuden puute ei johtunut pyörätuolista, vaan siitä ettei meillä ollut mitään yhteistä, enkä tykännyt hänen naisia alentavasta juttutyylistään, enkä jatkuvasta säälinkerjäämisestä. Edes säästä ei voinut puhua ilman, että hän huuteli väliin jotain sairaudestaan... Mutta minä sitten olin [kirosana] [naisia alentava termi], itsekeskeinen, ylpeä jne kun en häntä tavannut, koska olinhan tavannut muitakin... Huoh. Lopetin chattailun sen jälkeen, koska hän joka kerta paikalle saapuessani esitti pitkän haukkumapuheen "julkisesti".

.. jatkuu..

... jatkuu:

Kävin kaksilla treffeillä psykologiopiskelijan kanssa. Molemmat kerrat oli ulkona. Hän vaikutti hieman oudolta, mutta ajattelin että oli vain erikoinen persoona. Outoja keskustelunaiheita lukuun ottamatta hän vaikutti ihan mukavalta. Toisella kerralla hän sitten ilmoitti minulle, että minä ostan hänelle lettuja torilta. Hetken mietin, ettå mitä hittoa, ostakoon itse, olen köyhä opiskelija! Mutta sitten, että tämä on varmaan joku testi ja ostinkin letun, ihan vain nähdäkseni mitä seuraa. No, ei mitään, hänellä varmaan oli vain nälkä eikä rahaa mukana. Hän muutenkin testasi ja haastoi koko ajan sanomisiani ja se kävi nopeasti raskaaksi, joten kolmansia treffejä ei tullut. Ilmoitin etten ole kiinnostunut jatkamaan tuttavuutta ja siitä alkoi sähköpostiralli, jossa aluksi yritin olla kohtelias ja välttää kertomasta, että hän oli omituinen ja vähän pelottava. Lopulta päivien tivaamisen jälkeen kerroin seikkaperäisesti miten outona häntä pidin ja sainkin vastineeksi pitkän sähköpostin, jossa hän analysoi luonteeni heikkoja puolia ja lopuksi hän ilmoitti, ettei siitä syystä voi jatkaa tuttavuutta kanssani. No hallelujaa.

Sitten oli yksi, joka kävi rintoihini kiinni alta vartin ensi tapaamisesta. Suuttui, kun hirveän huudon kera tönin hänet kauemmas. Tapaaminen jäi siis lyhyeksi, mutta häirintä ja vonkaaminen kesti viikkoja. Poliisilla uhkaaminen vasta auttoi.

Yksi, joka pyysi kahville ja alkoi tivaamaan paljonko laskutan mistäkin palvelusta. Luulin ensin, että se oli vitsi (liittyen opiskelustatukseeni) ja ilmoitin vitsinä, että olin todella kallis, että laskutan 850 euroa tunti ja lisäksi vakuuden 1500 euroa, jonka saisi takaisin jälkikäteen, kun poistuisin paikalta ehjänä. Hän rupesi TINKAAMAAN ja arvostelemaan, että ulkonäölläni saisin laskuttaa korkeintaan 250 €/h. Tajusin vihdoin, että mies oli tosissaan. Jouduin sitten lopettamaan leikin kesken ja sanomaan, että ensinnäkin en ole myymässä minkään sortin palveluita kenellekään ja hän on limanuljaska, johon en koskisi edes maksusta. Onneksi olin maksanut oman kahvini. Kehtasi vielä lähettää perään viestin, että olisi valmis maksamaan 400 euroa illasta. Lähetin vielä takaisin viestin, että en ole [maksullinen] ja että jos hän ei jätä minua rauhaan, teen rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja häirinnästä. Se tepsi.

On lisääkin, mutta täytyy lähteä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin treffeillä Ikaalisten tappajan kanssa ilmeisesti hyvin pian näiden sen uusintarötösten jälkeen, tietenkään asiasta en tiennyt. Oli harvinaisen kuiva tyyppi, jankkasi "vihjailevasti" panemisesta ja kun en lämmennyt lähti kiitämään hyvin äkkiä. Minä vielä loppuun ystävällisesti halasin. :D Loppui se tinderdeittailu muuten meikämaijalta tähän.

