Jatko-opiskelu, tohtorikoulutus, väitöskirja, ura akatemiassa - kannattaako?
Sattuuko olemaan tohtoreita tai tohtorikoulutettavia paikalla kertomassa kokemuksistaan?
Kyselijänä eräs, jolla pian edessä valinta työpaikan ja jatko-opintojen* välillä
* seurauksena mahdollisesti koulutan itseni ulos työmarkkinoilta, joten jatko-opiskelun on oltava sen arvoista
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata, tutkimusapurahat ovat kiven alla nykytilanteessa ja yliopistot ovat PA. Ellet sitten hakeudu ulkomaille.
Hallitus lakkauttanee seuraavaksi kaikki yliopistot kokonaan taloudellisesti kannattamattomina...
Ehkä maailman helpoin valinta. Tietenkin valitset oikean työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata, tutkimusapurahat ovat kiven alla nykytilanteessa ja yliopistot ovat PA. Ellet sitten hakeudu ulkomaille.
Ihan samaa meinasin kirjoittaa.
Kannattaako? Mitä helvettiä? Luulisi että opiskelisi sisäisen palon vuoksi, ei jonkun statuksen. Ei ainakaan lääkäriksi, herra paratkoon. Miksi kaikki muka kyvykkäät miettivät ensimmäisenä rahaa?
Valmistuin juuri ja sain toita eli olen onnekas. Tyo on kyllakin maaraikainen. Jos nyt saisin valita uudestaan en olisi jatkanut maisterin jalkeen. En halua jatkaa akateemisissa piireissa taman jalkeen, epavarmuus ja patkatyot, plus sosiaalisen elaman rajoittuneisuus eivat houkuta. Tyot joihin haluan hakeutua eivat vaadi koulutustani, eli nyt tuntuu etta opiskelin "turhaan". Lisaksi nama ovat olleet elamani vaikeimpia vuosia, tohtoriksi opiskelu on todella rankkaa ja henkisesti raskasta. Ja niin, olen ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako? Mitä helvettiä? Luulisi että opiskelisi sisäisen palon vuoksi, ei jonkun statuksen. Ei ainakaan lääkäriksi, herra paratkoon. Miksi kaikki muka kyvykkäät miettivät ensimmäisenä rahaa?
No vastataanpa:
Totta kai minulla on sisäistä paloa jatko-opiskeluun ja tutkimuksen tekoon (sitä on minulle suositeltukin), mutta minulla on myös haaveita liittyen mm. perheen perustamiseen ja talon rakentamiseen, joiden toteuttaminen on mahdotonta ilman perustoimeentuloa.
- ap
Ei kannata siinä mielessä että jatkuvaa kärsimystä on. Mutta jos koet että kestät sen, anna palaa vaan.
Riippuu aika paljon alasta. Itselläni on tohtorin tutkinto luonnontieteen puolelta, eikä tutkijan töitä tunnu tällä hetkellä löytyvän sen paremmin Suomesta kuin ulkomailtakaan. Hakenut olen Australiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. Samoin haettavissa oleva projektirahoitus vähenee koko koko ajan samalla kun hakijamäärät kasvavat. Jos sinulla on siis oman alasi vakipaikka tarjolla, suosittelen ottamaan sen. Jatko-opintoja voi tehdä myös työn ohessa.
Köyhin tuntemani ihminen on FT.
Ja tunnen ihan vaan peruskoulun suorittaneitakin, niillä sentään on työtä, tai sitten tuet tulee tilille säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako? Mitä helvettiä? Luulisi että opiskelisi sisäisen palon vuoksi, ei jonkun statuksen. Ei ainakaan lääkäriksi, herra paratkoon. Miksi kaikki muka kyvykkäät miettivät ensimmäisenä rahaa?
No vastataanpa:
Totta kai minulla on sisäistä paloa jatko-opiskeluun ja tutkimuksen tekoon (sitä on minulle suositeltukin), mutta minulla on myös haaveita liittyen mm. perheen perustamiseen ja talon rakentamiseen, joiden toteuttaminen on mahdotonta ilman perustoimeentuloa.
- ap
riippuu tietty alasta, mutta meillä ensin on tiedossa monta vuotta stressiä, ahdistusta, huolta ja kilpailua, josta palkkioksi saa pätkätöitä pienellä palkalla. Että siitä vaan :)
Ei kannata tohtorikoulutus aikuisena ja perheellisenä. Olen erikoislääkäri ja aloittanut tohtorikoulutuksen. Vaikka on julkaisuja, ei ole apurahaa. Palkattomallavirkavapaalla ja yömyöhään kotikoneella tutkimusta tehdään...
