Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaiset puhuvat niin huonosti ruotsia?
09.04.2016 |
Jokainen lukee sitä AINAKIN kolme vuotta peruskoulussa ja useimmat jatkavat opintoja vielä sen jälkeenkin.
Miten on siis mahdollista, että edes alkeita ei osata?
Lapseni on nyt seiskalla ja opiskellut ruotsia siis kohta vuoden. Hänkin osaa jo siis alkeet eikä "kuolisi nälkään" ruotsinkielisellä alueella.
Olen itse opiskellut venäjää lukiossa kolme vuotta. Tästä on aikaa yli 20v ja edelleen osaan lukea venäjänkielistä tekstiä ja ymmärrän joten kuten hitaasti puhuttua venäjää.
Ja se on kieli, johon ei joka päivä törmää.
Miten on siis mahdollista, että esim kaksikielisellä paikkakunnalla asuva ei ymmärrä SANAAKAAN ruotsia?
Oppimisvaikeudet jne ymmärrän tietysti, mutta entä ihan tavisoppijat?
Kommentit (112)
Opiskelin ruotsia peruskoulussa 6 vuotta. Yritin oppia, mutta en vain millään osannut. Kokeista sain ihan ok numeroita, mutta en ole koskaan osannut puhua ruotsia sen kummemmin kuin alkeet. Englannissa pärjään kyllä erinomaisesti, ruotsi ei sit vaan suju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perseisetkädet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kande yleistää. Puhun ruotsia ihan hyvin. Esimerkiksi Tukholmassa käydessäni (4 kr vuodessa) puhun aina ruotsia. Samoin puhun norjalaisille ja tanskalaisille kollegoilleni ruotsia.
Olet tilastollinen harvinaisuus. Hyvin harva ruotsalainen pystyy kommunikoimaan sujuvasti tanskalaisten ja norjalaisten kanssa. Olen asunut ja opiskellut Ruotsissa yhteensä kolme vuotta ja edeleen skåne on minulle vaikeaa, tanska täysin mahdotonta. Alueellisia eroja toki on paljon. Göteborgilainen ymmärtää norjaa varmaan paremmin, malmölainen taas tanskaa. Norja jotenkin auttavasti menee itsellä, mutta ei, ei, en voi sanoa pystyväni puhumaan norjalaisten enkä tanskalaisten kanssa.
Suomesta aina löytyy näitä, jotka suomenruotsilla (jolla ei normaalisti pärjää edes Ruotsissa) juttelevat sujuvasti ja hoitavat bisnekset tanskalaisten ja norjalaisten kanssa.
Tarkkaan ottaen ruotsinkieliset ja norjankieliset ymmärtävät hyvin toisiaan, kummatkaan eivät ymmärrä tanskan kieltä ja tanskankieliset eivät ymmärrä kumpaakaan. Ruotsin ja norjan kielet eivät ole kielitieteellisesti omia kieliään vaan murrejatkumo siten että esimerkiksi Oslon murre on lähempänä Tukholman murretta kuin Norjan länsirannikon murteita.
Kirjoitettua tanskaa on samaan aikaan yhtä helppo ymmärtää kuin kirjoitettua norjaa. Tanskan ero ei ole ollenkaan kirjoituksessa vaan ainoastaan ääntämisessä.
Äidinkieleltään suomenkielisten, koulussa ruotsin oppineiden tapauksessa en usko, että he kykenevät ymmärtämään kumpaakaan kieltä.
Ruotsin kieltä puhuvia ei voi ottaa vakavasti, tosiaan kun se on semmoinen "laulu"kieli. Ja on tosi typerän kuulosta. Itselläni on oppimisvaikeus ja englannista olin mukautetussa ja ruotsi oli tosi hankalaa myös. Vihani ruotsin kieltä kohtaan alkoi 7lk. Kun keskusteltiin mukautetusta, olisin halunnut itse mennä, mutta opettaja varta vasten helpotti silloista kortta etten päässyt mukautettuun ruotsiin. Silloin alkoi pyhä viha tätä kieltä kohtaan. Kuten silloin jo sitä sanoin, tuota kieltä et tuu tarvitsemaan kuin a) työpaikallasi, missä on monikielistä ympäristöä. B) muutat ruotsiin ja nautit ruotsin puhumisesta. Mutta Suomessa sitä et muuten tarvitse!
Asenne ratkaisee aina. Harmi että monen kielten opiskelu tyssää omaan ja kaverien asenteeseen. Surullisinta on, jos omat vanhemmat antavat kotoa negatiivisen asenteen kieliin eivätkä kannusta niiden opiskeluun saati tue niiden opiskelussa.
