Lue keskustelun säännöt.
Sijainen pakotti ekaluokkalaisen syömään ruokansa loppuun!
08.04.2016 |
Lapsi oli hakenut lisää ruokaa ja arvioinut väärin sen mitä jaksaa syödä. Opettajan sijaisena toiminut nainen oli pakottanut lapseni syömään ruoan loppuun, vaikka lapsi oli sanonut ettei pysty enää tai oksentaa. Sijainen ei luovuttanut ja lapseni ei päässyt tilanteesta pois ennen kuin oli syönyt kaikki. Kuulin tästä heti lapseltani ja mielestäni sijainen toimi ehdottoman väärin! Mielestäni tuo on kohtuutonta, kun kyseessä pieni ekaluokkalainen. Ymmärrän kyllä että tapakasvatukseen kuuluu sekin ettei ruokaa haaskata, mutta tuo meni jo hieman yli! Otanko yhteyttä opettajaan, vai annanko asian olla tällä kertaa? Miten vielä tänäkin päivänä joku voi pitää ruokaa vallankäyttövälineenä?!
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi oppii ottamaan sopivan määrän, jos aina saa viedä ylimääräisen pois? Pääsääntöisesti ihminen ei opi puheesta vaan kokemuksesta.
On vaikea nyt sanoa onko ap:n lapsi liioitellut kokemaansa vai onko tilanne mennyt juuri noin. Meillä kotona yleensä, jos lapset ovat itse ottaneet ruuan ja alkavat väittää, etteivät jaksa, sovitaan joku tietty määrä tyyliin "syöt vielä 3 haarukallista". Jos minä olen annostellut, saavat jättää, kunhan ovat reippaasti syöneet järkevän määrän ruokaa.
Sijainen olisi voinut keksiä sopivan kompromissin, jos lapsi selvästi oli itkuinen tai ahdistunut. Toisaalta voi olla, että lapsi vaan äidille vähän uhriutuu, kun sijainen sanoi omaa tahtoa vastaan.
Äh, alapeukuttamisen sijaan voitte vaikka yrittää vastata ensimmäisen lauseen kysymykseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Ei pakottaminen eikä kaiken salliminen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti käsi sydämellä kuinka monella teistä, joiden mielestä pakottaminen on ok, on ylipaino-ongelmia?
Minun naapuri pakottaa aina lapsensa syömään lautasensa tyhjäksi ja hän itse on todella ylipainoinen. Jos noin olisi vanhemmalla tilanne, niin miettisin, että onko se oma tapa syödä sittenkään paras mahdollinen. Ja ikävä kyllä hänen lapsensakkin on jo lihava. Toinen ystäväni on myös ylipainoinen, kuin myös lapsensa on sitä sairaalloisen paljon. Hän pakotti lapsen 4 vuotiaaseen saakka syömään kaiken aina, kunnes kävivät ravintoterapeutilla. Valitettavasti käteen jäi vain se, että lapsi saa nyt syödä ihan mitä tahansa, millään ruoka-ajalla ei ole enää väliä, ravinnon laadulla, eikä määrällä. Aika vaikea on enää myöhemminkään alkaa kuuntelemaan itseään, jos ei sitä ole lapsenakaan saanut tehdä.
Minua on lapsena pakotettu ja olen hoikka.
Omiani en pakota, mutta en myöskään antaisi päivittäin heittää ruokaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Tapoihini ei kuulu keuhkota kenellekään ja ymmärrän kyllä että elämässä sattuu vääryyksiä lapsillekin, enkä aio liikaa siloitella lasten elämää. Nyt vaan jäi vaivaamaan, kun aikuinen on tarkoituksella nöyryyttänyt lastani pienen virheen takia. Lapsen kanssa on puhuttu, että sijainen toimi väärin ja että ottaa ensikerralla ruokaa vähemmän. Ap
Typerästi teit. Olisit sanonut penskalle, että "muista sitten ensi kerralla ottaa sen mukaan kun syöt"! Älä vie opettajilta arvovaltaa, vai onko tama vain yksi tapauksista kun "opettaja on tehnyt väärin"? Voe voe, enpä haluaisi olla sinun lapsesi opettaja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapoihini ei kuulu keuhkota kenellekään ja ymmärrän kyllä että elämässä sattuu vääryyksiä lapsillekin, enkä aio liikaa siloitella lasten elämää. Nyt vaan jäi vaivaamaan, kun aikuinen on tarkoituksella nöyryyttänyt lastani pienen virheen takia. Lapsen kanssa on puhuttu, että sijainen toimi väärin ja että ottaa ensikerralla ruokaa vähemmän. Ap
Typerästi teit. Olisit sanonut penskalle, että "muista sitten ensi kerralla ottaa sen mukaan kun syöt"! Älä vie opettajilta arvovaltaa, vai onko tama vain yksi tapauksista kun "opettaja on tehnyt väärin"? Voe voe, enpä haluaisi olla sinun lapsesi opettaja!
