Ateismi on uskonto

Ateismi ei ole uskonto vaan uskomus. Yhtä lailla uskotaan ettei Jumalaa ole, sitä ei kuitenkaan voida todistaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi uskoo että Jumalaa ei ole. Ei ateisti tiedä sitä, mutta hän uskoo niin. Kyseessä on siis uskonto.

Mikään ei viittaa siihen, että jumalaa olisi olemassa, joten jumaluskon puutteessa ei ole kysymys uskomuksesta vaan nykytiedon valossa syntyneestä käsityksestä. Itsekin olen ateisti, ja valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku pystyy osoittamaan minulle jumalan olemassaolon.

Ai mikään viittaa? Miten olisi vaikka maailmankaikkeuden olemassaolo, elämän ihme jne. Ateistit on kyllä tolloja miten ottavat itsestäänselvyytenä näinkin ihmeellisiä asioita.

Ihmeellistä, juu, mutta ei yliluonnollista. Emme voi vain todeta "onpa hieno, se on varmaan taikuutta".

Pitäisi ensin määritellä yliluonnollinen... Maailman syntyyn liittyy ristiriitaisuuksia, joten on syytä pitää muitakin vaihtoehtoja mahdollisena kuin vain todeta, että maailma nyt vain on itsekseen olemassa. Tiede ei ymmärrä minkä vuoksi universumi on olemassa, eli toisin sanoen meillä ei ole edes alkeellisinta käsitystä universumin olemassaolon syistä. Ja jos ei asiasta ole mitään käsitystä, on epätieteellistä mennä sanomaan että asia on niin ja näin.

Yritätkö nyt tosissasi väittää, että on epätieteellistä sanoa, että maailma ei syntynyt Sotkan munasta?

Ei tuo ole epätieteellistä, sillä Sotkan muna on yksityiskohtainen selitys asialle, eikä mikään viittaa siihen. Tieteellinen tapa lähestyä universumin syntyä on pitää kaikki vaihtoehdot reilusti auki, sillä mitään käsitystä siitä ei ole. Jos kieltää korkeamman voiman / luojan (jumalan) olemassaolon, sortuu epätieteelliseen ajatteluun.

Ei sorru. Ei tieteessä voida ottaa huomioon asioita, joista ei ole mitään havaintoa. Se on kuin sanoisi laskutoimituksen 2+2 vastausta etsiessä on otettava huomioon näkymättömän potenssin mahdollisuus.

Mutta meillä nimenmaan on ateismin epäloogisuudesta havaintoja. Meillä on asiasta esim se havainto , että kukaan ei ole ikinä kyennyt todistamaan tyhjyydestä syntyvän mitään, saati edes kielellisesti ilmaisemaan tyhjyyden olemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi uskoo että Jumalaa ei ole. Ei ateisti tiedä sitä, mutta hän uskoo niin. Kyseessä on siis uskonto.

Mikään ei viittaa siihen, että jumalaa olisi olemassa, joten jumaluskon puutteessa ei ole kysymys uskomuksesta vaan nykytiedon valossa syntyneestä käsityksestä. Itsekin olen ateisti, ja valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku pystyy osoittamaan minulle jumalan olemassaolon.

Ai mikään viittaa? Miten olisi vaikka maailmankaikkeuden olemassaolo, elämän ihme jne. Ateistit on kyllä tolloja miten ottavat itsestäänselvyytenä näinkin ihmeellisiä asioita.

Ihmeellistä, juu, mutta ei yliluonnollista. Emme voi vain todeta "onpa hieno, se on varmaan taikuutta".

Pitäisi ensin määritellä yliluonnollinen... Maailman syntyyn liittyy ristiriitaisuuksia, joten on syytä pitää muitakin vaihtoehtoja mahdollisena kuin vain todeta, että maailma nyt vain on itsekseen olemassa. Tiede ei ymmärrä minkä vuoksi universumi on olemassa, eli toisin sanoen meillä ei ole edes alkeellisinta käsitystä universumin olemassaolon syistä. Ja jos ei asiasta ole mitään käsitystä, on epätieteellistä mennä sanomaan että asia on niin ja näin.