Hyi helv*tti. Se on vielä tosi vastenmielisen näkönenkin.

No onhan sillä aika kuolleet silmät. Kuvissa se näytti kyllä ihan kohtuulliselta, kuvaili itseään ihan kivasti, ehkä vähän ylimielisesti. Aika pienikokoinen se kuitenkin loppupeleissä oli. Tuli vielä sen jälkeenkin vastaan Tinderissä useita kertoja, mielestäni vielä joskus loppukesästäkin. Miten tuollainen voi olla Tinderissä, jos on raiskauksesta käräjillä?

Kai se voi olla, jos sen profiilia ei ilmianneta. Ilmiannoitko itse?

Luuletko, että jos olisin tiennyt, kenestä on kyse, että olisin edes LÄHTENYT tyypin kanssa TREFFEILLE? Saati jättänyt ilmoittamatta ylläpidolle? Kuinka tyhmänä oikein ihmisiä pidät?

Yritin itseasiassa etsiä tyyppiä Tinderistä vielä äskettäin saatuani tietää, koska muistan nähneeni hänet vielä kesän aikana Tinderissä, mutta en löytänyt enää. Ehkä johtui käräjistä, mutta toivottavasti siitä, että joku olisi ehtinyt ilmiantaa ja olisi saanut ikuiset bannit deittipalveluihin.

Mutta eipä sitä tarvitse linnatuomiota taustalla olla, etteikö voisi olla vaarallinen hyypiö. Tunnen valitettavasti erään toisen miehen, joka on ulkoisesti ihan menestyvän ja supliikin oloinen mies, mutta vihaa naisia todella. Deittailee vain tarkoituksenaan nöyryyttää, koska hänen mielestään naisen vapaus valita kumppaninsa "viimeisen sadan vuoden ajalta ei tarkoita sitä, ettäkö se olisi normaalia tai luonnollista."

Vierailija kirjoitti:

... jatkuu:

Kävin kaksilla treffeillä psykologiopiskelijan kanssa. Molemmat kerrat oli ulkona. Hän vaikutti hieman oudolta, mutta ajattelin että oli vain erikoinen persoona. Outoja keskustelunaiheita lukuun ottamatta hän vaikutti ihan mukavalta. Toisella kerralla hän sitten ilmoitti minulle, että minä ostan hänelle lettuja torilta. Hetken mietin, ettå mitä hittoa, ostakoon itse, olen köyhä opiskelija! Mutta sitten, että tämä on varmaan joku testi ja ostinkin letun, ihan vain nähdäkseni mitä seuraa. No, ei mitään, hänellä varmaan oli vain nälkä eikä rahaa mukana. Hän muutenkin testasi ja haastoi koko ajan sanomisiani ja se kävi nopeasti raskaaksi, joten kolmansia treffejä ei tullut. Ilmoitin etten ole kiinnostunut jatkamaan tuttavuutta ja siitä alkoi sähköpostiralli, jossa aluksi yritin olla kohtelias ja välttää kertomasta, että hän oli omituinen ja vähän pelottava. Lopulta päivien tivaamisen jälkeen kerroin seikkaperäisesti miten outona häntä pidin ja sainkin vastineeksi pitkän sähköpostin, jossa hän analysoi luonteeni heikkoja puolia ja lopuksi hän ilmoitti, ettei siitä syystä voi jatkaa tuttavuutta kanssani. No hallelujaa.

Sitten oli yksi, joka kävi rintoihini kiinni alta vartin ensi tapaamisesta. Suuttui, kun hirveän huudon kera tönin hänet kauemmas. Tapaaminen jäi siis lyhyeksi, mutta häirintä ja vonkaaminen kesti viikkoja. Poliisilla uhkaaminen vasta auttoi.