Mutkun en halua kasvattaa lapsestani auktoriteettiuskovaista laumalammasta, vaan omilla aivoilla ajattelevan itsekk-, itsenäisen uniikin lumihiutaleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei opettajilla ole oikeutta aiheuttaa lapselle traumoja. Vaikka moni täällä väittää että lapset on kotona piloille hemmoteltu ja hyvää vaan tekee kun koulussa pidetään kuria, niin asialla on myös toinen puoli. Opettajien ja sijaisopettajien joukkoon mahtuu myös ammattitaidottomia, epäempaattisia ja jopa suorastaan häiriintyneitä ihmisiä ja vanhempien tehtävä on suojella lapsiaan tällaisilta. Se ei tarkoita sitä, että joka ikisestä pikkuasiasta pitää nostaa hirveä meteli, vaan sitä, että tarvittaessa asioista huomautetaan opettajalle tai rehtorille asiallisesti. Muut opettajat eivät toistensa toimiin helposti puutu, rehtori ei läheskään kaikkea saa tietää ja näin ollen ne lapset on siellä täysin vailla turvaa jos vanhemmatkaan eivät uskalla avata suutaan.
Miksi näissä puheenvuoroissa korostuu juuri sana "sijainen"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda koko juttu!
Neuvoisin vanhempia varomaan haukkumasta opettajia lasten kuullen. Jos on jotain valittamista, ottakaa yhteys kouluun, mutta pitäkää lapset näitten keskusteluitten ulkopuolella. Muuten saatte pahimmassa tapauksessa taistella kurinpito-ongelmien kanssa koko kouluajan.
Olen tehnyt näin omien lasteni kanssa ja välillä opettajat on saaneet kipakkaakin palautetta. Lapsille olen aina sanonut, että koulussa toimitaan niin kuin opettaja sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapoihini ei kuulu keuhkota kenellekään ja ymmärrän kyllä että elämässä sattuu vääryyksiä lapsillekin, enkä aio liikaa siloitella lasten elämää. Nyt vaan jäi vaivaamaan, kun aikuinen on tarkoituksella nöyryyttänyt lastani pienen virheen takia. Lapsen kanssa on puhuttu, että sijainen toimi väärin ja että ottaa ensikerralla ruokaa vähemmän. Ap
Typerästi teit. Olisit sanonut penskalle, että "muista sitten ensi kerralla ottaa sen mukaan kun syöt"! Älä vie opettajilta arvovaltaa, vai onko tama vain yksi tapauksista kun "opettaja on tehnyt väärin"? Voe voe, enpä haluaisi olla sinun lapsesi opettaja!
Tuossa tapauksessa opettaja kyllä ihan itse vei itseltään arvovaltaa, arvostus ja pelkääminen on ihan eri asia. Pidetyimmät ja arvostetuimmat opettajat, joilla myös oppimistulokset on parhaimpia eivät tosiaankaan ole niitä, joita pelätään tai inhotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Törkeätä. Sijainen on siellä onneksi vain vähän aikaa (?) soittaisin silti kouluun. Itse minut pakotettiin syömään ensimmäisenä joulupäivänä lihapiirakka. Oksensin ja itkin. En unohda sitä ikinä ja syöminen tuon jälkeen oli pitkään vaikeaa. Hirveä tilanne lapselle. Ole lähellä ja kuuntele jos hän haluaa puhua.
Onhan se ikävää ja nöyryyttävää lapselle tulla pakotetuksi, mutta sinun juttusi kuulostaa hieman liioitellulta. "Ole lähellä ja kuuntele jos hän haluaa puhua", ihan kuin olisi kokenut jotain kamalampaakin.