4868458698590 kirjoitti:
Perseisetkädet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kande yleistää. Puhun ruotsia ihan hyvin. Esimerkiksi Tukholmassa käydessäni (4 kr vuodessa) puhun aina ruotsia. Samoin puhun norjalaisille ja tanskalaisille kollegoilleni ruotsia.
Olet tilastollinen harvinaisuus. Hyvin harva ruotsalainen pystyy kommunikoimaan sujuvasti tanskalaisten ja norjalaisten kanssa. Olen asunut ja opiskellut Ruotsissa yhteensä kolme vuotta ja edeleen skåne on minulle vaikeaa, tanska täysin mahdotonta. Alueellisia eroja toki on paljon. Göteborgilainen ymmärtää norjaa varmaan paremmin, malmölainen taas tanskaa. Norja jotenkin auttavasti menee itsellä, mutta ei, ei, en voi sanoa pystyväni puhumaan norjalaisten enkä tanskalaisten kanssa.
Suomesta aina löytyy näitä, jotka suomenruotsilla (jolla ei normaalisti pärjää edes Ruotsissa) juttelevat sujuvasti ja hoitavat bisnekset tanskalaisten ja norjalaisten kanssa.
Tarkkaan ottaen ruotsinkieliset ja norjankieliset ymmärtävät hyvin toisiaan, kummatkaan eivät ymmärrä tanskan kieltä ja tanskankieliset eivät ymmärrä kumpaakaan. Ruotsin ja norjan kielet eivät ole kielitieteellisesti omia kieliään vaan murrejatkumo siten että esimerkiksi Oslon murre on lähempänä Tukholman murretta kuin Norjan länsirannikon murteita.
Kirjoitettua tanskaa on samaan aikaan yhtä helppo ymmärtää kuin kirjoitettua norjaa. Tanskan ero ei ole ollenkaan kirjoituksessa vaan ainoastaan ääntämisessä.
Äidinkieleltään suomenkielisten, koulussa ruotsin oppineiden tapauksessa en usko, että he kykenevät ymmärtämään kumpaakaan kieltä.
Ei suomenkielinen ymmärrä viroakaan täysin, mutta opiskelemalla voi AINA oppia.
Nykyisin kielten opiskeluun on vaikka kuinka paljon apuvälineitä, kursseja, nettivideoita, vertaistukea, natiiveja kielen opettajia netin välityksellä jne. verrattuna omaan aikaani Olisin varmasti esim. lukenut sanoja paljon enemmän nykyisillä apuvälineillä sekä katsellut esim youtubesta kielivideoita.
Itse olen kerrannut netistä ranskan kieliopin ja sanastoa. Käynyt espanjan yliopistojen MOOCisssa espanjan ja portugalin kurssia. Ranskan yliopistojen MOOCissa menasin lukea ranskaa jne. jne.
Mahdollisuuksia on motivoida lapsia ja nuoria opiskelemaan kieliä. Etsikää niitä, tukekaa niiden käytössä ja ennen kaikkea käyttäkää niitä itsekin. Kielten osaaminen avaa oven muihin kulttureihin sekä on hyvää aivojumppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Asuinpaikka ja kuinka paljon ruotsiin törmää. Asun Lahdessa, en ole ikinä joutunut käyttämään ruotsia.
2. Ruotsin opettaminen aloitetaan kaikkein pahimmalla ikäkaudella. Aika jolloin nuori kapinoi, kokee murrosikää ja pää on täynnä "tärkeämpiäkin" juttuja, ei ole otollisin aika aloittaa uutta kieltä. Kun pohja taas on hataralla, on sitä vaikeampi kehittää, kun edetään vain edistyneempiin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
koska ruotsinkieli on paskaaaaaaa. ei yhtään kiinnostavaa ja kuulostaa homolta jopa naisten suusta.
Eikö se silloin kuulosta lesbolta ? Tyyliin:' En lesbo från Esbo ? ' No kerropa mikä kieli kuulosta sitten 'heterolta'? Sinä siis tuossa kommentissasi yhdistit eritteet (ulosteen) ,seksuaalisen suuntautumisen ja naispuoliset ihmiset ja naisten suun vielä tarkemmin ? Minusta tuo kuulostaisi nyt kuule,ikävä kyllä vaan jonkun perverssin sekavalta ja umpihölmöltä puheelta.
Itse en ollenkaan kannata ruotsin kielen opetuksen pakollisuutta Suomen koulujen oppivaatimuksissa,mutta tuollaisia sinun tuossa esittämäsi kaltaisia kommentteja en pidä asiallisina perusteina sille,miksi se tulisi niistä poistaa,koska ne eivät sitä ole.