Yksi, joka pyysi kahville ja alkoi tivaamaan paljonko laskutan mistäkin palvelusta. Luulin ensin, että se oli vitsi (liittyen opiskelustatukseeni) ja ilmoitin vitsinä, että olin todella kallis, että laskutan 850 euroa tunti ja lisäksi vakuuden 1500 euroa, jonka saisi takaisin jälkikäteen, kun poistuisin paikalta ehjänä. Hän rupesi TINKAAMAAN ja arvostelemaan, että ulkonäölläni saisin laskuttaa korkeintaan 250 €/h. Tajusin vihdoin, että mies oli tosissaan. Jouduin sitten lopettamaan leikin kesken ja sanomaan, että ensinnäkin en ole myymässä minkään sortin palveluita kenellekään ja hän on limanuljaska, johon en koskisi edes maksusta. Onneksi olin maksanut oman kahvini. Kehtasi vielä lähettää perään viestin, että olisi valmis maksamaan 400 euroa illasta. Lähetin vielä takaisin viestin, että en ole [maksullinen] ja että jos hän ei jätä minua rauhaan, teen rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja häirinnästä. Se tepsi.

On lisääkin, mutta täytyy lähteä töihin.

Kävi Tampereella joitain vuosia sitten treffeillä filosofian opiskelijan kanssa, joka ei voinut kertoa minulle opinnoistaan, koska ne ovat "sellaisia esoteerisia juttuja, joita ei monet ymmärrä." Myöhemmin jankkasi kivenkovaa, että narsismi ollaan poistamassa diagnostisista kriteereistä tyystin, koska sitä ei ole häiriönä olemassa.

Vedin kyllä illan aikana opiskelijahintaisella viinillä suojakännit, että en varmaan mitään hehkeintä deittiseuraa ollut itsekään.

Lähdin treffeille ihan asiallisen oloisen nettituttavuuden kanssa, meillä oli samat kiinnostuksenkohteet ja suurin osa harrastuksistakin yhteisiä. Bonuksena vielä miehen hyvä ulkonäkö, joten odotukset olivat korkealla. Mutta odotukset kyllä lässähtivät siinä kahden tunnin aikana, kun olin koko ajan kuunnellut kuinka hänen exänsä teki sitä ja tätä ja tuota. Yritin välillä kääntää keskustelua muihin aiheisiin, mutta hän otti aina uudelleen ja uudelleen exänsä puheeksi. 

Juu. Exät on exiä, saa niistä puhua mutta että kaksi tuntia putkeen ensitreffeillä? 

Minulla on paha notkoselkä enkä pysty kävelemään selkä vedettynä suoraksi,  näytän robotilta enkä saa henkeä jos yritän. Kuitenkin 40 vuotta kävellyt lysyssä..ehkä joku teininä aloitettu fysioterapia  olisi auttanut  mutta koululääkäri tms ei ikinä huolestunut  selästäni. 

No olin sitten treffeillä miehen kanssa, joka  alkoi matkia pilkallisesti kävelytyyliäni ja kävellä rinkiä kenottaen maha pitkällä. Kun loukkaantuneena totesin treffien olleen nyt tässä mies hermostui ja kysyi enkö muka saa selkää normaaliksi ja käski minun yrittää. No sainhan minä sen suoraksi, mutta kuten jo mainitsinkin en pysty samaan aikaan pitämään selkää tikkusuorana, kävelemään ja hengittämään! Mies koetti vetää minua kädestä ja kompuroin varmaan aika hullun näköisesti jäykin jaloin hetken, kunnes ilma purkautui keuhkoistani messevän röyhtäisyn saattamana ja sitten lysähdinkin taas kasaan.

Saatoin olla oudoin treffikumppani, mutta mies oli pissapäisin! 