Vierailija kirjoitti:
Ote tosielämästä:
Siskontyttö 7v: Yhyy en jaksa enää syödä *lähtee pöydästä*
Minä: No hei otatko sitten jälkkäriksi suklaakakkua ja jätskiä?
Tyttö: Jooo!!Niin, "ei jaksa" ei ihan aina ole se totuus...
Miksi tarjoat jälkiruokaa, jos lapsi ei jaksa syödä? Minusta tämä jos mikä kuvaa aikuisten täydellistä epälogiikkaa. Lapsi ei jaksa syödä => tarjolla ei ole jälkiruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalia tapakasvatusta: jos otat itse ruuan, syöt sen kaiken. Jos joku toinen annostelee (liikaa), voi jättää.
En sinänsä kannata nöyryyttämistä, mutta eiköhän tässäkin ole hieman liioittelua mukana. Lapsi on huomannut, ettei jaksa ja haluaa kavereiden kanssa välitunnille, opettaja käskee syömään ne kolme lusikallista mitä vielä on ja lapsi saa hepulin.
Ihan asiantuntijatkin ylipainoa käsittelevissä artikkeleissa nykyään toteavat, että lautasta ei ole pakko syödä tyhjäksi ja ahtaa itseään ähkyyn. Toki on kannattavaa ottaa ruokaa vain se määrä minkä tarvitsee, mutta kyllä aikuinenkin voi arvioida tarpeensa joskus väärin. Jos aikuisen ei ole kannattavaa survoa väkisin ruokaa sisäänsä, kun tuli otettua liikaa kerrankin, niin miksi lapselle opetetaan että täytyy? Olen siis se lukioikäisen tyttären äiti ja totean vaan, että meillä ei ole perheessä ylipaino-ongelmia kenelläkään ja kaikilla on normaali suhde ruokaan. Ruoka on elämisen ja terveyden kannalta välttämätöntä ja kaikilla ei sitä ole valitettavastiu tässä maailmassa tarpeeksi, mutta ei se sentään niin pyhä asia ole, että se on syötävä vaikka väkisin.
No vähänhän tämä on tilanneriippuvainen asia. Jos lautasella on oikeasti se pari pikku haarukallista, ei voi olla ylivoimaista syödä niitä pois. Ei sitä ikinä opi ottamaan ruokaa järkevästi, jos aina heittää pois ylimääräisen. Sitten jos oikeasti on tehnyt karkean virhearvion ja ruokaa on puoli lautasellista edessä, niin ei sitä tosiaan kannata väkisin itseensä tunkea. Silloinkin kyllä lapsen kanssa on paikallaan keskustella siitä, että jatkossa ottaa vähemmän.
Olen itse ollut koulun ruokalassa työharjoittelussa, ja yleisesti täytyy sanoa, että se hävikin määrä ja lasten tapa ottaa ja jättää ruokaa on jotain suhteellisen kammottavaa. Mätetään lautanen kukkuroilleen, jos on jotain hyvän näköistä ruokaa, syödään puolet ja viedään pois. Ei näin, rakkaat vanhemmat.
Meidän koulu on tosissaan panostanut tähän ruokahävikin pienentämiseen. Ja siinä on onnistuttu, eikä muuten ole tarvinnut pakottaa ekaluokkalaisia (eikä muitakaan) syömään lautasta tyhjäksi. Eihän tuollaisella pakottamisella ketään opeteta, saadaan lapsi vaan pelkäämään koko syömistä. Lapsi ei enää uskalla ottaa ruokaa kunnolla vaan syö aina liian vähän. Ihan vaan jottei häntä taas pakoteta syömään liikaa.
Mun lapsuuskaverini pakotettiin kotona syömään mannapuurolautanen tyhjäksi, siihen ei mennyt kuin kolme tuntia. Voin kertoa, ettei kaverini oppinut ikinä syömään mannapuuroa. Joten eipä se pakottaminen auttanut mitään. Itseäni tuo kaverin kertomus kauhistutti jo lapsena, kuinka joku aikuinen (vielä oma äiti) voi tehdä noin lapselle. Kyllä lastakin pitää sen verran kunnioittaa, että antaa tämän itse päättää kuinka paljon jaksaa syödä.
Jos työpaikan lounaravintolassa tehtäis jollekin noin niin siitä seurais oikeusjuttu, mutta lapsen kohdalla se on vaan "kasvattamista". Aikuinen saa päättää paljonko syö, mutta lapsi syö niin paljon kuin aikuinen käskee. Varma tie kohti syömishäiriötä.
