Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!
Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!
Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.
Kommentit (2200)
Vierailija kirjoitti:
Pappakenkillä ei minun kanssani pääse pitemmälle kuin niille ensimmäisille treffeille.
Olen hyvin kiitollinen tuosta tarkkuudestasi kenkien suhteen. Se nimittäin estää sen, että päätyisin vahingossa suhteeseen kanssasi. On hyvä, että toivottomat tapaukset karsiutuvat heti aluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nuorempana ABC-treffeillä.
Ja kiitin monesti Luojaani, että olin. Pääsin lähtemään helposti pois tilanteesa juotuani sen kahvikupillisen. Jos tajusin, että ei ole mitään kipinää tai yhteistä.Kerran olin juuri ABC-treffeillä ja tavattiin ensimmäisen kerran kun oli kirjoiteltu netissä. Mies oli sinällään ihan ok, mutta ei yhtään kiinnostava.
Asia joka häiritsi, jonkun mielestä ihan hullua, mutta hänellä oli jalassaan upouudet loistavan puhtaat lenkkitossut.
En tiedä mikä minua niissä häiritsi. En tietenkään olisi tykännyt likaisistakaan.
Mutta jotenkin ne lenkkitossut eivät sopineet muuhun vaatetuksen ja oikein loistivat silmään. Ne olivat sellaiset perustotiset lenkkarilenkkarit.
Jotkut kivat nahkakengät tai muunlaiset, rennommat lenkkarit mieluummin.
Nämä ei nyt kauheimmat treffit, mutta jäivät mieleen.Ja tämä tarina muka ”kauheimmat treffit!”
Kyllä mä vähän komppaan miehiä kun ne sanoo että naisia on kovin vaikeaa miellyttää!Jos luit loppuun, niin kirjoitin, ei ollut kauheimmat treffit.
Siis olenko sitten outo kun myös monella naiskaverillani on tapana kiinnittää huomiota miehen kenkiin. Usein kun joku kertoo uudesta miestuttavuudestaan niin kysymme nauraen: oliko oikeat kengät. D
Kerran eräs nainstuttava sanoi, että hän ei välitä millaiset kengät miehellä on niin kysyimme, että eikö ne harmaat pappakengätkään? Niin kuulemma ei.
Kyllä "väärät kengät" vaikuttavat latistavasti kun taas "oikeat" ovat plussaa. Varsinkin jos epäröi seuraavia treffejä.
Tietenkin muutkin asiat vaikuttaa.Voisin ehkä ymmärtää jos kyseessä tosi rähjäiset kengät.... tai mua kerran ohuesti häiritsi että muuten niin ihanalla miehellä oli tarralenkkarit, mutta en senkään antanut haitata.
Mutta että liian uudet kengät jalassa latistaa tunnelman... en vaan pääse kiinni.No tämä tapahtui silloin kun lenkkarit eivät olleet niin yleisiä jokapaikankenkiä kuin nyt. Sekin ehkä vaikuttaa ajatteluun.
Mutta kun nämä lenkkarit olivat ihan eri paria niiden muiden vaatteiden kanssa ja tosiaan olivat sellaiset joilla kuntoillaan, en nyt osaa selittää, mutta tuli tunne, että oli ne autossa laatikosta juuri jalkaansa laittanut ja se valkoisuus ja muut värit pisti silmiin.
No, ne nyt vain oli jotenkin mauttomat ja tylsät, olisin ekoille treffeille odottanut muuta.
Ehkä myös, kun en itse todellakaan pidä lenkkareita muutoin kun vapaa-ajan jalkineina. En itse ensimmäisille treffeille lenkkareissa.
Enkä harrasta lenkkitreffejä.Mulla on kaveri, joka jätti miehen, kun tällä oli harmaat rumat kengät. Oli mukava ja hyvin toimeentuleva herrasmies, mutta ei päässyt sinun laillasi eroon tuosta kenkäinhotuksesta.
Meni sitten mieluummin naimisiin ja perusti perheen miehen kanssa, jolla ei ollut rumia kenkiä, mutta ruma oli luonnekin. Petturi ja laiskamato.
Tuo harmailla rumilla kengillä liikkuva hyvin toimeentuleva herrasmies olisi ehkä ollut kaverillesi muutenkin sopimaton.