Pari inhottavaa kokemusta tulee mieleen:

Tavattiin yhdellä kuvasivustolla ja meillä tuntui olevan paljon yhteistä ja mies näytti hyvältä kuvissa. Asui kuitenkin kauempana ja sovittiin että hän tulee yökylään yhtenä viikonloppuna ja meninkin häntä sitten juna-asemalta hakemaan. Pettymys oli melkoinen, tunnistin kyllä etäisesti miehen mutta oli lihonut valehtelematta varmaan yli 30 kiloa kuvien ottamisen jälkeen, ja toki varmisteli minulta että kuvani ovat tuoreita (häneltä kysyin samaa ja sanoi että muuten kyllä mutta hiuatyyli vähän erilainen). Noh, en kehdannut lähettää häntä takaisin 200 kilometrin päähän joten yritin olla avoimin mielin ja hetken päivää vietettyämme tiesin ettei tässä kyllä kipinää ole. Illalla katsottiin joku leffa platonisissa merkeissä ja hän lupautui nukkumaan sohvalla koska sänkyni oli aika kapea. No, sitten kun piti käydä nukkumaan niin alkoikin suoranainen vonkaaminen, kun sanoin etten halua niin vonkaus vain yltyi ja "no eikö edes poskihoitoa tai käsihoitoa sais?" mihin taas sanoin että ei, ja että jos jatkaa niin saa nukkua yönsä ulkona tai lähteä kotiin heti. Noh, mentiin nukkumaan (nukuin eri huoneessa), ja hetken päästä heräsin siihen kun tyyppi sovitteli puolikovaa m*lkkuaan käteeni! Olin ihan että mitä helvettiä tapahtuu ja suutuin, tyyppi alkoi melkein itkeä kun olin heittämässä häntä ulos ja liian kilttinä sitten annoin nukkua yönsä siellä sohvalla. Itse en kyllä nukkunut silmäystäkään kun pelkäsin. Aamulla en vienyt minnekään eli sai itse selvittää miten pääsee juna-asemalle ym ja tuon jälkeen vielä kehtasi ulista perään kuinka "olen pinnalinen p*aska kun en hänestä kiinnostunut hänen ylipainonsa takia. Että sellaista..

Toinen tyyppi taas oli äärimmäisen raskas persoona. Ekoilla treffeillä oli asiallinen ja juttu luisti joten nähtiin uudestaan, ja tämä tyyppi alkoi kai tuntea olonsa rennommaksi seurassani kun oikea luonteensa paljastui. Hän tykkäsi "haastaa ja provosoida" minua jatkuvasti, en tiedä mitä yritti testata mutta tuntui ettei mitään normaalia keskustelua enää saanut aikaan kun kaikkeen mitä sanoin alkoi tulla pilkallisia ja jopa ilkeitä kommentteja, ja kaikki kyseenalaistettiin. En sitten halunnut enää tavata niin sain kuulla olevani typerä ja koppava kun en tajua miten keskustellaan "älykkäästi" ym ja että kyllä parisuhteessakin pitää aina haastaa toista ettei tule tylsää. Onnea vain hänelle parisuhteeseen..

Vierailija kirjoitti:

Pari inhottavaa kokemusta tulee mieleen:

....

Toinen tyyppi taas oli äärimmäisen raskas persoona. Ekoilla treffeillä oli asiallinen ja juttu luisti joten nähtiin uudestaan, ja tämä tyyppi alkoi kai tuntea olonsa rennommaksi seurassani kun oikea luonteensa paljastui. Hän tykkäsi "haastaa ja provosoida" minua jatkuvasti, en tiedä mitä yritti testata mutta tuntui ettei mitään normaalia keskustelua enää saanut aikaan kun kaikkeen mitä sanoin alkoi tulla pilkallisia ja jopa ilkeitä kommentteja, ja kaikki kyseenalaistettiin. En sitten halunnut enää tavata niin sain kuulla olevani typerä ja koppava kun en tajua miten keskustellaan "älykkäästi" ym ja että kyllä parisuhteessakin pitää aina haastaa toista ettei tule tylsää. Onnea vain hänelle parisuhteeseen..