Yritätkö nyt tosissasi väittää, että on epätieteellistä sanoa, että maailma ei syntynyt Sotkan munasta?

Ei tuo ole epätieteellistä, sillä Sotkan muna on yksityiskohtainen selitys asialle, eikä mikään viittaa siihen. Tieteellinen tapa lähestyä universumin syntyä on pitää kaikki vaihtoehdot reilusti auki, sillä mitään käsitystä siitä ei ole. Jos kieltää korkeamman voiman / luojan (jumalan) olemassaolon, sortuu epätieteelliseen ajatteluun.

Ei sorru. Ei tieteessä voida ottaa huomioon asioita, joista ei ole mitään havaintoa. Se on kuin sanoisi laskutoimituksen 2+2 vastausta etsiessä on otettava huomioon näkymättömän potenssin mahdollisuus.

Entäs filosofia sitten...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi uskoo että Jumalaa ei ole. Ei ateisti tiedä sitä, mutta hän uskoo niin. Kyseessä on siis uskonto.

Mikään ei viittaa siihen, että jumalaa olisi olemassa, joten jumaluskon puutteessa ei ole kysymys uskomuksesta vaan nykytiedon valossa syntyneestä käsityksestä. Itsekin olen ateisti, ja valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku pystyy osoittamaan minulle jumalan olemassaolon.

Ai mikään viittaa? Miten olisi vaikka maailmankaikkeuden olemassaolo, elämän ihme jne. Ateistit on kyllä tolloja miten ottavat itsestäänselvyytenä näinkin ihmeellisiä asioita.

Ihmeellistä, juu, mutta ei yliluonnollista. Emme voi vain todeta "onpa hieno, se on varmaan taikuutta".

Pitäisi ensin määritellä yliluonnollinen... Maailman syntyyn liittyy ristiriitaisuuksia, joten on syytä pitää muitakin vaihtoehtoja mahdollisena kuin vain todeta, että maailma nyt vain on itsekseen olemassa. Tiede ei ymmärrä minkä vuoksi universumi on olemassa, eli toisin sanoen meillä ei ole edes alkeellisinta käsitystä universumin olemassaolon syistä. Ja jos ei asiasta ole mitään käsitystä, on epätieteellistä mennä sanomaan että asia on niin ja näin.

Yritätkö nyt tosissasi väittää, että on epätieteellistä sanoa, että maailma ei syntynyt Sotkan munasta?

Ei tuo ole epätieteellistä, sillä Sotkan muna on yksityiskohtainen selitys asialle, eikä mikään viittaa siihen. Tieteellinen tapa lähestyä universumin syntyä on pitää kaikki vaihtoehdot reilusti auki, sillä mitään käsitystä siitä ei ole. Jos kieltää korkeamman voiman / luojan (jumalan) olemassaolon, sortuu epätieteelliseen ajatteluun.

Ei sorru. Ei tieteessä voida ottaa huomioon asioita, joista ei ole mitään havaintoa. Se on kuin sanoisi laskutoimituksen 2+2 vastausta etsiessä on otettava huomioon näkymättömän potenssin mahdollisuus.

Mutta meillä nimenmaan on ateismin epäloogisuudesta havaintoja. Meillä on asiasta esim se havainto , että kukaan ei ole ikinä kyennyt todistamaan tyhjyydestä syntyvän mitään, saati edes kielellisesti ilmaisemaan tyhjyyden olemusta.

Menemättä sen syvällisemmin maailman syntyteorioihin, haluaisin vaan huomauttaa, että koska ateismi EI OLE USKONTO, kaikki ateistit eivät ajattele samalla tavalla alkuräjähdyksestä ja evoluutioteoriasta, eikä ateismi edellytä sitä, koska ATEISMI EI OLE USKONTO.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaljuus on hiustyyli.

Onhan se.

Ei ole, koska ihmisellä ei silloin ole hiuksia. Got it?

Ja valkoinen ei ole väri.

Tuolla ei ole mitään yhteyttä kaljuuskysymykseen.

Kaljuus on aina suhteessa hiuksiin, joten se on hiustyyli vaikka nimityksenä se on hassu. Jos leikkaat hiuksesi pois, niin sitä voi kutsu hiustyyliksi, joka on siis tyylinä hiuksettomuus.