Ehkä oli yhtä tylsä kuin nämä kenkänsäkin.
Mielestäni kengät kuvaavat ihmisen muutakin puolta.
Miksi hyvin toimeentuleva herrasmies ei ymmärrä ostaa muunlaisia kuin rumia harmaita kenkiä?Olivatkohan nämä nyt ne harmaat pappakengät? D
Pappakenkillä ei minun kanssani pääse pitemmälle kuin niille ensimmäisille treffeille.Pienestä on juttu kiinni, jos se kenkiin kaatuu 🤣
Pientä tarkkuutta miesten suhteen, vaikka sitten alkaen niistä kengistä, pitäisi kyllä joillakin olla etteivät menisi kaikkien haisevien ja törkeiden ällötysten kanssa heti ensitreffeillä sänkyyn.
Vaikka ei edes itseä mies kiinnosta, mutta ei kai voi kieltääkään
kun se kerran pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappakenkillä ei minun kanssani pääse pitemmälle kuin niille ensimmäisille treffeille.
Olen hyvin kiitollinen tuosta tarkkuudestasi kenkien suhteen. Se nimittäin estää sen, että päätyisin vahingossa suhteeseen kanssasi. On hyvä, että toivottomat tapaukset karsiutuvat heti aluksi.
Sinulla on siis ne pappakengät.
Saanko kysyä miksi jos olet nuorehko mies?
Vierailija kirjoitti:
Tapasin aivan normaalin oloisen naisen ja kaikki juttelu sujui treffeillä ok ravintolassa. Päätimme tavata toisen kerran naisen kotona ja siellä nainen kävi sitten hakemassa makuuhuoneestaan jonkinlaisen metallisen putken, joka olisi pitänyt laittaa penikseni päälle ja antaa avain hänelle. "En halua, että kukaan muu koskee penikseesi kuin minä. Jos haluat jatkaa kanssani, niin tämä tulee käyttöön." Lähdin hyvin nopeasti ja en ottanut enää häneen yhteyttä.
Vitipäinen ja henkisesti erittäin sairas nainen.
Onneksi lähdit, muuten elämästäsi olisi tehty helvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut hirveitä ja kamalia treffailu kokemuksia mutta olen 100% varma, että jokainen vauva palstan nainen olisi pelkkää helvettiä treffata.
T: mies
Heh, millainenhan sitten olisi vauvapalstaileva mies... :D En ehkä halua tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kengät ovat minulle iham toissijaiset. Vaatteidenkaan ei pidä olla trendikkäät. Oikeastaan kammoan joku tyylihuivi kaulassa ja uusissa muotikengissä kulkevia miehiä. Tämäkin on typerä asenne minulla, sillä omissa nuorissanikin on poikia jotka ovat tarkkoja näistä pukeutumisessaan ja silti "miehisiä miehiä".
Minulle itselleni hoettiin lapsena että "rumat ne vaatteilla koreilee". Se selittää tämän asennevammani.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on siis ne pappakengät.
Saanko kysyä miksi jos olet nuorehko mies?
Itseasiassa kengät eivät luultavasti ole pappakengät, kun en tarkkaan ottaen tiedä, mitä niillä tarkoitat. Mutta en oikein jaksa uskoa, että pitäisit kengistäni.
Minä kun en jaksa niitä lankkailla ja käytän niitä niin kauan kuin ne vain pitävät veden ulkopuolella. Eli tuppaavat näyttämään aika pahoilta. Rahan puutteesta ei ole kyse vaan siitä, että kengät eivät ole minulle tärkeät. Sama juttu on takkienkin kanssa, sama virttynyt talvitakki on ollut jo viitisentoista vuotta, mutta hyvin on pitänyt minut lämpimänä.
(Ja en itseasiassa ole nyt vapailla markkinoilla treffiseuraa etsimässä, samassa parisuhteessa olen ollut jo kohta 20 vuotta eikä ole tarvetta etsiä uutta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapasin aivan normaalin oloisen naisen ja kaikki juttelu sujui treffeillä ok ravintolassa. Päätimme tavata toisen kerran naisen kotona ja siellä nainen kävi sitten hakemassa makuuhuoneestaan jonkinlaisen metallisen putken, joka olisi pitänyt laittaa penikseni päälle ja antaa avain hänelle. "En halua, että kukaan muu koskee penikseesi kuin minä. Jos haluat jatkaa kanssani, niin tämä tulee käyttöön." Lähdin hyvin nopeasti ja en ottanut enää häneen yhteyttä.