Oletkohan sä deitannut tuota minun aiemmin tänään mainitsemaa psykologian opiskelijaa? Samankaltaista tekstiä kuin sun deitiltä. Ei niitä nyt kovin montaa samanlaista ole..🤭

En usko että on sama "kyseenalaistaja" kyseessä, tuo tapaani mies opiskeli aika harvinaista alaa mitä en tässä nyt viitsi sanoa eli ikävä kyllä noita löytyy enemmänkin :D.

Vierailija kirjoitti:

Pari inhottavaa kokemusta tulee mieleen:

Tavattiin yhdellä kuvasivustolla ja meillä tuntui olevan paljon yhteistä ja mies näytti hyvältä kuvissa. Asui kuitenkin kauempana ja sovittiin että hän tulee yökylään yhtenä viikonloppuna ja meninkin häntä sitten juna-asemalta hakemaan. Pettymys oli melkoinen, tunnistin kyllä etäisesti miehen mutta oli lihonut valehtelematta varmaan yli 30 kiloa kuvien ottamisen jälkeen, ja toki varmisteli minulta että kuvani ovat tuoreita (häneltä kysyin samaa ja sanoi että muuten kyllä mutta hiuatyyli vähän erilainen). Noh, en kehdannut lähettää häntä takaisin 200 kilometrin päähän joten yritin olla avoimin mielin ja hetken päivää vietettyämme tiesin ettei tässä kyllä kipinää ole. Illalla katsottiin joku leffa platonisissa merkeissä ja hän lupautui nukkumaan sohvalla koska sänkyni oli aika kapea. No, sitten kun piti käydä nukkumaan niin alkoikin suoranainen vonkaaminen, kun sanoin etten halua niin vonkaus vain yltyi ja "no eikö edes poskihoitoa tai käsihoitoa sais?" mihin taas sanoin että ei, ja että jos jatkaa niin saa nukkua yönsä ulkona tai lähteä kotiin heti. Noh, mentiin nukkumaan (nukuin eri huoneessa), ja hetken päästä heräsin siihen kun tyyppi sovitteli puolikovaa m*lkkuaan käteeni! Olin ihan että mitä helvettiä tapahtuu ja suutuin, tyyppi alkoi melkein itkeä kun olin heittämässä häntä ulos ja liian kilttinä sitten annoin nukkua yönsä siellä sohvalla. Itse en kyllä nukkunut silmäystäkään kun pelkäsin. Aamulla en vienyt minnekään eli sai itse selvittää miten pääsee juna-asemalle ym ja tuon jälkeen vielä kehtasi ulista perään kuinka "olen pinnalinen p*aska kun en hänestä kiinnostunut hänen ylipainonsa takia. Että sellaista..

Toinen tyyppi taas oli äärimmäisen raskas persoona. Ekoilla treffeillä oli asiallinen ja juttu luisti joten nähtiin uudestaan, ja tämä tyyppi alkoi kai tuntea olonsa rennommaksi seurassani kun oikea luonteensa paljastui. Hän tykkäsi "haastaa ja provosoida" minua jatkuvasti, en tiedä mitä yritti testata mutta tuntui ettei mitään normaalia keskustelua enää saanut aikaan kun kaikkeen mitä sanoin alkoi tulla pilkallisia ja jopa ilkeitä kommentteja, ja kaikki kyseenalaistettiin. En sitten halunnut enää tavata niin sain kuulla olevani typerä ja koppava kun en tajua miten keskustellaan "älykkäästi" ym ja että kyllä parisuhteessakin pitää aina haastaa toista ettei tule tylsää. Onnea vain hänelle parisuhteeseen..

Hrrr.. hirveä tuo eka. Olisit vain heittänyt ulos yöllä!

Oltiin Tinder-tuttavuuden kanssa sovittu ekat treffit pikkujouluaikaan perjantai-illalle Kallioon oluiden äärelle. Speksit oli kunnossa vastaten omiani: hyvä työ, omistusasunto, koira, komea ulkonäkökin vielä. Ikää kummallakin noin 40v.