Vastaavasti ateismi ei pääse eroon Jumalasta, koska se määrittelee itsensä jumaluskon puutteena. Eli kyseessä on uskonto.

Yritetään vielä kerran vääntää rautalankaa, kun ei näytä millään menevän perille.

Pitsinnypläys tai vaikka lukeminen on harrastus, eikö niin? Jos joku ei harrasta mitään, niin onko sekin mielestäsi harrastus?

Jotkut ovat näköjään vaan liian yksinkertaisia tajutakseen tämän. Se on vähän kuin yrittäisi opettaa sikaa laulamaan: pelkkää ajanhukkaa ja sikakin vaan ärsyyntyy.

Huono vertaus, koska ateisti ei ole vain uskomatta johonkin, vaan aktiivisesti ja tietoisesti uskoo, ettei Jumalaa tai jumalia ole.

Sinäkin varmaankin aktiivisesti ja tietoisesti uskot, ettei Shivaa, Vishnua tai Zeusta ole?

Olet siis Shivaan, Vishnuun ja Zeukseen uskomattomuus-uskovainen, eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi uskoo että Jumalaa ei ole. Ei ateisti tiedä sitä, mutta hän uskoo niin. Kyseessä on siis uskonto.

Mikään ei viittaa siihen, että jumalaa olisi olemassa, joten jumaluskon puutteessa ei ole kysymys uskomuksesta vaan nykytiedon valossa syntyneestä käsityksestä. Itsekin olen ateisti, ja valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku pystyy osoittamaan minulle jumalan olemassaolon.

Ai mikään viittaa? Miten olisi vaikka maailmankaikkeuden olemassaolo, elämän ihme jne. Ateistit on kyllä tolloja miten ottavat itsestäänselvyytenä näinkin ihmeellisiä asioita.

Ihmeellistä, juu, mutta ei yliluonnollista. Emme voi vain todeta "onpa hieno, se on varmaan taikuutta".

Pitäisi ensin määritellä yliluonnollinen... Maailman syntyyn liittyy ristiriitaisuuksia, joten on syytä pitää muitakin vaihtoehtoja mahdollisena kuin vain todeta, että maailma nyt vain on itsekseen olemassa. Tiede ei ymmärrä minkä vuoksi universumi on olemassa, eli toisin sanoen meillä ei ole edes alkeellisinta käsitystä universumin olemassaolon syistä. Ja jos ei asiasta ole mitään käsitystä, on epätieteellistä mennä sanomaan että asia on niin ja näin.

Yritätkö nyt tosissasi väittää, että on epätieteellistä sanoa, että maailma ei syntynyt Sotkan munasta?

Ei tuo ole epätieteellistä, sillä Sotkan muna on yksityiskohtainen selitys asialle, eikä mikään viittaa siihen. Tieteellinen tapa lähestyä universumin syntyä on pitää kaikki vaihtoehdot reilusti auki, sillä mitään käsitystä siitä ei ole. Jos kieltää korkeamman voiman / luojan (jumalan) olemassaolon, sortuu epätieteelliseen ajatteluun.

Ei sorru. Ei tieteessä voida ottaa huomioon asioita, joista ei ole mitään havaintoa. Se on kuin sanoisi laskutoimituksen 2+2 vastausta etsiessä on otettava huomioon näkymättömän potenssin mahdollisuus.

Mutta meillä nimenmaan on ateismin epäloogisuudesta havaintoja. Meillä on asiasta esim se havainto , että kukaan ei ole ikinä kyennyt todistamaan tyhjyydestä syntyvän mitään, saati edes kielellisesti ilmaisemaan tyhjyyden olemusta.

Miksi oletat, että olisi koskaan ollut tyhjyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaljuus on hiustyyli.

Onhan se.

Ei ole, koska ihmisellä ei silloin ole hiuksia. Got it?

Ja valkoinen ei ole väri.

Tuolla ei ole mitään yhteyttä kaljuuskysymykseen.

Kaljuus on aina suhteessa hiuksiin, joten se on hiustyyli vaikka nimityksenä se on hassu. Jos leikkaat hiuksesi pois, niin sitä voi kutsu hiustyyliksi, joka on siis tyylinä hiuksettomuus.