Millähän tavalla sinun olisi pitänyt pystyä kävelemään, istumaan, nukkumaan, pukeutumaan ja harrastamaan urheilua ynnä muuta tuollaisen putken kanssa? Onko tämä nyt sinun fantasiasi vai sen naisen? :D
Vierailija kirjoitti:
Kengät ovat minulle iham toissijaiset. Vaatteidenkaan ei pidä olla trendikkäät. Oikeastaan kammoan joku tyylihuivi kaulassa ja uusissa muotikengissä kulkevia miehiä. Tämäkin on typerä asenne minulla, sillä omissa nuorissanikin on poikia jotka ovat tarkkoja näistä pukeutumisessaan ja silti "miehisiä miehiä".
Minulle itselleni hoettiin lapsena että "rumat ne vaatteilla koreilee". Se selittää tämän asennevammani.
En puhunut muotihuiveista tai uusista muotikengissä kulkevaa miestä. Juurihan kerroin, että hylkäsit miesehdokkaan, jolla oli liian uudet lenkkarit. DDD
On kait joku kohtuullinen välimuoto trendikkäiden, muuhun asuun sopimattomien tai rumien vaiihtoehtojen välillä.
Vaatteiden ei tarvitse olla kalliita, upouusia tms. Mutta sanotaan nyt, että jotenkin sellaisia, että mies tietää oman tyylinsä ja valitsee sellaisia vaatteita ja kenkiä, että niitä on itse mukava pitää päällä ja muidenkin mukava katsella.
Että mies ja pukeutumisessa on mukavan ja miellyttävän näköinen kokonaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan vielä, voin vaikka mennä kirpparille yhdessä miehen kanssa ja löydämme kumpikin sieltä vaatteita ym.
Tai treffailemani mies voi vapaasti kertoa, että löysin tämän kirpparilta.
Mina! En jaksanut menna kotiin (boring Vuosaari), ennen treffeja vaan jain hengailemaan keskustan baareihin. Kun oli aika tavata treffikumppani olin jo niin kannissa, etta pikaisten 'moi moi' juttujen jalkeen, lahdin kotiin!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on siis ne pappakengät.
Saanko kysyä miksi jos olet nuorehko mies?Itseasiassa kengät eivät luultavasti ole pappakengät, kun en tarkkaan ottaen tiedä, mitä niillä tarkoitat. Mutta en oikein jaksa uskoa, että pitäisit kengistäni.
Minä kun en jaksa niitä lankkailla ja käytän niitä niin kauan kuin ne vain pitävät veden ulkopuolella. Eli tuppaavat näyttämään aika pahoilta. Rahan puutteesta ei ole kyse vaan siitä, että kengät eivät ole minulle tärkeät. Sama juttu on takkienkin kanssa, sama virttynyt talvitakki on ollut jo viitisentoista vuotta, mutta hyvin on pitänyt minut lämpimänä.
(Ja en itseasiassa ole nyt vapailla markkinoilla treffiseuraa etsimässä, samassa parisuhteessa olen ollut jo kohta 20 vuotta eikä ole tarvetta etsiä uutta).
Itseasiassa on ollut jossain ihan juttu, että suomalaiset, etenkin miehet, ovat huonoja tai ihan ala-arvoisen huonoja hoitamaan kenkiään.
Ja kulkevat juuri lankkaamattomissa, kärjet valkoisiksi kuluneissa ja potkituissa linttaatuneissa kengissä.
Kyllä se minulle kertoo jotain jos treffeille tulisi tuollaiset kengät jalassa.
Kengän ikä ei mitään haittaa jos on ehjät ja itselle mukavat. Varsinkaan nahkakengät.
Mutta jos 15-vuotta vanhoja kenkiään ei välillä mitenkään huolla, ja ovat omastakin mielestä pahan näköiset, niin, ikävä kyllä, ei se ainakaan minulta plussaa saa. Ei mies eikä kengät.
Vielä pahempi jos noita pahannäköisiä kenkiä pitää vaatteen kuin vaatteen kanssa ja tilanteessa kuin tilanteessa.