Voi elämä sentään. Kaikki on nykyään jotain vitun pahoinpitelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä koulussa huomaa millaisia äitin pikku hemmoteltuja paskoja ne lapset on.. T. Entinen avustaja
Ei ihme että olet entinen avustaja tuolla asenteella. Vai syötkö itse loppuun jos alkaa oksettaa? Minä en ainakaan eikä todellakaan lapsetkaan.
T. Ekaluokan ope
siis vieläkö tuollaista esiintyy? :O
t. 80-syntynyt nainen, joka istui kerran ala-asteella yli tunnin tyhjässä ruokalassa opettaja vierellä "syömässä lautasta tyhjäksi "ja pääsi pois vasta, kun oksensi ne italianpadat opettajan päälle..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä koulussa huomaa millaisia äitin pikku hemmoteltuja paskoja ne lapset on.. T. Entinen avustaja
Ei ihme että olet entinen avustaja tuolla asenteella. Vai syötkö itse loppuun jos alkaa oksettaa? Minä en ainakaan eikä todellakaan lapsetkaan.
T. Ekaluokan ope
Mutta entä jos lapsi on niin draamaa täynnä, että kaikki "oksettaa" ja hän "niin kuolee tähän paikkaan just nyt" jne? Saako vain välitunnin toivossa heittää ottamansa ruoan pois?
minulla on ylipainoinen ystävä, jolla on tapa koettaa syödä se lautanen tyhjäksi vaikka tiukkaa tekee ! kerran ravintolassa luulin, että oksentaa kohta ne viimeiset jättipitsansa palat.. käskin vain jättämään syömättä, ei missään nimessä käynyt päinsä.
.. "minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa" eli lautanen tyhjäksi vaikka tippa linssissä, koska sen on äiti/isä/opettaja takonut päähän ! enkä usko ystäväni olevan ainoa.
surullista.. ;(
Vierailija kirjoitti:
minulla on ylipainoinen ystävä, jolla on tapa koettaa syödä se lautanen tyhjäksi vaikka tiukkaa tekee ! kerran ravintolassa luulin, että oksentaa kohta ne viimeiset jättipitsansa palat.. käskin vain jättämään syömättä, ei missään nimessä käynyt päinsä.
.. "minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa" eli lautanen tyhjäksi vaikka tippa linssissä, koska sen on äiti/isä/opettaja takonut päähän ! enkä usko ystäväni olevan ainoa.
surullista.. ;(
Näinpä juuri. Pakkosyöttäminen voi vaikeuttaa lapsen suhdetta ruokaan merkittävästi: joko hän oppii, että on pakko syödä oksennukseen asti, tai ruoasta tulee hänelle niin iso mörkö että sitä aletaan välttelemään. En itsekään kannata ruoan poisheittämistä, ja totta kai lapsille tulee opettaa että otetaan vain sen verran kuin jaksetaan syödä. Mutta jos tapahtuu pieni virhearviointi (kyseessä on kuitenkin ekaluokkalainen..) niin ei lasta tarvitse siitä rangaista pakottamalla häntä syömään. Ruokailun tulisi olla positiivinen tapahtuma, eikä suinkaan mikään tilaisuus sijaiselle osoittaa auktoriteettiaan ja aiheuttaa lapselle pahaa mieltä ja oloa.
Miten musta tuntuu että tämä ketju on anorektisen SSSS:n yksinpuhelua...
muistan ton grahamlihapiirakan :) mulle oli kyllä herkku, ja meidän koulussa ne lämmitettiin. monia muita kouluruokia en ole kyllä jäänyt kaipaamaan, meilläkin ala-asteella itkin koko välitunnin tillilihan ääressä. Nykyään onneksi kouluissa lienee jo vähän eri käytännöt. Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, etä itse otettu ruoka pitäisi pyrkiä syömään loppuun, varinkin jos ottaa jo lisää ruokaa, eli kyse ei ole ns. inhokkiruuasta. Mutta virheitä sattuu, ensi kerralla sitten lapsikin varmaan santsaa fiksummin. Koulun olen aloittanut -82, että sillon vielä lihapiirakka oli ruokalistalla. Saispa vielä joskus sellaista :)