Vastaavasti ateismi ei pääse eroon Jumalasta, koska se määrittelee itsensä jumaluskon puutteena. Eli kyseessä on uskonto.

Yritetään vielä kerran vääntää rautalankaa, kun ei näytä millään menevän perille.

Pitsinnypläys tai vaikka lukeminen on harrastus, eikö niin? Jos joku ei harrasta mitään, niin onko sekin mielestäsi harrastus?

Jotkut ovat näköjään vaan liian yksinkertaisia tajutakseen tämän. Se on vähän kuin yrittäisi opettaa sikaa laulamaan: pelkkää ajanhukkaa ja sikakin vaan ärsyyntyy.

Huono vertaus, koska ateisti ei ole vain uskomatta johonkin, vaan aktiivisesti ja tietoisesti uskoo, ettei Jumalaa tai jumalia ole.

Sinäkin varmaankin aktiivisesti ja tietoisesti uskot, ettei Shivaa, Vishnua tai Zeusta ole?

Olet siis Shivaan, Vishnuun ja Zeukseen uskomattomuus-uskovainen, eikö niin?

Ei näiden kanssa voi vääntää, ei ole edes huumoriarvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi uskoo että Jumalaa ei ole. Ei ateisti tiedä sitä, mutta hän uskoo niin. Kyseessä on siis uskonto.

Mikään ei viittaa siihen, että jumalaa olisi olemassa, joten jumaluskon puutteessa ei ole kysymys uskomuksesta vaan nykytiedon valossa syntyneestä käsityksestä. Itsekin olen ateisti, ja valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku pystyy osoittamaan minulle jumalan olemassaolon.

Ai mikään viittaa? Miten olisi vaikka maailmankaikkeuden olemassaolo, elämän ihme jne. Ateistit on kyllä tolloja miten ottavat itsestäänselvyytenä näinkin ihmeellisiä asioita.

Ihmeellistä, juu, mutta ei yliluonnollista. Emme voi vain todeta "onpa hieno, se on varmaan taikuutta".

Pitäisi ensin määritellä yliluonnollinen... Maailman syntyyn liittyy ristiriitaisuuksia, joten on syytä pitää muitakin vaihtoehtoja mahdollisena kuin vain todeta, että maailma nyt vain on itsekseen olemassa. Tiede ei ymmärrä minkä vuoksi universumi on olemassa, eli toisin sanoen meillä ei ole edes alkeellisinta käsitystä universumin olemassaolon syistä. Ja jos ei asiasta ole mitään käsitystä, on epätieteellistä mennä sanomaan että asia on niin ja näin.

Yritätkö nyt tosissasi väittää, että on epätieteellistä sanoa, että maailma ei syntynyt Sotkan munasta?

Ei tuo ole epätieteellistä, sillä Sotkan muna on yksityiskohtainen selitys asialle, eikä mikään viittaa siihen. Tieteellinen tapa lähestyä universumin syntyä on pitää kaikki vaihtoehdot reilusti auki, sillä mitään käsitystä siitä ei ole. Jos kieltää korkeamman voiman / luojan (jumalan) olemassaolon, sortuu epätieteelliseen ajatteluun.

Ei sorru. Ei tieteessä voida ottaa huomioon asioita, joista ei ole mitään havaintoa. Se on kuin sanoisi laskutoimituksen 2+2 vastausta etsiessä on otettava huomioon näkymättömän potenssin mahdollisuus.

Mutta meillä nimenmaan on ateismin epäloogisuudesta havaintoja. Meillä on asiasta esim se havainto , että kukaan ei ole ikinä kyennyt todistamaan tyhjyydestä syntyvän mitään, saati edes kielellisesti ilmaisemaan tyhjyyden olemusta.

Ei ole niistä uskontojenkaan luomisista mitään todisteita, jonkun muutama tuhatta vuotta sitten eläneen kaltaisesti pöhelön kiertämään jäänyt kertomus vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi uskoo että Jumalaa ei ole. Ei ateisti tiedä sitä, mutta hän uskoo niin. Kyseessä on siis uskonto.