Toki ymmärrän sen ,että juuri sinun tavallasi johonkin kieleen suhtautuvat olisi kaikkien niiden oppimismotivaation ja opiskelurauhan takaamiseksi ja heille paremman oppimisympäristön luomiseksi saatava luokasta pois,sillä hehän eivät selvästikään sinne kuulu. Päättäjien tulisi ottaa tämä ns. onkeensa jo ja ymmärtää se.
Asenteesi ruotsin opetusta kohtaan tietystikin johtuu juuri siitä ,että sinut on pakotettu väkisin roikkumaan mukana siellä tunnilla,vaikka et tietenkään tuolla asenteellasi voi oppia sitä.
Tässä tapauksessa nyt kuitenkin puolustan sinua:se pakottaminen on vain päättäjien tyhmyyttä,ei sinun.
Ymmärrän tuon nuoren miehen kapina-asenteesikin.
Tuskin näet oikeasti ajattelet, että kieliä voidaan luokitella 'homokieliin' ja heterokieliin',tai että niin missään tehdään.
Tuskin olet koskaan ajatellut että esim. islantilaiset,tai tanskalaiset ovat äidinkielensä perusteella homoseksuaaleja. (molemmat siis ruotsi lähisukukieliä.)
Tuskin luokittelet esim.katalaanin,kymrin tai sloveeninkieliä kumpaankaan kategoriaan-ne ovat sinulle mitä todennäköisemmin vain,yksinkertaisesti ,täysin vieraita kieliä joita tuskin (näin uskallan olettaa) puhe-,tai teksti näytteestä edes niiksi kieliksi osaisit tunnistaa.
Vastustat siis yksinkertaisesti vain pakkoa ja senkin ymmärrän täysin.
Juuri sinut ja kaltaisesi tulisi siis vapauttaa täysin kaikesta ruotsin pakko-opetuksesta.
Se olisi kaikkien edun mukaista.
Silloin varmasti vapautuisit itsekin tuosta aivan järjettömästä perustelustasi,koska sinunhan ei sitten tarvitsisi enää perustella mitään asennettasi ruotsin kieltä kohtaan.
Niitä ja vain jotain sellaisia päättäjille esittämällä ja tuollaisin kapinamielen alkeellisin ilmaisuin emme kuitenkaan vapaudu siitä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen syntynyt 70-luvun loppupuolella ja silloin A-ruotsin valitsivat usein kouluttautuneiden vanhempien lapset. Vanhemmilla oli ehkä kokemusta valtionhallinnosta ja siitä miten ruotsinkielentaito on välttämättömyys. Toinen syy äitini mukaan oli se, että hänen mukaansa ruotsi on helpompi valinta ensimmäiseksi kieleksi jo lausuminen takia. Maailma on muuttunut, minun lapseni otti A-kieleksi englannin.
Ilman A-ruotsia en tuskin olisi lähtenyt 16 vuotiaana au-pairiksi Ruotsiin kesätöihin enkä opiskellut ruotsalaisessa yliopistossa vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kun ruotsin opetus alkaa silloin, kun lapsi aloittaa teinikapinansa. Tuo on se pääsyy, miksi ruotsin opetus on niin epäonnistunutta. Sen pitäisi alkaa kolmannella luokalla, kuten englanninkin. Suurin piirtein kaikki luokkalaiseni pojat silloin yksissä tuumin päättivät vihata ruotsin opiskelua ja samalla tavalla on varmasti muuallakin. Tytöt jonkin verran kuuliaisempia, ainakin numeroiden perusteella. Mutta englanti tytöilläkin paljon parempi.
Niinpä. Miksi täällä ei laiteta kaikkia suomenkielisiä lapsia ruotsinkieliseen päiväkotiin ja ruotsinkielisiä suomenkieliseen? Tavallaan kuin kielikylpy kaikille, kun Suomi kerran on kaksikielinen maa ja silloin kaikki osaisi molemmat kielet.
Mikähän ihmeen käännöskukkanen tuo 'kielikylpy' muuten oikein alunperin onkaan ? Lapsiahan toki (koska he eivät vielä itse osaa)kylvetetään,pestään ja talkitaankin,sen konkreettisen merkityksen kyllä ymmärtää kuka tahansa, joka tietää sanojen 'kylpy' ja 'kylvettää' merkityksen, mutta se 'kielessä kylpeminen' ei kyllä oikein hahmotu sanaa siltä pohjalta tarkastelemalla.
Siis toki tiedän millaista vieraskielisten opettajien ja pedagogien suorittamaa päiväkotitoimintaa lapsille sillä yleensä tarkoitetaan,mutta sana itse on jotenkin kieleemme,ikäänkuin aika huonosti istuva .