Vierailija kirjoitti:
Köyhin tuntemani ihminen on FT.
Ja tunnen ihan vaan peruskoulun suorittaneitakin, niillä sentään on työtä, tai sitten tuet tulee tilille säännöllisesti.
Käsittääkseni tohtorius ei estä tukien saamista tilille.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako? Mitä helvettiä? Luulisi että opiskelisi sisäisen palon vuoksi, ei jonkun statuksen. Ei ainakaan lääkäriksi, herra paratkoon. Miksi kaikki muka kyvykkäät miettivät ensimmäisenä rahaa?
Et nyt taida olla ihan kärryillä. Tässä mistään lääkäriksi opiskelusta ole kyse.
Monen asiaan summa. Ei helpoin tie mutta ei välttämättä huonoinkaan. Tutkijatohtori voi olla myös menestyvä kirjailija jos osaa kirjoittaa suurelle yleisölle, ei pelkälle tiedeyhteisölle, on tuottelias ja osaa sopivasti popularisoida tieteenalansa. Humanistiselta puolelta hyviä esimerkkejä historioitsijat ja hyvin myyvät kirjailijat Mirkka Lappalainen ja Teemu Keskisarja. Jos jumittaa vain perinteiseen akateemiseen tutkimukseen voi tie olla kivikkoinen mutta itsestä se on myös kiinni ja lahjakkuudesta. Ja siitä onko valmis lähtemään Suomesta töiden perässä muualle ja onko kielitaito riittävä.
Saako jatko-opiskelija toimeentulotukea, jos (KUN) opintotuki loppuu eikä apurahaa tai muuta rahoitusta herukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhin tuntemani ihminen on FT.
Ja tunnen ihan vaan peruskoulun suorittaneitakin, niillä sentään on työtä, tai sitten tuet tulee tilille säännöllisesti.
Käsittääkseni tohtorius ei estä tukien saamista tilille.
Ei estä mutta usein ne FTeet haluaa tehdä sitä mistä tohtoroituivat, mikä tarkoittaa pätkätöitä pienellä palkalla. Myöskin voit olla tehnyt täyspäiväisesti töitä apurahoilla vaikka 20 vuotta, mutta silti työttömäksi jäätyäsi tiput kelan tuille. Siinä missä vaikka metallityöntekijä saa liitolta paritonnia työttömyysrahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhin tuntemani ihminen on FT.
Ja tunnen ihan vaan peruskoulun suorittaneitakin, niillä sentään on työtä, tai sitten tuet tulee tilille säännöllisesti.
Käsittääkseni tohtorius ei estä tukien saamista tilille.
Ei tietenkään, mutta pätkätyöt (joista ei kulujen jälkeen paljon käteen jää) ulkomailla pudottavat kansalaisen Suomen sosiaaliturvan piiristä puh pah pelistä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhin tuntemani ihminen on FT.
Ja tunnen ihan vaan peruskoulun suorittaneitakin, niillä sentään on työtä, tai sitten tuet tulee tilille säännöllisesti.
Käsittääkseni tohtorius ei estä tukien saamista tilille.
Ei estä mutta usein ne FTeet haluaa tehdä sitä mistä tohtoroituivat, mikä tarkoittaa pätkätöitä pienellä palkalla. Myöskin voit olla tehnyt täyspäiväisesti töitä apurahoilla vaikka 20 vuotta, mutta silti työttömäksi jäätyäsi tiput kelan tuille. Siinä missä vaikka metallityöntekijä saa liitolta paritonnia työttömyysrahaa.
Niin apurahakausi ei kerrytä työssäoloehtoa työttömyysturvan mielessä. Eläkettä sentään nykyisin kylläkin.
Olen väitellyt (ulkomailla, tunnetussa ja erittäin hyvässä yliopistossa). En valinnut akateemista uraa, vaan minusta tuli asiantuntija kv-organisaatiossa. Kyllä täälläkin ainakin nuoret alkavat olla suurimmalta osin väitelleitä, eikä pelkillä maisterin papereilla välttämättä pärjää. Lisäksi opintoni auttavat minua joka päivä käsittelemään työssä vastaantulevia ongelmia. En kadu ollenkaan että jatko-opiskelin ja väittelin.
Ei kannata, tutkimusapurahat ovat kiven alla nykytilanteessa ja yliopistot ovat PA. Ellet sitten hakeudu ulkomaille.