Mikään ei viittaa siihen, että jumalaa olisi olemassa, joten jumaluskon puutteessa ei ole kysymys uskomuksesta vaan nykytiedon valossa syntyneestä käsityksestä. Itsekin olen ateisti, ja valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku pystyy osoittamaan minulle jumalan olemassaolon.

Minä olen uskovainen, mutta valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku pystyy osoittamaan minulle jumalan olemassaolemattomuuden. Kukaan ei siihen pysty. Kuten kukaan ei pysty osoittamaan sinulle jumalan olemassaoloa. Siksi näitä molempia katsantokantoja voi kutsua uskomuksiksi. Kummallakaan ei ole tieteellisiä todisteita suuntaan tai toiseen.

Todistustaakka on väitteen esittäjällä. Tässä tapauksessa väite on se, että jumala on olemassa.

Jumalan olemassaolemattomuus taas ei ole väite, koska mikään ei viittaa jumalan olemassaoloon, eikä minkään olemassaolemattomuus ole todistettavissa.

Todistustaakka on myös sillä joka väittää että maailma synty tyhjyydestä on mahdollista. Meillä ei ole ensimmäistäkään todistetta asiasta ja se on jopa epäloogista nykykäsityksen mukaan.

En puhunutkaan maailman syntyteoriasta vaan jumalan olemassaolosta. (En myöskään oleta maailman syntyneen tyhjästä.)

Jumalalla nyt yleensä tarkoitetaan maailman luojaa. Panteistien mukaan jumala on kaikessa, eli itsekin olemme jumallallisia. Ei ole mitään syytä olettaa että jumalasta puhuttaessa tarkoitetaan aina kristinuskon jumalaa.

Panteismi on naamioitua luonnonpalvontaa, jossa luonto - siis kaikki mitä on olemassa ymmärretään Jumalaksi.  Muun muassa Spinozan Amor dei intellectualis eli Jumalan älyllinen rakastaminen on pelkkää luonnontapahtumien ihailua. Ilmankos aikalaiset katoliset yrittivät lynkata Spinozan Hollannissa.

Kristinuskon Jumala on maailmasta  erillään oleva olento, ts. Jumala on ajan ja paikan ulkopuolella. Kristinuskon Jumala on kolmiyhteinen eli koostuu kolmesta persoonasta, Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Tosin esim. kristityiksi itseään kutsuvat Jehovan todistajat tai mormoonit eivät kolmiyhteiseen Jumalaan usko, mutta Jehovan todistajat ja mormoonit ovatkin viime kädessä speudouskonnollisia kultteja, jotka aivopesevät jäseniään.

Siinä olet oikeassa, että monet sanovat uskovansa Jumalaan, vaikka eivät tarkoita kristinuskon Jumalaa, vaan esimerkiksi juuri luontoa (panteismi) tai Luciferia (=Saatana) kuten gnostikot tekevät tai Allahia (=Saatana) kuten muslimit tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaljuus on hiustyyli.

Onhan se.

Ei ole, koska ihmisellä ei silloin ole hiuksia. Got it?

Ja valkoinen ei ole väri.

Tuolla ei ole mitään yhteyttä kaljuuskysymykseen.

Kaljuus on aina suhteessa hiuksiin, joten se on hiustyyli vaikka nimityksenä se on hassu. Jos leikkaat hiuksesi pois, niin sitä voi kutsu hiustyyliksi, joka on siis tyylinä hiuksettomuus.

Vastaavasti ateismi ei pääse eroon Jumalasta, koska se määrittelee itsensä jumaluskon puutteena. Eli kyseessä on uskonto.

Yritetään vielä kerran vääntää rautalankaa, kun ei näytä millään menevän perille.

Pitsinnypläys tai vaikka lukeminen on harrastus, eikö niin? Jos joku ei harrasta mitään, niin onko sekin mielestäsi harrastus?

Jotkut ovat näköjään vaan liian yksinkertaisia tajutakseen tämän. Se on vähän kuin yrittäisi opettaa sikaa laulamaan: pelkkää ajanhukkaa ja sikakin vaan ärsyyntyy.

Huono vertaus, koska ateisti ei ole vain uskomatta johonkin, vaan aktiivisesti ja tietoisesti uskoo, ettei Jumalaa tai jumalia ole.