Kyllä aikuisella ihmisellä pitää olla ainakin kahdet kengät, eli myös ne ns. paremmat.
Ettei samoilla arkirönttösillä mene niin häihin kuin hautajaisiin.
Ja sinne treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin aivan normaalin oloisen naisen ja kaikki juttelu sujui treffeillä ok ravintolassa. Päätimme tavata toisen kerran naisen kotona ja siellä nainen kävi sitten hakemassa makuuhuoneestaan jonkinlaisen metallisen putken, joka olisi pitänyt laittaa penikseni päälle ja antaa avain hänelle. "En halua, että kukaan muu koskee penikseesi kuin minä. Jos haluat jatkaa kanssani, niin tämä tulee käyttöön." Lähdin hyvin nopeasti ja en ottanut enää häneen yhteyttä.
Vitipäinen ja henkisesti erittäin sairas nainen.
Onneksi lähdit, muuten elämästäsi olisi tehty helvettiä.
Siis, nainenhan oli etsimässä subia. Jos teffipalstalla tapasitte, olisi ollut reilua ja järkevääkin, että hän olisi tämän tuonut esiin jo siellä. Ja että tavatessa säännöt olisi puhuttu selviksi. Olen minäkin - nainen - seurustellut domin kanssa, mutta en mihinkään 24/7 siveysvyöhön olisi suostunut.
Muistakaa, muistakaa ihmiset, jos dom/sub-suhteeseen lähdette, se on aina kahden kauppa, kaikesta pitää voida sopia ja myös kieltäytyä, ja mitään väkivaltaa tai pakottamista ei pidä sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sovittiin deitin kanssa tapaaminen keskustassa ja treffien ohjelmassa olisi kävelyllä käynti. Oli kesän ensimmäiset oikeasti lämpimät kelit, minulla oli rento mutta siisti kesämekko ja ballerinat. Mies paarusti paikalle päällään farkut, löysä t-paita ja vetoketjullinen pitkähihainen fleecepaita!
Noh, oli ihan kivan oloinen tyyppi niin lähdettiin käveleskelemään ilman sen kummempaa päämäärää. Jossain vaiheessa hän ehdotti, että käytäisiin Stockmannin urheiluosastolla, koska hän kuulemma tykkäsi käydä siellä usein katselemassa urheiluvälineitä. Siis vain katselemassa, ei ostamassa. Urheiluosastolla hetken pyörittyämme löysi deittini lisäravinnehyllyn, jonka alahyllyllä oli isoja, useamman kilon proteiinijauhesäkkejä alennusmyynnissä. Deittini lankesi polvilleen hyllyn eteen, katseli hetken alennuslappua ja kääntyi sitten minuun päin edelleen polvillaan. Silmät innosta loistaen hän kertoi minulle miten hyvässä alennuksessa jauheet olivat ja että hänen on pakko ostaa semmoinen! Jauhesäkki kainaloon ja kassan kautta ulos. Lopputreffit sitten paarustettiin pitkin keskustan katuja, hän säkkiä sylissään rutistaen ja hiki valuen, johtuen kuumasta päivästä, fleecestä ja säkin kantamisesta. Joka toinen lause hänellä oli tyyliin: "uskomatonta, miten halvalla mä tän sain, siis oikeesti!". Hän vaikutti olevan alelöydöstään paljon enemmän kiinnostuneempi kuin minusta, ei vastannut kysymyksiini vaan ihasteli vaan säkkiään.
Vihdoin viimein olimme kävelleet tarpeeksi, ja lähdimme eri suuntiin. Minä yksin kotiini huvittuneena treffien saamasta alennuskäänteestä, ja hän onnellisena jauhesäkkinsä kanssa omaan kotiinsa. Toista kertaa emme tavanneet, mutta näin vuosienkin jälkeen toivon hänelle ja säkille vain pelkkää hyvää ja onnellista elämää :)))
Ai niin yksi tuli vielä mieleen. Tämä enemmänkin yhden yön juttu kuin treffit mutta anyway...