Mies ensin tiskille, päätyi tarjoamaan, vaikka en sitä odottanut häneltä. Mukanaan tuopit ja kossu itselleen. Vaikka tarkoitus oli nauttia alkoholia illan aikana, alkoi tympäisemään toisen hakiessa täyttöä vartin välein ja humaltuen siinä voimakkaasti.

Olen itse sosiaalinen ja jaksan pitää keskustelua helposti yllä. Hänen kanssaan hiljaisuus vaan voitti. Koitin jutustella matkustelusta ja eläimistä, töistäkin. Vastasi tavulla jos silläkään. Ehkä kyse oli kemian puutteesta, ehkä kännistä. Tiedä häntä.

Halusi kuitenkin jatkaa iltaa seuraavaan baariin, "koska treffit on hyvä syy ryypätä". Itsellä odotti aamutreeni, mutta lupauduin vielä yhdelle juomalle. Siinä sivussa huomasin miehen jo swaippailevan seuraavaa deittiä. Poistuessani herra kuittasi minun olevan kovin pinnallinen... Arvaattekin varmaan? Ei jatkoon!

Kyllä saa ihmetellä osan naisen tyhmyyttä, päästävät noita hulluja kotiinsa ja vieläpä viikonlopuksi yöksi

Nauroin kyllä mielikuvalle kun lihava mies tunkee puolikovan mulkun nukkuvan naisen käteen🤣🤣🤣

Voiko tyhmempi tuo nainen ollakaan ja ei edes heittänyt pihalle sitä

Vierailija kirjoitti:

Kyllä saa ihmetellä osan naisen tyhmyyttä, päästävät noita hulluja kotiinsa ja vieläpä viikonlopuksi yöksi

Nauroin kyllä mielikuvalle kun lihava mies tunkee puolikovan mulkun nukkuvan naisen käteen🤣🤣🤣

Voiko tyhmempi tuo nainen ollakaan ja ei edes heittänyt pihalle sitä

Kyllä tarinan tyhmä oli mies joka yritti väkisin vakka oli jo selkeästi tullut ei. Totta kai helppo jälkeenpäin sanoa että naisen olisi pitänyt heittää ukko ulos, mutta siltikin ainut oikeasti väärin tehnyt oli tuo mies joka ensin valehtelee itsestään ja sitten ahdistelee seksuaalisesti keskellä yötä.

Tapasin ihan mukavan oloisen perusjantterin kahvilan edessä, mutta jouduin huomaamaan ensimmäisen kerran elämässäni, että myös minä osaan olla pinnallinen. 

Miehellä oli ikää vajaa 30 vuotta, mutta päällään sellaiset beiget khakityyppiset housut ja joku eläkeläispappojen "verkkapusero" (jos joku tajuaa, minkä tyylinen takki kyseessä) melkein samaa sävyä. Jalassa kuluneet parinkympin lenkkarit, sellaiset jotka huutavat kilsan päähän "100% MUOVIA!!", ja jostain Tokmannin mallistosta. Pahinta oli kuitenkin haju. Se tiskirättimäinen lemu, joka tulee vaatteisiin, kun ne ovat liian pitkään kaapissa vailla tuuletusta tai pesua. 

Treffit sujuivat hyvin, mutta en osannut innostua miehestä. Varmasti kunnollinen aviomies ja tuleva perheenisä, ei vaan minulle. :)

Joskus vuosikymmeniä sitten, ennen erilaisia sovelluksia ja muita, mies kutsui minut muutaman ihan mukavasti menneen puhelun jälkeen kahville kotiinsa. Asunto oli poikkeuksellisen siisti ja olohuoneeseen oli katettu kahvitarjoilu posliinikuppeineen, kermakkoineen ja sokerikkoineen. Tunnelman kuitenkin latisti isossa televisiossa ilman ääntä pyörivä pornoelokuva. Kahvittelu jäi lyhyeksi, eikä jatkoa seurannut.