Sinäkin varmaankin aktiivisesti ja tietoisesti uskot, ettei Shivaa, Vishnua tai Zeusta ole?

Olet siis Shivaan, Vishnuun ja Zeukseen uskomattomuus-uskovainen, eikö niin?

Ei näiden kanssa voi vääntää, ei ole edes huumoriarvoa.

Joko alkaa lamppu syttyä? Samalla tavallahan sinä yrität väittää, että ateistit ovat jumaliin-uskomattomuus-uskovaisia.

:)

Vierailija kirjoitti:

Tiedettä ei voida tehdä uskomusten eikä edes vahvojen olettamusten (mitä usko jumalaan ei toki ole) pohjalta, vaan tieteessä voidaan huomioida ainoastaan sellaista, josta on näyttöä ja mikä voidaan tieteellisesti todistaa.

Puhutaan nyt luonnontieteistä (matematiikka, fysiikka jne.) vai ns. ihmistieteistä (psykologia, sosiologia jne.). Niillä kun on hiukka erilaiset kriteerit todistettavuuden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin myös lisätä, ettei ateismi myöskään täytä uskonnon määritelmää, koska ateismiin ei kuulu yhteistä oppijärjestelmää, arvoja, etiikkaa eikä minkäänlaisia rituaaleja.

Ateistien yksi rituaaleista on nettitrollailu jossa toistellaan tiettyjä mantroja spagettihirviöistä, jotka on vähän kuin ateistien loitsuja tai rukouksia joilla yritetään pitää jumalat loitolla.

Pastafaria on aivan yhtä oikea uskonto kuin kristinusko. Mitäs sillä nyt trollaamaan. Jompikumpi voi olla täyttä totta tai sitten ei.

Uskontoja on kuitenkin todella paljon, miksi juuri kristittyjen jumala olisi oikea?

T. Ateisti

Oletko siis pastafari? Ole vaan minun puolestani. Ei se varmaan kovin paljon ateismia hölmömpi uskonto ole.

Vierailija kirjoitti:

Turha tästä on vängätä. Ateisti ei ikinä myönnä että hänen elämänkatsomuksensa perustuu uskomukseen ettei jumaolento(j)a ole olemassa, aivan kuin uskovaisen elämänkatsomus perustuu uskomukseen että jumalolento(ja) on olemassa. Ateisti väittää yhtä voimakkaasti uskomuksensa perustuvan tietoon, kuin uskovainenkin. Scröndingerin kissa sopii tähänkin hyvin. Se joko on elossa, tai se ei ole elossa. Ei voi tietää.

Erwin Schrödinger oli kuitenkin itse ateisti.

Einstein, ehkä 1900-luvun nerokkain ihminen, oli tolkun mies myös uskonasioiden suhteen eikä lähteen ateistien perseilyyn mukaan.

Albert Einstein's religious views have been studied extensively. He said he believed in the "pantheistic" God of Baruch Spinoza, but not in a personal god, a belief he criticized. He also called himself an agnostic, while disassociating himself from the label atheist, preferring, he said, "an attitude of humility corresponding to the weakness of our intellectual understanding of nature and of our own being".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaljuus on hiustyyli.

Onhan se.

Ei ole, koska ihmisellä ei silloin ole hiuksia. Got it?

Ja valkoinen ei ole väri.

Tuolla ei ole mitään yhteyttä kaljuuskysymykseen.

Kaljuus on aina suhteessa hiuksiin, joten se on hiustyyli vaikka nimityksenä se on hassu. Jos leikkaat hiuksesi pois, niin sitä voi kutsu hiustyyliksi, joka on siis tyylinä hiuksettomuus.

Vastaavasti ateismi ei pääse eroon Jumalasta, koska se määrittelee itsensä jumaluskon puutteena. Eli kyseessä on uskonto.

Yritetään vielä kerran vääntää rautalankaa, kun ei näytä millään menevän perille.

Pitsinnypläys tai vaikka lukeminen on harrastus, eikö niin? Jos joku ei harrasta mitään, niin onko sekin mielestäsi harrastus?