Reilu parikymppisenä tapasin kundin baarissa ja menimme illan päätteeksi minun luokseni. Kundi sitten kertoi että hänellä on eräs naispuolinen ystävä johon on kovasti ihastunut eikä ehkä kykenekään mun kanssa mihinkään puuhiin. No silloin yöllä tämä nainen sitten soittikin tälle kundille kertoakseen olevansa yötä jollain miehellä ja aikovansa harrastaa seksiä . Kundi sitten kertoi että niin hänkin ja antoi mulle puhelimen! Luurissa nainen sitten tenttasi multa että onko näin ja kysyi että missä koulussa opiskelen ja olenko akateemisesti koulutettu? Hän kun on kauppakorkeakoulussa. Kysyi myös olenko kaunis. Hän kuulemma on. Tilanne oli tosi absurdi. Tämä kundi sitten jatkoi naisen kanssa puhelua aika pitkään. Sanomattakin selvää että seksiä emme harrastaneet. Aamulla kundi lähti kotiinsa.
En tiedä mikä sairas suhde näillä kahdella oli vai mitä tossa oli taustalla. Kundi kuitenkin vaikutti tosi mukavalta ja sellaiselta kiltiltä.
Olin sokkotreffeillä. Kuulemma rikkaasta perheestä tosi kiva ja hyvännäköinen kundi. Tapasimme kahvilassa, otti pelkän kahvin ja maksoi omansa, lähti viipottamaan kahvilan terassille. Otin itselleni juoman vähän hämmentyneenä, mutta toisaalta ihan ok, että kumpikin maksoi omansa.
Menin ulos perässä, hän oli käärimässä sätkää. Poltin tuolloin itsekin ja otin savukkeen askista. Kundi katsoi pöydän toiselta puolelta silmät syttyen "saaks mäkin tommosen, kun mulla on vaan sätkiä?". Ok, tarjosin savukkeen.
Juteltiin niitä näitä, mutta ei oikein synkannut. Saattoi mut bussille ja totesi, että ens kerralla voi tarjota vaikka baarissa, kun saa tonnin (markka-aika) rahaa...
Toinen tyyppi olikin sitten vähän raskaampi tapaus. Eron jälkeen tutustuin baarissa mukavan oloiseen mieheen, vaihdettiin numeroita. Viestiteltiin silloin tällöin, kyseli miten pärjään uudessa kodissa yksin. Tarjoutui auttamaan esim. remontissa. Otin tarjotun avun vastaan ja kysyin voisiko tulla laittamaan yhden lampun seinään pullakahvipalkalla.
Mies tulikin ja lamppu meni paikoilleen. Puhui tosin vähän outoja ex-vaimostaan ja miten tekee hyvää olla avuksi naiselle... Seuraavan kerran pyysi luokseen istumaan iltaa, mutta taas nuo oudot puheet jatkuivat - miten naisen tulee olla vaimo ja mitä vaimolta vaaditaan ja kuinka hän kyllä elättäisi. Kaivoi kirjahyllystä vaimolleen kuuluneen sormuksen ja kysyi "haluatko?". No en ottanut vastaan, vaan lähdin.
Törmättiin vielä kerran sattumalta samassa baarissa ja yritin kääntyä kannoillani ja poistua, mutta mies äkkäsi minut. Niinpä menin vessaan, mutta äijäpä seurasi perässä! Kopin ulkopuolella alkoi kuulua maanittelua, miten olen juuri sellainen nainen mitä etsii ja eikö voitaisi korjata suhdetta. Mitä hemmetin suhdetta!?
Lähti lopulta ja poistuin baarista, odotti minua kuitenkin ulkona itkien (ei ole vitsi, itki kyynelsilmin) ja nyyhkytti jäämään.
Todella outo tilanne, varsinkin siihen nähden kun alussa oli niin normaalilta vaikuttava mies.
Täältä luettuani näitä pahimpia juttuja olen äärettömän onnellinen tavallisesta parisuhteestani!
Vierailija kirjoitti:
Ai niin yksi tuli vielä mieleen. Tämä enemmänkin yhden yön juttu kuin treffit mutta anyway...