'Aivopesu' on ehkä se mikä siitä tulee vertailuesimerkkinä mieleen. (liittyväthän pesu ja kylvetys konkreettisestikin toisiinsa,ovat miltei toistensa synonyymeja.) Miksi sitten tässä lastenhoidon yhteydessä puhuttaessa 'pesu' vertauksena kuulostaisi pahalta,mutta 'kylvetys' hyvältä,sitä en kylläkään taas oikein ymmärrä...
Pienen paikallisen kielialueen ihmisten on aivan tyhmää opetella toisen pienen paikallisen kielialueen kieli. Englanti on kaikkien osattava hyvin tai erinomaisesti. Lisäksi sitten esim. ranska, saksa tai espanja ja kiina tai arabia. Siinä olisi jo paljon kattavampi kielikansio kuin suomi, ruotsi ja englanti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole opiskellut kieliä peruskoulun jälkeen. Ruotsia oli 3v. ja enkkua 7v. Osaan enkkua mutta ruotsia en paljo mitään. Ruotsilla ei pärjää ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessahan ei edes osata puhua saati ymmärretä oikeaa ruotsia , siis riikinruotsia. Suomesssa ns,ruotsi on jotain järkyttävää,yhtärumaa kuin savoa vääntäis.
Vähän sama kuin sanoisi,ettei esim. Irlannissa, Yhdysvalloissa, tai Australiassa puhuta 'oikeaa englantia'...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsia ei tarvita missään. Jopa ruotsalaisomisteisissa jättifirmoissa (Nordea,ABB ym.) työkieli on englanti eikä ruotsi. Ruotsalaiset puhuvat mainiota englantia ja heidän kanssaan englannilla pärjää paremmin kuin tönköllä suomenruotsilla.
Vierailija kirjoitti:
En ole opiskellut kieliä peruskoulun jälkeen. Ruotsia oli 3v. ja enkkua 7v. Osaan enkkua mutta ruotsia en paljo mitään. Ruotsilla ei pärjää ulkomailla.
Oliks enkkuki kenkkua ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole opiskellut kieliä peruskoulun jälkeen. Ruotsia oli 3v. ja enkkua 7v. Osaan enkkua mutta ruotsia en paljo mitään. Ruotsilla ei pärjää ulkomailla.
Oliks enkkuki kenkkua ?
Enkku kenkkua? Mä pidin kielistä koulussa.
Suomalaiset puhuvat joka tapauksessa paljon paremmin ruotsia kuin ruotsalaiset suomea, joten suomalaisten huonosta ruotsinkielen taidosta on ihan turha inistä.
Kun se 3 vuotta ei vaan riitä mihinkään ja se vielä aloitetaan pahimpaan teiniangsti aikaaan jollonka pitää sanoo ei jokaiselle asialle ja tehdä ruotsista pakko. Ruotsi on kyllä helpompaa suomalaisen oppia, mutta sen opetus vaan alkaa liian myöhään. Vois alkaa4-5 luokalla jo.
Vierailija kirjoitti:
Kun se 3 vuotta ei vaan riitä mihinkään ja se vielä aloitetaan pahimpaan teiniangsti aikaaan jollonka pitää sanoo ei jokaiselle asialle ja tehdä ruotsista pakko. Ruotsi on kyllä helpompaa suomalaisen oppia, mutta sen opetus vaan alkaa liian myöhään. Vois alkaa4-5 luokalla jo.
Äidinkieltä opetetaan vielä kauemmin, mutta ei se näköjään ainakaan sinua ole auttanut. En edes jaksa luetella kaikkia kirjoitusvirheitä, jotka sait sullottua tuohon lyhyeen viestiin.
Olet tilastollinen harvinaisuus. Hyvin harva ruotsalainen pystyy kommunikoimaan sujuvasti tanskalaisten ja norjalaisten kanssa. Olen asunut ja opiskellut Ruotsissa yhteensä kolme vuotta ja edeleen skåne on minulle vaikeaa, tanska täysin mahdotonta. Alueellisia eroja toki on paljon. Göteborgilainen ymmärtää norjaa varmaan paremmin, malmölainen taas tanskaa. Norja jotenkin auttavasti menee itsellä, mutta ei, ei, en voi sanoa pystyväni puhumaan norjalaisten enkä tanskalaisten kanssa.
Suomesta aina löytyy näitä, jotka suomenruotsilla (jolla ei normaalisti pärjää edes Ruotsissa) juttelevat sujuvasti ja hoitavat bisnekset tanskalaisten ja norjalaisten kanssa.