Jotkut ovat näköjään vaan liian yksinkertaisia tajutakseen tämän. Se on vähän kuin yrittäisi opettaa sikaa laulamaan: pelkkää ajanhukkaa ja sikakin vaan ärsyyntyy.

Huono vertaus, koska ateisti ei ole vain uskomatta johonkin, vaan aktiivisesti ja tietoisesti uskoo, ettei Jumalaa tai jumalia ole.

Sinäkin varmaankin aktiivisesti ja tietoisesti uskot, ettei Shivaa, Vishnua tai Zeusta ole?

Olet siis Shivaan, Vishnuun ja Zeukseen uskomattomuus-uskovainen, eikö niin?

Ei näiden kanssa voi vääntää, ei ole edes huumoriarvoa.

Joko alkaa lamppu syttyä? Samalla tavallahan sinä yrität väittää, että ateistit ovat jumaliin-uskomattomuus-uskovaisia.

:)

Tämä oli ensimmäinen vastaukseni aiheeseen. Seuraava on viimeinen: toivottavasti pääset taivaaseen imemään jeesuksen ja paavalin lerssiä. Toivottavasti henkiruumiin peräröörin voi myös rasvata rassausta varten.

Vierailija kirjoitti:

Einstein, ehkä 1900-luvun nerokkain ihminen, oli tolkun mies myös uskonasioiden suhteen eikä lähteen ateistien perseilyyn mukaan.

Albert Einstein's religious views have been studied extensively. He said he believed in the "pantheistic" God of Baruch Spinoza, but not in a personal god, a belief he criticized. He also called himself an agnostic, while disassociating himself from the label atheist, preferring, he said, "an attitude of humility corresponding to the weakness of our intellectual understanding of nature and of our own being".

Einsteinkin toki oli aikansa tuote.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Einstein, ehkä 1900-luvun nerokkain ihminen, oli tolkun mies myös uskonasioiden suhteen eikä lähteen ateistien perseilyyn mukaan.

Albert Einstein's religious views have been studied extensively. He said he believed in the "pantheistic" God of Baruch Spinoza, but not in a personal god, a belief he criticized. He also called himself an agnostic, while disassociating himself from the label atheist, preferring, he said, "an attitude of humility corresponding to the weakness of our intellectual understanding of nature and of our own being".

Einsteinkin toki oli aikansa tuote.

Ja mitäs hänen käsityksiään lähtisit korjailemaan?

Minä uskon että tämä on provo! Olenko uskovainen? Onko se oma provo-uskontonsa? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin myös lisätä, ettei ateismi myöskään täytä uskonnon määritelmää, koska ateismiin ei kuulu yhteistä oppijärjestelmää, arvoja, etiikkaa eikä minkäänlaisia rituaaleja.

Ateistien yksi rituaaleista on nettitrollailu jossa toistellaan tiettyjä mantroja spagettihirviöistä, jotka on vähän kuin ateistien loitsuja tai rukouksia joilla yritetään pitää jumalat loitolla.

Pastafaria on aivan yhtä oikea uskonto kuin kristinusko. Mitäs sillä nyt trollaamaan. Jompikumpi voi olla täyttä totta tai sitten ei.

Uskontoja on kuitenkin todella paljon, miksi juuri kristittyjen jumala olisi oikea?

T. Ateisti

Oletko siis pastafari? Ole vaan minun puolestani. Ei se varmaan kovin paljon ateismia hölmömpi uskonto ole.

En ole pastafari. Ateistina mä itseäni pidän, koska en usko mihinkään jumalaan. En kristinuskon jumalaan, en shivaan, en krishnaan, en zeukseen, thoriin tai mihinkään muuhunkaan yliluonnolliseen. Toki jos saisin konkreettisen todistuksen jonkin jumalan tai jonkin muun yliluonnollisuuden olemassaoloon, voisin sellaiseen uskoa, ihan kuten uskon allani olevan sängyn olemassaoloon. Sinä voit sanoa uskon puutettani uskoksi jos haluat. Se ei ole multa pois.

T. Ateisti

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon että tämä on provo! Olenko uskovainen? Onko se oma provo-uskontonsa? :)

Riippuu siitä pidätkö ap:ta jumala vai et.