Reilu parikymppisenä tapasin kundin baarissa ja menimme illan päätteeksi minun luokseni. Kundi sitten kertoi että hänellä on eräs naispuolinen ystävä johon on kovasti ihastunut eikä ehkä kykenekään mun kanssa mihinkään puuhiin. No silloin yöllä tämä nainen sitten soittikin tälle kundille kertoakseen olevansa yötä jollain miehellä ja aikovansa harrastaa seksiä . Kundi sitten kertoi että niin hänkin ja antoi mulle puhelimen! Luurissa nainen sitten tenttasi multa että onko näin ja kysyi että missä koulussa opiskelen ja olenko akateemisesti koulutettu? Hän kun on kauppakorkeakoulussa. Kysyi myös olenko kaunis. Hän kuulemma on. Tilanne oli tosi absurdi. Tämä kundi sitten jatkoi naisen kanssa puhelua aika pitkään. Sanomattakin selvää että seksiä emme harrastaneet. Aamulla kundi lähti kotiinsa.
En tiedä mikä sairas suhde näillä kahdella oli vai mitä tossa oli taustalla. Kundi kuitenkin vaikutti tosi mukavalta ja sellaiselta kiltiltä.
Kuulostaa joltain parinvaihto- tai tirkistelyfetissiltä. Veikkaan että miehellä ja naispuolisella ystävällä oli kyllä jotain enemmänkin meneillään.
Kirjoitin tänne jo yhdestä "helmestä", mutta tässä toinen. Mun mielestä mies voisi treffeillä tarjota mulle sen kahvikupposen, varsinkin jos on itse ollut treffien suhteen aloitteellinen (mun tapauksessa varmaan 95 % niin on ollut), mutta ei mun maailma kaadu vaikka joutuisin maksamaan kahvini itse. Mutta varmaan mulla on takaraivossa vähän näitä perinteisiä tai vanhan maailman aikaisia sukupuoliroolikäsityksiä, että mies vois avata oven ja kantaa raskaat jutut ja vaikka just tarjota treffeillä sen kahvin - mitään neljän ruokalajin illallista en vieraalta mieheltä edes ottais vastaan.
No pitkien saatesanojen jälkeen tähän omituiseen treffikokemukseen! Oltiin sovittu treffit kahvilaan. Olin paikalla ihan ajoissa, mutta sielläpä treffikumppani jo istui pöydässä kahvia ryystäen ja pullaa mussuttaen. Sen verran malttoi pullan syönnin keskeyttää, että tervehti minua. Sanoi, että hae säkin vaan jotain (ei puhettakaan, että olisi tullut maksamaan). Tässä ei siis ole pointti se, että mies ei maksanut, vaan se ettei hän malttanut edes odottaa mua paikalle, vaan puputti jokseenkin hölmön innokkaasti sitä leivonnaistaan. Joko hän kuvitteli tuon ratkaisevan sen, ettei tarvitsekaan tarjota mulle, tai sitten hällä oli ihan karmea pullan himo eikä voinut enää odottaa sekuntiakaan.
Omituisen aloituksen lisäksi mies osoittautui muutenkin omituiseksi, jotenkin luimuksi. Pälyili ympärilleen, puhuessa kiemurteli eikä juttelu ollut yhtään luontevaa. Treffit loppuivat aika lyhyeen eikä jatkoa seurannut. Toivottavasti mä saan omille lapsille opetettua jonkinlaiset käytöstavat, joihin esimerkiksi kuuluu että jos ollaan sovittu tapaaminen jonnekin syömispaikkaan, sinne ei rynnätä etukäteen mättämään sapuskaa niin että ollaan jo lopettamassa kun toinen tulee - ainakaan jos ei olla asiasta nimenomaan sovittu.
Alue: Aihe vapaa
No minä kyllä katson edelleenkin ulkokuorta. Jos ihminen tulee paikalle ihan vääräntyylisillä vaatteilla, siihen tilanteeseen ja tilaisuuteen sopimattomissa, niin kyllä minua se häiritsee. Joku sanoo, että voihan miestä opettaa pukeutumaan ja käyttäytymään. Opettakaa miehiänne ihan rauhassa.
Itse haluan, varsinkin näillä vuosilla, kumppanikseni ihmisen joka itse tajuaa perusasiat. Myös haluan olla niin, että minun ei tarvitse jännittää tai nolostella miehen puolesta. Kyllähän kumppanin valinta kuvaa myös sinua itseäsi.
Miehen täytyy osata keskustella normaalisti niin seurassa kuin minun kanssani sekä pukeutua ettei joku asia pistä silmään. Varsinkin kun lähtee ulos kotiovesta kauemmas kuin postilaatikolle.
Kotona saa olla rennosti muttei nyt ihan uuno turhapurokaan. D